5 2019 26.3.2019 Päälöydökset Keskussairaaloiden tuottavuus nousi viisi prosenttia ja yliopistossairaaloiden tuottavuus laski viisi prosenttia vuosina 2013 2017. Tuottavuuserot ovat pienimmät yliopistosairaaloissa ja ovat kaventuneet viime vuosina. Tuottavin yliopistosairaala vuonna 2017 oli Tampereen yliopistosairaala. HYKS-sairaanhoitoalueen kunnat saivat potentiaalista säästöä keskimäärin vähäisemmästä somaattisen erikoissairaanhoidon palvelujen käytöstä noin 71 milj. euroa. Vuonna 2017 somaattisen erikoissairaanhoidon kustannuksista 54 prosenttia aiheutui yliopistosairaaloiden toiminnasta ja 37 prosenttia keskussairaaloiden toiminnasta. Pirjo Häkkinen etunimi.sukunimi@thl.fi Petri Matveinen etunimi.sukunimi@thl.fi ISSN 1798-0887 Yliopistosairaaloiden tuottavuus laskenut vuonna 2017 Julkisten sairaaloiden erikoissairaanhoitopalvelujen tuottavuus (ilman psykiatriaa) laski kaksi prosenttia vuosina 2013 2017. Tuottavuus nousi tänä aikana viisi prosenttia keskussairaaloissa ja vastaavasti laski viisi prosenttia yliopistosairaaloissa ja kuusi prosenttia muissa sairaaloissa (aluesairaalat tai vastaavat). Tuottavuus laski yliopistosairaaloissa vuonna 2017 yhden prosenttiyksikön edelliseen vuoteen verrattuna. Tuottavin yliopistosairaala episodeilla mitattuna vuonna 2017 oli Tampereen yliopistollinen sairaala. Tuottavin keskussairaala oli Mikkelin keskussairaala. Muista sairaaloista (aluesairaalat tai vastaavat) tuottavin oli Valkeakosken sairaala. Tuottavuuserot ovat kaventuneet viime vuosina kaikissa sairaalaryhmissä. Ne olivat pienimmät yliopistosairaaloiden välillä, jossa tuottavuuserot olivat keskimäärin 2,4 prosenttia vuonna 2017. Somaattisen erikoissairaanhoidon palveluja käytettiin asukasta kohti vähiten HYKSsairaanhoitoalueen kunnissa vuonna 2017. Alueella käytettiin palveluja 11 % vähemmän kuin maassa keskimäärin. Vastaavat laskennalliset kustannukset olivat kuusi prosenttia pienemmät kuin maassa keskimäärin. Palvelujen vähäisestä käytöstä johtuen alue säästi potentiaalisesti yhteensä noin 71 miljoonaa euroa. Taulukko 1. Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja laskennalliset kustannukset asukasta kohti sekä kustannusten ero maan keskiarvoon alueittain 2017 Alue: sairaanhoitopiiri; HUS/sairaanhoitoalue Vakioidut episodit/ as, indeksi koko maa=100 Vakioidut laskennalliset kustannukset/as, indeksi koko maa=100 Kustannusten maan keskitasoon Kustannusten yhteensä /as Käytöstä johtuva kustannusten / as Tehottomuudesta johtuva kustannusten /as Helsingin ja Uudenmaan shp - HYKS -alue 89 94-58 -107 49 - Hyvinkääan alue 97 93-72 -29-43 - Lohjan alue 103 99-11 28-40 - Länsi-Uudenmaan alue 109 108 89 97-8 - Porvoon alue 97 93-71 -29-43 Etelä-Karjalan shp 99 102 27-8 36 Etelä-Pohjanmaan shp 98 101 8-26 35 Etelä-Savon shp 114 101 12 163-151 Itä-Savon shp 117 122 264 203 61 Kainuun shp 109 120 220 99 121 Kanta-Hämeen shp 107 102 20 70-50 Keski-Pohjanmaan shp 101 94-61 11-72 Keski-Suomen shp 102 90-108 21-129 Kymenlaakson shp 94 88-140 -63-77 Lapin shp 104 108 91 39 52 Länsi-Pohjan shp 126 123 254 283-28 Pirkanmaan shp 97 99-7 -36 29 Pohjois-Karjalan shp 112 98-21 127-148 Pohjois-Pohjanmaan shp 104 111 106 37 69 Pohjois-Savon shp 107 115 165 76 90 Päijät-Hämeen shp 106 95-52 65-117 Satakunnan shp 116 103 35 175-139 Vaasan shp 99 99-10 -15 5 Varsinais-Suomen shp 103 107 71 34 38 Koko maa 100 100 0 0 0
Tilastoraporttiin liittyvät sairaaloiden toiminta- ja tuottavuustietokannat löytyvät osoitteesta: http://www.thl.fi/fi/tilastot/tiedonkeruut/sairaaloiden-toiminta-ja-tuottavuus/raportointi Somaattinen erikoissairaanhoito Somaattinen erikoissairaanhoito käsittää kaiken muun erikoissairaanhoidon paitsi psykiatristen erikoisalojen hoidon. Kliinisenä erikoisalana yleislääketiede on suuntautunut perusterveydenhuoltoon, joten se ei sisälly sairaaloiden tuottavuustiedoissa somaattiseen erikoissairaanhoitoon. Poikkeuksen tästä muodostavat yhteispäivystyksen yleislääketieteen päivystyskäynnit, jotka sisältyvät vuoden 2017 päivystyskäynteihin. Tuottavuus Tuottavuus on toiminnan tuotoksen ja sen aikaansaamiseksi käytettyjen panosten välinen suhde. Panoksina on käytetty sairaalan tai sen erikoisalan hoitotoiminnasta aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Sairaalan tai erikoisalan kokonaistuotos käsittää hoitoepisodien painotetun summan (ks. alla). Episodi Potilaan koko hoitoprosessi eli kaikki vuodeosastohoitojaksot, päiväkirurgian hoitojaksot, avohoitokäynnit, toimenpiteet ja muut suoritteet, jotka on tehty potilaan tietyn terveysongelman ratkaisemiseksi kalenterivuoden aikana. Episodien painottamisella otetaan huomioon potilasrakenne voimavarojen kulutuksen kannalta eri sairaaloissa. Alueellinen tarkastelu on sairaanhoitopiirikohtainen, kuntakohtainen tai maakuntakohtainen (HE 15/2017). Mukana ovat julkisten sairaaloiden tuottama somaattinen erikoissairaanhoito sekä yksityisten sairaaloiden tuottama somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito ja päiväkirurgia. Aluetarkastelussa episodi käsittää alueen väestön saman terveysongelman hoitamisen eri sairaaloissa kalenterivuoden aikana. Käsitteistä ja menetelmistä tarkemmin tilastoraportin luvuissa 3 5. THL TILASTORAPORTTI 5 2019 2
Sisällys 1. Palvelutuotannon, kustannusten ja tuottavuuden kehitys sairaaloittain... 4 1.1 Palvelutuotannon kehitys vuosina 2013 2017... 6 1.2 Hoitotoiminnan kustannusten kehitys vuosina 2013 2017... 10 1.3 Hoitotoiminnan tuottavuuden kehitys vuosina 2013 2017... 13 1.3.1 Episodituottavuuden kehitys... 13 1.3.2 Episodituottavuuden kehitys sisätautien erikoisalalla... 15 1.3.3 Episodituottavuuden kehitys kirurgian erikoisalalla... 17 1.4 Hoitotoiminnan tuottavuuserot vuonna 2017... 19 2. Palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus alueittain 2017... 22 2.1 Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus somaattisilla erikoisaloilla... 22 2.2 Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus sisätautien erikoisalalla... 23 2.3 Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus kirurgian erikoisalalla... 25 2.4 Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus naistentautien ja synnytysten erikoisalalla... 26 2.5 Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus lastentautien erikoisalalla... 27 2.6 Palvelujen käyttö ja kustannusten t kunnittain... 27 2.7 Somaattisen erikoissairaanhoidon tuottavuus, kustannukset ja käyttö maakunnittain... 28 3. Käsitteet... 30 4. Aineistot... 32 5. Menetelmät... 33 6. Sairaaloiden toiminnan sisällön ja vaikeusasteen kuvaaminen... 35 Liitetaulukot... 36 Taulukoissa käytetyt symbolit... 36 THL TILASTORAPORTTI 5 2019 3
1. Palvelutuotannon, kustannusten ja tuottavuuden kehitys sairaaloittain Julkisten sairaaloiden erikoissairaanhoitopalvelujen tuottavuus (ilman psykiatriaa) laski kaksi prosenttia vuosina 2013 2017 (kuvio 1). Tuottavuus nousi tänä aikana lähes viisi prosenttia keskussairaaloissa ja vastaavasti laski viisi prosenttia yliopistosairaaloissa ja kuusi prosenttia muissa sairaaloissa (aluesairaalat tai vastaavat). Tuottavuus laski yliopistosairaaloissa vuonna 2017 yhden prosenttiyksikön edelliseen vuoteen verrattuna. Kuvio 1. Tuottavuuden kehitys sairaalaryhmittäin vuosina 2013 2017; indeksi 2013 = 100 106 104 102 100 98 96 Yliopistosairaala Keskussairaala Muut sairaalat Yhteensä 94 92 2013 2014 2015 2016 2017 Tuottavuus on tuotoksen ja panoksen välinen suhde. Sairaaloiden palvelutuotanto (episodituotos) nousi ajanjaksolla 2013 2017 kahdeksan prosenttia ja reaalikustannukset (panos) 10 prosenttia (kuvio 2). Vuonna 2017 palvelut nousivat kolme prosenttiyksikköä ja kustannukset 4,5 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Kuvio 2. Tuotoksen ja kustannusten kehitys sairaalaryhmissä yhteensä vuosina 2013 2017; indeksi 2013 = 100; mukana myös perusterveydenhuollon erikoissairaanhoitoyksiköt 116 114 112 110 108 106 104 102 100 98 96 2013 2014 2015 2016 2017 Episodituotos Deflatoidut kustannukset Yliopistollisten sairaaloiden palvelutuotanto nousi tarkastelujakson 2013 2017 aikana kahdeksan prosenttia ja vastaavat kustannukset 14 prosenttia (kuvio 3). Palvelutuotanto nousi vuodesta 2016 vuoteen 2017 verrattuna neljä prosenttiyksikköä ja reaalikustannukset viisi prosenttiyksikköä. THL TILASTORAPORTTI 5 2019 4
Kuvio 3. Tuotoksen ja kustannusten kehitys yliopistosairaaloissa vuosina 2013 2017; indeksi 2013 = 100 116 114 112 110 108 106 104 102 100 98 96 2013 2014 2015 2016 2017 Episodituotos Deflatoidut kustannukset Keskussairaaloiden palvelutuotanto nousi tarkastelujakson 2013 2017 aikana 14 prosenttia ja vastaavat kustannukset kahdeksan prosenttia (kuvio 4). Palvelutuotanto nousi vuodesta 2016 vuoteen 2017 verrattuna kuusi prosenttiyksikköä ja vastaavat reaalikustannukset neljä prosenttiyksikköä. Kuvio 4. Tuotoksen ja kustannusten kehitys keskussairaaloissa vuosina 2013 2017; indeksi 2013 = 100 116 114 112 110 108 106 104 102 100 98 96 2013 2014 2015 2016 2017 Episodituotos Deflatoidut kustannukset Muissa sairaaloissa (aluesairaalat tai vastaavat) palvelutuotanto ja reaalikustannukset laskivat erityisesti vuonna 2017 ja vuonna 2015 (kuvio 5). Vuoden 2017 luvut ovat puutteelliset, koska Pohjois-Kymen sairaalasta ei ole saatu kustannuseikä Hilmo-tietoja vuodelta 2017. Pohjois-Kymen sairaalan kustannusten osuus vuonna 2016 oli muun sairaalaryhmän kustannuksista 11 prosenttia ja episodituotoksesta 12 prosenttia. Varkauden sairaala on toimittanut vuonna 2017 Hilmotiedoissa ainoastaan omana toimintana tuotetut erikoissairaanhoidon hoitojaksot. Käynnit puuttuvat kokonaan samoin kuin Terveystalolle ulkoistetut erikoissairaanhoidon palvelut. Varkauden sairaalan kustannukset sisältävät kuitenkin koko erikoissairaanhoidon ml. Terveystalon tuottamat ulkoistetut palvelut. Muun sairaalaryhmän yhteensä luku sisältää myös Jokilaakson sairaalan toimittamat tiedot vuonna 2014. Jokilaakson sairaalan tietoja ei sisälly muiden vuosien lukuihin. Muun sairaalaryhmän luvut sisältävät Valkeakosken ja Vammalan sairaaloiden tiedot, vaikka nämä sairaalat yhdistettiin vuoden 2017 alussa osaksi Tampereen yliopistollista sairaalaa. THL TILASTORAPORTTI 5 2019 5
