Kansanvaellukset verkossa: uudet virtuaalitilat, joihin rakentaa kulttuuriidentiteettiään



Samankaltaiset tiedostot
Pääkirjoitus: Innovaatio elinikäisessä oppimisessa Seija Kulkki, Tapio Koskinen, Lluis Tarin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

Miltä maailma näyttää?

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Innovatiivisen etäopetuksen taustavoimat: katsaus HELIOS-projektin 2006/07 vuosiraporttiin Claudio Dondi

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE

Toimintakulttuurin muutos 21. vuosisadan toimintakulttuuri! Vesa Äyräs

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Ympäristökriisi ja ilmastokatastrofi Tiedon luonteen muutos Tieto- ja viestintäteknologian kehitys, digitalisaatio Työelämän murros, automatisaatio

Ostoskassit pullollaan miten kehittää

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

Koulutusohjelmien kansainvälistyminen

Helsingin!yliopiston!Opettajien!akatemian!kriteerit!

Avoin toimintakulttuuri. SotePeda 7/24 Hanna Lahtinen

Aikuisten perusopetus

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa Arto Kallioniemi

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Sosiaalisen median ja Internet-palveluiden käyttöehdot opetuksessa. Elias Aarnio Innopark Oy / Educoss-hanke

Käteviä apulaisia ja loputonta ryteikköä arkipäivää digioppimisen uudisraiviolla Anne Rongas Creative Commons

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Digitalisaatio oppimisen maailmassa. Tommi Lehmusto Digital Advisor Microsoft Services

Eurooppalainen kielisalkku

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen

Yrittäjyydestä virtaa maaseudulle

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Tulevaisuuden haasteet ja oppimisympäristöt

Etäopetuksen monet muodot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ Mustiala

Digitalisaatio opettajan apuna ja oppilaan innostajana

HENKILÖTUNNUS: KOKONAISTULOS: / 45 pistettä

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Sisällys. Johdanto I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Munkkiniemen ala-aste

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Helsingin kasvatus ja koulutus. Toimialan esittely

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä

Yhteisöllinen oppiminen yksilöa kehittävänä ja kulttuureja yhdistävänä tekijänä

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

A! PEDA INTRO (5 op)

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä.

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut Jussi Hurskainen

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA?

Mistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.

Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät Elina Kauppila

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja

Ammatillisen opettajan OSAAMISMERKIT

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät Marina Congress Center

LASTEN JA NUORTEN KIELTEN OPPIMISKYKY

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

OPStuki TYÖPAJA Rauma

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Koulut ja Maker space miksi ja miten?

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

Kotitalousalan opettajankoulutuksen suunnittelu

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

Multimodaalisuus oppijan tukena oppimateriaaleista eportfolioon

Transkriptio:

Nro. 7 Helmikuu 2008 elearning Papers Pääkirjoitus Oppiminen ja kulttuurivaikutteet Roberto Carneiro, Lluís Tarín & Elina Jokisalo Artikkelit Kansanvaellukset verkossa: uudet virtuaalitilat, joihin rakentaa kulttuuriidentiteettiään Paz Prendes, Francisco Martínez-Sánchez & Linda J. Castañeda E-learning ja opetusteorioiden sekä opetusmallien kulttuuriset ulottuvuudet Claire Bélisle Opettajien etäkoulutus Kenian maaseutualueella Chiara Pozzi SCORM-määritykset uudenlaisen maailman käyttöön: Kielellisen monimuotoisuuden vaikutukset Mokhtar Ben Henda Kaikille avoin oppimateriaali ja käytännön kokemukset Sandra Schaffert & Guntram Geser Rapid e-learning, työkalu arkiopetuksen edistyneemmille oppilaille Nicolò A. Piave elearning Papers elearning Papers on Euroopan komission elearningeuropa.info -portaalin julkaisu. Portaali edistää tietotekniikkojen käyttöä elinikäisessä oppimisessa. Toimitus: P.A.U. Education, S.L. Email: editorial@elearningeuropa.info ISSN: 1887-1542 Ellei toisin ilmoiteta, julkaisun tekstit ovat Creative Commons 2.5 "lähde mainittava - ei kaupallinen - ei toisen osana" lisenssin alaisia. Niitä voidaan kopioida, levittää ja esittää ehdolla, että kirjoittaja ja julkaisija (elearning Papers) ilmoitetaan. Kaupallinen käyttö tai teoksen käyttäminen toisen teoksen pohjana tai muunneltuna ei ole sallittua. Voit lukea tarkat lisenssin antamat oikeudet osoitteesta http://creativecommons.org/licenses/by-ncnd/2.5/deed.en

