1 MUISTUTUS 10.11.2005 Lounais-Suomen ympäristökeskus Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunta Itsenäisyydenaukio 2 Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto PL 47 Eerikinkatu 34 20 801 Turku 20100 TURKU Asia: Muistutus Suomen rakennusjätteen lajittelu- ja kierrätyskeskus Oy:n ympäristölupahakemuksesta, joka koskee ympäristölupaa jätteenkäsittelylaitokselle, joka on tarkoitus sijoittaa Turun Metsämäen kaupunginosan 3. korttelin tontille (93-3-1) osoite Silakatu 10. Ensisijaiset vaatimuksemme Hakija on hakenut lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesti. Tuon pykälän mukaan lupaviranomainen voi luvan hakijan pyynnöstä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöstä noudattaen siltä varalta, että lupapäätös kumotaan tai lupamääräyksiä muutetaan. Määräys voidaan antaa perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. On aivan selvää, että mikäli rakentaminen ja toiminta aloitetaan ennen kuin ympäristölupa on lainvoimainen, täytäntöönpano tekee muutoksenhaun hyödyttömäksi. Ympäristön saattaminen ennalleen ei myöskään ole mahdollista, mikäli hakija saa luvan aloittaa rakentamisen ja toiminnan ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Hakijan
mukaan tontilla on tarkoitus suorittaa erilaisia maanrakennustöitä ennen toiminnan aloittamista ja siirtää avo-oja toiseen paikkaan. 2 Hakija ei ole esittänyt perusteltua syytä pyynnölleen, että rakentaminen ja toiminta voitaisiin aloittaa ennen ympäristöluvan lainvoimaiseksi tuloa, eikä pyyntöä tule hyväksyä, vaan se tulee hylätä. Edellä esitetyillä perusteilla vaadimme, että hakijan vaatimus, että laitoksen rakentaminen ja toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta, hylätään. Laitoksen rakentamista ja toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin ympäristölupa on saanut lainvoiman. Ympäristönsuojelulaki ja ympäristöluvan myöntäminen Ympäristönsuojelulain 41 :n mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää tämän lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupaviranomaisen on tutkittava asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset sekä luvan myöntämisen edellytykset. Lupaviranomaisen on muutoinkin otettava huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Lupaa ratkaistaessa on otettava huomioon mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Jätelaki ja jätehuoltotehtävät Jätelain 6 :n mukaan jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristönhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Sanotun lain 9 :n mukaan jätteen kuljetuksen suorittajan on huolehdittava siitä, että jäte kuljetetaan asianmukaisella tavalla. Suomen kuntaliiton tiedotteesta 24.2.2000 ilmenee, että kunta on vastuussa asumisen jätteiden kuljetuksen järjestämisestä pääsääntöisesti koko kunnan alueella. Jätelaki lähtee siitä, että kunnan velvollisuutena on järjestää kuljetukset joko omana toimintana tai
3 kilpailuttamalla kuljetukset yksityisillä yrittäjillä. Viranomaisvastuu kuljetusten järjestämisestä on aina kunnalla. Kunnan tehtävä on myös järjestää yhdyskuntajätteen hyödyntäminen ja käsittely. Tämänkin tehtävän kunta voi hoitaa itse, teettää muulla taholla tai antaa kokonaan ulkopuolisen hoidettavaksi. Jätelaissa jätehuollon järjestäminen ja eräät muut siihen liittyvät tehtävät on säädetty kunnalle. Kunnalla on kahdenlaisia jätehuoltotehtäviä. Viranomaistehtävät kuuluvat kunnallisoikeuden mukaan kunnan viranomaisille tai kuntien julkisoikeudellisille yhteistyöelimille. Kunnan viranomaisia ovat valtuusto, kunnanhallitus, lautakunnat, johtokunnat ja viranhaltijat. Kunnan palvelutehtäviä jätehuollossa ovat jätehuollon käytännön toteuttaminen ja täytäntöönpano. Jätehuollon