KANSANTALOUSTIETEEN PERUSKURSSI (KTT A10) HARJOITUSTEHTÄVÄT KULUTTAJAN TEORIA 1. Miten niukkuus liittyy Rolls Royce autojen / leopardinnahkaturkkien markkinoihin? 2. Piirrä jonkin talouden tuotantomahdollisuuksien käyrä siten, että jos jokin tuotantoyhdistelmä A on mahdollinen, niin myös kaikki sellaiset tuotantoyhdistelmät, jotka sisältävät kutakin hyödykettä korkeintaan yhtä paljon kuin A, ovat mahdollisia. Miten luonnehtisit tällaista taloutta? Entä sellaisia talouksia, jotka eivät toteuta tätä ehtoa? 3. Esitä tuotantomahdollisuuksien käyrän avulla talous, jossa voidaan resurssien ollessa täyskäytössä tuottaa (hintojen pysyessä vakioina) esimerkiksi 25 miljardin euron arvosta välttämättömyyshyödykkeitä ja 50 miljardin euron arvosta ylellisyyshyödykkeitä tai 50 miljardin euron arvosta välttämättömyyshyödykkeitä ja 25 miljardin euron arvosta ylellisyyshyödykkeitä. Yhdistelmät (5 miljardilla välttämättömyyshyödykkeitä, 65 miljardilla ylellisyyshyödykkeitä) ja (65 miljardilla välttämättömyyshyödykkeitä, 5 miljardilla ylellisyyshyödykkeitä) ovat mahdollisia, yhdistelmät (5 miljardilla välttämättömyyshyödykkeitä, 70 miljardilla ylellisyyshyödykkeitä) ja (70 miljardilla perushyödykkeitä, 5 miljardilla ylellisyyshyödykkeitä) mahdottomia. Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, millainen tuotanto toteutuu? Tehtävissä 4-9 esitetään vehnä ja peruna toistensa substituutteina. Historiaan perehtyneet voivat ajatella tehtäviä Irlannin historian viitekehyksessä. 4. Peruna on normaalihyödyke. Vehnä on perunalle substituutti, suola puolestaan komplementti. Perunan tarjonta säilyy lyhyellä aikavälillä ennallaan. Miten vehnän ja suolan hinnoissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat perunamarkkinoiden tasapainohintaan ja tasapainomäärään? 5. Köyhälandialaisille peruna on ylellisyyshyödyke, peruslandialaisille välttämättömyyshyödyke ja ökylandialaisille inferiorinen hyödyke. Kaikissa kolmessa kansantaloudessa tarjonta säilyy lyhyellä aikavälillä ennallaan. Miten tulojen muutokset vaikuttavat kunkin talouden perunamarkkinoiden tasapainohintaan ja tasapainomäärään? (Huom: peruna ei ole missään Giffenin hyödyke.) 6. Perunasato kärsii kulkutaudeista. Miten tämä vaikuttaa perunamarkkinoihin? Mikä tasapainotti Irlannin perunamarkkinat 1800-luvun nälänhädän aikana? 7. Perunalle asetetaan vero, jonka kuluttaja joutuu maksamaan. Miten tämä vaikuttaa perunamarkkinoihin?
