Kokonaisvaltaista kuntoutusta yksilölle Kristiina Härkäpää Kristiina Härkäpää Lapin yliopisto
Mitä kuntoutus on? (Kuntoutusselonteko 2002) kuntoutus ihmisen ja ympäristön muutosprosessi, jonka tavoitteena on toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden yy edistäminen suunnitelmallista ja monialaista, usein pitkäjänteistä toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa kuntoutujaa hallitsemaan elämäntilanteensa
Mitä kuntoutus on? (Kuntoutusselonteko 2002) Kuntoutus on saamassa yhä enemmän psykososiaalisia ja sosiaalisia i ulottuvuuksia Kuntoutujan oma osallisuus ja vaikuttaminen ympäristöön ovat tämän päivän kuntoutuksenydinkysymyksiä Kuntoutuksen perusteiksi on alettu vähitellen katsoa myös ( ) )työkyvyn heikkenemisen uhkatai vakavan sosiaalisen syrjäytymisen uhka
Kuntoutuksen ominaispiirteet Kuntoutus on tavoitteellista suunnitelmallista prosessinomaista monialaista ja moniammatillista sairauden tai vamman aiheuttamien haittojen vähentämisen tai poistamisen lisäksi oma tehtävä syrjäytymisen ehkäisyssä työttömyyteen, huono osaisuuteen osaisuuteen ja köyhyyteen liittyvien ongelmien hoitamisessa
Kuntoutuksen retoriikan ja arkipäivän käsitteitä Itsemäärääminen, autonomia Asiakkaan/ kuntoutujan osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet Itsenäinen eläminen Elämänhallinta Valtaistuminen Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011
Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011
Toimintakyvyn, n toimintarajoitteiden ja terveyden e kansainvälinen luokitus (ICF) (WHO2001 2001, Stakes 2003) Tavoitteena tarjota yhdistävä viitekehys terveydentilan ja toiminnan sekä niiden vaikutusten ja niihin vaikuttavien tekijöiden kuvaamiseksi tuoda ratkaisu eri paradigmojen kamppailulle (lääketieteellinen sosiaalinen) ja parantaa eri alojen edustajien välistä vuorovaikutusta tehdä mahdolliseksi eri maiden tai eri erikoisalojen tai palveluiden välisten tietojen vertaaminen Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011
Yksilön toimintakyky määräytyy kaikilla tasoilla (toiminnot ja rakenteet, suoritukset, osallistuminen) yksilön terveyden ja tilannetekijöiden vuorovaikutuksen tuloksena (WHO 2001)
Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF), WHO 2004 (2001) Ruumiin/ kehon toimintoja ovat elinjärjestelmien fysiologiset toiminnot (joihinluetaan myös psykologisettoiminnot) toiminnot) Suoritus on tehtävä tai toimi, jonka yksilö toteuttaa Osallistuminen on osallisuutta elämän tilanteisiin Suoritusta ja osallistumista arvioidaan suoriutumistason ja suorituskyvyn yy avulla. Suoriutumistaso kuvaa sitä, mitä yksilö tekee nykyisissä olosuhteissa Suorituskyky kuvaa yksilön kykyä toteuttaa jokin tehtävä tai toimi. Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011
Dynaaminen vuorovaikutus eri osien välillä Yhteen osakokonaisuuteen kohdistuvat interventiot voivat vaikuttaa myös yhteen tai useampaan muuhun osaan Vaikutusyhteydetovat kaksisuuntaisia: terveydentila voivaikuttaa vaikuttaa toimintaan, mutta toiminta myös terveyteen; ympäristö vaikuttaa toimintaan, mutta toiminnalla myös muutetaan ympäristöä Eri konstruktioiden väliset suhteet: suoritus voi olla heikentynyt ilman näkyviä ruumiin rakenteiden tai toimintojen vajavuuksia vajavuuksia voi esiintyä ilman että suoritus heikkenee jne. Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011
ICF laajimmin käytetty viitekehys terveyden ja toimintakyvyn yy ymmärtämiseksi rajoitukset yksilön terveyden ja ympäristön vuorovaikutuksen tulos toiminnan ja osallistumisen rajoitukset yksilön ja ympäristön pohjalta; näkökulma kuitenkin yksilössä
ICF kuntoutuksen teoriana Missä muutos? Missä ihmisen tahto, motiivit? Tarjoaa yleisen viitekehyksen ja luokitusjärjestelmän j Kuntoutus, interventiot ja vaikutukset eivät tarkastelun kohteena Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011
Subjektiivinen ulottuvuus yksilön kokemus? (Ueda Ueda & Okawa 2003) tyytyväisyys terveydentilaan tyytyväisyys ruumiin rakenteisiin ja funktioihin tyytyväisyys suorituksiin ja osallistumiseen tyytyväisyys ympäristön tekijöihin yksilön arvot, elämän merkitys tunnesuhteet läheisiin subjektiivinen kokemus kuulumisesta, hyväksytyksi tulosta perusasenteet elämään Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011
Kuntoutus ja muutos mitä kautta muutos osallistumisessa syntyy? yy vaurio ja oireet? yksilölliset tekijät? olosuhteet? oppiminen osallistumaan ongelmista huolimatta? välittömät merkit? lyhytaikaiset tulokset? pitkäaikaiset merkit? pysyvät tulokset? millaiset muutokset on helpointa saada aikaan? mitkä ovat sellaisia, että voidaan olettaa niiden johtavan pysyviin tuloksiin?