palveluja voidaan paitsi tuottaa kunnan omassa organisaatiossa, hankkia myös yksityiseltä sektorilta. Palvelujen ostamisesta sovitaan palvelujen tuottajan kanssa ottaen huomioon hankinta- ja kilpailuttamissäännökset. Kunnan jätehuoltotehtävien suorittamista samoin kuin muuta jätelain noudattamista valvoo valtion lupa- ja valvontaviranomaisten lisäksi kunnan ympäristösuojeluviranomainen. Jätelaissa on useita säännöksiä kunnan ympäristösuojeluviranomaisen tehtävistä tässä valvonnassa. Kunnan ympäristösuojeluviranomaisena toimii kunnan määräämä toimielin. Tehtäviä ei voida teettää ulkopuolisella yksityisoikeudellisella taholla kuten yhtiöllä. Jätehuollon viranomaistehtäviin kuuluu mm. jätteen käsittelyn ja hyödyntämisen järjestelyyn liittyvät päätökset eli käytännössä ainakin järjestelmän periaatteet ja toteuttamistapa. Ympäristösuojeluviranomaisen valvontatehtävä jäteasioissa käsittää mm. tarkastusoikeuden ja oikeuden päättää mittaus- ja tutkimuskustannusten perimisestä. Yhdyskuntajätehuollolle asetetuiksi valtakunnallisiksi tavoitteiksi on asetettu, että jätehuolto hoidetaan siten, ettei jätteistä tai niiden keräyksestä, kuljetuksesta, hyödyntämisestä tai käsittelystä aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Eli siis edellä esitetyn perusteella kunta vastaa jätehuollon järjestämisestä alueellaan.
Sijoituspaikan valinta 4 Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon: 1. toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; 2. alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Sanotun lain 42 :ssä sanotaan, ettei toimintaa saa sijoittaa kaavan vastaisesti ja sijoittamisessa on noudatettava mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n 2 momentin mukaan, koskien sijoituspaikan valintaa, toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski sekä alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Nyt kysymyksessä oleva rakennushanke ei ole voimassa olevan asemakaavan mukainen ja se aiheuttaisi haittaa asemakaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Hakijan oman hakemuksenkin mukaan nyt kysymykseen tuleva tontti, kuten koko kortteli, on 17.5.1983 vahvistetun asemakaavan mukaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T-k), joka on varattu kunnan tarpeisiin. Tontti sijaitsee Silakadun ja Ravurinkadun kulmassa alueen parhaalla paikalla ja on pintaalaltaan noin 3,6 ha ja sille on vahvistettu asemakaava 17.5.1983. Hyväksytyssä kaavassa ko. alue on merkitty merkinnällä T-k, teollisuus- ja varastointialue kunnan tarpeita varten. Tontti on tällä hetkellä Turun kaupungin teknillisten toimintojen varastoalueena eli siis kaavanmukaisessa käytössä. Kaikki muu toiminta kuin kunnallinen on vastoin voimassa olevaa kaavaa.
Vuoden 1983 asemakaava ei mahdollista nyt kysymyksessä olevanlaisen jätteenkäsittelylaitoksen sijoittamista alueelle ottaen huomioon kaavamääräykset ja jätteenkäsittelylaitoksen käyttötarkoitus. Toiminta on selkeästi voimassaolevan asemakaavan vastaista. Kysymyksessä ei ole myöskään kunnan käsittelylaitos vaan osakeyhtiö ja tontti on varattu kunnan tarpeisiin. 5 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen tulee hankkia myös Lounais-Suomen ympäristökeskuksen maankäyttöyksiköltä lausunto kaavasta ympäristölupahakemuksen yhteydessä. Tämän perusteella hakijan ympäristölupahakemus tulee hylätä. Ympäristölupahakemuksessa todetaan, että kaupunki on valmis luopumaan alueesta, koska se ei tarvitse sitä enää omaan käyttöönsä, vaan on valmis luopumaan siitä hakijan hyväksi. Tämä toimenpide ei kuitenkaan poista kaavamääräystä, vaan se edellyttää kaavamuutosta, jota ei ole pidettävä vähäisenä ja joka voitaisiin esimerkiksi toteuttaa rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Lounais-Suomen ympäristökeskus ei voi myöntää ympäristölupaa ko. tontille, koska sillä ei ole lupahakemuksen edellyttämää kaavaa. Jotta yksityinen liikkeenharjoittaja tai osakeyhtiö voisi toimia ko. tontilla, tulee sille tehdä kaavamuutos, jonka tulee olla lainvoimainen ennen kuin ympäristölupa voidaan myöntää. Hakijayhtiön aikaisempaa toimintaa tarkasteltaessa on myös otettava huomioon toiminnan luonne, pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Ympäristönsuojelun yleisinä periaatteina on, että ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että 1. haitalliset ympäristövaikutukset ehkäistään ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoitetaan ne mahdollisimman vähäisiksi (ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate) 2. menetellään muutoin toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä otetaan huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisvaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen (varovaisuus- ja huolellisuusperiaate)
6 3. käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate) 4. noudatetaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimintojen yhdistelmiä, kuten työmenetelmiä sekä raakaaine ja polttoainevalintoja (ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate). Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittaja, tässä tapauksessa Suomen rakennusjätteen lajittelu- ja kierrätyskeskus Oy vastaa vaikutuksien ennaltaehkäisystä ja ympäristöhaittojen poistamisesta tai rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi (aiheuttamisperiaate). Sanotun lain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristösuojelulain 42 :n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1. terveyshaittaa 2. merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai vaaraa 3. maaperän pilaantumista tai pohjaveden pilaantumista 4. erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista 5. eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Mainitun pykälän mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Nyt kysymykseen tuleva rakentaminen ja laitoksen aiottu toiminta on selkeästi voimassa olevan asemakaavan vastaista.
Naapurien huomioon ottaminen sijoituspaikkaa valittaessa 7 Naapuruussuhdelain 17 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Hakija on itse ympäristönlupahakemuksessaan ilmoittanut, että nyt kysymyksessä olevalle kiinteistölle sijoitettava toiminta on samantyyppistä kuin hakijayhtiön tähän asti suorittama toiminta osoitteessa Kuparikatu 13. Tarkoitus on hakemuksen mukaan siirtää toiminta uudelle kiinteistölle mutta laajennettuna. Hakija on yrittänyt saada aikaisemmalle toiminnalleen viisinkertaisesti laajempaa ympäristölupaa, mutta Korkein hallinto-oikeus on hylännyt hakemuksen. Lähiympäristön asukkaiden mukaan toimintaa on kuitenkin harjoitettu siinä laajuudessa, mille oli haettu uutta ympäristölupaa, jonka Korkein hallinto-oikeus on hylännyt eli rakennusjätettä on tuotu nyt toiminnassa olevaan laitokseen viisinkertainen määrä kuin mihin yhtiöllä on ollut lainvoimainen ympäristölupa. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä huolimatta asianomaiset ympäristöviranomaiset eivät ole valvoneet yhtiön toimintaa ja sitä, että sen toiminta pysyisi sille annetun ympäristöluvan puitteissa. Aikaisemmassa toiminnassa ovat lähiseudun asukkaat havainneet huomattavia ympäristöhaittoja. Alueella on näkymä- eli visuaalisia haittoja jätteiden varastoinnista. Kahden metrin korkuinen yhdellä ilmansuunnalla oleva aita ei ole voinut estää noin 4 metriä korkeiden jätevuorten näkymistä lähiasukkaiden omakotitaloihin rumentaen kohtuuttomasti maisemaa. Liite 2.
