Toimintakertomus 2010 Nuorten päivätoimintakeskus Sopimusvuori ry
1. Toiminta-ajatus Sopimusvuori ry:n nuorten päivätoimintakeskuksen palvelut on suunnattu Tampereen ja lähikuntien nuorille (16-29v.), jotka ovat psykiatrisessa avohoidossa ja tarvitsevat sen ohella myös sosiaalipsykiatrista kuntoutusta. Kuntoutuspalvelut on kohdennettu nuorille joilla on diagnosoitu masennus, persoonallisuushäiriö tai jokin muu häiriötasoinen mielenterveysongelma ja mahdollisesti myös samanaikainen päihdeongelma. Nuorten päivätoimintakeskus on avoinna arkisin klo 9-15 ja asiakaspaikkoja on 14-16/päivä. Käyntipäivien määrä vaihtelee yhden ja viiden välillä, riippuen nuoren elämäntilanteesta ja psyykkisestä voinnista. Käyntipäiväsuosituksena on vähintään kolme käyntipäivää viikossa päivärytmin ylläpitämiseksi sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollistumiseksi. Toiminnan tavoitteena on tarjota nuorille mielenterveyskuntoutujille turvallinen yhteisö, jossa ammatillisen tuen ohella mahdollistuu psyykkistä hyvinvointia tukeva vertaistuki. Osana toimintaa on nuorten elämäntilanteen selkiyttäminen: koulutusmahdollisuuksien kartoittaminen, opiskeluun motivointi, ihmissuhteisiin ja asumiseen liittyvien ongelmien selvittely sekä työharjoittelumahdollisuuksien kartoittaminen. Kynnys päästä toimintaamme mukaan on pidetty matalana, jotta varhainen puuttuminen nuorten ongelmiin on mahdollista. Nopea puuttuminen ehkäisee ongelmien ja syrjäytymisen syvenemisen. 2. Henkilökunta Vakinainen henkilökunta vuonna 2010: Johtaja, psykiatrian sairaanhoitaja Terhi Leppänen Ohjaaja, sosionomi AMK Marianna Mäkelä Ohjaaja, mielenterveys-, päihde- ja kriisityön lähihoitaja Taija Torvinen Ohjaaja, psykiatrian sairaanhoitaja Jani Mikkola (5.1. 31.3.) Siivoustyöntekijä Hilppa Tyni Vektori-projektista (21.9. alkaen) Henkilökunnan työnohjaajana toimi psykologi, psykoterapeutti Tuula Gradell Akaan psykologikeskuksesta. Kädentaito-, valokuvaus-, ryhmäpsykoterapia-, ja musiikkiterapiaryhmissä oli ulkopuoliset ryhmänohjaajat. Bändiryhmän ohjaajana toimi musiikkiterapeutti Marleena Varis.
3. Toiminnan sisältö Toiminta jakautuu sisällöllisesti strukturoituun eli ohjattuun toimintaan, joka pitää sisällään ryhmät sekä tavoite- ja ohjauskeskustelut ja ns. puolistrukturoituun toimintaan, joka on nuorten keskinäistä vapaata ajanviettoa. Kaikki toiminnat perustuvat vapaaehtoiseen sitoutumiseen. Motivaation osallistua toimintaan tulee nousta nuoresta itsestään, jotta kuntoutuminen ei jää ulkoa ohjatuksi, vaan todellinen sitoutuminen kuntoutumisprosessiin voi toteutua. 3.1 Ohjattu toiminta Tavoitekeskustelut Kuntoutussuunnitelman sijasta käytössä on nimitys tavoitesuunnitelma. Tavoitesuunnitelma sisältää nuoren pitkän- ja lyhyen aikavälin tavoitteet sekä ajatukset siitä, millaisia muutoksia itsessä tai omassa toiminnassa tulee tapahtua, jotta tavoitteisiin pääsisi. Käytössä on myös pikatavoite lomake johon kirjataan akuutit asiat, jotka on nopeasti hoidettava. Tavoitteet voivat olla hyvin konkreettisia liittyen opiskelun suunnitteluun, työelämään sijoittumisen kartoittamiseen tai itsenäiseen asumiseen siirtymiseen. Tavoitekeskustelun pohjalta voidaan suunnitella tarpeelliset toimenpiteet tai tutustumiskäynnit, joita asioiden eteneminen edellyttää. Tarvittaessa nuori ohjataan