Hyvinvointia työstä
Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri
Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden kestävyyden kannalta ratkaisevaa on se, että mahdollisimman moni työikäinen on työssä Työurien pidentämiseen tähtäävät toimet kohdistetaan työuran alkuun, keskelle ja loppupäähän Työelämän joustavuutta sekä osatyökykyisten ja vammaisten mahdollisuuksia työntekoon kehitetään Nuorisotyöttömyyttä ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrää vähennetään
Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (2/2) Vahvistetaan ja selkiytetään työterveyshuollon, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen yhteistyötä työntekijän työkyvyn tukemisessa Jatketaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisohjelman (Mieli) toimeenpanoa sekä Masto-hankkeessa kehitettyjen käytäntöjen juurruttamista
Mielenterveys ja mielenterveyden häiriöt Mielenterveys voidaan nähdä psyykkisiä toimintoja ylläpitävänä ja jatkuvasti kehittyvänä voimavarana Mielenterveyden häiriö on kliinisesti merkitsevä yksilön käyttäytymiseen liittyvä tai psyykkinen oireyhtymä, joka aiheuttaa subjektiivista kärsimystä, toiminnan vajavuutta tai rajoittaa henkilön itsemääräämisoikeutta (American Psychiatric Association 1994)
Masennustilan/Toistuvan masennuksen oirekriteerit (ICD 10: F32-33) Yli 2 viikon ajan on esiintynyt: A) vähintään kaksi seuraavista ydinoireista masentunut mieliala mielihyvän tai kiinnostuksen kokemisen menetys väsymys tai vähentyneet voimavarat
Masennustilan / Toistuvan masennuksen oirekriteerit (ICD 10: F32-33) B) lisäksi muita oireita seuraavista siten, että yhteensä on vähintään 4 / 10 oiretta itseluottamuksen tai itsearvostuksen väheneminen kohtuuton tai perusteeton syyllisyydentunne päättämättömyys tai keskittymiskyvyttömyys itsemurha-ajatukset tai muut kuolemanajatukset unihäiriö ruokahalun ja painon muutos psykomotorinen hidastuneisuus tai kiihtyneisyys
Yleisiä mielenterveyden häiriöitä työikäisillä Mielialahäiriöt Ahdistuneisuus -häiriöt Päihteiden käyttöön liittyvät häiriöt Vakava masennustila Paniikkihäiriö Alkoholin käyttöön liittyvät häiriöt Pitkäaikainen masennus Sosiaalisten tilanteiden pelko Huumeiden käyttöön liittyvät häiriöt Psykoottiset häiriöt Lyhytkestoinen psykoosireaktio Harhaluuloisuus häiriö Masentuneisuutena ilmenevä sopeutumishäiriö Kaksisuuntaiset mielialahäiriöt Pakko-oireinen häiriö Akuutti stressireaktio, Traumaperäinen stressihäiriö Skitsofrenia
Mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys työikäisillä suomalaisilla (Terveys 2000-aineisto; Honkonen ym. SJWEH 2007) Masennustilat (vakava masennustila tai pitkäaikainen masentuneisuus) työssäkäyvät: 6.4% työttömät: 11.9% Ahdistuneisuushäiriöt työssäkäyvät: 4.1% työttömät: 11.1% Alkoholiin liittyvät häiriöt (alkoholiriippuvuus tai haitallinen alkoholin käyttö) työssäkäyvät: 4.7% työttömät: 11.7%
Mielenterveyden häiriöt ja työkyky Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden perusteena oleva sairausryhmä Suomessa Vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeellä oli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella noin 117 000 suomalaista, mikä vastaa 45 % kaikista tk-eläkkeistä Samana vuonna tk-eläkkeelle siirtyi kyseisen sairausryhmän vuoksi 8200 henkilöä; noin puolet heistä masennuksen perusteella
