Ilmastokysymykset talouden näkökulmasta Päivi Valkama Budjettiosasto Vaasa 16.9.2009
Ilmasto muuttuu, entä sitten? 14.9.09: Ilmastonmuutoksen rahoituspaketti levällään 4.9.09: IPCC:n johtaja Pachauri tukee 350 ppm CO2-tavoitetta 31.8.09: Methane seepage heightens pressure for climate treaty 4.6.2009: Lasers Are Making Solar Cells Competitive Solar electricity has a bright future 29.5.09: Global warming causes 300,000 deaths a year 25.5.09: Ilmastonmuutos mahdollisesti vakavin terveysuhka 21.5.09: Ilmaston ennustetaan lämpenevän jopa 5 astetta 30.4.09: Metsät vaarassa muuttua nieluista CO2-lähteiksi 31.3.09: Pahimmat skenaariot toteutumassa 14.3.2008 Ilmastonmuutoksen vaikutus kansainväliseen turvallisuuteen ei ole tulevaisuuden, vaan jo nykyhetken ongelma, joka on tullut jäädäkseen 7.2.09: Hyönteisten massatuhon epäillään liittyvän ilmastonmuutokseen 8.1.09: CO2 imeytyminen meriin heikentynyt 17.9.2009 17.9.2009 2
Ilmastonmuutos ja Suomen talous 1. Ilmastonmuutos johtuu markkinoista? 2. Ilmaston lämpenemisen seuraukset 3. Mitä pitäisi tehdä? 4. Mitä on päätetty tehdä? 5. Vaikutukset Suomen talouteen 6. Johtopäätöksiä 17.9.2009 17.9.2009 3
Ilmastonmuutos johtuu markkinoista? Ongelman mittakaavaan on havahduttu vasta hiljattain Ilmakehä ja meret yhteisomistuksessa -> niiden tuhoaminen ei ole maksanut mitään Hiilelle ja muille kasvihuonekaasuille on saatava riittävän korkea hinta Kunnes markkinat uudessa päästöttömässä tasapainossa, tarvitaan tukitoimia; sopeutuminen kivuliasta Jo tapahtuneet vahingot on korjattava tai tilanteeseen sopeuduttava Kuka on syyllinen? Kenellä on varaa maksaa torjunta-, tuki- ja sopeutumistoimet? 17.9.2009 17.9.2009 4
Maailman väkiluku 17.9.2009 17.9.2009 5
17.9.2009 17.9.2009 6
17.9.2009 17.9.2009 7
17.9.2009 17.9.2009 8
17.9.2009 17.9.2009 9
17.9.2009 17.9.2009 10
17.9.2009 17.9.2009 11
17.9.2009 17.9.2009 12
Mitä pitäisi tehdä? Ilmaston lämpeneminen on varmaa Olettaen, että uskotaan lämpenemisen olevan ihmistoiminnasta johtuvaa (kuten 99 % tiedeyhteisöstä)... Stern 2006: hillintä taloudellisesti kannattavaa ja nopeat toimet välttämättömiä -> onko diskonttokorko eettinen kysymys? Raportin mukaan pahimpia ilmastonmuutoksen vaikutuksia voidaan merkittävästi vähentää, jos hiilidioksidipitoisuuden maksimi pysyy alle 450 550 ppm hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e). Nykytaso on 430 ppm CO2e ja se nousee yli 2 ppm vuosittain. Täten maapallon kestämä kasvihuonekaasumaksimi saatetaan saavuttaa jo vuonna 2016 Kaikkia vaikutuksia ei tiedetä, tieto lisääntyy koko ajan, varmaa on vain epävarma; biodiversiteettivaikutus ehkä suurin? TEEB (2009) Kalastuspolitiikan uudelleenarviointi, vesi- ja muut luonnonvarat, ekosysteemipalvelujen arvo Tähän asti esillä olleiden päästötavoitteiden saavuttaminen rajoittaa lämpenemisen 2 C n. 50% todennäköisyydellä Fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energianlähteisiin Eri alojen ja valtioiden yhteistyö pakotettu uudelle tasolle Mitä maksaa ja kuka maksaa? 17.9.2009 17.9.2009 13
Arviot ilmastonmuutoksen torjumisen kustannuksista, % globaalista BKT:sta 17.9.2009 17.9.2009 14
17.9.2009 17.9.2009 15
Päästöjen torjunnan kustannukset - UK 17.9.2009 17.9.2009 16
Päästöjen torjunnan kustannukset - UK 17.9.2009 17.9.2009 17