Kuvio 5. Tuotoksen ja kustannusten kehitys muissa sairaaloissa (aluesairaaloissa tai vastaavissa) vuosina 2013 2017; indeksi 2013 = 100 110 105 100 95 90 Episodituotos Deflatoidut kustannukset 85 80 2013 2014 2015 2016 2017 Erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa on tapahtunut runsaasti toiminnallisia muutoksia vuosien 2013 2017 välisenä aikana. Monia perusterveydenhuollon erikoissairaanhoitoyksiköitä on lakkautettu tänä aikana. Tämän sairaalaryhmän tietoihin liittyy myös muita enemmän puutteita, joten tiedot ovat tältä osin ainoastaan suuntaa-antavia (kuvio 6). Kuvio 6. Tuotoksen ja kustannusten kehitys erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa vuosina 2013 2017; indeksi 2013 = 100 120 115 110 105 100 95 90 Episodituotos Deflatoidut kustannukset 85 80 2013 2014 2015 2016 2017 1.1 Palvelutuotannon kehitys vuosina 2013 2017 Yliopistosairaaloiden ja keskussairaaloiden toimintaan on vaikuttanut vuonna 2015 voimaan astunut Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (652/2013). Päivystystoimintoja on keskitetty yhä enemmän yliopisto- ja keskussairaaloihin. Yhteispäivystystoiminta kokonaisuudessaan on kirjattu jo vuosien ajan monissa sairaaloissa erikoissairaanhoitoon joko akuuttilääketieteeseen tai perinteisille erikoisaloille. Vuoden 2017 tiedot on haluttu yhdenmukaistaa siten, että toiminta- ja kustannustiedot sisältävät sairaaloiden koko yhteispäivystyksen ml. akuuttilääketieteen yleislääketieteen päivystystoiminnan (15 Y) sekä yleislääketieteen erikoisalan (98) päivystystoiminnan. Tämä näkyy päivystyskäyntien määrän voimakkaana lisääntymisenä yliopisto- ja keskussairaaloissa sekä muussa sairaalaryhmässä (liitetaulukko 6). Liitetaulukossa seitsemän on esitetty päivystyskäyntien lukumäärä erikoisaloittain ja sairaaloittain vuonna 2017. Akuuttilääketieteen erikoisalaa ei ole otettu vielä käyttöön kaikissa päivystävissä sairaaloissa, minkä vuoksi erikoisalakohtaisten päivystyskäyntien määrissä on suuria eroja sairaaloiden välillä. Palvelutuotannon määrä painotetuilla episodeilla mitattuna on noussut kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa vuosina 2013 2017 (taulukko 2, liitetaulukko 1). Painotettujen episodien määrä nousi eniten (11 %) tänä aikana Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) ja vähiten (3 %) Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS). Palvelutuotanto on noussut erityisesti tarkastelujakson kahden viimeisen vuoden aikana. THL TILASTORAPORTTI 5 2019 6
Taulukko 2. Painotettujen episodien määrän kehitys yliopistosairaaloissa vuosina 2013 2017; indeksi 2013 = 100 Painotetut episodit Yliopistosairaalat 2013 2014 2015 2016 2017 HYKS 100 102 100 105 108 KYS 100 98 94 99 103 OYS 100 101 101 104 111 TAYS 1) 100 103 99 104 108 TYKS 2) 100 106 103 108 109 Yhteensä 100 102 100 105 108 1) Valkeakosken ja Vammalan sairaalat yhdistettiin vuoden 2017 alusta osaksi TAYS:n toimintaa, mutta ne eivät sisälly 2017 TAYS:n lukuihin. 2) Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala liitettiin vuonna 2015 osaksi TYKS:n toimintaa. TYKS:n koko aikasarjan tietoihin on sisällytetty em. sairaaloiden tiedot. Toiminta yliopistosairaaloissa on muuttunut yhä avohoitopainotteisemmaksi (liitetaulukot 5 8). Vuosina 2013 2017 ajanvarauskäyntien määrät ovat lisääntyneet yliopistosairaaloissa 11 prosenttia ja päivystyskäynnit 85 prosenttia, kun vuoden 2017 tiedoissa on mukana koko yhteispäivystys. Vuodeosastojaksot ml. päiväkirurgian hoitojaksot ovat puolestaan vähentyneet tänä aikana yhden prosentin. Eniten vuodeosasto- ja päiväkirurgian hoitojaksot ovat vähentyneet KYS:ssa (11 %) ja eniten nousseet HYKS:ssa (5 %). HYKS:ssa ovat lisääntyneet eniten lastentautien ja silmätautien hoitojaksot. KYS:n hoitojaksojen vähennykset koskevat lähes kaikkia erikoisaloja lukuun ottamatta akuuttilääketieteen erikoisalaa. Päivystyskäynnit nousivat yliopistosairaaloista eniten 2013 2017 Oulun yliopistollisessa sairaalassa (134 %) ja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (127 %). TYKS:n ja KYS:n päivystyskäyntien nousu kohdistui erityisesti vuodelle 2016, kun koko akuuttilääketieteen päivystystoiminta otettiin mukaan käyntitietoihin. Muiden yliopistosairaaloiden koko yhteispäivystys sisällytettiin vasta vuoden 2017 lukuihin, mikä on nostanut päivystyskäyntien määrää aikasarjan edellisistä vuosista. Yliopistosairaalat HYKS:aa lukuun ottamatta ovat ottaneet käyttöön akuuttilääketieteen erikoisalan (Liitetaulukko 7). Ajanvarauskäynnit lisääntyivät TAYS:aa (-1 %) lukuun ottamatta kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa vuosina 2013 2017 (liitetaulukko 8). Eniten kasvua ajanvarauskäynneissä oli KYS:ssa (26 %), jossa eniten nousi tänä aikana naistentautien ja synnytysten erikoisalan ajanvarauskäynnit (97 %). Keskussairaaloiden palvelutuotannon määrän kehityksessä vuosina 2013 2017 oli suuria sairaalakohtaisia vaihteluja (taulukko 3, liitetaulukko 2, liitetaulukot 5 6 ja 8). Palvelutuotanto kasvoi episodeilla mitattuna kaikissa muissa keskussairaaloissa paitsi Kainuun ja Savonlinnan keskussairaaloissa. Kainuun sotessa on päivitetty vuonna 2017 potilastietojärjestelmä, josta Hilmo-tiedot poimitaan THL:een. Potilastietojärjestelmän ohjelmavirheiden vuoksi tiedot ovat osittain puutteellisia, millä saattaa olla vaikutusta Kainuun keskussairaalan tietoihin. Painotettujen episodien määrä nousi eniten vuosina 2013 2017 Mikkelin ja Satakunnan keskussairaaloissa (molemmissa 28 %). Molemmissa sairaaloissa nousi erityisesti vuonna 2017 painotettujen päivystyskäyntien määrä (liitetaulukko 2). Päivystyskäyntien absoluuttinen määrä on lisääntynyt tänä aikana Mikkelin keskussairaalassa 180 prosenttia ja Satakunnassa 170 prosenttia (liitetaulukko 6). Molemmissa sairaaloissa nousi myös ajanvarauskäyntien määrä (24 27 %) ja hoitojaksojen määrä (11 %). Vuosina 2013 2017 päivystyskäyntien määrä lisääntyi runsaasti lähes kaikissa keskussairaaloissa, koska koko yhteispäivystys on sisällytetty sairaaloiden päivystyskäynteihin. Siirtymisvuodet vaihtelevat sairaaloittain esim. Pohjois-Karjalan keskussairaalassa otettiin koko akuuttilääketieteen erikoisala käyttöön jo vuonna 2013. Ainoastaan Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan keskussairaaloiden päivystyskäynteihin eikä kustannuksiin ole vielä sisällytetty yhteispäivystyksen yleislääketieteen osuutta. Vaasan keskussairaalassa on yhteispäivystyksen yleislääketieteen osuus kirjattu akuuttilääketieteen erikoisalalle ja muut päivystyskäynnit on kirjattu perinteisille erikoisaloille. Vaasan keskussairaalassa on vähentynyt päivystyskäyntien määrä 2013 2018 monella erikoisalalla, eniten kuitenkin naistentautien ja synnytysten erikoisalalla (56 %) sekä neurologiassa (65 %). Ajanvarauskäyntien määrä on myös noussut kaikissa keskussairaaloissa vuosina 2013 2017. Eniten ajanvarauskäynnit kasvoivat tänä aikana Keski-Suomen keskussairaalassa (49 %). Suurimmat muutokset Keski-Suomessa tapahtuivat viimeisen tarkasteluvuoden 2017 aikana. Lastentautia lukuun ottamatta kasvu koski kaikkia erikoisaloja, eniten silmätautien erikoisalaa. Lisäksi Keski-Suomen keskussairaalassa oli akuuttilääketieteen ajanvarauskäyntejä 27 730 vuonna 2017. Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa väheni ajanvarauskäyntien määrä vuonna 2017 edellisestä vuodesta noin 25 000:lla (20 %). Vähennys kohdistui lähes kaikille erikoisaloille. Vuodeosasto- ja päiväkirurgian hoitojaksojen muutoksissa oli suuria vuosittaisia eroja keskussairaaloiden välillä. Eniten hoitojaksojen määrä nousi 2013 2017 Vaasan keskussairaalassa (13 %) ja väheni eniten Kainuun keskussairaalassa (17 %). Kainuun lukuihin on saattanut vaikuttaa potilastietojärjestelmän vaihdosten aiheuttamat ongelmat Hilmo-tietoihin. THL TILASTORAPORTTI 5 2019 7
Taulukko 3. Painotettujen episodien määrän kehitys keskussairaaloissa vuosina 2013 2017; indeksi 2013 = 100 Painotetut episodit Keskussairaalat 2013 2014 2015 2016 2017 Etelä-Karjalan keskussairaala 100 103 105 107 108 Hyvinkään sairaala 100 101 99 104 114 Kainuun keskussairaala 100 104 104 105 95 Kanta-Hämeen keskussairaala 100 97 106 108 110 Keski-Pohjanmaan keskussairaala 100 99 110 113 111 Keski-Suomen keskussairaala 100 104 104 111 125 Kymenlaakson keskussairaala 100 95 91 93 111 Lapin keskussairaala 100 98 93 96 104 Länsi-Pohjan keskussairaala 100 103 109 115 109 Mikkelin keskussairaala 100 103 108 113 128 Pohjois-Karjalan keskussairaala 100 104 105 104 107 Päijät-Hämeen keskussairaala 100 99 115 121 119 Satakunnan keskussairaala 100 102 103 109 128 Savonlinnan keskussairaala 100 101 99 96 97 Seinäjoen keskussairaala 100 99 106 110 115 Vaasan keskussairaala 100 107 106 107 109 Yhteensä 100 101 104 108 114 Myös muun sairaalaryhmän sairaaloissa palvelutuotannon kehitys on vaihdellut runsaasti (taulukko 4, liitetaulukko 3 ja liitetaulukot 5 6 ja 8). Tässä sairaalaryhmässä on tapahtunut runsaasti muutoksia tarkastelujakson aikana. Sairaaloiden määrä on supistunut edellisistä vuosista, kun Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala liitettiin vuonna 2015 osaksi TYKS:n toimintaa. Näiden sairaaloiden aikasarjatiedot on siirretty myös osaksi TYKS:n tietoja. Vuonna 2017 Valkeakosken ja Vammalan sairaalat yhdistettiin osaksi TAYS:n toimintaa, vaikka ne vielä tässä tilastoraportissa on sisällytetty muuhun sairaalaryhmään. Mäntän sairaalan erikoissairaanhoito siirtyi osaksi TAYS:n toimintaa vuoden 2013 alussa Ylä Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen toiminnan loputtua. Mäntän sairaala lakkautettiin kokonaan vuoden 2014 lopussa. Jokilaakson sairaala oli mukana vuonna 2014, mutta se on jäänyt seurannasta pois vuonna 2015. Ne sisältyvät kuitenkin tämän sairaalaryhmän yhteensä lukuihin. Muun ryhmän sairaaloissa palvelutuotanto episodeilla mitattuna väheni vuosien 2013 2017 välisenä aikana kaikissa muissa sairaaloissa paitsi Lohjan, Oulaskankaan, Porvoon, Raaseporin, Turunmaan ja Valkeakosken sairaaloissa (taulukko 4). Varkauden sairaalan tiedot ovat puutteelliset, koska sieltä on toimitettu ainoastaan oman toiminnan vuodeosastopalvelu, mutta erikoissairaanhoidon avohoitotiedot puuttuvat kokonaan samoin kuin Terveystalolle ulkoistetut palvelut. Pohjois-Kymen sairaala ei ole toimittanut THL:een Hilmo-rekisteritietoja vuonna 2017. Muiden sairaaloiden episodien määrän väheneminen johtui pitkälle vuodeosastopalvelujen ja osittain myös ajanvarauskäyntien määrän vähentymisestä. Muun sairaalaryhmän sairaaloista yli puolessa ei päivystetä lainkaan tai on vain vähäisessä määrin päivystyskäyntejä (liitetaulukot 6-7). Päivystyskäyntien määrä oli noussut vuonna 2017 niissä sairaaloissa, jotka päivystivät, koska koko yhteispäivystys sisältyi vuoden 2017 lukuihin. THL TILASTORAPORTTI 5 2019 8