8 Lähiasukkaiden mukaan yhtiön tähänastisesta toiminnasta on aiheutunut selkeitä lainvastaisia ympäristöhaittoja: kukaan ei valvo mitä rakennusjätteitä tuodaan käsiteltäväksi, jätteet sisältävät ongelmajätteitä mm. asbestia, jätteet ovat lajittelemattomia ja sisältävät sellaisia jätteitä, jotka tuovat rottia alueelle, jätevuoret ovat niin korkeita, että ne ylittävät aluetta ainoastaan kadun puolella osittain rajaavan aidan ja puiden latvat, mistä aiheutuu huomattavaa maisemahaittaa lähiasukkaille eivätkä ne sovi asutuksen keskelle, koska alue ei ole ympäröity riittävän korkealla aidalla, ympäristöön leviää paljon styrox- ja muuta muovi ym. irtoroskaa, jota ei korjata laitoksen työntekijöiden toimesta pois, vaan puut ja pensaat ympäristössä ovat täynnä erilaista muovisilppua, laitoksella käytetään jätteiden murskainta, joka aiheuttaa ympäri vuorokauden kovaa kirskuvaa ääntä eli melua, joka ylittää sallitut rajat, jätteitä tuodaan ympäri vuorokauden, lajitellaan ympäri vuorokauden ja viedään sieltä myös yöllä eteenpäin käsiteltäväksi, mikä aiheuttaa melua, laitoksella on 6-8 kauhakuormaajaa, mitkä aiheuttavat tärinää ympäristöön ja nämä toimivat myös ympäri vuorokauden, murskaamista aiheutuu myös paljon pölyä, mikä leviää lähiympäristöön eikä sitä ole millään tavalla estetty, hakijan ilmoituksen mukaan liikenne tulee uuden suunnitellun laitoksen toiminnan myötä lisääntymään, laitoksella on myös toteutunut onnettomuusriski eli jätekasa on syttynyt palamaan ja palanut viikon helmikuussa 2005, jolloin lähiseudun asukkaita oli kehotettu poistumaan asunnoistaan, jotta vältyttäisiin terveysriskeiltä. On aivan selvää, että edellä esitetyn selvityksen perusteella laitoksen toiminnasta on aiheutunut ja tulee aiheutumaan naapureille sanotun lainkohdan tarkoittamaa pysyvää kohtuutonta rasitusta eikä sen toiminta täytä myöskään ympäristönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten ja määräysten vaatimuksia. Ei voida olettaa, että yhtiö, joka ei ole noudattanut sille aikaisemmassa ympäristöluvassa annettuja määräyksiä tulisi niitä nytkään noudattamaan.
Arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat syyt. 9 Yhtiö on ilmoittanut aikovansa harjoittaa toimintaa 351 vuorokautta vuodessa, ja ottaen huomioon, että sitä harjoitetaan ympäri vuorokauden, on laitoksen suunniteltua toimintaa pidettävä ympäristölle täysin naapuruussuhdelain 17 :n 1 momentin tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta aiheuttavana. Ympäristönsuojelulain näkökulma tapauksessa Ympäristönsuojelulain tavoitteena on sen 1 :n mukaan 1. ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia vahinkoja, 2. turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö; 3. ehkäistä jätteiden syntyä ja haitallisia vaikutuksia; 4. tehostaa ympäristöä pilaavan toiminnan vaikutusten arviointia ja huomioon ottamista kokonaisuutena; 5. parantaa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon; 6. edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä; 7. torjua ilmastonmuutosta ja tukea muuten kestävää kehitystä. Ympäristönsuojelulain 3 :n mukaan ympäristönsuojelulaissa tarkoitetaan 1. ympäristön pilaantumisella sellaista ihmisen toiminnasta johtuvaa aineen, energian, melun, tärinän, säteilyn, valon, lämmön tai hajun päästämistä ja jättämistä ympäristöön, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa a) terveyshaittaa b) haittaa luonnolle ja sen toiminnalle c) luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista d) ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä e) ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä
10 f) vahinko tai haittaa omaisuudelle tai sen käytölle g) muu näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus 2. ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavalla toiminnalla laitoksen perustamista tai käyttämistä taikka alueen käyttämistä tai toiminnan järjestämistä siten, että siitä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista: 3. terveyshaitalla ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai elinympäristön terveellisyyttä; 4. parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä ja toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito- sekä käyttötapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä. Hakija ei ole myöskään esittänyt minkäänlaista selvitystä lain edellyttämästä parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaasta käytännöstä (BEP) laitoksen toiminnassa. Katsomme, että suunnitellun laitoksen toiminta ei esitettyjen selvitysten mukaan täytä ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten ja määräysten vaatimuksia eikä vaatimuksia, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty, minkä vuoksi vaadimme, että ympäristölupahakemus hylätään. Ympäristövaikutusten arviointiselostus kyseisessä tapauksessa Vaadimme myös, että ennen ympäristöluvan ratkaisemista tulee soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, jossa selvitetään ja arvioidaan nyt kysymyksessä olevan hankkeen ympäristövaikutukset ja kuullaan viranomaisia ja niitä, joiden oloihin ja etuihin hanke saattaa vaikuttaa. Ennen ympäristöluvan ratkaisemista hakijayhtiöltä tulee vaatia ympäristövaikutusten arviointiselostus, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista.