ammatinvalinnanohjaukseen tai palveluohjaustoimintojen piiriin. Osa tavoitteista liittyy sisäisen muutoksen ja kehityksen tarpeeseen. Oman minuuden hahmottaminen suhteessa toisiin ihmisiin ja oman itsensä hyväksyminen ovat keskeisiä asioita nuorten elämässä. Mielenterveyden ongelmat aiheuttavat sisäiselle kehitykselle ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa olemiselle esteitä ja haasteita. Tavoitekeskustelussa suunnitellaan millaiset ryhmätoiminnat voisivat auttaa nuorta hänen kuntoutumisessaan ja vastaisivat kehitys- ja muutostarpeeseen. Tavoite- ja ohjauskeskusteluissa arvioidaan myös sitä, vastaako Nuorten päivätoimintakeskuksen toiminta nuoren tarpeisiin ja tarvittaessa suunnitellaan yhdessä hoitotahon kanssa siirtyminen muualle. Tavoitesuunnitelmia tehtäessä huomioidaan myös mahdollinen päihteidenkäyttö ja asetetaan yhdessä asiakkaan kanssa siihen liittyvät tavoitteet sekä pohditaan keinoja ja asioita joiden avulla päihteidenkäyttö pysyisi hallinnassa. Tavoitesuunnitelma tehdään kuntoutuksen alkuvaiheessa nuoren kanssa kahden kesken tai yhdessä muun hoitoverkoston kanssa. Suunnitelmaa ja sen toteutumista arvioidaan säännöllisin väliajoin tavoite- ja ohjauskeskusteluissa sekä verkostopalavereissa ja hoitoneuvotteluissa yhteistyötahojen kanssa.
Ohjauskeskustelut ja ohjaustoiminta Tavoitekeskusteluissa nousee esiin asioita, joita nuorten kanssa lähdetään hoitamaan ohjauskeskusteluissa. Tavoitteena on ohjata ja motivoida nuorta hoitamaan asioitaan itse, jotta tunne oman elämän hallinnasta lisääntyy. Nuoria tuetaan raha-asioiden hoidossa, erilaisten tukianomusten tekemisessä, ajanvarausten hoitamisessa ja tarvittaessa toimitaan muistuttajina, jotta varatut hoitokäynnit toteutuisivat. Mukaan asiointikäynneille lähdetään, mikäli se on tarpeen. Elämäntilanteesta riippuen nuoria ohjataan asunnon haussa, opiskelupaikan valinnassa ja hakumenettelyssä, ja ohjataan tarvittaessa varsinaisten ohjaustoimintojen piiriin (esim. Kohopalvelut, Aku-toiminta, työvoimatoimiston palvelut). Kriisikeskustelut Nuorten elämäntilanteet muuttuvat varsin nopeasti ja elämässä syntyy erilaisia psyykkiseen tilanteeseen sekä ihmissuhteisiin liittyviä kriisejä, jotka on välittömästi hoidettava. Nuoren kanssa käydään läpi kriisitilanne ja tuetaan häntä hahmottamaan tilanteensa realistisesti ja myös purkamaan siihen liittyviä tunteita. Lisäksi kartoitetaan, kriisin luonteesta riippuen, tarvittavat jatkotoimenpiteet. 3.2 Ryhmätoiminta Yhteisökokous Kuntoutusyhteisön toiminnan suunnittelu ja arviointikokous on nimeltään IPEMA (Ihan Peruskokous Ei Mikään Aivohiiri). Kokous on joka kuukausi ja siinä arvioidaan ja suunnitellaan ryhmien sisältöjä ja tarvetta yhdessä nuorten kanssa. Ryhmiä syntyy ja kuolee kokouksen päätösten mukaisesti. Kokouksessa päätetään myös yhteisistä säännöistä ja käytännöistä, suunnitellaan erilaisia retkiä ja päätetään hankinnoista. Puolivuosittain kokouksessa tehdään kokonaistoiminnasta kirjallinen arviointi, jonka pohjalta pyritään toimintaa muuttamaan enemmän nuorten tarpeita vastaavaksi. Kokoukseen saavat osallistua kaikki nuoret, oli heillä käyntipäivä kokouspäivänä tai ei. Kokous toimii myös kasvattavana foorumina: jos osallistut, voit vaikuttaa. Kokouksen jälkeen lähdetään nuorten valitsemaan ravintolaan syömään.