Taulukko 4. Painotettujen episodien määrän kehitys muissa sairaaloissa vuosina 2013 2017; indeksi 2013 = 100 1) Painotetut episodit Muut sairaalat 2013 2014 2015 2016 2017 Forssan sairaala 100 92 86 85 84 Iisalmen sairaala 100 74 76 74 73 Lohjan sairaala 100 101 103 110 120 Oulaskankaan sairaala 100 100 94 94 115 Pietarsaaren sairaala 100 99 86 83 74 Pohjois-Kymen sairaala 1) 100 97 99 98.. Porvoon sairaala 100 100 96 106 101 Raahen sairaala 100 80 67 66 66 Raaseporin sairaala 100 109 114 117 108 Rauman sairaala 100 109 98 86 81 Turunmaan sairaala 100 106 99 101 100 Valkeakosken sairaala 2) 100 91 84 84 104 Vammalan aluesairaala 2) 100 99 100 97 83 Varkauden sairaala 3) 100 92 89 106 67 Yhteensä 4) 100 100 94 96 85 1) Pohjois-Kymen sairaalan Hilmo-tietoja ei saatu vuodelta 2017. 2) Valkeakosken sairaala ja Vammalan aluesairaala yhdistettiin vuonna 2017 osaksi TAYS:ia. 3) Varkauden sairaalan 2017 tiedoista puuttuu erikoissairaanhoidon käyntitiedot sekä koko Terveystalolle ulkoistettu palvelutuotanto. 4) Yhteensä luku sisältää myös Jokilaakson sairaalan vuoden 2014 tiedot. Erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden osalta tiedoissa on ollut paljon puutteita, erityisesti avohoitokäyntejä ei ole pystytty toimittamaan Hilmo-aineiston vaatimalla tavalla. Myös näiden sairaaloiden toiminnoissa on tapahtunut muutoksia (taulukko 5, liitetaulukot 4 6 ja 8). Haminan seudun perusterveydenhuollon erikoissairaanhoitoyksikkö lakkautettiin vuonna 2015 ja siirrettiin osaksi perusterveydenhuollon toimintaa. Imatran erikoislääkärijohtoinen terveyskeskustoiminta itsenäisenä yksikkönä päättyi vuoden 2014 aikana. Nokian kaupungin terveyskeskuksen erikoislääkärijohtoisen sairaalan toiminta päättyi vuoden 2015 alusta. Pieksämäen erikoislääkärijohtoisen sairaalan toiminta päättyi 1.4.2016. Heinolan terveyskeskuksen erikoissairaanhoidossa naistentautien ja synnytysten erikoisalan toiminta päättyi vuoden 2014 aikana. Heinolan terveyskeskuksen erikoissairaanhoito käsittää sisätautien ja kirurgian elektiivistä avohoito- ja päiväkirurgista toimintaa, joskin nekin ovat vähentyneet. Käyntitiedoissa on ollut puutteita Kuusamon, Oulun ja Porin erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa. Tampereen erikoislääkärijohtoisen terveyskeskussairaalan kohdalla on tapahtunut koodausvirhe Hilmo-poiminnassa vuoden 2015 tiedoissa. Tästä syystä vuonna 2015 päivystyskäynneissä oli noin 19 000 käyntiä, jotka olisivat kuuluneet ajanvarauskäynteihin. Poimintaohjelma on korjattu vuoden 2016 tietojen osalta, mutta vuoden 2015 tietoja ei ole korjattu jälkikäteen. Erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden tiedot eivät ole vertailukelpoisia puutteellisten aineistojen vuoksi. Myös tämän sairaalaryhmän toiminnot ovat laajuudeltaan hyvin erilaisia. Esim. Helsingin perusterveydenhuollon somaattinen erikoissairaanhoito on lähes kokonaan sisätautien erikoissairaanhoitoa. Helsingin terveyskeskuksen sisätautien päivystys on edelleen Suomen suurin sisätautien päivystävä yksikkö julkisella sektorilla. Sen osuus julkisen sektorin sisätautien päivystyskäynneistä oli 23 prosenttia vuonna 2017, kun seuraavaksi suurimman HYKS:n osuus sisätautien päivystyskäynneistä oli 20 prosenttia. Porin terveyskeskuksen erikoissairaanhoidon casemix (tarkemmin kohdassa 3 Käsitteet) on korkea, koska hoito painottuu muita sairaaloita enemmän vuodeosastohoitoon. Siellä on hoidettu myös muutamia kuntoutuspotilaita, joilla on pitkä keskimääräinen hoitoaika. THL TILASTORAPORTTI 5 2019 9
Taulukko 5. Painotettujen episodien määrän kehitys erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa vuosina 2013 2017; indeksi 2013 = 100 Erikoislääkärijohtoiset Painotetut episodit tk-sairaalat 2013 2014 2015 2016 2017 Haminan seudun terveyskeskus 1) 100 91 Heinolan terveyskeskus 100 63 41 39 52 Helsingin terveyskeskus 100 105 104 108 106 Imatran terveyskeskus 2) 100 Kuopion terveyskeskus 100 107 96 72 69 Kuusamon terveyskeskus 3).......... Nokian terveyskeskus 1) 100 101 Oulun terveyskeskus 4).......... Pieksämäen terveyskeskus 5) 100 96.. Porin terveyskeskus 100 176.. 283 289 Tampereen terveyskeskus 100 108 104 116 120 Turun terveyskeskus 100 110 113 120 101 Yhteensä 100 108 91 107 106 1) Erikoislääkärijohtoinen tk-toiminta lakannut vuonna 2015 2) Erikoislääkärijohtoinen tk-toiminta lakannut vuonna 2014 3) Kuusamon erikoislääkärijohtoisen tk:n indeksiä ei ole voitu laskea, koska vuoden 2013 laskennan lähtötason tiedot puuttuuvat 4) Oulun erikoislääkärijohtoisesta toiminnasta on ilmoitettu kustannuksia erikoisalakohtaisille käynneille, mutta Hilmo-tietoja on vain yleislääketieteen hoitojaksoista eikä lainkaan erikoisalakohtaisia käyntitietoja vuosina 2013 2016. 5) Pieksämäen erikoislääkärijohtoinen tk-toiminta lakannut 1.4.2016. Liitetaulukoissa 1 4 on esitetty painotettujen avo- ja laitoshoidon suoritteiden sekä yhteensä kaikkien hoitojaksojen (=DRG-pisteiden) kehitys indekseinä sairaaloittain vuosina 2013 2017. Liitetaulukoissa 5 8 on esitetty samalta ajanjaksolta vuodeosastohoitojaksojen (ml. päiväkirurgia), päivystyskäyntien sekä ajanvarauskäyntien kehitys absoluuttisina lukuina. Sairaaloiden toiminta- ja tuottavuustietokannoissa on tarkempia tuottajakohtaisia, palvelutuotantoa kuvaavia tietoja. Tietokannoissa Jokilaakson sairaalan tiedot ovat nimellä Jämsän seudun terveydenhuollon kuntayhtymä. 1.2 Hoitotoiminnan kustannusten kehitys vuosina 2013 2017 Hoitotoiminnasta aiheutuneet kustannukset nousivat reaalisesti kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa (taulukko 6). Kustannuskehitys on ollut maltillisinta Tampereen ja Turun yliopistollisissa sairaaloissa, joissa reaalikustannukset (deflatoidut kustannukset) nousivat 12 prosenttia vuosina 2013 2017. Vastaavana ajanjaksona kustannukset nousivat eniten Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (17 %). Vuonna 2017 reaalikustannukset nousivat yliopistollisissa sairaaloissa kuusi prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2016. Vuoden 2017 kustannuksiin sisältyy koko yhteispäivystystoiminnasta aiheutuneet kustannukset, mikä on osaltaan lisännyt kyseisen vuoden kustannuksia. Taulukko 6. Kustannusten kehitys kiintein hinnoin yliopistosairaaloissa vuosina 2013 2017; indeksi 2013 = 100 Deflatoidut kustannukset Yliopistosairaalat 2013 2014 2015 2016 2017 HYKS 100 104 107 109 114 KYS 100 103 107 110 117 OYS 100 101 107 109 115 TAYS 100 101 101 108 112 TYKS 100 101 105 107 112 Yhteensä 100 103 106 108 114 Hoitotoiminnasta aiheutuneiden kustannusten kehitys vaihteli keskussairaaloissa huomattavasti enemmän kuin yliopistosairaaloissa (taulukko 7). Ainoastaan Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan keskussairaaloiden päivystyskäynteihin eikä kustannuksiin ole vielä sisällytetty yhteispäivystyksen yleislääketieteen osuutta. Monissa keskussairaaloissa on koko yhteispäivystys ml. yleislääketieteen päivystys sisältynyt jo vaihdellen vuodesta 2014 2015 alkaen sekä kustannus- että suoritetietoihin. Kustannusten vähentymiseen esim. Savonlinnan keskussairaalassa ovat vaikuttaneet myös toiminnalliset muutokset. THL TILASTORAPORTTI 5 2019 10
Taulukko 7. Kustannusten kehitys kiintein hinnoin keskussairaaloissa vuosina 2013 2017; indeksi 2013 = 100 Deflatoidut kustannukset Keskussairaalat 2013 2014 2015 2016 2017 Etelä-Karjalan keskussairaala 100 104 103 110 116 Hyvinkään sairaala 100 104 103 105 114 Kainuun keskussairaala 100 97 102 101 108 Kanta-Hämeen keskussairaala 100 99 103 102 106 Keski-Pohjanmaan keskussairaala 100 102 102 107 97 Keski-Suomen keskussairaala 100 103 98 102 107 Kymenlaakson keskussairaala 100 103 95 98 107 Lapin keskussairaala 100 107 107 111 115 Länsi-Pohjan keskussairaala 100 103 109 110 112 Mikkelin keskussairaala 100 94 88 95 102 Pohjois-Karjalan keskussairaala 100 111 114 120 120 Päijät-Hämeen keskussairaala 100 100 110 119 119 Satakunnan keskussairaala 100 102 102 102 110 Savonlinnan keskussairaala 100 102 96 91 92 Seinäjoen keskussairaala 100 100 103 101 108 Vaasan keskussairaala 100 96 97 90 92 Yhteensä sairaalatyyppi 100 102 102 104 108 Muiden sairaaloiden ryhmässä kustannuskehityksessä oli myös suurta vaihtelua (taulukko 8). Kustannuskehitykseen on vaikuttanut erityisesti näissä sairaaloissa tapahtuneet toiminnalliset muutokset. Kustannukset nousivat tai pysyivät ennallaan kahdeksassa sairaalassa ja laskivat viidessä sairaalassa vuosina 2013 2017. Eniten kustannukset nousivat 2013 2017 Lohjan sairaalassa (19 %), jossa palvelutuotanto nousi tänä aikana 20 prosenttia. Kustannukset nousivat Lohjan sairaalassa neurologian erikoisalaa sekä ihotautien ja allergologian erikoisalaa lukuun ottamatta muilla erikoisaloilla. Lisäksi kustannusten nousua vuonna 2017 aiheutti Lohjan sairaalassa yhteispäivystyksen yleislääketieteen kustannukset. Kustannukset laskivat eniten vuosina 2013 2017 Raahen ja Rauman sairaaloissa, molemmissa 23 prosenttia. Raahessa vähentyivät erityisesti kustannukset sisätaudeilla ja Raumalla kirurgian erikoisalalla. THL TILASTORAPORTTI 5 2019 11