8. Perunalle asetetaan vero, jonka tuottaja joutuu maksamaan. Miten tämä vaikuttaa perunamarkkinoihin? 9. Tuloverotusta kiristetään yllättäen vaalien jälkeen. Mitä tapahtuu perunamarkkinoilla Köyhälandiassa ja Ökylandiassa? (Huom: kummassakin taloudessa on voimassa monivuotinen tuotannontekijähintapoliittinen sopimus ja palkkaliukumien kurissa pitämiseen on löydetty tehokkaat keinot.) 10. Erään maan elinkustannusindeksin arvo perusvuotena 1995 on 100. 31.12.1999 indeksin arvo on 150 ja 31.12.2000 vastaava indeksin arvo on 165. Kuinka suuri tämän perusteella oli vuoden 2000 inflaatio? Mikä oli indeksin arvo 31.12.1998, jos vuoden 1999 inflaatio oli 10%? Entä mikä indeksin arvo 31.12.2001 kertoisi, että vuoden 2001 inflaatio on 20%? 11. Mikä määrää budjettisuoran etäisyyden origosta? Entä budjettisuoran kulmakertoimen? Miten tulojen muuttuminen vaikuttaa budjettisuoraan? Entä hyödykkeen halpeneminen? 12. Mitä tapahtuu budjettisuoralle, jos kaikkien hyödykkeiden hinnat nousevat 10 prosenttia, mutta tulot eivät muutu? Entä jos hintojen muuttuessa tulot nousevat 5 prosenttia? 10 prosenttia? 15 prosenttia? 13. Köyhälandialainen kuluttaja voi käyttää tulonsa riisiin tai jakinmaitoon. Riisin kilohinta on 5 ropoa, jakinmaidon litrahinta 10 ropoa. Piirrä kuluttajan budjettisuora, kun hänellä on käytössään 40 ropoa. Anna esimerkki kuluttajalle mahdollisesta mutta varmasti eioptimaalisesta kulutuskorista, mahdollisesti optimaalisesta kulutuskorista ja mahdottomasta kulutuskorista. 14. Esitä budjettisuoran ja indifferenssikäyrien avulla hyötyä maksimoivan kuluttajan optimaalinen valinta kahden hyödykkeen välillä. 15. Vertaile budjettisuorien ja indifferenssikäyrien avulla hyödykkeen hinnan alentamista esimerkiksi tukipalkkion avulla ja kulutusmahdollisuuksien parantamista suoralla tulonsiirrolla. 16. Perunan kysynnän hintajousto on negatiivinen. Millainen sen kysyntäkäyrä siis on? Osaisitko antaa esimerkin matemaattisesta lausekkeesta, joka voisi kuvata perunan kysyntää? 17. Viivaliinin kysyntäkäyrä on laskeva suora. Millainen sen kysynnän hintajousto on? Onko se vakio? 18. Kuluttajan vuositulot nousivat 30 000 eurosta 33 000 euroon hintatason pysyessä ennallaan. Hänen aaliinin vuosikulutuksensa muuttui 50 litrasta 49 litraan. Beeliinin kulutus vaihtui 100
kappaleesta 108 kappaleeseen ja ceeliinin kulutus viidestä kilosta kuuteen kiloon. Millaisia nämä hyödykkeet ovat kuluttajalle? 19. Piirrä kuvio, jossa yhdellä käyrällä osoitat, että kuvattu hyödyke on inferiorinen. Piirrä lisäksi kuvio, jossa inferiorisuus näkyisi jonkin käyrän siirtymisenä. Ovatko kuviot mielestäsi yhtäpitäviä vai ristiriitaisia? 20. Muutetaan tehtävää 18 siten, että kuluttajan tuloihin ei kiinnitetä huomiota, mutta mainittujen hyödykkeiden kulutusten muutokset pätevät. Lisäksi tiedetään, että deeliinin kappalehinta on noussut neljästä eurosta viiteen euroon. Mitä tämän tiedon perusteella voit sanoa deeliinistä suhteessa muihin hyödykkeisiin taloustieteen käsitemäärittelyjen perusteella? YRITYKSEN TEORIA 21. Tuottaja toimii markkinoilla hinnanottajana. Markkinoilta määräytyvä tuotteen yksikköhinta on 10 euroa. Pienillä tuotosmäärillä rajakustannukset ovat olleet alenevat. Tuotannon ollessa 10 yksikköä kokonaiskustannukset ovat 80 euroa ja tuotannon lisäys yhdeksästä kymmeneen yksikköön lisäsi kustannuksia 6 euroa. Tätä suuremmilla tuotosmäärillä rajakustannukset kasvavat yhden euron tuotosyksikön lisäystä kohden. Paljonko on tuottajan optimaalinen tuotos ja paljonko se saa voittoa? (Mitä arvelisit pitkällä aikavälillä tapahtuvan? ) 22. Toisilla markkinoilla tuottajalla on sattumoisin samanlainen kustannusrakenne kuin edellisessä tehtävässä. Markkinoiden kysyntä sen sijaan määräytyy siten, että kaksi yksikköä menisi kaupaksi yksikköhintaan 30 euroa ja yhden yksikön lisämenekki edellyttäisi aina hinnan alentamista yhdellä eurolla. Paljonko on tuottajan optimaalinen tuotos ja paljonko se saa voittoa? 23. Esitä tilanne, jossa rajatulo = rajakustannus, mutta tuotosmäärä ei ole optimaalinen. 24. Vebleniittiä valmistavan yrityksen voiton maksimoi tuotantopäätös, jonka seurauksena vebleniittiharkkojen markkinahinta on 225 euroa kappaleelta. Tällä tuotantopolitiikalla yrityksen rajakustannus on 195 euroa. Tuotosmäärä on 225 kappaletta tunnissa. Onko kyseessä kilpailullisten markkinoiden yritys vai monopoli? Paljonko on yrityksen rajatulo? 25. Lyhyellä aikavälillä ainakin jonkin yrityksen käyttämän tuotannontekijän määrä on kiinnitetty. Pitkällä aikavälillä kaikkien tuotannontekijöiden määrää on mahdollista muuttaa. Mitä tämä merkitsee lyhyen ja pitkän aikavälin kustannuksille? Entä lyhyen ja pitkän aikavälin voitoille? Minkä tason alapuolelle markkinahinta ei voi laskea? 26. Tuotannossa vallitsevat vakioiset rajakustannukset. Millaiset ovat tällöin keskimääräiset muuttuvat kustannukset?