Rakennukset, globaali - Vattenfall 17.9.2009 17.9.2009 18
Mitä on päätetty tehdä? Riskien rajaus: max +2 C torjuisi pahimpia skenaarioita Aikataulu: EU/FI 2020/2050 Ohjauskeinot, teknologiat; torjuminen vs. sopeutuminen Kuinka ja missä päätetään? YK Rio 1992 YK:n ilmastosopimus UNFCCC Kioton pöytäkirja 2005: EU-tavoite -8%, FI 0% 2008-2012 (vs. 1990); 184 maata, 64% päästöistä; joustomekanismit, nielut Kioton jatko? EU:n ilmastopaketti 2008 osana sitä G-8, G-20, Major Economies Forum IMO merenkulku; ICAO lentoliikenne Miten seurataan? Kasvihuonekaasuinventaariot Sanktiot 17.9.2009 17.9.2009 19
EU:n ilmastopolitiikka 20/20/20 Ilmasto- ja energiapaketti Maailman khk-päästöt -50% (2050 vs. 1990) Teollisuusmaat - 60 80 %, joista EU -20% v.2020 mennessä joka tapauksessa, -30% jos muut lähtevät mukaan Päästökauppasektori 21% (uudistettu päästökauppadirektiivi) Ei-päästökauppasektori -10% (päästövähennysten jakaminen jäsenmaiden välillä) Uusiutuvien energialähteiden osuus EU:ssa 8,5 % -> 20 % (2005 -> 2020) Hiilen talteenottoa ja varastointia koskeva ehdotus Energiatehokkuus +20% v. 2020 mennessä Ohjauskeinot Taloudelliset: Päästökauppa, verotus (energia, polttoaineet), ostovelvoitteet, syöttötariffit, tuet Normiohjaus: lait, luvat Vapaaehtoiset keinot: sopimukset, tutkimus, koulutus, suositukset 17.9.2009 17.9.2009 20
EU:n ilmastopolitiikka 20/20/20 EU-laajuinen päästökauppa (ETS) Päästökaupassa aiempaa keskitetympi jakomalli, kansallisista jakosuunnitelmista luovutaan Sähkön tuotanto, teollisuus aiempaa laajemmin, lentoliikenne EU-laajuisen päästökaupan piiriin Huutokaupattavien päästöoikeuksien osuus kasvaa asteittain Energiaintensiiviselle teollisuudelle helpotuksia Päästökaupan ulkopuolinen sektori Päästöt, jotka eivät ole suoraan EU:n päästökaupan piirissä Osa rakennusten energiankäytön, liikenteen, jätehuollon ja maatalouden aiheuttamat päästöt Vaatii kansallisia toimia Uusiutuva energia (RES) Osin ristiriidassa päästötavoitteiden kanssa Sitova tavoite: uusiutuvan energian osuus viidennes EU:n energian kokonaiskulutuksesta v:een 2020 Vaatimus: 35 % CO2 alenema elinkaaren yli Liikenteen polttoaineista on vähintään 10 % oltava biopolttoaineita vuonna 2020 17.9.2009 17.9.2009 21
Vaikutukset Suomessa Suomen ilmasto lämpenee keskimääräistä enemmän Vaikutus on suurempi talvella kuin kesällä Sademäärien arvioidaan kasvavan, tulvat ja myrskyt lisääntyvät Satoisuus paranee? Uusia tuholaisia Useiden toimialojen edellytykset muuttuvat Uusia toimialoja syntyy, toisia kuolee Metsät: nielujen mahdollisesti suuri merkitys 17.9.2009 17.9.2009 22
17.9.2009 17.9.2009 23
Suomen vs. muiden maiden päästöt 200,00 150,00 100,00 50,00 0,00-50,00-100,00 Annex I 2006 Finland 2006 7 Other 6 Waste 5 LULUCF 4 Agriculture 3 Solvent and Other Product Use 2 Industrial Processes 1 Energy 17.9.2009 17.9.2009 24
Talouden seuraava rakennemuutos... 17.9.2009 17.9.2009 25
Kotimainen ilmastopolitiikka Päästökauppa: -21 % tavoite Ei kansallista politiikka päästökauppasektorille Hintamekanismi tehokas ohjauskeino Kuluttajat, työntekijät ja omistajat maksavat Makro- ja valtiontaloudelliset tilapäiset ja pysyvät vaikutukset Teollisuudelle aiempaa voimakkaammat kannusteet siirtyä EU:n ulkopuolelle (hiilivuoto) Suomi teollistuneempi ja energiavaltaisempi kuin muu EU Energiavaltaisen teollisuuden rakenne toinen kuin EU:ssa Hiilitonnin hinta nyt noin 10, ennakoidaan 30-45 tasoa 17.9.2009 17.9.2009 26