Taulukko 8. Kustannusten kehitys kiintein hinnoin muissa sairaaloissa vuosina 2013 2017; indeksi 2013 = 100 Deflatoidut kustannukset Muut sairaalat 2013 2014 2015 2016 2017 Forssan sairaala 100 98 96 100 95 Iisalmen sairaala 100 111 111 99 94 Lohjan sairaala 100 103 110 112 119 Oulaskankaan sairaala 100 101 95 97 110 Pietarsaaren sairaala 100 90 84 84 78 Pohjois-Kymen sairaala 1) 100 92 103 100.. Porvoon sairaala 100 103 102 102 106 Raahen sairaala 100 94 79 79 77 Raaseporin sairaala 100 99 105 98 102 Rauman sairaala 100 100 88 74 77 Turunmaan sairaala 100 98 97 101 103 Valkeakosken sairaala 2) 100 99 100 99 112 Vammalan aluesairaala 2) 100 110 110 112 107 Varkauden sairaala 3) 100 87 94 99 100 Yhteensä 4) 100 102 100 99 90 1) Pohjois-Kymen sairaalan kustannustietoja ei saatu vuodelta 2017. 2) Valkeakosken sairaala ja Vammalan aluesairaala yhdistettiin vuonna 2017 osaksi TAYS:ia. 3) Varkauden sairaalan kustannustiedot sisältävät myös sairaalan Terveystalolle ulkoistamat erikoissairaanhoidon palvelut 2016 2017. 4) Yhteensä luku sisältää myös Jokilaakson sairaalan vuoden 2014 tiedot. Erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa kustannuskehityksen vaihtelu on ollut erittäin suurta sairaaloiden toimintaprofiilimuutosten takia (taulukko 9). Taulukko 9. Kustannusten kehitys kiintein hinnoin erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa vuosina 2013 2017; indeksi 2013 = 100 Erikoislääkärijohtoiset Deflatoidut kustannukset tk-sairaalat 2013 2014 2015 2016 2017 Haminan seudun terveyskeskus 1) 100 96 Heinolan terveyskeskus 100 52 29 26 28 Helsingin terveyskeskus 100 103 101 104 105 Imatran terveyskeskus 2) 100 Kuopion terveyskeskus 100 107 98 78 75 Kuusamon terveyskeskus 3).......... Nokian terveyskeskus 1) 100 88.. Oulun terveyskeskus 4).......... Pieksämäen terveyskeskus 5) 100 96 Porin terveyskeskus 100 132.. 186 142 Tampereen terveyskeskus 100 101 99 109 123 Turun terveyskeskus 100 104 108 108 111 Yhteensä 100 104 85 99 116 1) Erikoislääkärijohtoinen tk-toiminta lakannut vuonna 2015 2) Erikoislääkärijohtoinen tk-toiminta lakannut vuonna 2014 3) Lähtötason vuoden 2013 kustannustietoja ei ole ilmoitettu, joten indeksiä ei voitu laskea 4) Oulun erikoislääkärijohtoisesta toiminnasta on ilmoitettu kustannuksia erikoisalakohtaisille käynneille, mutta Hilmo-tietoja on vain yleislääketieteen hoitojaksoista eikä lainkaan erikoisalakohtaisia käyntitietoja vuosina 2013 2016. 5) Erikoislääkärijohtoinen tk-toiminta lakannut vuonna 1.4.2016. Kustannustietoja ei ole saatu vuodelta 2015. THL TILASTORAPORTTI 5 2019 12
1.3 Hoitotoiminnan tuottavuuden kehitys vuosina 2013 2017 1.3.1 Episodituottavuuden kehitys Tuottavuuden kehitykseen vaikuttavat sekä kustannukset että palvelutuotanto. Jos esimerkiksi kustannukset ja palvelutuotanto kehittyvät samassa suhteessa, niin tuottavuus säilyy entisellään. Jos taas kustannukset nousevat, mutta palvelutuotanto pysyy entisellään, tuottavuus laskee. Palvelutuotantoa mitataan tässä episodeilla. Palvelutuotannon mittaamisessa on otettu huomioon sairauksien hoidon vaikeusaste painottamalla episodeja episodikustannuspainoilla. Käsitteitä ja menetelmiä on kuvattu tarkemmin luvussa 3. Episodituottavuuden kehityksessä on sairaalakohtaisia eroja (taulukot 10 13). Keskimäärin paras tuottavuuden kehitys eri sairaalaryhmistä oli keskussairaaloissa. Erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden tuottavuuden kehitystä ei voi verrata vuosittain, koska näiden sairaaloiden toiminnoissa on tapahtunut runsaasti muutoksia ja datassa on muita sairaalaryhmiä enemmän puutteita. Tuottavuus laski kaikissa yliopistosairaaloissa vuosien 2013 2017 välisenä aikana (taulukko 10). Tuottavuus laski tänä aikana vähiten TYKS:ssa (2 %) ja eniten KYS:ssa (12 %). Kaikissa yliopistosairaaloissa reaalikustannukset nousivat enemmän kuin vastaava palvelutuotanto kasvoi, mikä aiheutti tuottavuuden laskun. Tuottavuus nousi OYS:ssa vuonna 2017 vuoteen 2016 verrattuna kaksi prosenttiyksikköä ja pysyi entisellään TAYS:ssa. Taulukko 10. Episodituottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa vuosina 2013 2017; indeksi 2013 = 100 Episodituottavuus Yliopistosairaalat 2013 2014 2015 2016 2017 HYKS 100 98 94 97 95 KYS 100 95 88 90 88 OYS 100 100 94 95 97 TAYS 100 102 98 96 96 TYKS 100 105 98 101 98 Yhteensä 100 100 94 96 95 Episodituottavuus nousi Etelä-Karjalan, Kainuun, Lapin, Länsi-Pohjan ja Pohjois-Karjalan keskussairaaloita lukuun ottamatta muissa keskussairaaloissa vuosina 2013 2017 (taulukko 11). Tuottavuus nousi eniten tänä aikana Mikkelin keskussairaalassa (25 %) ja laski eniten Kainuun keskussairaalassa (12 %). Mikkelin keskussairaalan tuottavuuden nousu perustuu ennen kaikkea palvelutuotannon voimakkaaseen kasvuun, johon on osaltaan vaikuttanut yleislääketieteen päivystyskäyntien sisällyttäminen erikoissairaanhoidon palvelutuotantoon. Samanaikaisesti kustannuskehitys on ollut erittäin maltillista. Myös sairaalan vuodeosastohoitojaksojen, erityisesti sisätautien erikoisalalla, ja ajanvarauskäyntien määrät ovat kasvaneet. Lapin keskussairaalan tuottavuuden lasku perustui ennen kaikkea kustannusten nousuun, mutta myös vuoden 2017 Hilmo-tiedoista oli puutteita toimenpidekoodien poiminnan kanssa. Kainuun keskussairaalan Hilmo-tietojen poimintaan on liittynyt 2017 suuria ongelmia sairaalan siirtyessä käyttämään uutta potilashallinnon tietojärjestelmää. Tällä on todennäköisesti ollut vaikutusta palvelutuotantoa koskeviin lukuihin, koska episodituottavuuden lasku on ollut poikkeuksellisen suuri vuonna 2017. Sairaaloiden tuottavuuden kehityksessä vuonna 2017 edellisvuoteen verrattuna on suuria sairaalakohtaisia eroja. Eniten tuottavuus nousi tänä aikana Satakunnan keskussairaalassa. THL TILASTORAPORTTI 5 2019 13
Taulukko 11. Episodituottavuuden kehitys keskussairaaloissa vuosina 2013 2017; indeksi 2013 = 100 Episodituottavuus Keskussairaalat 2013 2014 2015 2016 2017 Etelä-Karjalan keskussairaala 100 99 103 97 94 Hyvinkään sairaala 100 97 96 99 100 Kainuun keskussairaala 100 107 102 104 88 Kanta-Hämeen keskussairaala 100 98 104 105 104 Keski-Pohjanmaan keskussairaala 100 97 108 106 115 Keski-Suomen keskussairaala 100 101 107 109 118 Kymenlaakson keskussairaala 100 92 96 96 103 Lapin keskussairaala 100 92 87 87 91 Länsi-Pohjan keskussairaala 100 100 100 105 98 Mikkelin keskussairaala 100 110 123 119 125 Pohjois-Karjalan keskussairaala 100 93 92 87 89 Päijät-Hämeen keskussairaala 100 99 105 102 101 Satakunnan keskussairaala 100 101 101 106 117 Savonlinnan keskussairaala 100 99 103 105 105 Seinäjoen keskussairaala 100 99 103 110 106 Vaasan keskussairaala 100 111 108 119 118 Yhteensä 100 100 102 103 105 Muiden sairaaloiden ryhmässä episodituottavuus nousi vuosina 2013 2017 neljässä sairaalassa ja laski yhdeksässä sairaalassa (taulukko 12). Tuottavuus nousi tänä aikana eniten Raaseporin sairaalassa (6 %), jossa erityisesti kustannusten nousu on ollut tänä aikana maltillista. Taulukko 12. Episodituottavuuden kehitys muissa sairaaloissa vuosina 2013 2017; indeksi 2013 = 100 Episodituottavuus Muut sairaalat 2013 2014 2015 2016 2017 Forssan sairaala 100 94 90 85 89 Iisalmen sairaala 100 67 69 75 77 Lohjan sairaala 100 98 93 98 101 Oulaskankaan sairaala 100 98 98 97 104 Pietarsaaren sairaala 100 110 103 98 94 Pohjois-Kymen sairaala 100 105 96 98.. Porvoon sairaala 100 97 93 103 96 Raahen sairaala 100 85 85 84 85 Raaseporin sairaala 100 111 108 119 106 Rauman sairaala 100 109 111 115 105 Turunmaan sairaala 100 108 102 100 98 Valkeakosken sairaala 1) 100 92 84 84 93 Vammalan aluesairaala 1) 100 90 90 86 77 Varkauden sairaala 2) 100 107 95 107 67 Yhteensä 3) 100 98 94 97 95 1) 2) 3) Valkeakosken sairaala ja Vammalan aluesairaala yhdistettiin vuonna 2017 osaksi TAYS:ia. Varkauden sairaalan kustannustiedot sisältävät myös sairaalan Terveystalolle ulkoistamat erikoissairaanhoidon palvelut 2016 2017. Vuoden 2017 Hilmo-tiedoista puuttuu kaikki Terveystalon ulkoistetut tiedot sekä oman toiminnan erikoissairaanhoidon avohoitotiedot. Yhteensä luku sisältää myös Jokilaakson sairaalan vuoden 2014 tiedot. Muiden sairaaloiden ryhmässä on tapahtunut runsaasti toiminnallisia muutoksia kuten esim. Valkeakosken ja Vammalan sairaaloiden liittyminen osaksi TAYS:n toimintaa vuonna 2017. Varkauden sairaalan tuottavuusluku 2017 ei ole vertailukelpoinen, koska Hilmo-tiedoista puuttui valtaosa. Osan erikoissairaanhoidon toiminnoista Varkaudessa tuottaa yhteistyösopimuksen pohjalta Terveystalo. Terveystalon toiminnasta aiheutuneet kustannukset olivat tiedoissa mukana, mutta THL TILASTORAPORTTI 5 2019 14