27. Tarkastele tilannetta, jossa kiinteät kustannukset ovat suuret, mutta rajakustannukset pienet. Mitä tämä merkitsee hinnoittelun kannalta? Millainen markkinarakenne tällaiseen tilanteeseen todennäköisesti liittyy? MAKROTALOUSTIEDE 28. Tarkastele elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnan kehitystä. a) Montako prosenttia hinta on noussut vuodesta 1995 vuoteen 2000? b) Montako prosenttia hinta on noussut vuodesta 1998 vuoteen 2000? c) Kuinka monta prosenttiyksikköä hinta on noussut vuosien 1998 ja 2000 aikana? Kuluttajahintaindeksi (1995=100) 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Kokonaisindeksi 100.0 100.6 101.8 103.2 104.4 108.0 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 100.0 98.2 99.6 101.3 101.0 102.0 Alkoholijuomat ja tupakka 100.0 102.6 104.6 106.0 107.8 110.5 Asuminen, lämpö ja valo 100.0 100.3 102.5 104.8 106.1 111.8 Liikenne 100.0 103.5 104.0 105.6 108.0 114.3 Kulttuuri ja vapaa-aika 100.0 101.3 102.1 103.2 104.2 106.4 29. Vuonna 1980 tuote maksoi 500 mk. Muuta tuotteen hinta vuoden 2000 rahaksi käyttäen oheisessa taulukossa olevaa elinkustannusindeksiä. Elinkustannusindeksi (1951:10 = 100) 1980 1990 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Kokonaisindeksi 651 1248 1390 1398 1415 1435 1452 1501 30. Seuraavassa taulukossa näet eräiden tuotteiden vuosittaisia keskihintoja. Tarkastele pakasteseitin ja hotellihuoneen hintojen kehitystä. a) Arvioi silmämääräisesti, kumman hinta on mielestäsi noussut nopeammin vuosien aikana. b) Laske kummankin hyödykkeen hintaindeksit kun 1995 = 100. Arvioi nyt edelleen a-kohdan vastausta. Päädytkö edelleen samaan vastaukseen? Eräitä keskihintoja (mk) Yksikkö 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Maito l 3,94 3,86 3,89 3,84 3,75 3,74 Voi 1/2 kg 12,95 12,84 13,24 13,68 13,83 13,91 Emmental-juus kg 47,20 47,27 48,29 50,65 51,84 53,34 Munat kg 9,35 10,97 10,59 11,12 12,23 13,54 Ruokaperuna kg 3,68 2,82 3,11 3,66 4,42 3,20 Vehnäjauhot 2 kg 7,19 6,99 7,01 7,72 7,60 7,53 Ranskanleipä 400 g 5,02 4,78 4,50 4,66 4,72 4,72 Jauheliha kg 37,31 32,81 32,47 32,60 32,76 32,87 Ulkopaisti kg 57,45 51,23 48,46 49,25 49,72 50,17 Lenkkimakkara kg 19,25 18,20 17,92 17,90 17,53 18,16 Pakasteseiti 400 g 6,98 10,41 10,52 12,80 15,59 14,57 Kahvipaketti 1/2 kg 20,36 17,40 21,68 21,74 17,54 18,24 Hienosokeri kg 6,50 6,40 6,33 6,64 6,59 6,65 Appelsiinit kg 7,69 7,96 7,98 7,61 8,27 7,88 Hotellihuone vrk 445,53 469,74 500,00 597,14 628,13 651,30
31. Oheisessa taulukossa on bruttokansantuote markkinahintaan. a) Laske BKT deflaattori vuosille 1995 2000 b) Vertaa laskemaasi deflaattoria kuluttajahintaindeksin arvoihin. Indeksin pisteluvut löydät tehtävästä 28. Bruttokansantuote markkinahintaan Käyvin hinnoin Vuoden 1995 hinnoin mrd. mk mk/as. mrd. mk mk/as. 1990 523.0 104,901 584.0 117,119 1991 499.4 99,593 547.4 109,178 1992 486.9 96,573 529.2 104,965 1993 492.6 97,238 523.2 103,268 1994 522.3 102,635 543.8 106,867 1995 564.6 110,526 564.6 110,526 1996 585.9 114,315 587.2 114,576 1997 635.5 123,644 624.1 121,429 1998 689.5 133,810 657.4 127,585 1999 722.0 139,779 684.8 132,589 2000 785.1 151,674 723.9 139,864 32. Selosta seuraukset jos laskusuhdanteessa a) kiristetään verotusta, b) korotetaan lapsilisiä, c) otetaan valtiolle lisää lainaa ulkomailta. 