SATE1050 Piirianalyysi II syksy 2016 kevät / 6 Laskuharjoitus 10 / Kaksiporttien ABCD-parametrit ja siirtojohdot aikatasossa

Samankaltaiset tiedostot
W dt dt t J.

SATE2140 Dynaaminen kenttäteoria syksy /7 Laskuharjoitus 4 / Sähkömagneettiset aaltojen polarisoituminen

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä

2. Suoraviivainen liike

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s).

SATE2180 Kenttäteorian perusteet syksy / 6 Laskuharjoitus 7 / Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima

S /142 Piirianalyysi 2 2. Välikoe

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /8 Laskuharjoitus 7 / Smithin-kartan käyttö siirtojohtojen sovituksessa

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /6 Laskuharjoitus 6 / Siirtojohdot ja transientit häviöttömissä siirtojohdoissa

b) Ei ole. Todistus samaan tyyliin kuin edellinen. Olkoon C > 0 ja valitaan x = 2C sekä y = 0. Tällöin pätee f(x) f(y)

Tehtävän 1 moottorin kuormana an työkone, jonka momentti on vakio T=30 Nm. Laske

joka on separoituva yhtälö, jolla ei ole reaalisia triviaaliratkaisuja. Ratkaistaan: z z(x) dx =

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

SATE1050 Piirianalyysi II syksy 2016 kevät / 8 Laskuharjoitus 13 / Smithin kartta ja kuorman sovittaminen

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Tehtävä I. Vaihtoehtotehtävät.

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

( ) 5 t. ( ) 20 dt ( ) ( ) ( ) ( + ) ( ) ( ) ( + ) / ( ) du ( t ) dt

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /9 Laskuharjoitus 4: Kerrostamis- ja silmukkamenetelmä

9. Epäoleelliset integraalit; integraalin derivointi parametrin suhteen. (x + y)e x y dxdy. e (ax+by)2 da. xy 2 r 4 da; r = x 2 + y 2. b) A.

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

f x dx y dy t dt f x y t dx dy dt O , (4b) . (4c) f f x = ja x (4d)

Yhden vapausasteen värähtely - harjoitustehtäviä

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 12: Yhden vapausasteen vaimenematon pakkovärähtely, harmoninen

x v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja.

S Piirianalyysi 2 1. Välikoe

SATE1040 PIIRIANALYYSI I / MAARIT VESAPUISTO: APLAC -HARJOITUSTYÖ / KEVÄT RYHMÄ 4: Luoma, Tervo

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista

Silloin voidaan suoraan kirjoittaa spektrin yhtälö käyttämällä hyväksi suorakulmaisen pulssin Fouriermuunnosta sekä viiveen vaikutusta: ( ) (

2. Matemaattinen malli ja funktio 179. a) f (-2) = -2 (-2) = = -6 b) f (-2) = 2 (-2) 2 - (-2) = (-8) + 7 = = 23

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset

RF-Tekniikan Perusteet II

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

10 VALON INTERFERENSSI

MHz. Laske. = 1,5 j1,38

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t

Luento 2. Järjestelmät aika-alueessa Konvoluutio-integraali. tietoverkkotekniikan laitos

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

6 Integraali ja derivaatta

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p)

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M

SATE.1040 Piirianalyysi IB syksy /8 Laskuharjoitus 1: Ohjatut lähteet

a) Esitä piirtämällä oheisen kaksoissymmetrisen ulokepalkkina toimivan kotelopalkin kaksi täysin erityyppistä plastista rajatilamekanismia (2p).

Piennopeuslaite FMH. Lapinleimu

BINÄÄRINEN SYNKRONINEN TIEDONSIIRTO KAISTARAJOITTAMATTOMILLA MIELIVALTAISILLA PULSSIMUODOILLA SOVITETTU SUODATIN JA SEN SUORITUSKYKY AWGN-KANAVASSA

1. Erään piirin impedanssimittauksissa saatiin seuraavat tulokset:

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /8 Laskuharjoitus 8 / Smithin-kartan käyttö siirtojohtojen kahden käytettävän sovituspalan tilanteessa

Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat!

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

Projekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on

( ) ( ) x t. 2. Esitä kuvassa annetun signaalin x(t) yhtälö aikaalueessa. Laske signaalin Fourier-muunnos ja hahmottele amplitudispektri.