Työeläkejärjestelmästä 1996-2010 mielenterveyden häiriöiden perusteella eläkkeelle siirtyneet (Lähde:ETK) 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Masennustilat (F32, F33) Skitsofrenia ym. psykoottiset häiriöt (F20, F23, F25) Neuroottiset ym. häiriöt (F34, F40-42, F44, F45, F48) Alkoholiin liittyvät mt-häiriöt (F10) Persoonallisuushäiriöt (F21, F60 62 ) Muut mielenterveysdiagnoosit
Mielenterveyden häiriöiden syyt ovat monitekijäisiä Persoonallisuus Psykososiaalinen stressi Depressio Työkuormitus? Perinnölliset tekijät 12
Masennuksen kannalta keskeisiä työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä (Honkonen, Duodecim: Työstä terveyttä 2010) Työn suuret vaatimukset Vähäiset vaikutusmahdollisuudet Vähäinen työssä saatu sosiaalinen tuki Kokemus epäoikeudenmukaisesta kohtelusta Huono työilmapiiri Pitkään jatkunut kokemus työpaikkakiusaamisesta Vähäinen työyhteisön sosiaalinen pääoma
Psykososiaaliset työolotekijät ja mielenterveyden häiriöt Useissa seurantatutkimuksissa on todettu, että kielteiset kokemukset työn sisällöstä ja organisoinnista sekä ongelmat työyhteisön toimivuudessa ja johtamisessa saattavat aiheuttaa negatiivisia mielenterveysvaikutuksia (Bonde 2008, Netterstrom ym. 2008) Tuoreen seurantatutkimuksen mukaan ylipitkät työpäivät (vähintään 11-tuntinen työpäivä) voivat lisätä riskiä sairastua vakavaan masennustilaan (Virtanen ym. 2012). Tutkimustieto psykososiaalisten työolotekijöiden vaikutuksista masennustilojen tai muiden mielenterveyden häiriöiden syntyyn on edelleen kuitenkin riittämätöntä (Honkonen ym. 2003, Pirkola ym. 2009)
Työikäisten mielenterveyden edistäminen Yhteiskunnan taso mm. asunto-, ympäristö- ja työllisyysasiat yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen yhteiskunnan eri tasoilla työelämän kehittäminen: yhteistoiminnassa tapahtuva toimintatavoista sopiminen, ikäjohtaminen, työn ja muun elämän yhteensovittamisen edistäminen Yksilötaso terveellinen ravinto, tupakoimattomuus, liiallisen alkoholin käytän välttäminen, riittävä liikunta ja uni
Työkyvyttömyyden ehkäisy Primaaripreventio ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä pyritään vähentämään mielenterveyden häiriöiden tunnettuja riskitekijöitä Sekundaaripreventio mielenterveyden häiriöiden mahdollisimman varhaisen tunnistamisen ja asianmukaisen hoidon avulla pyritään vähentämään sairastavuutta Tertiääripreventio hoidon ja kuntoutuksen avulla pyritään vähentämään mielenterveyden häiriöiden aiheuttamaa toimintakyvyn haittaa
Depression riskitekijöitä Kuormittavat elämänmuutokset ja menetykset Pitkäaikainen stressi Ihmissuhderistiriidat, ihmissuhteiden puute Köyhyys, työttömyys, vähäinen koulutus Varhainen kaltoinkohtelu Somaattiset pitkäaikaissairaudet Alkoholin suurkulutus ja tupakointi Ravitsemukselliset puutokset, hormonaaliset muutokset Perimä, muut psykiatriset sairaudet, aiempi masennus Puutteellinen itsetunto ja tunteiden säätelykyky