Toiminnalliset ryhmät Toiminnalliset ryhmät antavat nuorille mahdollisuuden kokeilla uusia harrastuksia ja toimintoja, joihin ei yksin tulisi lähdettyä. Etenkin nuorten, joilla on sosiaalisia pelkoja tai paniikkihäiriöoireilua, on tutussa ryhmässä mahdollista rohkaistua lähtemään mukaan. Tavoitteena on, että ryhmissä nuoret tutustuisivat sellaisiin toimintoihin, joihin he voivat halutessaan mennä myös lähdettyään kuntoutuksen piiristä. Toiminnallisuuden kautta nuori pystyy testaamaan omia rajojaan, hahmottamaan minuuttaan suhteessa omaan itseen ja toisiin sekä lisäämään terveyttä edistäviä voimavaroja omassa elämässään. Luovan ilmaisun ryhmät Luovan ilmaisun ryhmissä on mahdollisuus ilmaista itseään monin eri keinoin: musiikin, kirjoittamisen tai kuvallisen ilmaisun kautta. Luovien toimintojen kautta asiat ja tunteet, joita nuori ei sanallisesti kykene ilmaisemaan, voivat saada muodon ja sen kautta niitä voi kyetä tunnistamaan ja työstämään. Luovassa toiminnassa tärkeintä on tekeminen, tuotoksen laatu on sivuseikka. Vuonna 2010 toiminnallisia ja luovan ilmaisun ryhmiä olivat: Actionryhmä oli yhdistetty liikunta ja kulttuuriryhmä, joka toimi viikoittain läpi vuoden. Ryhmä aktivoi sellaisia nuoria liikunnan piiriin, jotka eivät perinteisestä liikuntaryhmästä innostuneet ja vastaavasti tutustumaan kulttuuriin niitä, joille se ensin tuntui vieraalta..ryhmän puitteissa käytiin mm. keilaamassa, ratagolfissa, seinäkiipeilyssä, jousiammunnassa, megazonessa ja pelaamassa biljardia. Kulttuuritarjontana olivat erilaiset näyttelyt mm. Tampereen taidemuseossa ja Vapriikissa, elokuvissa käynnit, ja teatterikäynnit Tampereen työväenteatterissa. Lisäksi Actionryhmä teki kävelyreissuja kesäiselle Pyynikin harjulle. Retket: Vuonna 2010 Tampereen Lions Klubin naisjaosto Hämettäret keräsi joulumyyjäisillä ja muotinäytöksellä rahaa ja lahjoitti sen Nuorten päivätoimintakeskuksen toimintaan. Rahojen avulla oli mahdollista toteuttaa kaksi virkistysmatkaa. Toinen suuntautui Helsinkiin Luonnontieteelliseen museoon ja toinen Pyhäjärvelle lounasristeilyn muodossa. Kumpikin retki oli virkistävää vaihtelua arkeen. Luonnontieteellisen museon moni nuorista koki niin mielenkiintoiseksi paikaksi, että suunnitteli joskus menevänsä uudelleen. Kädentaitoryhmä toimi lähes koko vuoden artenomiopiskelijoiden ohjaamana. Ryhmässä tehtiin monenlaisia töitä: peilikehyksiä paperimassasta, tuunattiin kirjoista korurasioita, helmikoruja, maalattiin silkkihuiveja, mosaiikkitöitä, etc. Ohjattujen ryhmien ohella monet nuorista tekivät oma-aloitteisesti erilaisia töitä askartelu- ja taidetilassa.