Kotimainen ilmastopolitiikka Suomen RES-velvoite: 38 % (+ 9 %) Suomessa tärkein uusiutuva energialähde metsäteollisuuden jäteliemet (mustalipeä) Toimii markkinaehtoisesti, ilman tukia Perustuu metsäteollisuuden kapasiteettiin ja myös puun tuontiin Tavoite on kova 35 % päästöjen alenema elinkaaressa Suomessa vain metsä ja niityt, esim. rypsi tai bioetanoli Vaatii tukia esim. biopolttoaineille ja tuulivoimalle, joka voi tulla hyvin kalliiksi Syöttötariffit, vihreät sertifikaatit, investointuet... Ympäristöverot ja muut taloudelliset ohjauskeinot Tuonti 17.9.2009 17.9.2009 27
Kotimainen ilmastopolitiikka Taakanjako: EU keskim. -10 % tavoite 2005 2020 Suomea sitova velvoite -16 % (v:sta 2005) Vuonna 2020 päästökaupan ulkopuolisen sektorin KHKpäästöjen tulee olla n. 6 milj. CO2-tonnia pienemmät kuin 2005 Ei-ETS sektorilla päästöt kasvavalla trendillä, käännettävä laskuun Edellyttää kotimaisia politiikkatoimia: verotus, sääntely, tuet... 17.9.2009 17.9.2009 28
Toimet Suomessa Suomi kuuluu Kioton ptk liitteen 1 maihin ja tietysti EU:hun Sallittu päästömäärä 2008-12: 355 017 545 tonnia CO 2 (rekisterissä näin monta AAU-yksikköä Suomen tilillä) näistä 187 789 446 EUA-yksikköä (53%), jotka jaetaan EU-päästökaupan harjoittajille, loput jäävät valtiolle (koko potin arvo: hinta vaihdellut välillä 7-24 -> 2,5 8,5 mrd. euroa eli 0,5 1,7 mrd /vuosi) Ilmasto- ja energiastrategia viimeksi 2008 17.9.2009 17.9.2009 29
Strategian 2008 tavoitteita ja keinoja Energian loppukulutuksen kääntäminen laskuun: max 310 TWh (sähkön loppukulutus 98 TWh) v. 2020 V. 2050 mennessä energian loppukulutus -1/3, sähkönkulutus laskee Energian loppukulutuksesta tuotetaan uusiutuvalla energialla 38% v.2020 Pääkeinot päästökauppa ja syöttötariffit Energian säästö 17.9.2009 17.9.2009 30
Muita keinoja Rakentamismääräykset: tiukennetaan 30 % 2010, myöh. järj. muutos ja edelleen väh. 20% kiristys (lämmityksen päästöt -60%) Liikenne: 10 % uusiutuvia polttoaineissa, muilla toimilla perusuran vuoden 2020 tasoon verrattuna 3 milj.co2-tn (-15%) Jätehuolto (-13%- -24%), F-kaasut (+9%) Kaavoitus Maatalous (-13%), metsätalous Nielut (metsien käyttö, maaperä, maankäyttö) Kioton mekanismit (päästövähennykset muualla kuin Suomessa) 17.9.2009 17.9.2009 31
17.9.2009 17.9.2009 32
...kohti vähähiilistä yhteiskuntaa? Ilmastopolitiikka kohottaa energian kustannuksia ja välillisesti hintoja -> palkkojen ostovoima alenee, monien prosessien kannattavuus muuttuu Talouden toimialarakenne muuttuu Suomessa erityisen voimakkaasti (tuotannon korkean energiaintensiteetti) Menestyvät yritykset vastaavat hiilen kohoavaan hintaan ja rakennemuutokseen korkean arvonlisän ratkaisuilla Tulonjakovaikutukset? Niiden kompensointi? Alueelliset vaikutukset? Sopeutumisen kustannukset Joustavat pääoma- ja työmarkkinat: kustannukset ovat siedettävät Kitkaa markkinoilla: sopeutuminen tulee merkittävästi kalliimmaksi 17.9.2009 17.9.2009 33
17.9.2009 17.9.2009 34
17.9.2009 17.9.2009 35
17.9.2009 17.9.2009 36