Pääkirjoitus: Oppiminen ja kulttuurivaikutteet Vuosi 2008 on julistettu Euroopassa kulttuurien välisen vuoropuhelun vuodeksi. Yksi kirjoittajistamme huomauttaa sattuvasti: Se onkin merkki siitä, että tietoisuus tarpeesta pohtia yhteiskuntamme monikulttuurisuutta kasvaa ja samalla työskennellään yhä aktiivisemmin eri kulttuureista kotoisin olevien väliltä löytyvien kuilujen ylittämiseksi ja pelkojen voittamiseksi. Tämän vuoksi elearning Papers haluaakin kannustaa aiheen pohdintaa. Ennen kaikkea haluamme korostaa merkitystä, joka tietotekniikalla tässä prosessissa on ja sitä lisäarvoa, jota se saattaa tarjota. Kulttuurien vuorovaikutuksen käsite hahmottaa meille monimuotoisuutta ja osoittaa, että asumme yhä monitahoisimmissa yhteisöissä, joissa on tärkeää löytää eri kulttuureille yhteinen kohtauspaikka. Tässä suhteessa opetusprosessien olisi pystyttävä tunnistamaan opetusmalleista ne kannatinpylväät, jotka kykenevät tukemaan kulttuurien välistä vuoropuhelua: tarve tehdä tilaa vuoropuhelulle, sovittelulle ja vähemmistöjen kunnioitukselle. Tietotekniikan ja e-learning-alan näkökulmasta tarkasteltuna kulttuurien väliseen vuoropuheluun kasvattaminen on todellinen haaste ja merkittävä tavoite myös virkamieskunnalle ja yksityisille järjestöille. Haasteellisuus on vaikuterikkaiden ja kehityskykyisten oppimisympäristöjen suunnittelussa. Ne on kohdistettava palvelemaan sekä tietoyhteiskuntaa, että uudenlaista maailmankansalaisuutta. Tämän numeron kirjoitukset käsittelevätkin monikulttuurisuuden haasteita elinikäisessä oppimisessa. Murcian yliopiston tutkijat selittävät, kuinka tietotekniikan oikea käyttö opetukseen pitää yllä yhteisön monikulttuurisuutta. Claire Bélisle kuvaa artikkelissaan, kuinka kulttuurijuuret vaikuttavat yhtä lailla opetusteorioihin kuin opetusmalleihinkin. Chiara Pozzi Milanon yliopistosta kertoo Keniassa toteutetusta opettajien e-learning projektista. Artikkelissa kuvataan kansallisen ja paikallisen tason toimia ja tarkastellaan, kuinka kulttuuri vaikuttaa ihmisen suhtautumiseen teknologiaan. Mokhtar Ben Henda kirjoittaa e-learning-standardointialoitteista ja -menetelmistä, sekä tarkastelee niiden tuloksia ja tulevaisuuden näkymiä. Kulttuurien vuorovaikutuksen lisäksi julkaisu sisältää myös kaksi muita aiheita käsittelevää artikkelia. Sandra Schaffert ja Guntram Geser ovat kirjoittaneet niistä ensimmäisen, joka tarkastelee meneillään olevia avointa oppiaineistoa koskevia aloitteita. Julkaisun lopuksi Nicolò A. Piave kirjoittaa arkiopetuksessa käytetyistä pikaetäopetuksen (rapid e-learning) työkaluista. Roberto Carneiro, Johtaja, elearning Papers Lluís Tarín ja Elina Jokisalo, elearningeuropa.info elearning Papers www.elearningpapers.eu ISSN 1887-1542 2