Työpaikan ja työterveyshuollon ennaltaehkäisevää toimintaa (Honkonen, Duodecim: Työstä terveyttä 2010) Depression riskiryhmille suunnattuja toimenpiteitä epäasiallisen kohtelun ja häirinnän käsittely työpaikoilla työkuormituksen hallinta lomautettujen ja työttömäksi joutuneiden tuki pitkäaikaissairauksien hyvä hoito ja psykososiaalinen tuki alkoholin suurkuluttajille lyhytneuvonta traumaattisten kriisien asianmukainen hoito Masennusoireileville suunnattuja toimenpiteitä stressinhallintakeinojen vahvistaminen, vertaistuki masennuksen ennaltaehkäisy- ja itsehoitoryhmät
Riskihenkilöiden tunnistaminen ennaltaehkäisyä varten (Honkonen, Duodecim: Työstä terveyttä 2010) Terveystarkastuksessa / vastaanottokäynnillä, jos työntekijällä todetaan työstressi tai työuupumus depression oireita, ahdistuneisuutta, muutoksia käyttäytymisessä unihäiriöitä, alkoholin suurkulutusta epäselviä somaattisia oireita kuormittavia elämänmuutoksia kroonisia sairauksia tihentyneitä vastaanottokäyntejä Sairauspoissaolojen seurannan avulla
Masto-hanke 2008-2011 STM käynnisti 11/2007 Masto-hankkeen vähentämään masennusperäistä työkyvyttömyyttä; hanke päättyi 5/2011 Tavoitteena oli edistää työhyvinvointia lisääviä käytäntöjä työelämässä varhaista tukea työssä selviytymisen ongelmiin masennuksen hyvää hoitoa ja kuntoutusta, jotka tukevat työssä jatkamista ja työhön paluuta Hankkeessa olivat mukana keskeiset hallinnonalat, työmarkkinajärjestöt ja kolmas sektori
Työikäisten mielenterveyden ja työkyvyn tukeminen (STM 2011)
Masto-hankkeen toimintaa Käytännössä pyrittiin edistämään työhyvinvointia tuomalla mielenterveyteen liittyviä teemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön koulutuksiin sekä esimiesvalmennuksiin Merkittävä kokonaisuus oli työterveyshuollon toiminnan kehittäminen ja siihen liittyen työpaikan, työterveyshuollon ja psykiatrian yhteistoiminnan edistäminen Keskeistä toiminnassa oli myös masennuksen alkuvaiheen hoidon tukeminen peruspalveluissa, mm. depressiohoitajatoiminnan edistäminen terveyskeskuksissa (Mieliyhteistyö) Masto-hankkeessa pidettiin monin tavoin esillä työkyvyn varhaisen tuen ja työhön paluun hyviä käytäntöjä teemat olivat esillä valtakunnallisissa ja alueellisissa koulutus- ja muissa tilaisuuksissa sekä työpaikoille suunnatussa MastDokampanjassa (www.mastdo.fi)
Tue työkykyä käsikirja Työterveyslaitos julkaisi osana Masto-hanketta Tue työkykyä käsikirja esimiestyöhön oppaan keväällä 2011 Opas sisältää käytännöllistä tietoa mielenterveyttä ja työkykyä tukevista toimintatavoista työpaikoilla Materiaalia on saatavilla myös verkossa www.ttl.fi/tuetyokykya 27.1.2012 23
Työterveyshuollolle työkaluja masennuksen ehkäisyyn ja hoitoon (TTL 2010) "Työterveyshuollon hyvät käytännöt: Depressio" -suositus Terveysporttiin 2008, päivitetty 2009 Opaskirja työterveyshuoltoon 2010 Alueelliset koulutustilaisuudet I vuonna 2008 II vuonna 2009 III vuonna 2010 Kentän toimijoiden kuuleminen: kevät 2008 Sähköinen kysely työterveyshuollon toimijoille Ennakkokysely koulutukseen osallistujille Viivästetty kysely koulutukseen osallistuneille Käytäntöjen implementointi työterveyshuoltoon: Järvenpää-, Tyke- ja ToMaHok -hankkeet Masto-hankkeen verkkosivut