Kk Kokonaisvaltainen lti kuntoutus: t eri väylien äli käyttö kättösuoritusten t ja osallistumisen muutoksen aikaansaamiseksi ruumiin/kehon toiminnot ja suoritukset ja interventioydin- rakenteet osallistuminen i sisältö yksilö- ympäristötekijät (edistävät ja ehkäisevät) tekijät (vrt. Worrell 2005)
Pari esimerkkiä sairauslomalta työhön paluu näyttöön perustuva työvalmennus
Moniulotteinen i tökk työkyky Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011
Sairauslomalta työhön palaaminen esimiehen rooli/sovitut käytännöt: yhteyden säilyttäminen sairausloman aikana, sovitulla tavalla sairausloman tarpeesta keskustelu, tarkka harkinta paluun tukemisen yksilölliset keinot kuntoutussuunnittelija tai työpaikkasuunnittelija tukena alkuvaiheen jatkuva tuki
Sovitettu esimerkki (Kuntoutussäätiön Työhönpaluu projekti/ray) Maija työskennellyt vanhusten kotipalvelussa, joutunut masennuksen ja uupumuksen vuoksi sairauslomalle ja kuntoutustuelle masennusjaksot toistuneet useamman kerran, viimeksi ollut poissa työstäö tä pian vuoden, ja työhönpaluu tuntuu t erittäin haasteelliselta työterveyshuollon yhteydenotto kuntoutusneuvojaan
Yhteinen tilannekartoitus (kuntoutujan ja kuntoutusneuvojan tapaamiset) nykyisen työn aiheuttama stressi masennuksen yhtenä syytekijänä (vanhusten ongelmat jatkuvasti mielessä) työhönpaluun mahdollisuuksia etsittävä muualta kuin tämän työn piiristä akuuttina ongelmana kotoa lähtemiseen liittyvät vaikeudet (pelot) suunnitelmien tekeminen ja päätöksenteko vaikeaa tapaamiset toteutuivat osin kuntoutujan kotona
Työhönpaluun valmennusryhmä Työhönpaluun ensimmäiseksi vaiheeksi työhönpaluun valmennusryhmä Ryhmään tulon vaikeuksien takia alussa noudettiin kotoa (kuntoutusneuvojan toimintatapana ulos konttorista yhteiskuntaan ) Neljän hengen ryhmä (10 kertaa 3 kk:n aikana); kuntoutusneuvojan ohjauksella tapahtuvat keskustelut ja tulevaisuuden suunnittelu osoittautuivat hyödyllisiksi Samaan aikaan verkosto tukemaan Maijan työhönpaluuta: työnantajan, työterveyshuollon, psykiatrian poliklinikan ja sosiaalitoimen yhteistyö Työhönpaluun suunnitelman selkiytyminen: työkokeilupaikka hammashoidon Työhönpaluun suunnitelman selkiytyminen: työkokeilupaikka hammashoidon ajanvarauksesta (työstä aikaisempaa kokemusta)