Voimaannuttava valokuvaus ryhmä aloitti toimintansa kädentaitoryhmän tilalla marraskuun lopulla. Ryhmä jatkuu vuonna 2011, jolloin se huipentuu valokuvanäyttelyyn Nuorisokahvila Uniikissa. Kamppailulajiryhmä toimi joitakin kertoja sairaanhoidon opiskelijan ohjaamana. Ryhmässä oli osallistujia myös Askel-kurssilta sekä Verstaalta. Kitarakurssi toimi kuuden kerran pakettina vertaisohjaajien voimin. Kurssi oli suunnattu muille kuin Nuorten päivätoimintakeskuksen asiakkaille, ohjaajina toimi kaksi asiakastamme. Bändiryhmä toimi koko vuoden puolisuljettuna terapeuttisena ryhmänä. Ryhmän tavoitteena oli vuorovaikutus toisten kanssa, itsensä ilmaisu, omaan itseen ja toisiin liittyvien tunteiden käsittely ja tunnistaminen. Ryhmää ohjasi musiikkiterapeutti Marleena Varis. Kesällä hänen sijaisenaan oli musiikkiterapiaopiskelija Karoliina Lehtinen. Musiikkiterapeutti antoi myös yksilömusiikkiterapiaaikoja, joiden määrällinen kesto ja sisältö määräytyivät kunkin nuoren oman tavoitesuunnitelman mukaan. Musiikkiterapiaryhmä alkoi syksyllä musiikkiterapiaopiskelijan ohjauksessa ja jatkuu vuonna 2011. Ryhmässä havainnoitiin suhdetta omaan ääneen ja oman äänen käyttöä ääniharjoitusten kautta. Ryhmän keskusteluosuudessa paneuduttiin nuorten omasta elämästä nouseviin teemoihin ja erilaisten tunteiden kohtaamiseen. Välineenä ryhmässä käytettiin myös nuorille tärkeiden musiikkikappaleiden kuuntelemista. Piirustusryhmä toimi syksyllä sairaanhoidonopiskelijan ohjaamana. Hän opetti myös halukkaita tietokoneella Photo Shop ohjelman ja piirtopöydän käyttöön. Keskusteluryhmät Keskusteluryhmissä aiheet nousevat ryhmän jäsenten tarpeista ja käsittelevät nuorten elämään liittyviä kysymyksiä. Usein ryhmissä käsitellään mielenterveysongelmien vaikutusta arkielämään, oireidenhallintaa, ihmissuhteita, seksuaalisuutta, pelkoja, mutta vastaavasti myös tulevaisuudensuunnitelmia ja haaveita. Ryhmässä nuori voi saada korjaavan kokemuksen aiempiin, esimerkiksi kouluaikaisiin, ryhmäkokemuksiin. Ryhmissä toteutuu konkreettisesti vertaistuen antaminen ja vastaanottaminen, niissä jokainen voi peilata itseään ja omaa elämäänsä muiden kokemuksiin. Ryhmät ovat suljettuja, aikarajallisia ja ryhmässä laaditaan yhteiset säännöt joita ryhmäläiset noudattavat. Sekä keväällä että syksyllä toimi ulkopuolisen ryhmäpsykoterapeutin ohjaama psykoterapiaryhmä. Syksyn ryhmä jatkuu vielä helmikuuhun 2011. Psykoterapiaryhmien ohella toimi läpi vuoden keskusteluryhmiä eri kokoonpanolla ja kestoltaan eripituisina, asiakkaiden tarpeista lähtien.
4. Puolistrukturoitu toiminta Ohjatun toiminnan ohella päivät sisältävät yhdessäoloa monissa eri muodoissa. Erilaiset pelit, korttipelit, roolilautapelit, tietopelit, pingis ja biljardi, ovat luontevia välineitä harjoitella sosiaalisissa tilanteissa toimimista ja tutustua muihin nuoriin. Myös tavalliset arkiset toiminnat, kuten yhteinen ruokailutilanne ja kokoustilanteet, toimivat sosiaalisista peloista kärsiville ikään kuin harjoittelumaastona. Vapaa, spontaanisti syntyvä keskustelu sisältää paljon nuorten elämään liittyviä tärkeitä asioita: opiskeluasiat, asumistilanteet, tulevaisuuden pohdinta, ystävyys- ja parisuhteet, huumori, ahdistava olo ym. Vuorovaikutus on aina kuitenkin jossain määrin ohjattua, koska henkilökunta on usein tilanteissa mukana. Vapaassa vuorovaikutuksessa vertaistuki on parhaimmillaan. Muiden mielipiteet toimivat joskus herättävänä tekijänä ja muut oman itsen peilinä. 