Paz Prendes Francisco Martínez- Sánchez Linda J. Castañeda Opetusteknologian tutkimusryhmä (GITE) Murcian yliopisto, Espanja Pyrimme tarkastelemaan, miten tietotekniikan oikea käyttö opetukseen pitää yllä yhteisön kulttuurisia piirteitä, vaikka samalla lisää tietoa muista kulttuureista ja helpottaa niiden hyväksymistä. monikulttuurisuus, tietotekniikka, pedagogiikka, koulu, siirtolaisuus, sopeutuminen kulttuuriin, sopeutuminen Kansanvaellukset verkossa: uudet virtuaalitilat, joihin rakentaa kulttuuriidentiteettiään Kirjoituksessa esitellään joitakin monikulttuurisuuteen ja siirtolaisuuteen liittyviä näkökohtia, hankkeita ja tuloksia Murcian yliopiston opetusteknologian tutkimusryhmän toimesta, Jotkut projekteista kuuluvat Espanjan kansainvälisen yhteistyön toimiston (AECI) tukemiin yliopistojen välisiin yhteistyöhakkeisiin. Pyrimme tarkastelemaan, miten tietotekniikan oikea käyttö opetukseen pitää yllä yhteisön kulttuurisia piirteitä, vaikka samalla lisää tietoa muista kulttuureista ja helpottaa niiden hyväksymistä. Espanjassa asuvat nuoret siirtolaiset (useimmat heistä ensimmäistä tai toista sukupolvea) kärsivät eri syistä johtuvista kulttuurijuuriensa hämärtymisestä, joka vaikuttaa heidän elämäntapaansa ja ihmissuhdemalleihinsa uudessa kulttuuriympäristössä. Tämä tapahtuu esimerkiksi heidän jälkeläistensä menettäessä kosketuksen kulttuurijuuriinsa ja omaksuessa uuden kulttuurin. Se on merkittävä este todelliseen kestävään monikulttuuriseen yhteiselomalliin perustuvan yhteisön syntymiselle. Kouluympäristössä lapset kommunikoivat erittäin paljon keskenään ja se onkin ensi asteilla merkittävin näyttämö, jossa vuorovaikutus päättää, miten uusi kulttuuri omaksutaan ja menetetäänkö oma kulttuuriperimä vai pystytäänkö molempia oppimaan, ymmärtämään ja hyväksymään. Elämme teknologiaan perustuvassa yhteisössä, joka antaa mahdollisuuden kommunikaatioverkostojen rakentamiseen ja helpottaa suhteiden luomista muihin ihmisiin ja kulttuureihin. Projektimme pyrkii löytämään teknologiapohjaisia ratkaisuja kaikkiin siirtolaisten arkitodellisuuteen liittyviin haasteisiin käyttäen välineenään ihmiskunnan tärkeintä sopeutumiskeinoa ympäristöönsä: opetusta. files/media/media14902.pdf elearning Papers www.elearningpapers.eu ISSN 1887-1542 3

E-learning ja opetusteorioiden sekä opetusmallien kulttuuriset ulottuvuudet Claire Bélisle LIRE (Lyon 2 yliopisto & CNRS), Ranska Monikulttuurisissa ja monikielisissä yhteisöissä etäoppimisympäristöihin hämärästi liittyvät pedagogiset taustat olisi selvästi määriteltävä. oppimisteoriat, kulttuurien välinen vuoropuhelu, opetusmallit, käytännöt, mallinnus files/media/media14903.pdf Artikkelissa todetaan, että opiskelijoiden tietoisuutta kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta voidaan lisätä etäoppimisympäristöillä. Opetustavoitteita etäoppimisympäristössä asettaessaan aineiston tuottajien ja kouluttajien olisi opittava ottamaan huomioon kaikki opettamiseen kätkeytyvät ulottuvuudet. Kulttuuritekijät koskevat yhtä lailla opetusteorioita kuin opetusmallejakin. Näiden ulottuvuuksien pohtiminen ja huomioon ottaminen erityisiä ympäristöjä suunniteltaessa helpottaisi kulttuuritodellisuuksien välillä tapahtuvaa oppimista ja opetusta. Monikulttuurisissa ja monikielisissä yhteisöissä etäoppimisympäristöihin hämärästi liittyvät pedagogiset taustat olisi selvästi määriteltävä. Erityisesti tarkastellaan kahta opetuksen kulttuuritodellisuuteen liittyvää tekijää: opetuskulttuuria ja siihen liittyviä arvoja, uskomuksia, asenteita, teorioita ja malleja; sekä toisaalta digitaalikulttuuria ja meneillään olevia muutoksia tiedon käsitteen ja pedagogisen mallinnuksen suhteen. Kielenopetuksesta jo löytyvät kulttuurivuoropuheluun liittyvät taidot saattavat näyttää tietä opetuksen ja oppimistapahtuman kehittämiseen. Opiskelijat ja opettajat voimaantuvat sitä mukaan, kuin he omaksuvat uuden monikulttuurisuuden taitoihin, kriittiseen ajatteluun, tietoisuuteen ja omatoimisesti hankittuun kokemukseen perustuvan opetuskulttuurin. elearning Papers www.elearningpapers.eu ISSN 1887-1542 4