11 Luvan hakija, Suomen rakennusjätteen lajittelu- ja kierrätyskeskus Oy on hakemuksessaan ilmoittanut ottavansa vastaan vuodessa enintään 32.000 tonnia rakennus- ja sen kaltaista jätettä sekä kaupan ja teollisuuden energiajätettä. Ympäristölupahakemuksen kohdassa 4 on selvitetty, että hakija on pyytänyt Ravurinkadun osalta lausuntoa 18.2.2003 Lounais-Suomen ympäristökeskukselta mahdollisesta YVAmenettelystä. Lounais-Suomen ympäristökeskus on 30.9.2003 todennut, ettei YVAmenettely tältä osin ole tarpeellinen. Ympäristökeskuksen kanta perustuu siihen, että jos hakija käsittelee vuorokaudessa alle 100 tonnia rakennusjätettä, ei YVA-menettelyä tarvitse suorittaa. Hakijan on hakemuksessaan arvioinut käsittelevänsä vuosittain noin 32 000 tonnia jätettä ja ilmoittanut käyttöpäivikseen 351 vuorokautta vuodessa, jolloin rakennusjätteen käsittely jää alle 100 tonnin. On otettava huomioon hakijan mahdollinen taktinen veto asiassa, kun marginaalinen ero on alle 10 % koko määrästä eli hakija on ilmeisesti tietoisesti määritellyt vuosikapasiteettinsa hieman alle sille vaadittavan tonnimäärän. Näin se on välttynyt suorittamasta YVA-menettelyä. Koska on muita puoltavia argumentteja, Lounais-Suomen ympäristönkeskuksen olisi tullut vaatia hakijalta harkinnanvaraisen YVA-menettelyn suorittamista. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätös olla vaatimatta YVA-menettelyä on lisäargumentit huomioon ottaen virheellinen. Lähimmät naapurit Alueen yleisilme Silakadun eteläpuolella Ohikulkutien ja Silakadun välissä on aivan erilainen kuin muu alue. Silakadun eteläpuolella toimii pääasiassa liikkeitä, jotka toimivat kuten kauppaliikkeet eli Rinta-Joupin autoliike, Kesko-maatalous, Turun Karting Oy sekä elintarvikeliikkeitä, Lihatukku Jouni Partanen Oy ja Vihannestukku Ibernavel Oy. Liite 1: kartta Autoliike Rinta-Jouppi Oy toimii osoitteessa Piiskakuja 10. Kiinteistön omistaa Riki Oy, joka on Rinta-Joupin omistama yhtiö. Yhtiön nimestä jo selviää, että se harjoittaa sekä
12 uusien että vaihtoautojen myyntiä ja huoltotoimintaa. Autojen myyntipaikan tulee olla ympäristöltään ja kulkuyhteyksiltään siistin ja huolitellun oloinen, koska ympäristön siisteys vaikuttaa myös ensivaikutelmaan, jonka asiakkaat saavat koko liikkeestä. Kun liike sijaitsee noin 150 metrin päässä Silakadusta, ei voida välttyä niiltä pöly- ja meluhaitoilta, joita Suomen rakennusjätteen lajittelu- ja kierrätyskeskus Oy aiheuttaa. Kesko maatalouden omistaa Kiinteistö Oy Aula, jonka omistaa talousneuvos Aulis Lahti. Liike toimii osoitteessa Pollenkuja 1 Silakadun toisella puolella vastapäätä suunniteltua laitosta. Maatalous Kesko myy traktoreita ja muita maatalouskoneita ja samassa tilassa toimii myös MAN-kuorma-autojen myynti. Liikkeen toimintaan kuuluu myös viljan vastaanotto ja viljasiilot sijaitsevat aivan Silakadun välittömässä läheisyydessä ja ovat siten hyvin alttiita kaikenlaiselle pölylle, jota hakijan toiminnasta myös heidän oman ilmoituksensa mukaan tulee. Lihatukku Jouni Partanen toimii osoitteessa Piiskakuja 5. Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy JPKP. Lihatukun tiloissa toimii lihanleikkaamo ja se sijaitsee noin 75 metrin päässä Silakadun ja Ravurinkadun kulmasta eli siis melkein vieressä. Elintarvikehygienian kannalta on käsittämätöntä, että näin lähelle ollaan tuomassa pölyävää jätteidenkierrätyslaitosta ja sen lisäksi on otettava myös huomioon lisääntyvän liikenteen aiheuttava pöly ja pakokaasut. Ibernavel Oy:n omistamassa kiinteistössä, joka sijaitsee osoitteessa Ravurinkatu 21, noin 100 metrin päässä hakijan hakeman ympäristöluvan alaisen tontin pohjoisrajasta, toimii vihannestukku, jossa käsitellään erilaisia vihanneksia ja ne toimitetaan sieltä vähittäismyyntiin. Myös tämän liikkeen toiminta kärsii pölystä. Turku Karting Oy toimii osoitteessa Pollenkuja 2 ja sen toimintaan kuuluu mikroautoilla järjestää erilaisille firmoille erilaisia leikkimielisiä kilpa-ajoja sekä ulko- että sisätiloissa. Ei ole yhtiön edun mukaista, että asiakkaat ajaessaan yhtiön tiloihin joutuvat tullessaan pitkin Silakatua kulkemaan melkein jätteiden kierrätyslaitoksen halki. Kaikki edellä mainitut yhtiöt vastustavat jyrkästi ympäristöluvan myöntämistä hakijalle.
13 Lounais-Suomen ympäristökeskus ei ole varmasti ollut tietoinen edellä mainittujen liikkeiden sijainnista ja niiden läheisyydestä Silakadun ja Ravurinkadun kulmassa sijaitsevaan hakijalle varattuun tonttiin. Ottaen huomioon liikkeiden herkät toimialat olisi ensin ehdottomasti tehtävä YVA-menettely, jotta saataisiin todelliset haitat ja vahingolliset seuraukset, joita yhtiön toiminta tulee aiheuttamaan mainituille yhtiöille. Ongelmajätteen käsittely Hakijalla on tarkoitus jatkaa aikaisempaa toimintaa, jota on harjoitettu osoitteessa Kuparikatu 13. Aikaisempi ympäristölupa on koskenut rakennusjätteen ja sen kaltaisen jätteen vastaanottoa, käsittelyä ja kierrätyksen ohjaamista. Lisäksi lupahakemuksessa on ilmoitettu, että tarkoitus on myös vastaanottaa ja välivarastoida pieniä määriä rakennustyömailla syntyviä ongelmajätteitä. Lähiasukkailta saadun tiedon mukaan yhtiö on käsitellyt aikaisemmassa laitoksessaan mm. rakennusjätteenä sinne tullutta asbestia. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen 6 :n mukaan arviointimenettelyä sovelletaan hankkeisiin, jotka käsittelevät tai muuntavat asbestia. Sanotun lain 7 :n mukaan arviointimenettelyn soveltamisessa yksittäistapauksessa on tarkasteltava erityisesti hankkeen ominaisuuksia, kuten mm. hankkeen kokoa, yhteisvaikutusta muiden hankkeiden kanssa, jätteiden muodostumista, pilaantumista ja muita haittoja, onnettomuusriskejä, hankkeen sijaintia, kuten nykyinen maankäyttö, tiheään asutut alueet sekä historiallisesti, kulttuurillisesti tai arkeologisesti merkittävät alueet. Ympäristönsuojelulain 38 mukaan hakemuksesta on annettava erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lounais-Suomen ympäristökeskus on antanut tiedon asianosaisille, joista 95 % on ilmoittanut jyrkästi vastustavansa ympäristöluvan myöntämistä.
