Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys Erikoistutkija Paula Saikkonen & Tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen Sosiaalipolitiikan tutkimus, THL Tampere 20.9.2018
Sosiaalinen kestävyys: asuminen, segregaatio ja tuloerot kolmella kaupunkiseudulla Saikkonen P., Hannikainen K., Kauppinen T., Rasinkangas J. & Vaalavuo M. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-343-084-6
ESITYKSEN SISÄLTÖ Sosiaalinen kestävyys Eriytymiskehitys Tampereella Katse tulevaan
Miksi sosiaalinen kestävyys?
Miksi sosiaalinen kestävyys? Sosiaalinen kestävyys pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa Kaupunkikehityksen hyvät ja huonot puolet Kestävä kaupunkikehitys sisältää kaikki kestävyyden osa-alueet Aikajänne politiikkatoimissa?
Miten tarkastellaan? Kaupunkiseudut: Helsinki, Tampere & Turku Trendien seuraaminen pitkällä aikajänteellä Kaupunkiseutujen välillä on eroja
Tampere
2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuloeroissa ei juuri muutosta Tampereella tutkimusajanjaksolla Ginikerroin Tuloerojen kehitys Helsingissä, Turussa ja Tampereella 2004-2014 Ginikertoimella mitattuna, 20-64-vuotiaat 40 35 30 25 20 15 Helsinki Turku Tampere Koko Suomi 10 Lähde: Saikkonen ym. (2018)
Eriytyminen Eriytymiskehitys, eriarvoisuus Raportissa etninen tausta ja tulotaso tarkastelun kohteena Fokuksessa työikäinen väestö Erot asuinoloissa voivat kertoa eriarvoisuudesta Erilaisuusindeksi: Verrataan kahta eri ryhmää (tuloryhmä, syntyperä); kuinka suuren osan tulisi vaihtaa asuinpaikkaa jommastakummasta ryhmästä, jotta ryhmät sijoittuisivat tasaisesti. Arvot 0-100, sopimuksenvaraisuus
Ulkomaalaissyntyisten 20-64-vuotiaiden määrä syntymämaaryhmittäin Tampereen seutukunnassa 2005 ja 2014 Venäjä/NL Lähi-itä Länsimaat 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 Muu Aasia Muu Itä-Eurooppa Viro 2005 2014 Kiina Muu Afrikka Muu Somalia Lähde: Saikkonen ym. (2018)
Mitä tiedetään asumisesta? Liitekuviot 1, 2, 3 Omistusasuminen 2005-2014 seutukunnassa Suomalaissyntyiset suurituloiset ei muutoksia Keskituloisten omistusasuminen Tampereella vähenemässä Pienituloisten omistusasuminen vähenemässä Omistusasumisessa yleistymistä ja vähenemistä eri maahanmuuttajaryhmissä 2005 ja 2014. ARA-asunnot edelleen pienituloisten asumismuoto tosin Tampereella ero markkinavuokriin ei yhtä selvä kuin Helsingissä.
Alueellisessa eriytymisessä lievää erojen kasvua sekä tulotason että etnisen taustan mukaan
Eriytymiskehitys Liitekuviot 4,5 Tuloryhmien välinen alueellinen sijoittuminen erilaisten tuloryhmien välillä suhteellisten tasaista (seutukunta) Joskin pieni- ja suurituloisten välillä ero lievästi kasvava (2005-2014) Syntyperän mukaan tarkasteltuna (seutukunta) Länsimaalaiset ei merkittävää muutosta Itäeurooppalaiset lievästi vähenemässä Muut ulkomaalaissyntyiset lievästi kasvamassa
Alueellinen eriytyminen syntymä- tai taustamaan mukaan eri ikäryhmissä 2014, postinumeroalueet seutukunnissa Lasten asuinpaikat ovat tutkimusseuduilla eriytyneet vahvemmin etnisen taustan mukaan Helsingin seutukunta Turun seutukunta Tampereen seutukunta 33 Erilaisuusindeksi, % 0 20 40 60 42 42 36 42 45 49 49 20-64-vuotiaat länsimaiden ja Itä-Euroopan ulkopuolella syntyneet (verrattuna suomalaissyntyisiin) 59 Alle 18-vuotiaat, joilla ainakin yksi länsimaiden ja Itä-Euroopan ulkopuolella syntynyt vanhempi (verrattuna täysin suomalaistaustaisiin) Alle 18-vuotiaat, joilla kummatkin vanhemmat syntyneet länsimaiden ja Itä-Euroopan ulkopuolella (verrattuna niihin, joilla ainakin yksi suomalaissyntyinen vanhempi) Lähde: Saikkonen ym. (2018)