Hilmo-tiedoista puuttuivat kokonaan Terveystalon ulkoistetut palvelut sekä oman tuotannon koko erikoissairaanhoidon poliklinikkatoiminta. Erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa tuottavuuden kehityksessä on sairaalakohtaisia vaihteluja (taulukko 13). Sairaalat poikkeavat suuresti toisistaan sekä tuotantoprofiilin että kustannusten osalta (liitetaulukko 11). Datassa on myös puutteita. Taulukko 13. Episodituottavuuden kehitys erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa vuosina 2013 2017; indeksi 2013 = 100 Erikoislääkärijohtoiset Episodituottavuus tk-sairaalat 2013 2014 2015 2016 2017 Haminan seudun terveyskeskus 1) 100 95 Heinolan terveyskeskus 100 121 141 151 186 Helsingin terveyskeskus 100 102 103 104 101 Imatran terveyskeskus 2) 100 Kuopion terveyskeskus 100 100 98 93 92 Kuusamon terveyskeskus 3).......... Nokian terveyskeskus 1) 100 114 Oulun terveyskeskus 4).......... Pieksämäen terveyskeskus 5) 100 99.. Porin terveyskeskus 100 133.. 152 203 Tampereen terveyskeskus 100 108 105 106 98 Turun terveyskeskus 100 106 104 111 91 Yhteensä 6) 100 105 106 107 91 1) Erikoislääkärijohtoinen tk-toiminta loppui vuonna 2015 2) Erikoislääkärijohtoinen tk-toiminta loppui vuonna 2014 3) Indeksin laskennan lähtötason 2013 kustannustiedot ja Hilmo-tiedot puuttuvat. 4) Oulun erikoislääkärijohtoisesta toiminnasta on ilmoitettu kustannuksia erikoisalakohtaisille käynneille, mutta Hilmo-tietoja on vain yleislääketieteen hoitojaksoista eikä lainkaan erikoisalakohtaisia käyntitietoja vuosina 2013 2016. 5) Erikoislääkärijohtoinen tk-toiminta loppui 1.4.2016. 6) Yhteensä lukuihin sisältyy 2014 2017 Kuusamon ja Oulun lukuja. 1.3.2 Episodituottavuuden kehitys sisätautien erikoisalalla Akuuttilääketieteen erikoisala on käytössä HYKS:iä lukuun ottamatta muissa yliopistosairaaloissa. Tällä on vaikutusta erikoisalakohtaisiin vertailutietoihin erityisesti päivystystoiminnan osalta. Oulun ja Tampereen yliopistollisissa sairaaloissa oli sisätautien päivystyskäyntejä vuonna 2017 noin pari sataa. OYS:ssa sisätautien päivystyskäyntien vähentyminen alkoi jo vuonna 2015 ja TAYS:ssa 2016. Aikaisemmin sisätautien erikoisalalle kirjatut päivystyskäynnit kirjataan nyt erikoissairaanhoidon akuuttilääketieteen erikoisalalle (15E). TYKS otti akuuttilääketieteen erikoisalan käyttöön vuonna 2015. Siellä on kuitenkin edelleen ollut vuosina 2015 2017 sisätautien päivystyskäyntejä keskimäärin noin 10 000 käyntiä vuodessa, mutta ne ovat vähentyneet aikaisempiin vuosiin verrattuna lähes 60 %:lla. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa oli vuonna 2017 sisätautien päivystyskäyntejä edelleen 8 864, vaikka sairaala siirtyi käyttämään akuuttilääketieteen erikoisalaa jo osittain vuonna 2015. Sairaaloilla on ollut vaikeuksia kustannusten kohdentamisessa eri erikoisaloille. Akuuttilääketieteellä ja kustannusten kohdentamisella eri erikoisaloille saattaa olla vaikutusta erikoisalakohtaisiin tuottavuustietoihin, mutta sairaalan kokonaistuottavuuteen niillä ei pitäisi olla vaikutusta. THL TILASTORAPORTTI 5 2019 15
Taulukko 14. Sisätautien episodituottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa 2013 2017; indeksi 2013 = 100 Sisätautien episodituottavuus Yliopistosairaalat 2013 2014 2015 2016 2017 HYKS 100 105 91 102 100 KYS 100 101 88 84 81 OYS 100 92 83 86 87 TAYS 100 109 105 96 95 TYKS 100 114 90 94 91 Yhteensä 100 106 92 95 94 Sisätautien erikoisalan episodituottavuus huononi vuosina 2013 2017 yliopistollisissa sairaaloissa HYKS:aa lukuun ottamatta (taulukko 14). Sisätautien tuottavuus laski tuona aikana eniten KYS:ssa ja OYS:ssa. Näissä sairaaloissa sisätautien kustannukset olivat nousseet huomattavasti verrattuna palvelutuotannon kehitykseen. Myös keskussairaaloissa on otettu käyttöön akuuttilääketieteen erikoisala, minkä seurauksena sisätautien päivystyskäyntien määrä vähentyi keskussairaaloissa yli 26 000 käynnillä (27 %) vuosien 2013 2017 välillä. Kanta-Hämeen, Keski- Suomen (2017 lähtien), Lapin (2016 lähtien), Länsi-Pohjan, Pohjois-Karjalan ja Päijät-Hämeen keskussairaaloissa oli vuosina 2015 2017 vain muutamia päivystyskäyntejä sisätautien erikoisalalla. Seinäjoen keskussairaalassa on otettu käyttöön akuuttilääketieteen erikoisala vuonna 2015. Siellä on edelleen myös sisätautien erikoisalan päivystyskäyntejä, vaikka niiden lukumäärä on vähentynyt 33 % prosenttia vuonna 2017 verrattuna vuoteen 2013. Akuuttilääketieteen erikoisala on otettu käyttöön myös Satakunnan ja Vaasan keskussairaaloissa vuonna 2017, mutta käyttöönotolla ei näyttäisi olevan vaikutusta sisätautien päivystyskäyntien määrän kehitykseen. Savonlinnan keskussairaalassa otettiin akuuttilääketieteen erikoisala käyttöön vuonna 2016 ja sisätautien päivystyskäyntien määrät ovat siellä pysyneet aika lailla ennallaan verrattuna vuoteen 2013. Sisätautien erikoisalan tuottavuus keskussairaaloissa nousi kaksi prosenttia vuosien 2013 2017 välisenä aikana (taulukko 15). Tuottavuuden kehitys vaihteli erittäin paljon sairaaloiden välillä. Tuottavuus nousi tänä aikana kahdeksassa keskussairaalassa ja laski samoin kahdeksassa keskussairaalassa. Sisätautien tuottavuus nousi eniten tänä aikana Mikkelin keskussairaalassa (37 %) ja laski eniten Lapin keskussairaalassa (18 %). Taulukko 15. Sisätautien episodituottavuuden kehitys keskussairaaloissa 2013 2017; indeksi 2013 = 100 Sisätautien episodituottavuus Keskussairaalat 2013 2014 2015 2016 2017 Etelä-Karjalan keskussairaala 100 102 100 94 91 Hyvinkään sairaala 100 97 94 100 94 Kainuun keskussairaala 100 113 109 111 88 Kanta-Hämeen keskussairaala 100 100 111 107 107 Keski-Pohjanmaan keskussairaala 100 94 103 105 126 Keski-Suomen keskussairaala 100 105 104 106 113 Kymenlaakson keskussairaala 100 92 94 92 90 Lapin keskussairaala 100 88 84 85 82 Länsi-Pohjan keskussairaala 100 104 120 136 121 Mikkelin keskussairaala 100 110 131 132 137 Pohjois-Karjalan keskussairaala 100 88 86 84 86 Päijät-Hämeen keskussairaala 100 97 99 100 93 Satakunnan keskussairaala 100 104 100 107 108 Savonlinnan keskussairaala 100 100 103 99 99 Seinäjoen keskussairaala 100 102 109 106 101 Vaasan keskussairaala 100 116 112 123 124 Yhteensä 100 101 102 104 102 Sisätautien päivystystoimintaa oli vuonna 2017 muiden sairaaloiden ryhmässä Lohjan, Oulaskankaan, Porvoon, Raaseporin ja Valkeakosken sairaaloissa. Monessa sairaalassa palvelutuotanto on muuttunut, esim. päivystystoiminta oli lopetettu. Sisätautien episodituottavuus laski Oulaskankaan, Rauman ja Turunmaan sairaaloita lukuun ottamatta muissa sairaaloissa vuosina 2013 2017 (taulukko 16). Sisätautien tuottavuus nousi eniten Turunmaan sairaalassa ja laski eniten Raahen sairaalassa. Taulukko 16. Sisätautien episodituottavuuden kehitys muissa sairaaloissa 2013 2017; indeksi 2013 = 100 THL TILASTORAPORTTI 5 2019 16
Sisätautien episodituottavuus Muut sairaalat 2013 2014 2015 2016 2017 Forssan sairaala 100 98 79 88 91 Iisalmen sairaala 100 55 54 64 65 Lohjan sairaala 100 98 88 94 89 Oulaskankaan sairaala 100 116 102 109 100 Pietarsaaren sairaala 100 89 95 83 77 Pohjois-Kymen sairaala 100 104 95 98.. Porvoon sairaala 100 109 80 95 86 Raahen sairaala 100 68 47 46 42 Raaseporin sairaala 100 110 112 121 95 Rauman sairaala 100 113 127 128 107 Turunmaan sairaala 100 125 114 119 118 Valkeakosken sairaala 100 100 78 84 73 Vammalan aluesairaala 100 91 82 73 63 Varkauden sairaala 1) 100 97 89 96 55 Yhteensä 100 96 86 91 80 1) Varkauden Hilmo-tiedoista 2017 puuttuu Terveystalolle ulkoistetut palvelut ja oman toiminnan käyntitiedot. 1.3.3 Episodituottavuuden kehitys kirurgian erikoisalalla Yliopistollisten sairaaloiden kirurgian erikoisalan episodituottavuus laski kaikissa yliopistosairaaloissa vuosina 2013 2017 (taulukko 17). Vähiten kirurgian episodituottavuus laski tänä aikana TYKS:ssa (1 %) ja eniten OYS:ssa (19 %). OYS:ssa kirurgian erikoisalan kustannukset nousivat 18 prosenttia, mutta palvelutuotanto episodeilla mitattuna laski neljä prosenttia. Kirurgian erikoisalan päivystyskäynnit vähenivät OYS:ssa, TAYS:ssa ja vähemmässä määrin TYKS:ssa, kun niissä otettiin akuuttilääketieteen erikoisala käyttöön. Vastaavasti näiltä osin pitäisi myös kustannusten siirtyä akuuttilääketieteen erikoisalalle. Taulukko 17. Kirurgian episodituottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa 2013 2017; indeksi 2013 = 100 Kirurgian episodituottavuus Yliopistosairaalat 2013 2014 2015 2016 2017 HYKS 100 94 91 92 87 KYS 100 94 91 93 89 OYS 100 92 83 84 81 TAYS 100 100 99 99 95 TYKS 100 113 98 102 99 Yhteensä 100 97 92 93 89 Kirurgian erikoisalan episodituottavuus nousi kahdeksassa keskussairaalassa ja laski kahdeksassa keskussairaalassa vuosina 2013 2017 (taulukko 18). Kirurgian tuottavuus nousi tänä aikana eniten Mikkelin keskussairaalassa (27 %), missä palvelutuotanto oli lisääntynyt, mutta kirurgian erikoisalalle kohdennetut kustannukset olivat vähentyneet. Tuottavuus laski eniten Kainuun keskussairaalassa, jossa puolestaan kirurgian erikoisalalle kohdennetut kustannukset olivat nousseet ja palvelutuotanto laskenut. THL TILASTORAPORTTI 5 2019 17
Taulukko 18. Kirurgian episodituottavuuden kehitys keskussairaaloissa 2013 2017; indeksi 2013 = 100 Kirurgian episodituottavuus Keskussairaalat 2013 2014 2015 2016 2017 Etelä-Karjalan keskussairaala 100 99 109 101 98 Hyvinkään sairaala 100 100 97 102 95 Kainuun keskussairaala 100 103 95 98 78 Kanta-Hämeen keskussairaala 100 96 103 108 104 Keski-Pohjanmaan keskussairaala 100 99 105 106 126 Keski-Suomen keskussairaala 100 101 107 109 121 Kymenlaakson keskussairaala 100 88 84 86 93 Lapin keskussairaala 100 97 94 83 97 Länsi-Pohjan keskussairaala 100 95 93 99 96 Mikkelin keskussairaala 100 121 133 132 127 Pohjois-Karjalan keskussairaala 100 90 88 86 82 Päijät-Hämeen keskussairaala 100 97 97 93 92 Satakunnan keskussairaala 100 99 101 109 110 Savonlinnan keskussairaala 100 96 103 101 103 Seinäjoen keskussairaala 100 100 104 117 111 Vaasan keskussairaala 100 104 104 121 121 Yhteensä 100 99 101 103 103 Muiden sairaaloiden ryhmässä kirurgian episodituottavuus nousi tai pysyi ennallaan kuudessa sairaalassa ja laski seitsemässä sairaalassa vuosina 2013 2017 (taulukko 19). Eniten episodituottavuus nousi tänä aikana Varkauden sairaalassa (27 %) ja laski eniten Pietarsaaren sairaalassa (17 %). Taulukko 19. Kirurgian episodituottavuuden kehitys muissa sairaaloissa 2013 2017; indeksi 2013 = 100 Kirurgian episodituottavuus Muut sairaalat 2013 2014 2015 2016 2017 Forssan sairaala 100 88 99 95 94 Iisalmen sairaala 100 81 91 92 114 Lohjan sairaala 100 102 99 102 100 Oulaskankaan sairaala 100 96 99 94 93 Pietarsaaren sairaala 100 102 106 98 83 Pohjois-Kymen sairaala 100 107 105 103.. Porvoon sairaala 100 92 97 108 95 Raahen sairaala 100 101 110 110 112 Raaseporin sairaala 100 114 108 120 88 Rauman sairaala 100 107 101 107 102 Turunmaan sairaala 100 98 95 96 96 Valkeakosken sairaala 100 82 112 104 113 Vammalan aluesairaala 100 90 94 96 89 Varkauden sairaala 1) 100 137 85 123 127 Yhteensä 100 98 101 104 98 1) Varkauden Hilmo-tiedoista 2017 puuttuu Terveystalolle ulkoistetut palvelut ja oman toiminnan käyntitiedot. THL TILASTORAPORTTI 5 2019 18