Percentage change from baseline, cumulative 2020 2019 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 EU:n ilmastopaketin kustannukset Suomelle, jos palkat joustavat paljon (reaalipalkat -3½ % ja työllisyys -½ % eli n. -12 000 työpaikkaa) 0,5 0-0,5-1 -1,5-2 -2,5-3 -3,5-4 Employment Real wage Real GDP Capital stock Savings rate Lähde: VATT 17.9.2009 17.9.2009 37
Percentage change from baseline, cumulative 2020 2019 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 EU:n ilmastopaketin kustannukset Suomelle, jos palkat joustavat vähän (reaalipalkat -2½ % ja työllisyys 2 % eli n. 48 000 työpaikkaa) 1 0-1 -2-3 -4-5 -6 Employment Real wage Real GDP Capital stock Savings rate Lähde: VATT 17.9.2009 17.9.2009 38
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Uusiutuvan energian osuuden noston BKT- ja samalla kestävyyskustannus paljon suurempi kuin päästöjen vähennyksen kustannus Prosenttia perusurasta 0 Kansantuotteen muutos perusuraan verrattuna -0,2-0,4-0,6-0,8-1 -1,2-1,4-1,6 Lähde: Juha Honkatukia 2.4.2009, VATT Päästökauppasektorin päästötavoitteet Koko energiapaketti A(45 ) Kioton taso Koko energiapaketti A(30 ) Päästötavoitteet ja uusiutuvan energian 17.9.2009 17.9.2009 tavoitteet 39
Ilmastosopimuksen kustannukset EU-komission tiedonanto 10.9.2009 Rahoituslähteet päästökauppa (yksityinen sektori) yksityiset investoinnit julkinen rahoitus kehitysmaiden sopeutumis- ja hillitsemistoimiin (ODA-kelpoista kehitysapua) Rahoituksen taakanjako: maksukyky, päästöt, laaja rahoituspohja Kehitysmaiden rahoitustarve 100 mrd. /v. 2020 mennessä, mistä julkista 22-50 mrd.. EU:n osuus 10-30%, mistä Suomen osuus 1,5% eli n. 30 200 milj. euroa / v. 17.9.2009 17.9.2009 40
17.9.2009 17.9.2009 41
17.9.2009 17.9.2009 42
17.9.2009 17.9.2009 43
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Ilmastopolitiikka Merkittävä kustannuslisä, myös tuloja (päästöoikeuksien huutokauppatulot? Windfall vero?) Uusiutuvan energian tavoitteet hankalia Energiansäästö: suuri potentiaali, kustannukset joillakin sektoreilla varsin alhaiset Ilmastosopimus: kustannus kohtuullinen? Yhteisvaikutus: BKT -0,8--1,3 % Rakenteiden sopeutumiskyky korostuu, työvoimavaltaisten alojen suhteellinen asema paranee Taantuma heikentää sopeutumiskykyä, toisaalta käynnistänyt rakennemuutoksen Asiakkaat/kuluttajat päättäjinä - elintapakysymykset 17.9.2009 17.9.2009 44
Lopuksi... BKT-, työllisyys- yms. arviot osaltaan optimistisia? Mallilaskelmissa politiikkatoimet oletettu kustannustehokkaiksi Teollisuutta voi siirtyä enemmän kuin kaavamaisessa laskelmassa Työvoiman ja -paikkojen siirtymisessä alalta ja alueelta toiselle mahdollisesti oletettua enemmän kitkaa Muutospaineita Energiaintensiivisen teollisuuden toimintaedellytykset heikkenevät, paine synnyttää hyviä työpaikkoja muualla Menetämmekö korkean arvonlisän ja palkkatason vientiteollisuutta ja saamme alhaisen arvonlisän ja palkkatason palvelualoja? Vahvistaa muuttoliikettä kasvukeskuksiin Monet muutokset hitaita, 2020 jo lähellä Yhdyskuntarakenne; liikenne sidoksissa tavara- ja ihmisvirtaan Teknologian muutos auttaa, mutta hitaasti Ilmastopolitiikan kustannuksia voidaan lieventää Joustavat pääoma- ja erityisesti työmarkkinat avainasemassa Yrittäjyys ja hyödykemarkkinoiden kilpailukyky tärkeää sujuvalle sopeutumiselle 17.9.2009 17.9.2009 45
Kiitos mielenkiinnostanne! 17.9.2009 17.9.2009 46