Opettajien etäkoulutus Kenian maaseutualueella Chiara Pozzi Milano-Bicocca yliopisto Centro di Produzione Multimediale Aloitamme kansallisen ja paikallisen tason yleiskatsauksella ja tarkastelemme tämän jälkeen eri tapoja, joilla kulttuuriympäristö vaikuttaa yksilön ja teknologian väliseen suhteeseen. digitaalikuilu, Afrikka, e- learning, Kenia, globalisaatio, opettajat, monikulttuurinen, koulutus, leviäminen, kehitysmaat files/media/media14905.pdf Globalisaatio vilkastaa ihmissuhteita ja pidentää niiden välimatkoja kaikkialla maailmassa; se verkottaa kaukaisia paikkoja keskenään niin, että kymmenien kilometrien päässä tapahtuvat asiat vaikuttavat paikallistason tapahtumiin ja päinvastoin. Paikalliset muutokset ovat yhtä lailla osa globalisaatiota kuin ajasta ja paikasta riippumattomat ihmisten väliset suhteet (Giddens, 1990). Tässä prosessissa vaikuttavat merkittävästi tietotekniikkavallankumous ja siihen liittyvä digitaalikuiluilmiö. Tarkastelemme tässä tutkimuksessa digitaalikuilua reuna-alueen näkökulmasta katsottuna verraten sitä kehittyneeseen maailmaan, josta tietotekniikan vallankumous käynnistyi. Afrikka ja Kenia ovat tässä paikallisympäristö, josta käsin tarkastelemme uuden teknologian leviämistä osana maailmanlaajuista kehityssuuntaa. Afrikassa digitaalikuiluongelma, tietotekniikan saavutettavuuteen ja käyttöön liittyvä sosiaalinen kuilu ja erityisesti viive tietotekniikan käyttöön ja saatavuuteen tarvittavan infrastruktuurin rakentamisessa on aiheuttanut vaikean tilanteen. On kuitenkin otettava huomioon, että globalisaatioprosessin ansiosta tietotekniikkaa aletaan vähitellen ottaa käyttöön myös Afrikan mantereella. Paikallisen väestön ei pitäisi pystyä ainoastaan käyttämään sitä, vaan heidän pitäisi myös pystyä edistämään tietotekniikan leviämistä, sekä hallinnoida ja säädellä sen käyttöä. Tämä on ensiarvoisen tärkeää, sillä tietotekniikka vaikuttaa vahvasti yhteiskunnallisiin käyttäytymismalleihin ja paikalliseen kulttuuriin. Artikkelissa kuvataan opettajille tarkoitettua etäopiskelun kokeiluprojektia Gwassi-alueella Kenian maaseudulla. Aloitamme kansallisen ja paikallisen tason yleiskatsauksella ja tarkastelemme tämän jälkeen eri tapoja, joilla kulttuuriympäristö vaikuttaa yksilön ja teknologian väliseen suhteeseen. Lopuksi kirjoituksessa kuvataan paikallista tilannetta ja tarkastellaan projektin osanottajien tämänhetkistä toimintaympäristöä ja strategioita. elearning Papers www.elearningpapers.eu ISSN 1887-1542 5