1.4 Hoitotoiminnan tuottavuuserot vuonna 2017 Tuottavuutta on tarkasteltu kahdella eri mittausmenetelmällä. Toisessa tuotoksena on käytetty painotettuja avo- ja laitoshoitojaksoja (= NordDRG Full -hoitojaksot = DRG-pisteet) ja toisessa painotettuja episodeja. Yliopistollisten sairaaloiden tuottavuuserot ovat viime vuosina kaventuneet. Vuonna 2017 episodituottavuuserot yliopistollisten sairaaloiden välillä olivat keskimäärin 2,4 prosenttia, kun vuonna 2013 ne olivat 2,8 prosenttia. Tuottavimman ja tuottamattomimman yliopistollisen sairaalan välinen ero vuonna 2017 oli kuusi prosenttia ja vuonna 2013 vastaavasti seitsemän prosenttia. Yliopistollisista sairaaloista paras episodituottavuus vuonna 2017 oli Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (kuvio 7). TAYS:n episodituottavuus oli neljä prosenttia parempi kuin yliopistosairaaloissa keskimäärin. Tuottavuudeltaan heikoimmat yliopistosairaalat olivat HYKS ja KYS, joiden tuottavuus oli kaksi prosenttia alhaisempi kuin yliopistosairaaloissa keskimäärin. Käytettäessä mittarina DRG-tuotosta (DRG-pisteitä), niin TYKS on tuottavuudeltaan paras yliopistosairaala. Kuvio 7. Yliopistollisten sairaaloiden tuottavuus vuonna 2017; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku = 100 TAYS 104 103 OYS 99 103 TYKS 101 104 KYS 98 100 HYKS 98 97 60 70 80 90 100 110 Episodituottavuus DRG-tuottavuus Episodituottavuuserot (episodi) keskussairaaloissa ovat yliopistosairaaloita suuremmat. Keskussairaaloiden väliset tuottavuuserot ovat pysyneet lähes samoina viime vuosina. Vuonna 2017 tuottavuuserot keskussairaaloiden välillä olivat keskimäärin kahdeksan prosenttia, samoin kuin vuonna 2013. Sen sijaan tuottavimman ja tuottamattomimman keskussairaalan väliset erot ovat kaventuneet vuosien 2013 2017 välillä. Tuottavimman ja tuottamattomimman keskussairaalan välinen ero oli 27 prosenttia (ilman Kainuun lukuja 25 %) vuonna 2017, kun se vuonna 2013 oli 47 prosenttia. Tuottavuudeltaan paras keskussairaala vuonna 2017 oli Mikkelin keskussairaala ja tuottavuudeltaan heikoin oli Savonlinnan keskussairaala (kuvio 8). Kainuun Hilmo-data on puutteellinen, joten tuottavuuslukuun on suhtauduttava kriittisesti. Myös Lapin keskussairaalan keskussairaalan Hilmo-tietojen toimenpide tiedoissa oli puutteita. THL TILASTORAPORTTI 5 2019 19
Kuvio 8. Keskussairaaloiden tuottavuus vuonna 2017; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku = 100 Muiden sairaaloiden ryhmässä paras tuottavuus vuonna 2017 oli Valkeakosken sairaalassa ja heikoin Raaseporin sairaalassa (kuvio 9). Valkeakosken ja Vammalan sairaalat olivat jo vuonna 2017 osa Tampereen yliopistollista keskussairaalaa, vaikka ne vielä tässä raportissa kuuluvat muiden sairaaloiden ryhmään. Kuvio 9. Muiden sairaaloiden tuottavuus vuonna 2017; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku = 100 Valkeakosken sairaala Rauman sairaala Forssan sairaala Oulaskankaan sairaala Iisalmen sairaala Raahen sairaala Turunmaan sairaala Pietarsaaren sairaala Porvoon sairaala Vammalan aluesairaala Lohjan sairaala Raaseporin sairaala 106 105 104 99 104 96 103 103 102 102 100 107 99 99 97 93 96 96 94 97 116 111 112 115 60 70 80 90 100 110 120 130 Episodituottavuus DRG-tuottavuus Keskimääräinen tuottavuusero muussa sairaalaryhmässä on kaventunut huomattavasti viime vuosina. Vuonna 2017 tuottavuusero oli entisten aluesairaaloiden ja vastaavien sairaaloiden välillä keskimäärin 4,5 prosenttia, kun se vuonna 2013 THL TILASTORAPORTTI 5 2019 20
oli seitsemän prosenttia. Tuottavimman ja tuottamattomimman muun sairaalan välinen ero oli 22 prosenttia vuonna 2017, kun se vuonna 2013 oli 37 prosenttia. Kuvio 10. Erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden tuottavuus vuonna 2017; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku = 100 Heinolan terveyskeskus 157 183 Porin terveyskeskus 143 150 Kuopion terveyskeskus Tampereen terveyskeskus Helsingin terveyskeskus Turun terveyskeskus 119 113 114 109 109 114 100 109 Kuusamon terveyskeskus 46 69 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 9pisodituottavuus 5RG-tuottavuus Erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden tietoihin tulee suhtautua edelleen kriittisesti. Näiden sairaaloiden palvelutuotanto ja potilaiden vaikeusaste (casemix) poikkeaa hyvin paljon toisistaan. Myös tietojen kirjaamisessa sekä Hilmo-poiminnassa ja kustannusten poiminnassa on eroja, mikä myös osittain saattaa selittää tuottavuuseroja. Pienimmässä Heinolan erikoislääkärijohtoisessa terveyskeskussairaalassa on ainoastaan pienimuotoista sisätautien ja kirurgian erikoissairaanhoidon avohoitotoimintaa, joiden toiminnasta aiheutuvat kustannukset ovat alle miljoonan, kun suurimman Helsingin erikoislääkärijohtoisen terveyskeskussairaalan kustannukset vastaavat keskussairaaloiden kustannuksia (83 milj. ). Helsingin perusterveydenhuollon erikoissairaanhoito ainoana tähän sairaalaryhmään kuuluvana päivystystää myös ympärivuorokautisesti. Porin perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon vuodeosastolla on korkea casemix, joka osaltaan parantaa tuottavuutta. Porissa on hoidettu korkean kustannuspainon omaavia pitkäaikaisia kuntoutuspotilaita, jotka nostavat huomattavasti casemixiä. (Kuvio 10). DRG-pisteen laskennalliset kustannukset Liitetaulukossa 9 on esitetty DRG-pisteen laskennalliset kustannukset sairaaloittain ja niiden t sairaalaryhmän keskikustannuksesta vuonna 2017. Yliopistollisista sairaaloista matalin DRG-pisteen kustannus oli Turun yliopistollisessa sairaalassa (634 ). Keskussairaaloista matalin DRG-pisteen kustannus oli Keski-Suomen keskussairaalassa (496 ) ja muussa sairaalaryhmässä matalin DRG-pisteen kustannus oli Forssan sairaalassa (489 ). Erikoislääkärijohtoisista terveyskeskussairaaloista matalin DRG-pisteen kustannus oli Heinolan terveyskeskuksessa (522 ). Sairaaloiden toiminta- ja tuottavuustietokannoista (Benchmarking-tietokannat) löytyvät NordDRG Full -ryhmäkohtaiset laskennalliset kustannukset sairaaloittain. Lisäksi tietokannasta löytyy sairaalaryhmäkohtaiset keskimääräiset kustannukset NordDRG-ryhmittäin. THL TILASTORAPORTTI 5 2019 21
2. Palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus alueittain 2017 Alueellisessa tarkastelussa episodiin (alue-episodi) lasketaan kaikki potilaalle saman sairauden vuoksi erikoissairaanhoidossa annettu hoito riippumatta siitä, missä sairaalassa tai sairaanhoitopiirissä hoito on annettu (luku 3, kuvio 12). Tarkastelu ei sisällä psykiatrian erikoisaloja. Alueellisessa sairaanhoitopiirien tarkastelussa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on jaettu viiteen sairaanhoitoalueeseen. HUS:iä ei ole muista piireistä poiketen tarkasteltu sairaanhoitopiirin tasolla. Aluetaulukoissa (taulukot 20 24 ja liitetaulukko 12) on esitetty somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioitu palvelujen käyttö (episodeina) ja palvelujen käytöstä aiheutuvat laskennalliset kustannukset sairaanhoitopiiri-, sairaanhoitoalue- tai kuntakohtaisesti vuonna 2017. Lisäksi maakuntakohtaisessa tarkastelussa (kuvio 11) on esitetty palvelujen käyttö ja palvelujen käytöstä aiheutuvat laskennalliset kustannukset maakunnittain. Aluenäkökulmassa palvelujen käyttöä tarkastellaan väestön asuinpaikan mukaan. Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannuksiin vaikuttavat tekijät on jaettu kahteen osaan: palvelujen käyttöön ja tuottavuuteen. Palvelujen käytöllä tarkoitetaan sitä, kuinka paljon alueen väestö on käyttänyt palveluja suhteessa maan keskitasoon. Palvelujen käyttöä mitataan painotetuilla hoitoepisodeilla, jotka huomioivat alueiden erilaiset potilasrakenteet. Ikä- ja sukupuolivakioinnilla otetaan huomioon alueiden erot ikä- ja sukupuolirakenteessa. Tuottavuus tässä kuvaa sitä, kuinka edullisesti alueen potilaat on hoidettu. Tuottavuutta mitataan painotettujen episodien kustannuksilla. Liitetaulukossa 10 on esitetty oman sairaanhoitopiirin sairaaloiden tai HUS:n alueella oman sairaanhoitoalueen sairaaloiden osuus alueen laskennallisista kokonaiskustannuksista erikoisaloittain. Esim. HYKS-sairaanhoitoalueen sisätautien laskennallisista kustannuksista HYKS:n osuus on 70 prosenttia. Loput kustannuksista tulevat lähinnä Helsingin perusterveydenhuollon sisätautien yksiköstä, yksityissektorin sisätautien laitospalveluista ml. päiväkirurgia ja muiden HYKS:n ulkopuolisten sairaaloiden sisätautien palveluista. HYKS-sairaanhoitoalueen syöpätautien ja sädehoidon kustannuksista 98 prosenttia koostuu HYKS:n syöpäklinikan kustannuksista. THL ei kerää yksityissektorin hoitoilmoitustietoja avohoitokäynneistä, joten ne eivät sisälly sairaaloiden tuottavuustietoihin. Sen sijaan yksityissektorin päiväkirurgia ja vuodeosastohoito sisältyy aluetietoihin. Erikoisalakohtaisessa tarkastelussa tulee ottaa huomioon, että osassa sairaanhoitopiirin alueista kirjataan päivystyskäynnit pääsääntöisesti akuuttilääketieteen erikoisalalle, jolloin esim. sisätautien ja kirurgian päivystyskäyntien määrä on hyvin vähäinen. Joissakin sairaaloissa saatetaan kirjata vielä koko yhteispäivystys ml. yleislääketieteen päivystyskäynnit perinteisille erikoisaloille kuten esim. sisätaudeille ja kirurgiaan. Kirjaamiskäytäntöjä on käsitelty tarkemmin kohdassa 1.1 ja 1.3 ja laatuselosteessa. 