Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla -seminaari 20.11.2015 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O A r m f e l t i n t i e 1, 0 0 1 5 0 H e l s i n k i P u h. ( 0 9 ) 3 2 9 6 0 1 1 t o i m i s t o @ l skl.fi
Lapsen ääni tarkoittaa, että on valinnanvapautta ja sitä, että saa puhua. Poika 11 v. Jos ei olis ääntä, ei pystyis sanomaan, mitä haluaa. Poika 5 v. Voisi kysyä kaikenikäisiltä lapsilta mielipiteitä ja ottaa kaikenlaiset lapset huomioon. Älä ajattele liikaa lasten puolesta, vaan anna lapsen ajatella omasta puolestaan. Saana Pukkio 20.11.2015
YK:n Lapsen oikeuksien sopimus, 12 artikla 1. Sopimusvaltiot takaavat lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. 2. Tämän toteuttamiseksi lapselle on annettava erityisesti mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan tai asianomaisen toimielimen välityksellä kansallisen lainsäädännön menettelytapojen mukaisesti.
Lasten osallisuus Suomen lainsäädännössä Perustuslaki 6 : Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Kuntalaki 27 Nuorisolaki 8 Perusopetuslaki 47 a Varhaiskasvatuslaki 7 b Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 10 Sosiaalihuoltolaki 32 Lastensuojelulaki 5
Mitä osallisuus on? Yhteisöön liittymistä, kuulumista ja siihen vaikuttamista Vastavuoroista toimintaa, joka edellyttää yhteisöltä jäsentensä huomioon ottamista ja jäseniltä aktiivista mukaan tulemista Osallisuus koostuu: Oikeudesta saada tietoa itseä koskevista asioista Mahdollisuudesta vaikuttaa ilmaisemalla mielipiteensä Oranen 2008
Osallisuuden tasoja Lasten oma suunnittelu, aikuiset apuna Lasten ja aikuisten suunnitteluyhteistyö Lasten osallistuminen aikuisten suunnitteluun Lasten kuuleminen Lasten sopeuttaminen valmiisiin suunnitelmiin Osallisuuden tasot Arnsteinin (1969) mukaan Horelli (1994)
Osallisuuden ulottuvuudet Mahdollisuus valita Mahdollisuus saada tietoa Mahdollisuus vaikuttaa prosessiin Mahdollisuus ilmaista itseään Mahdollisuus saada apua ja tukea itseilmaisuun Mahdollisuus itsenäisiin päätöksiin Thomas 2002 Etunimi Sukunimi
Osallisuuden esteitä Aikuisten asenteet: lapset nähdään kyvyttöminä, haavoittuvina, ei-täysivaltaisina toimijoina -> vai kokeeko aikuinen asemansa tai auktoriteettinsa olevan uhattuna? Aikuisten ammatillinen ja tiedollinen osaamattomuus Lasten ja aikuisten välinen valta-asetelma: kyllä aikuinen tietää paremmin Kiire Väärät tarkoitusperät osallisuudelle: rasti ruutuun periaate Puutteelliset rakenteet; lapsilta vaaditaan liikaa HUOM! Lapsen ikä ei ole este osallisuudelle. Etunimi Sukunimi
Miksi lasten osallisuus on tärkeää? Lasten osallistuminen itseä koskevien asioiden käsittelyyn on ihmisoikeus eli arvo sinänsä Lapsen kannalta: Antaa kokemuksen siitä, että tulee kuulluksi, omat mielipiteet ja ajatukset ovat tärkeitä ja että asioihin voi vaikuttaa toisin sanoen voimauttaa Erityisen tärkeää haavoittuvissa oloissa kasvavien lasten kannalta, joilla voi olla kokemus syrjään jäämisestä ja siitä, että asiat vain tapahtuvat Tarjoaa lapselle oppimisen paikkoja Vahvistaa sosiaalisia taitoja ja itseilmaisua Etunimi Sukunimi
Miksi lasten osallisuus on tärkeää? Aikuisille/ammattilaisille/organisaatioille: Antaa uusia näkökulmia Parantaa päätöksentekoa ja työskentelyn vaikuttavuutta Tuottaa työntekijälle kokemuksen oman työn merkityksestä palkitsee ja motivoi Yhteiskunnalle: Lisää yhteisöllisyyttä, avoimuutta ja luottamusta Ehkäisee pahoinvointia ja syrjäytymistä Etunimi Sukunimi
Lasten osallisuuden periaatteet
Periaate 1: Lapsen kunnioittaminen Kunnioittaminen tarkoittaa lapsen ihmisarvon tunnustamista kaikkine ihmisoikeuksineen sekä potentiaalin näkemistä lapsessa sen sijaan, että lapsi nähtäisiin esimerkiksi ongelmiensa kautta. (Hipp & Palsanen 2014) Lapsen ja ammattilaisen kohtaamiseen varataan riittävästi aikaa Osallistumistilanteen on oltava rohkaiseva; lapsen täytyy saada kokemus siitä, että aikuinen on aidosti kiinnostunut hänen asioistaan ja mielipiteistään ja ottaa vakavasti huomioon sen, mitä lapsi kertoo.