5. Asiakkaat 2010 Kuntoutusjaksoja oli yhteensä 89, keski-iän ollessa 22 v. Sukupuolijakauma säilyi suhteellisen ennallaan, eli edelleen naisten osuus kuntoutusjaksojen käyttäjinä oli suurempi kuin miesten (naisia 58, miehiä 31). Tutustumiskäynnillä kävi 77 nuorta joista 69 aloitti kuntoutusjakson. Asiakkaiden elämäntilanteet vaihtelivat. Nuorin ikäluokka oli peruskoulunsa päättäneitä, joilla oli edessä ammatinvalinta. Osa nuorista oli ammatillisen koulutuksen aloittaneita, mutta mielenterveysongelmien vuoksi joko koulutuksen kokonaan lopettaneita tai opinnoistaan sairauslomalla olevia nuoria. Yhdeksän nuorista opiskeli samanaikaisesti päivätoimintakeskuskäyntien kanssa, jolloin käynnit määrittyivät opintojen mukaan. Vuoden aikana olleista nuorista 22 lähti opiskelemaan. Osa aloitti ammatilliset opinnot, osa palasi takaisin jo alkaneisiin opintoihin sairausloman jälkeen. Opiskeluihin lähdöt jakautuivat seuraavasti: ammattikorkeakouluun 4, ammattiopistoon 4, erilaisiin valmentaviin opintoihin 8, päivälukioon 3, 10-luokalle 1, Voionmaan opistoon 1 ja työvoimapoliittiseen koulutukseen 1. Oman asiakasryhmänsä muodostivat nuoret, joilla jo oli ammattikoulutus, mutta psyykkinen tilanteensa vuoksi eivät olleet valmiita ainakaan täyteen työaikaan. Osa koki alan, jolle oli kouluttautunut, itselleen epäsopivaksi. Kaksi nuorista päätti lopettaa keskeytyneet opintonsa kokonaan ja hakeutuivat kouluttautumaan uudelle alalle. Muutama nuorista ohjautui työkokeiluun tai työharjoitteluun. Täysipäiväiseen työhön lähti kaksi nuorta. Asiakkaistamme monet olivat itsenäistymässä vanhempien luota omaan asuntoon. Yhteistyössä hoitotahojen ja nuoren kanssa pohdittiin sopivaa asumismuotoa ja tarvittaessa käytiin
tutustumiskäynneillä erilaisiin tuettuihin asumismuotoihin. Neljä nuorta muutti tuetusti itsenäiseen asumiseen. Osalle nuorista toimintamme ei ollut hoidollisesti riittävää tai oikein kohdennettua, joten he siirtyivät muihin kuntoutusyksiköihin tai päiväsairaalahoitoon. Päivätoimintakeskuksesta vuonna 2010 lähteneet:
Kuntoutusjaksojen pituudet vaihtelivat vuonna 2010 seuraavasti: 6. Hoitotahot: Jokaisella nuorella oli avohoitokontakti, joka vaihteli problematiikan ja elämäntilanteen mukaisesti. Osalla nuorista oli Kelan kustantama yksilöterapia, kuvataideterapia tai toimintaterapia. Valtaosalla avohoito oli Tampereen tai lähikuntien psykiatrian- tai nuorisopsykiatrian poliklinikoilla. Heillä, jotka tarvitsivat tiivistä tukea ja joiden oli vaikea oma-aloitteisesti hakeutua vastaanotolle, oli hoitokontakti tehostetun psykiatrisen kotisairaanhoidon työryhmässä. Kotityöryhmän tapaamiskäyntejä ja yhteispalavereita järjestettiin myös päivätoimintakeskuksen tiloissa. Yhdellä nuorista oli säännölliset intervallijaksot Pitkäniemen sairaalassa. Nuoret, joilla oli neuropsykiatrinen diagnoosi tai tutkimusjakso, olivat Tays:n neuropsykiatrian poliklinikan hoidossa. Kahden nuoren hoito oli perusterveydenhuollossa. Opiskelevista nuorista neljällä psykiatrinen hoitopaikka oli YTHS. Päihdeongelmaisten nuorten hoito oli A-klinikan Nuorisoasemalla ja Vuohenojan palvelutalolla.
7. Muut yhteistyötahot: Yhteistyötahot voidaan jakaa sen mukaan mitä osa-aluetta ne nuorten elämässä koskivat. Asumisen osalta yhteistyötahoja olivat Tampereen Seudun Nuorisoasunnot ry, Tiitu-projekti, Asunto-Silta, Toivontupa ry, kuntoutuskoti Vaahtera sekä Vuohenojan palvelutalo. Lyhytaikaisesti nuoria oli SPR:n Nuorten turvatalolla ja heidän itsenäisen asumisen tukiprojektinsa piirissä. Asumisen tueksi joillakin nuorista oli myös Muotialan psykiatrinen kotikuntoutus. Palveluohjauksen tiimoilta yhteistyökumppaneitamme olivat Koho-palvelut ja Aku-toiminta. Työvoimatoimiston palvelut liittyivät työnsaantiin, työelämävalmennus- ja työharjoittelupaikkojen saamiseen sekä työvoimapoliittisiin koulutuksiin hakeutumiseen.