Diskreetillä puolella impulssi oli yksinkertainen lukujono:

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä

Projekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on

Välikoe II, Tehtävä 1

a. Varsinainen prosessi on tuttua tilaesitysmuotoa:

Tasaantumisilmiöt eli transientit

TKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta

( ) ( ) 2. Esitä oheisen RC-ylipäästösuotimesta, RC-alipäästösuotimesta ja erotuspiiristä koostuvan lineaarisen järjestelmän:

215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR

Piennopeuslaite FMP. Lapinleimu

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet

Ene , Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015

S Ä H K Ö - J A T I E T O T E K N I I K A N O S A S T O

MAALÄMPÖPUMPPU JA FIL-LP SÄHKÖKATTILA

Suunnitteluharjoitus s-2016 (...k-2017)

SATE1050 Piirianalyysi II syksy kevät / 8 Laskuharjoitus 12 / Siirtojohdot taajuusalueessa, ketjumatriisi

Käyttövarmuuden ja kunnossapidon perusteet, KSU-4310: Tentti ma

6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

KVANTISOINTIKOHINA JA KANAVAN AWGN- KOHINA PULSSIKOODIMODULAATIOSSA

EDE Introduction to Finite Element Method

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

ELEC-C1230 Säätötekniikka (5 op)

Ilmavirransäädin. Mitat

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

ELEC-C1230 Säätötekniikka (5 op)

napaiset vaihtokoskettimet Pistoliitin/Faston (2,5x0,5 mm) A2 A (0,8...1,1)U N DC (0,73...

KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUS JA OHJAUS. Ville Tiesmäki

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 3, harjoitustenpitäjille tarkoitetut ratkaisuehdotukset

L-sarjan mittamuuntimet

IrUl. L(r. \a,u j l,/"å"? i\, -à (*rl. rj -t. ehdoinx+y:40. xrj > v. XV ky. \ì i. ' -?"{ '?ç;: l+ r t {À- U i. 3,t (.", ) .1CI= \ i.

Ratkaisu. Virittäviä puita on kahdeksan erilaista, kun solmut pidetään nimettyinä. Esitetään aluksi verkko kaaviona:

KANTOAALTOMODULOIDUN KAISTANPÄÄSTÖSIGNAALIN (BANDPASS) JA KANTATAAJUISEN (BASEBAND) SIGNAALIN AMPLITUDISPEKTRIT

Lasin karkaisun laatuongelmat

ELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö

Kenttäteoria. Viikko 10: Tasoaallon heijastuminen ja taittuminen

d+tv 1 S l x 2 x 1 x 3 MEI Mallintamisen perusteet Harjoitus 6, kevät 2015 Tuomas Kovanen

S Piirianalyysi 2 2. välikoe

Sähkötekniikka ja elektroniikka

1 Excel-sovelluksen ohje

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 6, harjoitustenpitäjille tarkoitetut ratkaisuehdotukset

ENERGIAN TUOTTAMISEN FYSIKAALINEN PERUSTA

2. Laskuharjoitus 2. siis. Tasasähköllä Z k vaipan resistanssi. Muilla taajuuksilla esim. umpinaiselle koaksiaalivaipalle saadaan = =

5 mm porausrasteri. 1 napa 10 A Piirilevylle/95-sarjan kantaan A1 A2 7.5 =

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E Tampere

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

Transkriptio:

SATE050 Piirianalyysi II syksy 06 kevä 07 / 6 Tehävä. Määriä alla olevassa kuvassa esieylle piirille kejumariisi sekä sen avulla syööpiseimpedanssi Z(s), un kuormana on resisanssi k. i () L i () u () C u () k uva. Piirikaavio ehävään. ABCD-parameri: s A B s Is Is A B Z Sarjaimpedanssille: 0 A B 0 innakkaisadmianssille: Y Joen ko. piirille: A B sl 0 s LC sl s LC s LC sl 0 sc 0 sc 0 sc sc Joen: s A s BI s s AI s BI s s C s DI s s CI s DI s s AkI s BI s Ak B Zs I s C I s DI s k k sc sc s LC s LC sl s LC k s LC sl s LC k sl k Zs sc sc sc k k

SATE050 Piirianalyysi II syksy 06 kevä 07 / 6 Tehävä. A B Piirin kejumariisi on. Mikä ova piirin y-parameri? uva. aavio ehävään. I uva 3. ABCD-parameri. A B A BI I I I C DI I Y uva 4. y-parameri. I y y I y y I y y I y y I E I uva 5. Lähde sammueu.