Periaate 2: Vapaaehtoisuus Lasten osallisuuden pitää olla vapaaehtoista. Lasta ei saa painostaa kertomaan omista näkemyksistään tai kokemuksistaan. Lapsella pitää olla oikeus olla osallistumatta!
Periaate 3: Avoimuus Lapselle on annettava hänen ikäänsä nähden riittävästi tietoa muun muassa seuraavista asioista: - Miksi häntä kuullaan/mihin hän on osallistumassa - Ketä tilanteessa olevat aikuiset ovat - Osallistumisen vapaaehtoisuudesta - Mihin lapsen mielipiteitä/kokemuksia käytetään Osallistumismahdollisuus on oltava kaikilla lapsilla iästä tai taidoista riippumatta. Esim. vammaisille lapsille pitää järjestää tarvittavat viestintävälineet. Lapselle tulee selittää käytettävät käsitteet ja varmistaa, että lapsi ymmärtää mistä puhutaan.
Periaate 4: Tarkoituksenmukaisuus Lapsille on perusteltava rehellisesti, mihin osallistumisella pyritään, mihin sillä on oikeasti vaikutusta ja mihin lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa. Asioilla, joissa lapsella on oikeus ilmaista näkemyksensä, on oltava merkitystä heidän elämänsä kannalta. Lasten pitää voida puuttua asioihin, joita he itse pitävät merkityksellisinä.
Periaate 5: Lapsiystävällisyys Toimintaympäristön tulee olla lapselle sopiva Kiinnitettävä huomioita mm. kieleen, lapsille sopivien tietojen antamiseen, henkilökunnan koulutukseen jne. Tilasuunnittelussa kannattaa hyödyntää lasten omia näkemyksiä
Periaate 6: Turvallisuus Ammattilaisen tulee miettiä, millä tavalla asioita käsitellään niin, että se on lapsille turvallista Aikuisten vastuulla on huolehtia, ettei lapsi tule kiusatuksi eikä tule kertoneeksi liian henkilökohtaisia asioita Lapsella tulisi olla tunne, että hän on turvassa ilmaistessaan vapaasti omia näkemyksiään. Hänen on oltava tietoinen oikeuksistaan ja tiedettävä, mistä voi tarvittaessa saada apua Etunimi Sukunimi
Menetelmiä lapsen osallistamiseen ja kuulemiseen Vierailut kouluissa, päiväkodeissa jne. Edustuksellinen kuuleminen, lasten ja nuorten vaikuttajaryhmät Netti ja some, esim. Nuorten ideat Kyselyt (paperiset ja sähköiset) Haastattelut: kasvokkaiset ja sähköiset, yksilö-, pari- ja ryhmähaastattelut Toiminnalliset ja luovat menetelmät: Ryhmätyöt, pohdintarastit ja äänestykset Mielipidejana tai liikennevalot Näytelmät, musiikkiesitykset, valokuvat Piirtäminen ja kirjoittaminen (sarjakuvat, tarinat) Valokuvaaminen, tarinankerronta, unelmointi, sadutus, leikki
Lapsilla on hieman erilainen maailmankuva, kokemus ja tapa sanoa asioita, mutta heidän mielipiteensä ja kokemuksensa ovat täysin samanarvoisia kuin aikuisten. Pyytäisin aikuisia ajattelemaan, että heidän kokemuksensa eivät ole sen arvokkaampia kuin muidenkaan ja pyytäisin avaamaan silmät, kysymään lapsilta oikeasti ja luottamaan, että he tietävät mikä on heille parasta. Etunimi Sukunimi
Lähteet Heinonen, Hanna ym. (2015) Älkää säästäkö tyhmästi lastenne kustannuksella lasten ja nuorten mielipiteitä hallituksen rahankäytöstä. Lastensuojelun Keskusliitto. Hipp, Tiia & Palsanen, Kati (toim.) (2014) Lasten osallistumisen etiikka lapset ja nuoret palveluiden kehittäjinä. Lastensuojelun Keskusliitto. Kauppinen, Riitta (toim.) (2013) Lapsen ääni tarina minulta. Pelastaa Lapset ry. Lapsen oikeuksien komitea (2009) Yleiskommentti nro 12: Lapsen oikeus tulla kuulluksi. http://lapsiasia.fi/lapsen-oikeudet/komiteanyleiskommentit Oranen, Mikko (2008) Mitä mieltä? Mitä mieltä! Lasten osallisuus lastensuojelun kehittämisessä. Ensi- ja turvakotien liitto ry. Etunimi Sukunimi