2.1 Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus somaattisilla erikoisaloilla sairaanhoitopiireittäin Somaattisen erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö episodeilla mitattuna oli vuonna 2017 runsainta Länsi-Pohjan alueella, jossa se oli 26 prosenttia yli maan keskitason. Vastaavat laskennalliset kustannukset olivat Länsi-Pohjan alueella 23 prosenttia yli maan keskitason (taulukko 20). Väestön runsas palvelujen käyttö lisäsi alueen kustannuksia maan keskitasoon verrattuna, mutta muuta maata keskimäärin edullisemmin tuotettujen palveluiden käyttö vähensi alueen kokonaiskustannuksia. Kokonaiskustannukset muuhun maahan verrattuna voivat olla korkeat, vaikka sairaalat toimivat tehokkaasti, jos alueen palvelujen käyttö on runsasta. Palvelujen käytössä on otettu huomioon väestön ikä- ja sukupuolirakenne. Somaattisen erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö oli vähäisintä HYKS-sairaanhoitoalueella (11 % alle maan keskitason). Koska alueella käytettiin muuta maata vähemmän palveluja, niin vakioidut laskennalliset kustannukset olivat kuusi prosenttia alle maan keskitason. Näin ollen potentiaalista säästöä alue sai muuta maata keskimäärin vähäisemmästä palvelujen käytöstä, vaikka alue käytti muuta maata keskimäärin kalliimmin tuotettuja palveluja. Esim. HYKS-alueella potentiaalinen säästö vuonna 2017 oli noin 58 euroa asukasta kohden (yhteensä noin 71 milj. euroa). Korkeimmat somaattisen erikoissairaanhoidon laskennalliset kustannukset olivat Länsi-Pohjan alueella (23 prosenttia yli maan keskitason). Korkeampiin kustannuksiin Länsi-Pohjassa vaikutti muuta maata huomattavasti runsaampi palvelujen käyttö. Jos Länsi-Pohjassa olisi käytetty somaattisen erikoissairaanhoidon palveluja kuten maassa keskimäärin, niin potentiaalista säästöä alueelle olisi tullut noin 16 miljoonaa euroa. Alhaisimmat somaattisen erikoissairaanhoidon laskennalliset kustannukset vuonna 2017 koko maahan verrattuna olivat Keski-Suomessa (10 % alle maan keskitason). Samaan aikaan palvelujen käyttö oli kaksi prosenttia yli maan keskitason. Alue sai käyttämiensä palveluiden tuottavuudesta johtuen potentiaalista säästöä 27 miljoonaa euroa. Alueen somaattisen erikoissairaanhoidon laskennallisista kustannuksista 88 prosenttia aiheutui Keski-Suomen keskussairaalan toiminnasta (liitetaulukko 10). THL TILASTORAPORTTI 5 2019 22
Taulukko 20. Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja laskennalliset kustannukset asukasta kohti sekä kustannusten ero maan keskiarvoon alueittain vuonna 2017 Kustannusten maan keskitasoon Alue 1) Vakioidut episodit/ as, indeksi koko maa=100 Vakioidut laskennalliset kustannukset/as, indeksi koko maa=100 Kustannusten yhteensä /as Käytöstä johtuva kustannusten / as Tehottomuudesta johtuva kustannusten /as Helsingin ja Uudenmaan shp - HYKS -alue 89 94-58 -107 49 - Hyvinkääan alue 97 93-72 -29-43 - Lohjan alue 103 99-11 28-40 - Länsi-Uudenmaan alue 109 108 89 97-8 - Porvoon alue 97 93-71 -29-43 Etelä-Karjalan shp 99 102 27-8 36 Etelä-Pohjanmaan shp 98 101 8-26 35 Etelä-Savon shp 114 101 12 163-151 Itä-Savon shp 117 122 264 203 61 Kainuun shp 109 120 220 99 121 Kanta-Hämeen shp 107 102 20 70-50 Keski-Pohjanmaan shp 101 94-61 11-72 Keski-Suomen shp 102 90-108 21-129 Kymenlaakson shp 2) 94 88-140 -63-77 Lapin shp 104 108 91 39 52 Länsi-Pohjan shp 126 123 254 283-28 Pirkanmaan shp 97 99-7 -36 29 Pohjois-Karjalan shp 112 98-21 127-148 Pohjois-Pohjanmaan shp 104 111 106 37 69 Pohjois-Savon shp 107 115 165 76 90 Päijät-Hämeen shp 106 95-52 65-117 Satakunnan shp 116 103 35 175-139 Vaasan shp 99 99-10 -15 5 Varsinais-Suomen shp 103 107 71 34 38 Koko maa 3) 100 100 0 0 0 1) HUS:ssa tarkastelu sairaanhoitoalueisiin kuuluvien kuntien osalta. 2) Kymenlaakson luvuista puuttuu Pohjois-Kymen sairaalan tiedot. 3) Koko maan alueellisissa luvuissa mukana myös Ahvenanmaa. 2.2 Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus sisätautien erikoisalalla Sisätautien erikoisalan palvelujen käyttö episodeilla mitattuna oli suurinta Länsi-Pohjan alueella (26 % yli maan keskitason). Vaikka Länsi-Pohjassa käytettiin sisätautien palveluja paljon, niin paremmasta tuottavuudesta johtuen sisätautien laskennalliset kustannukset olivat siellä vain 14 prosenttia muuta maata korkeammat (taulukko 21). Sisätautien laskennalliset kustannukset olivat kuitenkin Länsi-Pohjan alueella palvelujen runsaasta käytöstä johtuen koko maahan verrattuna maan korkeimpia. Sisätautien palvelujen käyttö oli alhaisinta Keski-Suomessa (13 % alle maan keskitason). Muuta maata vähäisemmästä palvelujen käytöstä sekä käytettyjen palvelujen hyvästä tuottavuudesta johtuen sisätautien laskennalliset kustannukset olivat myös maan alhaisimmat (26 % alle maan keskitason). Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä sisätaudeilla on vain muutamia päivystyskäyntejä, koska päivystyskäyntien kirjaamisessa käytetään akuuttilääketieteen erikoisalaa, jonne kirjaantuvat myös sisätautien terveysongelmien takia päivystykseen tulleet asiakkaat. THL TILASTORAPORTTI 5 2019 23
Taulukko 21. Sisätautien ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja laskennalliset kustannukset asukasta kohti sekä kustannusten ero maan keskiarvoon alueittain vuonna 2017 Alue 1) Vakioidut episodit/as, indeksi koko maa=100 Vakioidut laskennalliset kustannukset/ as, indeksi koko maa=100 Kustannusten maan keskitasoon Kustannusten yhteensä /as Käytöstä johtuva kustannusten /as Tehottomuudesta johtuva kustannusten /as Helsingin ja Uudenmaan shp - HYKS -sairaanhoitoalue 102 105 9 4 5 - Hyvinkään sairaanhoitoalue 95 92-16 -10-6 - Lohjan sairaanhoitoalue 106 100 1 13-12 - Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue 120 123 59 53 6 - Porvoon sairaanhoitoalue 107 103 8 15-7 Etelä-Karjalan shp 96 101 2-10 12 Etelä-Pohjanmaan shp 92 89-28 -20-8 Etelä-Savon shp 118 88-33 48-81 Itä-Savon shp 107 113 38 19 19 Kainuun shp 103 96-10 8-18 Kanta-Hämeen shp 98 97-7 -5-3 Keski-Pohjanmaan shp 106 88-28 13-41 Keski-Suomen shp 87 74-59 -29-30 Kymenlaakson shp 2) 93 92-22 -17-5 Lapin shp 89 103 8-27 34 Länsi-Pohjan shp 126 114 35 66-31 Pirkanmaan shp 95 102 5-12 17 Pohjois-Karjalan shp 102 104 10 4 6 Pohjois-Pohjanmaan shp 91 87-26 -18-8 Pohjois-Savon shp 107 115 37 16 21 Päijät-Hämeen shp 91 85-36 -23-13 Satakunnan shp 123 109 23 59-36 Vaasan shp 114 110 23 33-9 Varsinais-Suomen shp 102 116 37 5 32 Koko maa 3) 100 100 0 0 0 1) HUS:ssa tarkastelu sairaanhoitoalueisiin kuuluvien kuntien osalta. 2) Kymenlaakson luvuista puuttuu Pohjois-Kymen sairaalan tiedot. 3) Koko maan alueellisissa luvuissa mukana myös Ahvenanmaa. THL TILASTORAPORTTI 5 2019 24
2.3 Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus kirurgian erikoisalalla Taulukko 22. Kirurgian ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja laskennalliset kustannukset asukasta kohti sekä kustannusten ero maan keskiarvoon alueittain vuonna 2017 Alue 1) Vakioidut episodit/as, indeksi koko maa=100 Vakioidut laskennalliset kustannukset/ as, indeksi koko maa=100 Kustannusten maan keskitasoon Kustannusten yhteensä /as Käytöstä johtuva kustannusten /as Tehottomuudesta johtuva kustannusten /as Helsingin ja Uudenmaan shp - HYKS -sairaanhoitoalue 92 98-6 -25 19 - Hyvinkään sairaanhoitoalue 105 99-3 15-19 - Lohjan sairaanhoitoalue 108 110 36 28 8 - Länsi-Uudenmaan sha 107 122 88 26 61 - Porvoon sairaanhoitoalue 107 101 3 25-22 Etelä-Karjalan shp 121 119 76 83-6 Etelä-Pohjanmaan shp 102 101 2 6-4 Etelä-Savon shp 108 94-26 32-58 Itä-Savon shp 130 145 190 130 60 Kainuun shp 114 136 142 55 87 Kanta-Hämeen shp 110 104 14 36-22 Keski-Pohjanmaan shp 100 85-53 1-54 Keski-Suomen shp 103 90-36 11-46 Kymenlaakson shp 2) 100 96-15 -1-14 Lapin shp 110 104 15 37-22 Länsi-Pohjan shp 127 132 124 103 21 Pirkanmaan shp 91 94-21 -32 12 Pohjois-Karjalan shp 100 89-43 1-44 Pohjois-Pohjanmaan shp 102 113 41 7 34 Pohjois-Savon shp 108 113 48 29 18 Päijät-Hämeen shp 95 89-43 -19-25 Satakunnan shp 110 95-21 39-60 Vaasan shp 97 93-24 -11-13 Varsinais-Suomen shp 94 96-13 -22 9 Koko maa 3) 100 100 0 0 0 1) HUS:ssa tarkastelu sairaanhoitoalueisiin kuuluvien kuntien osalta. 2) Kymenlaakson luvuista puuttuu Pohjois-Kymen sairaalan tiedot. 3) Koko maan alueellisissa luvuissa mukana myös Ahvenanmaa. Kirurgian erikoisalan palvelujen käyttö 2017 oli runsainta Itä-Savossa (30 % yli maan keskitason). Itä-Savon runsaasta palvelujen käytöstä ja korkeista tuotantokustannuksista johtuen laskennalliset kustannukset kirurgian erikoisalalla olivat myös maan korkeimmat (45 prosenttia yli maan keskitason). (Taulukko 22) Kirurgian erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö oli alhaisinta Pirkanmaalla (9 % alle maan keskitason). Palvelujen vähäisestä käytöstä johtuen alueella oli myös muuta maata alhaisemmat kirurgian laskennalliset kustannukset (6 % alle maan keskitason). Pirkanmaalla päivystystoiminta kirjataan pääsääntöisesti akuuttilääketieteen erikoisalalle, joten kirurgian erikoisalan päivystyskäyntejä on hyvin vähän. Matalimmat kirurgian erikoisalan laskennalliset kustannukset (15 % alle maan keskitason) olivat Keski-Pohjanmaalla muuta maata keskimäärin tehokkaammin tuotettujen palvelujen johdosta. Kirurgian kustannukset olivat 53 asukasta kohden pienemmät kuin maassa keskimäärin. THL TILASTORAPORTTI 5 2019 25