Työkokeilu Työkokeilun käynnistyessä yhteispalaveri, mukana Maija työkokeilupaikan esimies, tökkil työkokeilun ohjaaja j kaupungin terveysviraston uudelleensijoittaja sekä projektin kuntoutusneuvoja Osa aikainen työkokeilu (4 t/päivä), 3 kk, Keva rahoittajana Seurantapalaverit: työkokeilun jatkaminen 1 kk:lla, työaika 6 t/päivä
Tuki työkokeilun aikana yksilötapaamiset kuntoutusneuvojan kanssa tarvittaessa (käytännössä kerran/kk) Työhön paluun valmennusryhmän seurantatapaamisia kerran/kk (3 t) Sovittu yhteispalavereiden id pitämisestä i tö työnantajan tj kanssa (ei tarvittu) Jatkaa kuntoutusneuvojanasiakkaana asiakkaana vielä työsuhteen alkamisen jälkeen (6 kk:n sijaisuus tiedossa, pysyvä työpaikka mahdollinen)
Olennaisia kysymyksiä tuen joustava järjestäminen tarpeen mukaan kotona, poissa toimistosta/ laitoksesta riittävä ä tuki kitökkil työkokeilun tai tikoulutuksen k aikana samassa tilanteessa olevien ryhmät; ohjaus työpaikkayhteistyö mahdollisuuksien mukaan
Mitä työ(hön)valmennus on? ammatillisen kuntoutuksen toimintamuoto, jossa tavoitteet vaihtelevattyöelämävalmiuksien työelämävalmiuksien parantamisen, työkokeilujen ja harjoittelun, työssä suoriutumisen ja koulutusvaihtoehtojen selvittämisen sekä palkkatyöhön työllistymisen välillä Kela: 2 6 kk; n. 12 kk (mt kuntoutujat) TEM: 60 pv, vajaakuntoiset työttömät työnhakijat palveluntuottajina kuntoutusorganisaatiot, työvalmennuskeskukset, valmennusyritykset, yksittäiset työvalmentajat yms. kuntien sosiaalitoimi projektit (mm. ESR, RAY)
ja mitä sen tuloksista tiedetään? K Kela työkyvyltään merkittävästi heikentyneiden ammatillinen kuntoutuminen: tilanne kuntoutuksen päättyessä (2003) ja 3 v kuntoutuksen päättymisen jälkeen (2006) (Lind & Toikka 2010)
Toimintaa i koskevia k kysymyksiä k mikä on toiminnan tavoite? työhön paluu ja työllistyminen tavoitteena, esim. työeläkekuntoutus: 60 70%:lla erittäin tärkeä tavoite työssä jatkaminen tai sinne palaaminen (Järvikoski ym 2010) kelan työhönvalmennus: kokopäiväinen ansiotyö (28%), osa aikainen ansiotyö (25%) erittäin tärkeä tavoite, muttanoin kolmella neljästäerittäinerittäin tärkeänä tavoitteena oli fyysisen ja psyykkisen kunnon kohentaminen (Härkäpää ym 2010) onko työhön paluu/työllistyminen edelleen yhtä vahva tavoite kuin muutama vuosikymmen sitten (Murphy 2009), vrt. Lehto (2011) osatyökykyiset työmarkkinoilla kuntouttajilta usein kuultu vastaus, kun tavoitteita ei saavuteta: asiakkaiden moninaiset ongelmat ja motivaation puute, työnantajien asenteet, työttömyysaste, järjestelmän sudenkuopat entä toiminnan toteutus?