Toissijaiset vaatimuksemme 14 Mikäli ympäristölupahakemus kuitenkin hyväksytään, ovat toissijaiset vaatimuksemme seuraavat. Mikäli ympäristölupa kuitenkin edellä esitetystä huolimatta aiotaan myöntää, on siinä otettava huomioon laissa säädetyt edellytykset luvan myöntämiselle. Mikäli Suomen rakennusjätteen lajittelu- ja kierrätyskeskus Oy:n ympäristölupahakemus hyväksytään, vaadimme että ympäristösuojelulain 43 :n mukaisesti ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset ja selkeät määräykset 1. päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, 2. jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, 3. toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, 4. toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä, 5. muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus lähiympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien määräysten tule perustua parhaaseen saatavissa olevaan tekniikkaan. Koska tontti, jolle laitos aiotaan sijoittaa, sijaitsee lähellä asutusta ja liikeyrityksiä, jotka käsittelevät mm. erilaisia elintarvikkeita, tulee lupaehtojen olla tiukat ja niiden noudattamista tulee valvoa keskeytyksettä, ottaen huomioon myös sen, että yhtiö on aikaisemmassa toiminnassaan ylittänyt sille aikaisemmassa ympäristöluvassa annetut määräykset. Hakija on ilmoittanut ympäristölupahakemuksessaan käsittelevänsä vuosittain 32000 tonnia rakennusjätettä. On todettava, että kuormien koon ollessa noin 5 tonnia ja kun otetaan huomioon sekä rakennusjätteen tuonti että murskatun jätteen vienti hyötykäyttöön, tulee
15 ajoa neljä kertaa yhden viiden tonnin käsittelyä vaativan kuorman kohdalta eli vuosittain 6400 kuormaa ja se nelinkertaisena eli 25600 ajoa vuodessa. Tämä on huomattava lisäys alueen liikenteeseen varsinkin kun se tapahtuu raskaan liikenteen muodossa. Alueen tiet ja liittymät, varsinkin kääntyminen Vanhalta Tampereentieltä Silakadulle on ahdas ja tulee olemaan vaarallinen. Varsinkin Silakadun välittömässä läheisyydessä olevat palveluliikkeet tulevat myös kärsimään huomattavasti raskaan liikenteen päästöistä ja liikenteen lisäyksestä. Ympäristölupahakemuksessa ei ole mitenkään merkittävästi kiinnitetty huomiota liikenteen haittoihin eikä siihen, miten liikenteestä johtuvia haittoja voitaisiin vähentää. Kooste toissijaisista vaatimuksistamme 1. Vaadimme, että kyseistä laitosta ei tule sijoittaa asutuksen lähelle vaan paljon kauemmas asutuksesta. 2. Vaadimme, että laitoksen toiminnasta ei saa aiheutua maisemallista haittaa jätevuorten näkymisestä ympäristöön. 3. Vaadimme, että hakija esittää konkreettisen selvityksen siitä, miten se tulee ehkäisemään maisemalliset haitat ja jätevuorien näkymisen ympäristöön. 4. Vaadimme, että laitoksen toiminnasta ei saa aiheutua ympäristölle melueikä pölyhaittaa, ympäristön roskaantumista eikä tärinää ympäristöön. 5. Vaadimme, että hakijan on esitettävä selvitys konkreettisista toimenpiteistä ja teknisistä ratkaisuista, joilla ehkäistään melu- ja pölyhaitat ja tärinä ympäristöön sekä ympäristön roskaantuminen. 6. Vaadimme, että laitoksen toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa, muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän pilaantumista, pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän pilaantumista, pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai
eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. 16 7. Vaadimme, että laitos ei saa toimia viikonloppuisin eikä juhlapyhinä ja että sen toiminta tulee rajoittaa klo 7.30 17 väliseen aikaan eivätkä jätekuljetukset myöskään saa tapahtua tuon ajan ulkopuolella. 8. Vaadimme, että lupaviranomaisen ja asianomaisten ympäristönsuojeluviranomaisten tulee reaaliaikaisesti valvoa lupaehtojen noudattamista niin käsittelyyn tulevan jätteiden laadun ja määrän, melun, päästöjen, liikenteen kuin muunkin turvallisuuden kannalta. 9. Vaadimme, että hakemukseen liitetään ehdotus ja yksityiskohtainen suunnitelma tarkkailun järjestämiseksi. 10. Vaadimme, että hakijan tulee selvittää, miten se aikoo vähentää tai ottaa huomioon liikenteestä aiheutuvia melu- ja terveyshaittoja sekä yleisen turvallisuuden heikkenemistä. 11. Vaadimme, että Lounais-Suomen ympäristökeskus vaatii hakijalta kestävän kehityksen mukaista toimintatapaa, jossa jätteiden lajittelu syntypaikalla toteutetaan niin pitkälle kuin mahdollista eikä laitokseen tuoda ongelmajätettä edes lajiteltavaksi. 12. Vaadimme, että mikäli ympäristölupa myönnetään, siinä edellytetään, että kaikki laitoksen toiminta ja jätteiden varastointi tapahtuu halleissa sisätiloissa, jotta ehkäistään ympäristölle aiheutuvat melu-, roskaamis-, pöly- ja muut haitat. 13. Vaadimme, että ennen ympäristöluvan myöntämistä alueella suoritetaan katselmus. 14. Vaadimme, että ennen luvan myöntämistä asiassa hankitaan palolaitoksen ja vesilaitoksen lausunto mahdollisista laitoksen haittatekijöistä.