33. Selosta seuraukset jos laskusuhdanteessa a) terveydenhoitopalveluja supistetaan, b) Suomen Pankki nostaa kassavarantotalletusprosenttia, c) rakennetaan maanteitä. 34. Mitkä seuraavista tapauksista tai toimista voivat johtaa inflaatioon ja mitkä eivät? a) Valtio ottaa ulkomaista lainaa voidakseen rahoittaa sosiaalimenojen kasvun. b) Palkkoja korotetaan tuottavuuden kasvun mukaan. c) Tulopoliittiseen sopimukseen liitetään ehto, jonka mukaan palkat sidotaan indeksiin. d) Sekä metalliteollisuuden että puunjalostusteollisuuden tuotteiden vienti kasvaa. e) Yritykset rakentavat uusia tehtaita ja hankkivat uusia koneita. f) Suomen Pankki lisää liikkeellä olevan rahan määrää. g) Kotitaloudet säästävät entistä suuremman osan tuloistaan. 35. Mikäli jokin tehtävän 34 tapauksista voi johtaa inflaatioon, minkä tyyppisestä inflaatiosta kulloinkin on kysymys? 36. Selvitä itsellesi seuraavat asiat. Hyvä tiedonlähde on esimerkiksi tilastokeskuksen internet-sivut, mutta toki tietoa muualtakin löytyy.
a) Kuinka paljon Suomessa on tällä hetkellä työttömiä? Kuinka monta prosenttia ovat työttömyysaste ja työllisyysaste? Kuinka työllisyysaste lasketaan? b) Mitkä ovat Suomen tärkeimmät ulkomaankauppakumppanit? c) Kuinka HEX-yleisindeksi lasketaan? Kannataa käyttää HEX:n kotisivuja, www.hex.com 37. Kuulet talousuutisten toimittajan sanovan, että Yhdysvaltain keskuspankki FED on laskenut ohjauskorkoaan. Mistä luulet koronlaskun johtuvan? 38. Onko mielestäsi Suomelle hyötyä tai haittaa euron matalasta kurssista USA:n dollariin nähden? 39. Tarkastellaan suljettua taloutta ilman julkista sektoria. Investoinnit ovat tasolla I = 30 ja kulutusfunktio on muotoa C = 0,8Y. Piirrä kuvio ja määritä tasapainotulo a) Kansantalouden kokonaiskysynnän ja toteutuneen kokonaistuotannon näkökulmasta, b) vuotojen ja tulovirtojen näkökulmasta. 40. Oletetaan edelleen kansantalous suljetuksi ilman julkista sektoria. a) Etsi tasapainokansantulo, kun investoinnit ovat 200 ja kulutusfunktio on C = 120 + 0,8Y. b) Laske kansantalouden kertoimen arvo c) Paljonko kansantulo Y kasvaa, jos investoinnit lisääntyvät 80:llä. d) Laske tasapainokansantulo, kun I = 150 ja C = 250 + 0,6Y. Piirrä kuvio. 41. Oletetaan valtion maksavan siirtomaksuina 5 MEUR. Jos tuloveroaste on 20% ja rajakulutusalttius 80%, niin a) mikä vaikutus tulonsiirroilla on tasapainotuotantoon ja tuloihin? b) Kasvaako vai aleneeko valtion budjettialijäämä tämän seurauksena ja kuinka paljon? 42. Olkoon avoimessa kansantaloudessa C = 120 + 0,8Y d, I = 200, G = 320. Tämän lisäksi tiedämme että valtion nettoverotulot NT = 150 ja viennin arvo X = 190. Tuontia kuvaa tuontifunktio Z = 110 + 0,3Y. a) Mikä on kansantulon tasapainoarvo ja kansantalouden kerroin? b) Vienti supistuu 50:llä. Miten paljon muuttuvat kansantulo Y ja vaihtotase? 43. Olkoon avoimessa taloudessa C = 50 + 0,8Y d, I = 150, G = 120, NT = 5 + 0,2Y, X = 380 ja Z = 80 + 0,3Y. a) Laske tasapainokansantulo. b) Mikä on vaihtotase ja budjetin ylijäämä? c) Investoinnit supistuvat 10:llä. Miten muuttuu tasapainokansantulo, vaihtotase ja budjetin ylijäämä? 44. Olkoon avoimessa taloudessa voimassa seuraavat yhtälöt: C = 7 + 0,9Y d, I = 50, G = 44, B = 30, NT = 10 + 0,5Y, X = 55 ja Z = 15 + 0,2Y. a) Ratkaise tasapainokansantulo.