Opaskirja masennuksen ehkäisyyn ja hoitoon työterveyshuollossa Työterveyslaitoksen keväällä 2010 julkaisema opaskirja Käytännönläheisiä työkaluja ja toimintamalleja työterveyshuoltoon Materiaalia saatavilla myös verkossa www.ttl.fi/masennuksenhoito 27.1.2012 Teija Honkonen 25
Yhteistyökäytäntöjen edistäminen masennuspotilaan työkyvyn tukemiseksi (Tuisku & Rossi 2010) Tiivis yhteistyö ja selkeä vastuunjako työterveyshuollon toimijoiden kesken Työterveyshuollon yhteistyö esimiehen ja työpaikan kanssa: ennaltaehkäisy, varhainen tunnistaminen ja tuki, työssäjatkamisen ja työhönpaluun tukitoimet Oikein ajoitettu psykiatrinen konsultaatio ja tiivis yhteistyö sairauspoissaolojen koordinoimisen säilyessä työterveyshuollossa
Masto-hanke heitti pallon työpaikoille ja terveydenhuoltoon (STM:n selvityksiä 2011:15) Loppuraportissa kuvataan hankkeen toimintaa vuosina 2008-2011 Ohjausryhmä teki monia työpaikkojen, työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon toimintaa koskevia ehdotuksia
Masennusperusteinen työkyvyttömyys kääntynyt laskuun (Honkonen & Gould 2011) Vuonna 2010 masennusperusteiselle eläkkeelle siirtyi yhteensä 4100 henkilöä; vuonna 2007 vastaava luku oli 4600 Vuoden 2010 lopussa kaikkiaan 38 200 suomalaista oli eläkkeellä masennuksen vuoksi Masennusperusteisista sairauspäivärahoista ja työkyvyttömyyseläkkeistä kertyi 639.5 milj. euron kustannukset Masennuksen vuoksi myönnettyjen eläkkeiden puolittaminen nostaisi eläkkeellesiirtymisikää ETK:n laskelmien mukaan noin 0.3 vuotta
Masennustilan perusteella vuosina 2000-2010 eläkkeelle siirtyneet sukupuolen mukaan (Honkonen & Gould 2011)
Miksi eläkkeelle siirtyneiden määrä on kääntynyt laskuun? (Honkonen & Gould 2011) Toimenpiteitä työkyvyttömyyden vähentämiseksi on käynnistetty työpaikoilla, terveydenhuollossa ja sosiaalivakuutuksen alueella Monilla työpaikoilla on sovittu yhteisistä pelisäännöistä, joiden avulla työkykyongelmiin tartutaan ajoissa Työhön paluun käytäntöjä on kehitetty Masennuksen varhaista hoitoa peruspalveluissa on tehostettu ja toimivia yhteistyökäytäntöjä rakennettu työterveyshuollon ja psykiatrian välillä
Osasairauspäiväraha, työkokeilu ja muita työhön paluun tukikeinoja (Masto-hankkeen loppuraportti, STM 2011) Valtaosa masennukseen sairastuneista jatkaa työelämässä ilman pitkiä sairauslomia Mikäli sairauspoissaolo on ollut tarpeen, masennustoipilaiden asteittaista työhön paluuta on viime vuosina enenevässä määrin helpotettu osasairauspäivärahan ammatillisena kuntoutuksena toteutettujen työkokeilujen osatyökyvyttömyyseläkkeiden avulla
Masennuksesta johtuvat sairauspäivärahakaudet 1998-2010 Sisältää masennuksen (F32, F33) perusteella alkaneet sairauspäivä -ja osasairauspäivärahakaudet. Lähde KELA
Työelämän kautta päätyy työkyvyttömyyseläkkeelle harva nuori (Gould & Nyman 2010) Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävillä nuorilla on taustallaan hyvin erilaisia sairauksia Nuorten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on lisääntynyt 2000-luvun alkuvuosien jälkeen lähinnä alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä kasvu johtuu osittain Kelan kuntoutusrahalainsäädännön ja sen soveltamiskäytännön muutoksesta Alle 25-vuotiaista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä valtaosa saa vain kansaneläkettä