2005 2007 2009 2011 2013 2005 2007 2009 2011 2013 2005 2007 2009 2011 2013 Erilaisuusindeksit Tampereella kaupunginosatasolla 20-64-v. tulotason mukaan 20-64-v. syntymämaan mukaan 0-17-v. taustamaan mukaan 60 60 60 50 40 30 20 10 Pieni- vs. suurituloiset Pieni- vs. keskituloiset Suuri- vs. keskituloiset 50 40 30 20 10 Yhteensä Länsimaat Itä- Eurooppa Muut 50 40 30 20 10 Yhteensä Länsimaat Itä- Eurooppa Muut 0 0 0 Lähde: Saikkonen ym. (2018)
Tulo- ja Tulo- ja syntymämaaryhmien syntymämaaryhmien ylikorostuminen ylikorostuminen Turun seutukunnan Tampereen postinumeroalueilla seutukunnan v. 2014 postinumeroalueilla v. 2014 Lähde: Saikkonen Lähde: ym. Saikkonen (2018) ym. (2018)
Ulkomaalaissyntyisten osuus 20-64-vuotiaista tutkimusseutukunnissa ja niiden keskuskaupunkien suurimman maahanmuuttajaosuuden pienalueilla vuosina 2005 ja 2014 Suurin muutos: maahanmuuttajaväestön kasvu % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2005 2014 2005 2014 2005 2014 Helsingin seutu Turun seutu Tampereen seutu Seutukunta Keskuskaupungin pienalueiden suurin arvo Lähde: Saikkonen ym. (2018)
Havainnot alueellisesta eriytymisestä Etnisen segregaation lievä vahvistuminen kokonaisuutena katsoen johtuu myös siitä, että länsimaalaissyntyisten osuus ulkomaalaissyntyisistä on pienentynyt Seututasolla lasten asuinpaikat ovat eriytyneet vahvemmin etnisen taustan mukaan kuin aikuisten asuinpaikat, Tampereen sisällä ei suurta eroa Tampereen seudulla ulkomaalaistaustaisten seudun sisäinen muuttoliike näyttää olleen etnistä segregaatiota vahvistavaa Helsingissä vastaava muuttoliike on lieventänyt segregaatiota (ks. Kauppinen & van Ham 2018); Suomalaistaustaisten muuttoliike kaupunkiseutujen sisällä on merkittävin etnistä segregaatiota vahvistava väestöllinen prosessi
Katse tulevaan
Pohdintaa Yleiskuva tai pelkkä trendi ei riitä valottamaan kokonaisuutta Ei merkittäviä muutoksia, mutta pienissä muutoksissa etenkin tuloryhmien osalta kysymys erojen kasvusta. Kyse ei ole yksittäisistä alueista vaan kaupungin tai seutukunnan dynamiikasta esimerkiksi ulkomaalaistaustaisten työllistyminen lieventää segregaatiota Ryhmän muut ulkomaalaistaustaiset seudun sisäinen muuttoliike näyttää vahvistavan segregaatiota Tampereen seudulla: onko joitakin esteitä tasaisemmalla sijoittumiselle?
Vaikutuskeinoja Paikkoihin, ihmisiin ja (liikenne)yhteyksiin vaikuttaminen (van Ham & Tammaru 2016) Paikat & yhteydet Kaupunkisuunnittelu ja asuntopolitiikka Aluekehittäminen, palvelujen alueellinen kehittäminen Liikennepolitiikka Ihmiset Etenkin valtakunnallisella tasolla harjoitettava tulo- ja varallisuuseroihin vaikuttava politiikka Kotouttamispolitiikka mutta myös syrjinnän vastainen politiikka Luottamusta edistävä politiikka? Ei yksittäisen politiikan sektorin tehtävä eikä kyse vain yksittäisistä alueista!
Tutkimus kehittämisen tukena Politiikassa kilpailevat erilaiset tavoitteet ja ne ovat ristiriidassa keskenään, erityisesti lyhyellä aikajänteellä. Pitkän aikajänteen ongelma tutkimuksessa ja arvioinnissa; täydellistä tietopohjaa ei ole, eikä tule. Vrt. arvovalintojen merkitys Kaupungit talouden moottoreina, mutta miten tuotokset jakautuvat?