Mokhtar Ben Henda ISIC, Bordeaux 3 yliopisto, Ranska Monet hankkeet, yhteistyöprojektit ja aloitteet pyrkivät selvittämään sopivia keinoja opetuksen e-kuilun ylittämiseksi määrittelemällä standardeja ja soveltamalla niitä. e-learning standardit, kielellinen monimuotoisuus, monikulttuurinen opetus, osaaminen, AUF, SCORM files/media/media14906.pdf SCORM-määritykset uudenlaisen maailman käyttöön: Kielellisen monimuotoisuuden vaikutukset Etäopetuksen mallien, tekniikoiden ja ratkaisujen levitessä koko maailmaan digitaalikuilusta aiheutuvat haasteet synnyttävät myös vähemmän kehittyneissä maissa tarpeen liittyä tähän välttämättömään maailmanlaajuiseen opetusmenetelmään. Monet hankkeet, yhteistyöprojektit ja aloitteet pyrkivät selvittämään sopivia keinoja opetuksen e-kuilun ylittämiseksi määrittelemällä standardeja ja soveltamalla niitä. Lentokone- ja sotateollisuuden kaltaiset e-learning edelläkävijät loivat ensimmäiset standardimääritykset yhteistyöjärjestelmien muokkaamiseksi ja niiden sovittamiseksi toisiinsa tietotekniikan avulla. Sitä käytettiin myös aineiston vaihtoon ja opetukseen. Ilmestyi useita de jure standardeja e-learning maailmaa eheyttämään: Global Learning Consortium kehitti Instructional Management Systems (IMS) standardin ja Yhdysvaltojen puolustuslaitoksen (DoD) Sharable Content Object Reference Model (SCORM) levisi laajalle. Nämä lähinnä anglosaksista maailmaa hyödyttäneet aloitteet on vähitellen huomattu myös kansainvälisissä kulttuuri- ja opetuslaitoksissa, jotka ovat huomanneet, että kulttuurien ja kielien monimuotoisuutta on vahvistettava entisestään opetuksella. Ranskankielisten yliopistojen järjestö (AUF) on yksi näistä kansainvälisistä laitoksista. Se tuli mukaan kansainväliseen etäopetuksen standardisointiliikkeeseen toimiakseen yhteyselimenä ranskalaisperäisten kielten ja kulttuurien välillä. Yksi AUF:n tähän liittyvistä tärkeimmistä hankkeista on tukea ranskankielisillä alueilla standardoidun opettajien ja kouluttajien oppimateriaalin tuotantoa perustuen paikallisiin kielellisiin ja kulttuurisiin erityispiirteisiin. Tässä artikkelissa kuvataan menetelmiä, tuloksia ja tulevaisuuden näkymiä liittyen AUF:n kokemuksiin maailman tärkeimmän etäopetusstandardin SCORM:in käytöstä. elearning Papers www.elearningpapers.eu ISSN 1887-1542 6