b) Mikä on budjetin ylijäämä ja vaihtotase? c) Miten paljon julkisia menoja olisi lisättävä, jotta saavutettaisiin täystyöllisyystuotanto Y = 230? d) Miten käy budjetin ylijäämän ja vaihtotaseen? 45. Alla olevassa taulukossa on Suomen talouteen liittyviä aikasarjoja. Laske taulukon perusteella Suomen talouden kokonaiskysyntä vuonna 2000. Vastaako kansantalouden kokonaistuotanto talouden kokonaiskysyntää lukujen perusteella? Yksityinen Julkinen Investoinnit Varastojen Vienti Tuonti Bruttokansantuote vuosi kulutus kulutus muutos markkinahintaan Y:1990 263590 113215 149581 2230 119002 127752 523034 Y:1991 268450 124035 121780-10175 109892 114283 499357 Y:1992 267378 123888 96921-6468 128766 123870 486923 Y:1993 269139 119724 80623-3353 159915 135802 492609 Y:1994 278700 122148 80845 7281 183333 152387 522309 Y:1995 292124 128912 91969 6899 209137 164397 564566 Y:1996 308503 135628 99726-1549 219908 175585 585865 Y:1997 323564 142641 114300 2781 248306 196458 635532 Y:1998 346021 149428 128913 6816 267467 206650 689523 Y:1999 363529 155376 135956 3522 270756 211344 721958 Y:2000 386190 161334 149465 5573 333324 254166 785067 46. Oheisessa taulukossa ovat valtion budjetin tulot ja menot vuosilta 1998 2000. Ovatko budjetit ali- vai ylijäämäisiä? Mitkä ovat valtion suurimmat menoerät? Valtion budjettitalouden tulot ja menot Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Esitys 1998 1999 2000 2001 Tulot milj. mk Verot ja veronluonteiset tulot 148,000 157,933 181,651 176,969 Sekalaiset tulot 39,250 50,621 34,001 26,645 Korkotulot ja voiton tuloutukset 5,315 3,886 8,203 4,634 Lainat 7,110 683 631 925 Yhteensä 199,675 213,124 224,485 209,172 Menot pääluokittain Tasavallan Presidentti 49 45 36 37 Eduskunta 304 364 355 496 Valtioneuvosto 196 211 211 222 Ulkoasiainministeriö 3,347 3,652 3,687 3,866 Oikeusministeriö 2,894 3,121 3,205 3,117 Sisäasiainministeriö 6,518 6,576 6,994 7,524 Puolustusministeriö 10,473 9,230 10,055 9,544 Valtiovarainministeriö 28,467 29,859 29,980 31,221 Opetusministeriö 26,581 26,645 27,917 30,200 Maa- ja metsätalousministeriö 12,657 12,374 13,224 13,997 Liikenne- ja viestintäministeriö 7,722 7,485 8,528 7,061 Kauppa- ja teollisuusministeriö 5,036 4,818 5,541 5,184 Sosiaali- ja terveysministeriö 42,998 41,930 43,285 44,694 Työministeriö 13,557 12,105 10,469 11,361 Ympäristöministeriö 3,753 3,959 3,849 3,639 Valtionvelka 29,738 49,340 61,427 37,008 Yhteensä 194,292 211,713 228,746 209,172