SATE050 Piirianalyysi II syksy 06 kevä 07 3 / 6 0 I y I I y I y y I I BI B y I DI I DI D y BI B I I E uva 6. Lähde sammueu. 0 I y I I y I y y I A I A 0 A BI y B B A AD I AD I C DI C D C y C B B B Joen y-parameri: D AD C B B y A B B S

SATE050 Piirianalyysi II syksy 06 kevä 07 4 / 6 Tehävä 3. Määriä alla olevassa kuvassa esieyssä piseessä P jännie u(), kun johoa pikin saapuu kuvan mukainen jännieaalo. Voidaan oleaa, eä ensimmäisä siirojohoa pikin vasemmalle eenevä aalo ei enää palaa akaisin. 8 00, Z 300, 0 kv, v 30 m/s, s 90 m, s 30 m. 0 0 P 0 Z 0 u() Z 0, s v uva 7. aavio ehävään 3. s Eenevän jännieaallon ja johdon piuude aikana: s 90 m 9 T 3000 s 8 v 30 m/s s 30 m 9 T 000 s 8 v 30 m/s u ( ) 0 uva 8. T Eenevän aallon vaikuuksesa ehävän piseessä P havaiava jännie. Aalo heijasuu johdon lopusa: Z0 00 300 Z 00 300 5 0 Joen johdon kuorman pääsä johdolle heijasuneen pulssin suuruus: u u u 5 u ( ) 0 T uva 9. Palaavan aallon vaikuuksesa ehävän 3 piseessä P havaiava jännie.

SATE050 Piirianalyysi II syksy 06 kevä 07 5 / 6 Oleaen, eä saapuvan aallon eureuna saapuu piseeseen P ajan hekellä = 0, niin heijasunu pulssi saapuu ko. piseeseen hekellä: T T 3 0 u ( ) u ( ) 0 u ( ) T/ 3 T/ 3 uva 0. Tehävän 3 piseessä P havaiava kokonaisjännie. T/ 3 Tehävä 4. Alla olevassa kuvassa asajännielähde E kykeään piiriin hekellä = 0 s. Laske loppupään jännie u 3 () ajan funkiona, kun 0 < < s. Siirojohdo ova häviöömiä. 50, Z 50, Z 5, E 3 V, 0, 4 μs, 0,3 μs. 0 0 E Z 0, Z 0, u 3 () uva. Piirikaavio ehävään 4. E Z 0 uva. Piirikaavio, joka kuvaa ajanhekeä = 0, ehävään 4. Hekellä = 0, lähee siirojohdolle eenemään jännieaalo: Z0 50Ω E 3V,5 V Z 50Ω 50Ω 0

SATE050 Piirianalyysi II syksy 06 kevä 07 6 / 6 E Z 0, Z 0 uva 3. Piirikaavio, joka kuvaa ajanhekeä 0,4 μs, ehävään 4. Hekellä = = 0,4 s jännieaalo saavuaa siirojohdon loppupään, jossa näkyvä impedanssi on: Z0 50Ω 5Ω Z 6,6 Ω Z 50Ω 5Ω 0 Joen heijasus- ja läpäisykerroin siirojohdola siirojohdolle : Z Z0 6, 6Ω 50Ω 0,5 Z Z 6, 6Ω 50Ω 0 0,5 0,5 Siirojohdolla lähee eenemään jännieaalo: 0,5,5V 0,75 V Jännieaalo saavuaa johdon loppupään hekellä: 0, 4 0,3 μs 0,7 μs Heijasus- ja läpäisykerroin siirojohdola kuormalle: Z0 50Ω 5Ω L Z 50Ω 5Ω 3 0 L L 3 3 uormaan synyvä jännie hekellä = 0,7 s: 4 3 L 0,75V V 3 Palaavisa aalloisa ei heijasu kuormaan päin miään, koska: Z0 50Ω 50Ω Z 5Ω Z 50Ω 50Ω 0 Z Z 5Ω 5Ω 0 0 Z Z0 5Ω 5Ω Z 50Ω 50Ω 0 0 gen Z0 50Ω 50Ω Joen kuormaan synyvä jännie: 0 V, 0 0,7 μs u3 V, 0,7,0 μs