Ammatillinen kuntoutus ja sen toisiaan täydentävät perusstrategiat Työvoimantarjonta näkökulma: kuntoutujan työmarkkinallisiin valmiuksiin vaikuttaminen henkilökohtaisten resurssien kehittäminen ammatillisten valmiuksien ja työn hallinnan kehittäminen ammatillinen täydennyskoulutus työelämätaitojen ja sosiaalisten taitojen valmennus työtehtäväspesifisen osaamisen arviointi, kokeilu ja valmennus työn edellyttämän fyysisen ja psyykkisen kunnon kohentaminen Työvoiman kysyntään vaikuttaminen sopivien töiden etsiminen ja räätälöinti työolojen suunnittelu ja sovittaminen työpaikkojen asenteisiin ja rekrytointikäytäntöihin vaikuttaminen perehdytys ja sopeutumisajan tuen tarjoaminen työnantajille (Järvikoski & Härkäpää 2011)
Näyttöön perustuva tö työvalmennus näyttöön perustuvassa työvalmennuksessa painotetaan tarjonnan ohella myös kysyntänäkökulmaa mm. tuki ja neuvonta työnantajalle tavoitteena työllistyminen palkkatyöhön tukityön työn etsimisessä ja työllistymisessä, valmennus työssä ollessa, tuki työllistymisen jälkeen soveltuu moniin konteksteihin, joissa pyritään siirtymään palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille laajempi käyttöönotto ei ole onnistunut Suomessa
tuottaa parempia työllistymistuloksia kuin perinteinen ammatillinen kuntoutus tuloksellisuudesta vahva näyttö sekä ulkomaisista että kotimaisista tutkimuksista ja kehittämishankkeista valtaosa tutkimuksista tehty USAssa, erityisesti mielenterveyskuntoutujien tuetusta työllistymisestä eurooppalaisia tutkimuksia vielä vähän (ks. esim. van Erp ym. 2007, Burns ym. 2007, Spjelkavik & Evans 2007) pohjoismainen selvitys: mukana Ruotsi, Norja, Islanti, Tanska ja Suomi (Spjelkavik ym 2011) työvalmennusta koskeva kansallinen tutkimus käynnissä (Kuntoutussäätiö, Kela, TEM) (Härkäpää ym. 2010)
Tuettu työllistyminen Jos työtä ei alun perin aseteta selväksi tavoitteeksi, ei työllistymistä myöskään tapahdu Tuloksetedellyttävätmäärätietoista edellyttävät työskentelyä ja optimistista asennetta; ilman sitä vaikutuksia ei synny Pysyvät tulokset edellyttävät kuntoutujan lähtökohtien ottamista työllistymisyritysten perustaksi (omat tavoitteet, motivaation suunnat) Työnantajayhteistyö y y keskeinen osa kuntoutustoimintaa
Työvalmennus mielenterveyskuntoutujien työllistymisessä y kuuden maan vertailu Burns et al. 2007, Lancet 370,1146 1152 n = 312, joista satunnaistamalla joko työvalmennuspalveluun (IPS) tai muuhun ammatilliseen kuntoutukseen k (VS) monikeskustutkimus, jossa mukana 6 maata: Englanti, Saksa, Italia, Sveitsi, Hollanti ja Bulgaria alkutiedot ja seuranta 6, 12, ja 18 kk analyyseissa otettiin huomioon maiden väliset vaihtelut (heterogeenisyys) seuraavien muuttujien suhteen (prospektiivinen meta analyysi): paikallinen työttömyysaste prosentuaalinen muutos kansantuotteessa pitkän aikavälin kansallinen työttömyysaste palkan ja etuuksien yhteensovitus (benefit trap) kansalliset sosiaali ym. etuudet
Burns et al. 2007 tulosmuuttujat: työllistyminen (minimi 1 pv), sairaalahoito, palvelujen käyttö, työtyytyväisyys, yy y yy työaika, työsuhteen kesto, toimintakyky, yy, elämänlaatu, hoidon tarve maiden välillä eroja: tt työllistymisen kannalta parempi Englannissa, Italiassa, Sveitsissä ja Bulgariassa, eisaksassa ja Hollannissa selittäjänä tulosten eroille paikallinen työttömyysaste, mutta myös (riippumatta interventiosta) kansantuotteen nousu, pitkäaikaistyöttömien ik i t i määrä ä ja palkan ja etuuksien yhteensovitus IPS VS palkkatyö 55 % 28 % tö työsuhteen kesto 130 pv 30 pv sairaalahoito 20 % 31 % kato 13 % 45 %
Toiminnan tuloksia Suomesta toiminnastahyötyvät asiakasryhmät tutkimustenja hankkeiden arviointiraporttien mukaan:» kehitysvammaiset henkilöt» mielenterveyskuntoutujat» fyysisesti vammaiset tai vajaakuntoiset henkilöt» pitkäaikaistyöttömät» maahanmuuttajat (joilla terveydellisiä tai sosiaalisia ongelmia) noudatettu NPT:n pääperiaatteita työllistyneiden määrät: avoimilla työmarkkinoilla 30 77 % ( (esim. Härkäpää ym. 2000, Narumo ym. 2001, Yli Paavalniemi 2004, Härkäpää & Peltola 2005, Valkonen ym. 2006, Korhonen & Mäkinen 2011) ks. tark.: www.kuntoutusportti.fi