Kiitos! @PaulaS_Helsinki @timomkauppinen
Lue lisää van Ham M, Tammaru T (2016) Pieni- ja suurituloiset asuvat aiempaa eriytyneemmin eurooppalaisissa pääkaupungeissa. URMI Politiikkapaperi 2016:1. http://urmi.fi/wpcontent/uploads/2016/11/urmi_policy_brief.pdf Kauppinen TM, van Ham M (2018) Unravelling the demographic dynamics of ethnic residential segregation. Population, Space and Place. https://doi.org/10.1002/psp.2193 Vaalavuo M, van Ham M, Kauppinen TM (2018, in revision) Income mobility and moving to a better neighbourhood an enquiry into ethnic differences in Finland.
ESITYKSEN LIITEKUVIOT
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Liite 1. Omistusasumisen yleisyys 20-64-vuotiailla syntymämaan ja tuloviidenneksen mukaan Tampereen seutukunnassa 2005-2014, % Suomalaissyntyiset Ulkomaalaissyntyiset 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Suurituloiset, muu Suurituloiset, keskus Keskituloiset, muu Keskituloiset, keskus Pienituloiset, muu Pienituloiset, keskus Suurituloiset, muu Suurituloiset, keskus Keskituloiset, muu Keskituloiset, keskus Pienituloiset, muu Pienituloiset, keskus Tuloviidennekset ovat seutukunnan 20-64-vuotiaan väestön viidennekset (pieni = alin(1.), keski=3., suuri=ylin(5.), tulokäsitteenä asuntokunnan käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti Lähde: Saikkonen ym. (2018)
Liite 2. Omistusasumisen yleisyys 20-64-vuotiailla syntymämaan mukaan Tampereen seutukunnassa 2005 ja 2014 Omistusasumisessa yleistymistä ja vähenemistä maahanmuuttajaryhmästä riippuen Suomi Länsimaat Venäjä/NL Viro Muu Itä-Eurooppa Somalia* Lähi-itä Kiina Muu Aasia Muu Afrikka Muu % 0 20 40 60 80 2005 2014 * Somaliassa syntyneiden tiedot puuttuvat v. 2005 ryhmän pienuuden vuoksi. Lähde: Saikkonen ym. (2018)
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Liite 3. ARA-vuokra-asuminen Tampereen 20-64-vuotiailla pienituloisilla syntymämaan mukaan Mitä käy ARArajoituksista vapautuneille asunnoille? % 100 90 80 70 60 50 Ulkomaalaissyntyiset, ARA-rajoituksista vapautuneet vuokraasunnot mukana Ulkomaalaissyntyiset, vain ARA-rajoitusten piirissä olevat vuokraasunnot 40 30 20 Suomalaissyntyiset, ARArajoituksista vapautuneet vuokra-asunnot mukana 10 0 Suomalaissyntyiset, vain ARA-rajoitusten piirissä olevat vuokra-asunnot Lähde: Saikkonen ym. (2018)
2005 2007 2009 2011 2013 2005 2007 2009 2011 2013 2005 2007 2009 2011 2013 Liite 4. Alueellisen sijoittumisen erilaisuus tuloryhmien välillä, 20-64-vuotiaat, postinumeroalueet seutukunnissa, erilaisuusindeksi* (%) Pienituloiset vs. suurituloiset Pienituloiset vs. keskituloiset Suurituloiset vs. keskituloiset 60 60 60 50 50 50 40 40 40 30 Helsinki Turku 30 Helsinki Turku 30 Helsinki Turku 20 Tampere 20 Tampere 20 Tampere 10 10 10 0 0 0 * Erilaisuusindeksi kuvaa sitä, kuinka suuren osuuden jommastakummasta vertailtavasta ryhmästä pitäisi vaihtaa asuinpaikkaansa toiselle postinumeroalueelle, jotta ryhmät olisivat sijoittuneet alueellisesti samaan tapaan. Lähde: Saikkonen ym. (2018)
2005 2007 2009 2011 2013 2005 2007 2009 2011 2013 2005 2007 2009 2011 2013 2005 2007 2009 2011 2013 Liite 5. Alueellisen sijoittumisen erilaisuus suomalaissyntyisiin verrattuna, 20-64-vuotiaat, postinumeroalueet seutukunnissa, erilaisuusindeksi (%) 60 Länsimaalaiset Itäeurooppalaiset Muut ulkomaalaissyntyiset Ulkomaalaissyntyiset yhteensä 60 60 60 50 50 50 50 40 40 40 40 30 30 Helsinki Turku 30 Helsinki Turku 30 Helsinki Turku Helsinki Turku 20 20 Tampere 20 Tampere 20 Tampere Tampere 10 10 10 10 0 0 0 0 Lähde: Saikkonen ym. (2018)