17 15. Vaadimme, että alueelle tulee asentaa kamera- tai vastaava elektroninen valvontajärjestelmä ilkivallan ja tulipalojen estämiseksi. 16. Toiminnan harjoittajalle asetettavan vakuuden suuruus tulee tarkistaa toiminnan laajuuden kasvua vastaavaksi, vähintään 100 000 euroksi ottaen huomioon myös se, että hakija on vaatinut, että laitoksen rakentaminen ja toiminta voitaisiin aloittaa ennen kuin ympäristölupa on lainvoimainen. 17. Vaadimme, että laitoksella ja sen ympäristössä pitää myös toimittaa jatkuvasti melumittauksia eri vuorokaudenaikoina ennalta ilmoittamatta. 18. Laitoksen toiminnasta ei myöskään saa aiheutua valtioneuvoston voimassa olevien ilmanlaadun ohjearvojen mukaisia kokonaisleijuman hiukkaspitoisuuksien ylityksiä. Hakijan on tarvittaessa selvitettävä mittauksin ilman kokonaisleijuma ympäristöviranomaisen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Vaadimme, että mikäli lupa myönnetään, se myönnetään vain toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on haettava ympäristönsuojelulain 28 :n nojalla lupa. Pyydämme, että Lounais-Suomen Ympäristökeskus järjestäsi vielä ennen päätöksen tekemistä sen jälkeen, kun hakija on antanut vastineensa, lupa-asian selvittämiseksi ympäristönsuojeluasetuksen 17 :n mukaisen kuulemistilaisuuden, jossa voidaan vielä esittää muistutuksia ja mielipiteitä, koska kaikkia asianosaisia ei ole kuultu hakemuksen johdosta.
Turussa, marraskuun 10. päivänä 2005 18 Laati: Marja Ulfstedt Käräjätuomari Sekä omasta puolesta asianosaisena että muiden valtakirjoista ilmenevien asianosaisten valtuuttamana Muistutus on tehty kahtena samansisältöisenä kappaleena, joista toinen on jätetty Turun ympäristö- ja kaavoituslautakunnalle ja toinen on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Alkuperäiset valtakirjat on liitetty Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kappaleeseen. Valtakirjan ovat antaneet seuraavat henkilöt ja yhtiöt: 108 valtakirjan allekirjoittanutta yritystä ja yksityishenkilöä Liitteet: Liite 1: kartta Liite 2: valokuvia laitoksen nykytilasta Liite 3: valtakirjat
Liite 1: kartta 19 1. Osoite Silakatu 10, johon Suomen rakennusjätteen lajittelu- ja kierrätyskeskus Oy hakee ympäristölupaa. 2. Lihatukku 3. Autokauppa 4. Huoltamo ja kahvila 5. Viljasiilot 6. Turku Karting 7. Vihannestukku
Liite 2: valokuvia laitoksen nykytilasta tilanne 29.10.2005 20
21
22
23
24