2.4 Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus naistentautien ja synnytysten erikoisalalla Taulukko 23. Naistentautien ja synnytysten ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja laskennalliset kustannukset asukasta kohti sekä kustannusten ero maan keskiarvoon alueittain 2017 Alue 1) Vakioidut episodit/as, indeksi koko maa=100 Vakioidut laskennalliset kustannukset/ as, indeksi koko maa=100 Kustannusten maan keskitasoon Kustannusten yhteensä /as Käytöstä johtuva kustannusten /as Tehottomuudesta johtuva kustannusten /as Helsingin ja Uudenmaan shp - HYKS -sairaanhoitoalue 95 93-6 -4-2 - Hyvinkään sairaanhoitoalue 104 90-7 3-10 - Lohjan sairaanhoitoalue 114 113 9 10 0 - Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue 117 109 6 11-5 - Porvoon sairaanhoitoalue 104 94-4 3-7 Etelä-Karjalan shp 98 117 12-1 13 Etelä-Pohjanmaan shp 119 116 11 14-2 Etelä-Savon shp 105 125 17 3 14 Itä-Savon shp 100 102 1 0 1 Kainuun shp 131 172 49 21 28 Kanta-Hämeen shp 113 101 1 9-8 Keski-Pohjanmaan shp 120 113 9 15-5 Keski-Suomen shp 105 90-8 4-12 Kymenlaakson shp 2) 93 84-11 -5-6 Lapin shp 100 118 13 0 14 Länsi-Pohjan shp 117 127 18 12 7 Pirkanmaan shp 94 91-7 -5-2 Pohjois-Karjalan shp 94 91-7 -4-3 Pohjois-Pohjanmaan shp 106 108 6 4 2 Pohjois-Savon shp 97 122 17-2 19 Päijät-Hämeen shp 103 104 3 2 1 Satakunnan shp 103 105 4 2 2 Vaasan shp 99 100 0-1 1 Varsinais-Suomen shp 95 96-3 -4 1 Koko maa 3) 100 100 0 0 0 1) HUS:ssa tarkastelu sairaanhoitoalueisiin kuuluvien kuntien osalta. 2) Kymenlaakson luvuista puuttuu Pohjois-Kymen sairaalan tiedot. 3) Koko maan alueellisissa luvuissa mukana myös Ahvenanmaa. Naistentautien ja synnytysten erikoisalalla palveluja käytettiin vuonna 2017 koko maahan verrattuna eniten Kainuussa (31 % yli maan keskitason; taulukko 23). Kainuussa palvelujen käytöstä ja tehottomuudesta aiheutuneet laskennalliset kustannukset olivat myös maan korkeimmat (72 prosenttia yli maan keskitason). Kainuun Hilmo-tiedoissa on ollut ongelmia, joka on saattanut vaikuttaa tuloksiin. Naistentautien ja synnytysten erikoisalan palvelujen käyttö oli ikä- ja sukupuoli huomioon ottaen vähäisintä Kymenlaaksossa (7 % alle maan keskitason). Kymenlaakson tiedoista puuttuu Pohjois-Kymen sairaalan sekä Hilmo- että kustannustiedot, millä on todennäköisesti vaikutusta alueen vähäiseen palvelujen käyttöön ja pieniin laskennallisiin kustannuksiin. THL TILASTORAPORTTI 5 2019 26
2.5 Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus lastentautien erikoisalalla Taulukko 24. Lastentautien ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja laskennalliset kustannukset asukasta kohti sekä kustannusten ero maan keskiarvoon alueittain vuonna 2017 Alue 1) Vakioidut episodit/as, indeksi koko maa=100 Vakioidut laskennalliset kustannukset/ as, indeksi koko maa=100 Kustannusten maan keskitasoon Kustannusten yhteensä /as Käytöstä johtuva kustannusten /as Tehottomuudesta johtuva kustannusten /as Helsingin ja Uudenmaan shp - HYKS -sairaanhoitoalue 100 103 2 0 2 - Hyvinkaan sairaanhoitoalue 96 83-14 -3-11 - Lohjan sairaanhoitoalue 94 92-6 -5-1 - Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue 117 107 4 10-6 - Porvoon sairaanhoitoalue 84 90-7 -12 5 Etelä-Karjalan shp 108 114 8 5 4 Etelä-Pohjanmaan shp 116 116 12 12 0 Etelä-Savon shp 114 142 25 8 17 Itä-Savon shp 93 97-2 -4 2 Kainuun shp 126 135 22 16 6 Kanta-Hämeen shp 91 85-10 -6-4 Keski-Pohjanmaan shp 123 121 17 19-2 Keski-Suomen shp 85 86-10 -11 0 Kymenlaakson shp 2) 95 81-12 -3-8 Lapin shp 129 123 15 19-4 Länsi-Pohjan shp 153 149 33 36-3 Pirkanmaan shp 84 80-15 -12-3 Pohjois-Karjalan shp 96 107 4-3 7 Pohjois-Pohjanmaan shp 116 109 7 14-6 Pohjois-Savon shp 94 123 15-4 19 Päijät-Hämeen shp 97 96-2 -2-1 Satakunnan shp 106 97-2 4-6 Vaasan shp 112 106 5 9-5 Varsinais-Suomen shp 90 91-6 -7 1 Koko maa 3) 100 100 0 0 0 1) HUS:ssa tarkastelu sairaanhoitoalueisiin kuuluvien kuntien osalta. 2) Kymenlaakson luvuista puuttuu Pohjois-Kymen sairaalan tiedot. 3) Koko maan alueellisissa luvuissa mukana myös Ahvenanmaa. Lastentautien palvelujen käyttö oli runsainta Länsi-Pohjan alueella (taulukko 24). Palvelujen runsaasta käytöstä (53 % yli maan keskitason) johtuen lastentautien kustannusten (49 % yli maan keskitason) maan keskitasosta oli Länsi- Pohjassa myös maan korkein. Käytettyjen palvelujen tehokkuus kuitenkin vähensi hieman kustannuksia. Korkeimmat lastentautien laskennalliset kustannukset olivat Länsi-Pohjan lisäksi Etelä-Savossa (42 % yli maan keskitason) johtuen sekä palvelujen muuta maata runsaammasta käytöstä että käytettyjen palvelujen tuotannon tehottomuudesta. Pirkanmaalla ja Porvoon sairaanhoitoalueella käytettiin vähiten lastentautien erikoisalan palveluja (molemmissa 16 % alle maan keskitason). Palvelujen vähäisestä käytöstä johtuen lastentautien laskennalliset kustannukset olivat myös alle maan keskitason: Pirkanmaalla 20 prosenttia alle maan keskitason ja Porvoon sairaanhoitoalueella 10 prosenttia alle maan keskitason. 2.6 Palvelujen käyttö ja kustannusten t kunnittain Ikä- ja sukupuolivakioitu somaattisen erikoissairaanhoidon palvelujen kuntakohtainen käyttö episodeilla mitattuna vuonna 2017 oli runsainta Satakunnan sairaanhoitopiiriin kuuluvassa Merikarvian kunnassa (40 % yli maan keskitason) ja Länsi- THL TILASTORAPORTTI 5 2019 27
Pohjan sairaanhoitopiiriin kuuluvissa Kemin (34 % yli maan keskitason) ja Keminmaan (32 % yli maan keskitason) kunnissa. Näiden kuntien somaattisen erikoissairaanhoidon laskennalliset kustannukset olivat myös maan korkeimpia. (Liitetaulukko 12) Korkeimmat somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut laskennalliset kustannukset olivat Enonkosken (38 % yli maan keskitason), Keminmaan (34 % yli maan keskitason) ja Kaavin (32 % yli maan keskitason) kunnissa. Näissä kunnissa oli myös palvelujen käyttö maan korkeimpia. Väestömäärältään pienissä kunnissa saattaa palvelujen satunnainen korkea käyttö heilauttaa lukuja huomattavasti. Suurista kunnista (yli 100 000 asukasta) somaattisen erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö oli runsainta Kuopiossa (15 % yli maan keskitason), Lahdessa (8 % yli maan keskitason), Turussa (8 % yli maan keskitason) ja Oulussa (6 % yli maan keskitason). Vastaavasti myös laskennalliset kustannukset olivat korkeat sekä palvelujen runsaasta käytöstä että tehottomuudesta johtuen Oulussa (24 % yli maan keskitason), Kuopiossa (23 % yli maan keskitason) ja Turussa (12 % yli maan keskitason). Vaikka Lahdessa palvelujen käyttö oli runsasta, niin käytettyjen palvelujen tehokkuudesta johtuen laskennalliset kustannukset olivat kaksi prosenttia alle maan keskitason. Helsinkiläisten ikä- ja sukupuolivakioitu somaattisen erikoissairaanhoitopalvelujen käyttö oli 13 prosenttia muuta maata vähäisempää ja vastaavat kustannukset olivat kuusi prosenttia alle maan keskitason. Espoossa palvelujen käyttö oli 11 prosenttia ja kustannukset kahdeksan prosenttia alle maan keskitason. Vantaalla palvelujen käyttö oli seitsemän prosenttia ja kustannukset neljä prosenttia alle maan keskitason. Tampereella palvelujen käyttö oli prosentin yli maan keskitasoa ja kustannukset kahdeksan prosenttia yli maan keskitason. Jyväskylässä palvelujen käyttö oli viisi prosenttia yli maan keskitason ja kustannukset kuusi prosenttia alle maan keskitason. Vähiten somaattisen erikoissairaanhoidon palveluja käytettiin vuonna 2017 ikä- ja sukupuoli vakioituna Kuhmoisissa (33 % alle maan keskitason), Kuusamossa (21 % alle maan keskitason) ja Kauniaisissa (20 % alle maan keskitason). Kuhmoisissa palvelujen vähäisen käytön lisäksi käytettyjen palvelujen hyvästä tuottavuudesta johtuen laskennalliset somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat myös maan alhaisimmat (41 % alle maan keskitason). Kuusamossa ja Kauniaisissa oli myös muuta maata vähäisemmästä käytöstä johtuen laskennalliset kustannukset maan alhaisimpia. Seuraavaksi alhaisimmat laskennalliset ikä- ja sukupuolivakioidut somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset vuonna 2017 olivat Kivijärvellä (32 % alle maan keskitason) ja Jämsässä (27 % alle maan keskitason). Näissä kunnissa käytettiin myös palveluja muuta maata vähemmän. 2.7 Somaattisen erikoissairaanhoidon tuottavuus, kustannukset ja käyttö maakunnittain Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannuksiin vaikuttavat tekijät maakuntakohtaisessa (HE 15/2017) tarkastelussa jaetaan sairaanhoitopiiritarkastelun tapaan kahteen osaan: palvelujen käyttöön ja tuottavuuteen. Palvelujen käyttöä tarkastellaan maakunnittain eli kuinka paljon alueen väestö on käyttänyt palveluja suhteessa maan keskitasoon. Palvelujen käyttöä mitataan aivan kuten sairaanhoitopiiri- ja kuntakohtaisessa tarkastelussa painotetuilla hoitoepisodeilla, jotka huomioivat alueiden erilaiset potilasrakenteet. Maakuntakohtaisessa tarkastelussa on otettu huomioon alueiden erot potilaan iän ja sukupuolen suhteen. Tarkastelussa ei ole otettu huomioon alueiden eroja sairastavuudessa tai tietyissä sosioekonomisissa tekijöissä (ns. tarvevakiointi). Tuottavuus taas kuvaa sitä, kuinka edullisesti alueen potilaat on hoidettu. Tuottavuutta mitataan painotettujen episodien kustannuksilla aivan kuten sairaanhoitopiiri- ja kuntakohtaisissa tiedoissa. Sairaaloiden tuottavuustietokannoissa maakuntakohtaisessa tarkastelussa on palvelujen käyttö ja kustannukset vakioitu iän ja sukupuolen mukaan. Tarkastelu ei sisällä niissä tarvevakiointia. Korkeimmat ikä- ja sukupuolivakioidut somaattisen erikoissairaanhoidon menot asukasta kohti laskettuna 220 /as olivat vuonna 2017 Kainuussa (kuvio 11). Ylityksestä 100 /as johtui keskimääräistä suuremmasta palvelujen käytöstä ja 120 käytettyjen palvelujen huonommasta tuottavuudesta. Alhaisimmat ikä- ja sukupuolivakioidut somaattisen erikoissairaanhoidon menot asukasta kohti laskettuna -140 /as olivat Kymenlaaksossa. Alituksesta 62 /as johtui muuta maata keskimääräistä vähäisemmästä palvelujen käytöstä ja 77 /as käytettyjen palvelujen paremmasta tuottavuudesta. Kymenlaakson aineistosta puuttui Pohjois-Kymen sairaalan palvelutuotanto ja siitä aiheutuneet kustannukset. THL TILASTORAPORTTI 5 2019 28
Kuvio 11. Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioitujen menojen sekä palvelujen käytön ja tuottavuuden maan keskiarvosta (euro/asukas) maakunnittain (HE 15/2017) vuonna 2017. Mitä suurempi positiivinen euromäärä/as, sitä suuremmat kustannukset maan keskitasoon verrattuna. THL TILASTORAPORTTI 5 2019 29