Kaikille avoin oppimateriaali ja käytännön kokemukset Dr. Sandra Schaffert Dr. Guntram Geser Salzburg Research Forschungsgesellschaft Yhteistyöhön perustuva luovuus ja tiedon jako OERopetusyhteisöjen välillä on tärkeä uusien opetusmenetelmien luomisen katalysaattori. avoin oppimateriaali, avoin sisältö, avoin lähdekoodi, opetuspolitiikka, tiekartta, ohjaus, yhteistyöhön perustuvat luominen files/media/media14907.pdf Kaikille avoin oppimateriaali (OER) on viime vuosina saanut paljon huomiota osakseen. Vuoden 2006 tammikuusta vuoden 2007 joulukuuhun komissionkin elearning- toimintasuunnitelmansa puitteissa tukema Open e-learning Content Observatory Services (OLCOS) tutki, kuinka OER saattaisi edistää opetusta ja opiskelua. Hankkeessa pyrittiin OER:n tunnetuksi tekemiseen erilaisilla tempauksilla ja myös tuotteilla, kuten Euroopan OER reittikartta tai OER-ohjaus. Esittelemme tässä artikkelissa joitakin tuloksia reittikartasta. Siitä saa yleisen kuvan OER-alueesta ja samalla myös hahmotellaan joitakin mahdollisia teitä OER:n tehokkaampaan tuotantoon, jakamiseen ja käyttöön. Reittikartta antaa lisäksi suosituksia toimenpiteistä ja hankkeista, joilla voidaan tukea päätöksentekoa opetuspolitiikan ja laitosten tasolla. Reittikartta painottaa, että tietoyhteiskunta vaatii taitoja, jotka puolestaan vaativat innovatiivisia opetusmenetelmiä, jotka perustuvat tiedon jakoon, ideoiden arviointiin, luomisen kannustamiseen ja opiskelijoiden väliseen ryhmätyöhön. Yhteistyöhön perustuva luovuus ja tiedon jako OERopetusyhteisöjen välillä on tärkeä uusien opetusmenetelmien luomisen katalysaattori. OLCOS-projektissa kehitettiin myös maksuttomia verkon välityksellä toimivia oppimisen ohjauspaketteja alan ammattilaisille. Näiden pakettien tarkoituksena on tukea oppilaita ja opettajia OER:ien luomisessa, uudelleen käytössä ja jakamisessa. Työskentelyn kannustamiseksi ohjeet neuvovat esimerkiksi: Kuinka avoin oppimateriaali löytyy? Mitä aineistoa voidaan käyttää uudelleen tai muokata? Kuinka voi valmistaa ja lisensoida oman OER:n? Ohjeresurssit ovat käytettävissä mahdollisesti myös OLCOS-projektin päättymisen jälkeenkin, sillä ne on julkaistu tunnetulla avoimella Wiki-sivustoilla (Wikieducator.org) ja niitä voi kuka tahansa päivittää. elearning Papers www.elearningpapers.eu ISSN 1887-1542 7

Nicolò A. Piave Maceratan yliopisto; E- Learning ONE studio, Italia Rapid e-learning pystyy täyttämään synkronoidun digitaalisen sisällön luomisen tarpeet ja sulauttaa erilaista aineistoa yhteen käytettäväksi normaalin VLE:n kanssa. arkioppiminen, rapid e- learning, sisältö, strategiat fil es/media/media14908.pdf Rapid e-learning, työkalu arkiopetuksen edistyneemmille oppilaille Artikkeli käsittelee mahdollisuutta käyttää pikaetäopetuksen ohjelmia (joita yleensä käyttävät opettajat ja sisällöntuottajat) monimuotoisissa opetusmenetelmissä ja arkiopetuksen opetustyökaluna. Tällaisen virtuaaliluokassa hyödynnettävän ohjelmiston käytön hyvä puoli on, että silloin on saatavissa kaksi erilaista, mutta toisiinsa liittyvää avointa tietolähdettä perinteisessä virtuaalisessa oppiympäristössä (VLE): toisessa on yksinkertaisia resursseja, joita voi yhdistellä monimuotoisemmaksi digitaaliseksi sisällöksi ja toisessa useita sisäisistä resursseista tai suoraan internetistä johdettuja monimuotoisia aineistolähteitä. Näiden sisäisten lähteiden saavutettavuus saattaisi innostaa opiskelijat kokeilemaan uusia e-learning-tapoja ja lisätä heidän mediatietoisuuttaan. Rapid e-learning pystyy täyttämään synkronoidun digitaalisen sisällön luomisen tarpeet ja sulauttaa erilaista aineistoa yhteen käytettäväksi normaalin VLE:n kanssa. Mikäli rapid e-learning ohjelmaa käytetään kuten Web 2.0-työkaluja, etäopiskelija voi sillä luoda itselleen omaa sisältöä ja silloin on käytössä työkalu, joka auttaa etäopiskelijoita tulkitsemaan uudestaan ja jakamaan monimutkaisempia resursseja, jotka vaativat resurssien ymmärtämistä ja muokkausta. Tähän päästään ainoastaan muokkaamalla Salmon:in mallia niin, että e-learning-polku sopii rapid työkalujen käyttöön perustuvaan arkiopetukseen, mikäli oppilaat keskustelevat itse luomastaan aineistosta perinteisessä VLE:ssä. elearning Papers www.elearningpapers.eu ISSN 1887-1542 8