Kaikki alle 25-vuotiaina työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2010 siirtyneet (Honkonen ja Gould 2011) Sairausryhmä n % Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 1322 78 masennustilat 260 15 muut mielialahäiriöt 70 4 neuroottiset, stressiin liittyvät ym. häiriöt 95 6 skitsofrenia ym. psykoosit 275 16 älyllinen kehitysvammaisuus 371 22 autismi ym. psyykkisen kehityksen häiriöt 186 11 muut mielenterveyden häiriöt 65 4 Synnynnäiset epämuodostumat 128 8 Hermoston sairaudet 77 5 Vammat ja myrkytykset 54 3 Muut sairaudet 113 7 Kaikki 1694 100
Miten tästä eteenpäin? Koska työkyvyttömyyden taustalla on sekä työelämään että terveydenhuoltoon liittyviä kysymyksiä, työpaikkojen ja terveydenhuollon yhteistyökäytäntöjä pitää edelleen kehittää Samantyyppisillä yhteistyökäytännöillä ja toimintamalleilla, joiden avulla on pyritty vähentämään masennuksesta johtuvaa työkyvyttömyyttä, voidaan vaikuttaa muistakin sairauksista johtuvaan työkyvyttömyyteen
Mielenterveyden ja työkyvyn edistämisen keinoja työpaikoilla Työkyvyn tukitoimista pelisäännöt työpaikoille varhaisen tuen ja työhön paluun toimintamallien käyttöönotto ja juurruttaminen työpaikoille; käytön ja toimivuuden seuranta Valmennusta esimiehille ja työsuojeluhenkilöstölle hyödynnetään Työterveyslaitoksen osana Masto-hanketta tuottamaa koulutusmateriaalia (www.ttl.fi/tuetyokykya) Työsuojelu tukemaan mielenterveyttä edistävien työolojen kehittämistä psykososiaaliset työolotekijät selvitetään kaikilla toimialoilla työpaikan riskinarvioinnissa ja työterveyshuollon työpaikkaselvitystoiminnassa
Toimivaa työterveysyhteistyötä Pitkittyvissä työkyvyttömyystapauksissa työterveyslääkärin on jatkossa arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky Työnantajan on selvitettävä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä Sairauspäivärahan maksamisen edellytyksenä 90 svpäivän jälkeen on, että vakuutettu toimittaa Kelalle työterveyshuollon lausunnon
Osatyökykyisillekin mahdollisuus työssä käyntiin Tiedon levittäminen osasairauspäivärahasta ja työkokeiluista myös osatyökyvyttömyyseläkkeet käyttöön mielenterveystoipilaiden työkyvyn tukena Työelämän joustavuutta osatyökykyisille pitää lisätä asialliseen tietoon perustuvaa asennemuokkausta työpaikoilla työterveyshuollon toimintasuunnitelmissa otetaan huomioon psyykkisiltä / fyysisiltä voimavaroiltaan osatyökykyisten työntekijöiden työkyvyn tukemiseksi tarpeelliset toimenpiteet Nuorilla mielenterveyskuntoutujilla erityistarpeita tarvittaessa tuettu työllistyminen työvalmentajan tuella
Työterveyslaitos: Koulutusta ja kehittämishankkeita TTL integroi Masto-hankkeen yhteydessä suunnitellun Masennus ja työelämä -koulutuskokonaisuuden osaksi työterveyshuollon koulutusohjelmia työterveyshuollon erikoistumis- ja pätevöittämiskoulutukset täydennyskoulutukset alueellinen koulutusyhteistyö työterveyshuollon ja psykiatrian välillä Masennuksen itsehoito- ja ennaltaehkäisyryhmät työterveyshuollon toiminnaksi TTL on suunnitellut Suomen Mielenterveysseuran kanssa uudistettua depressiokoulun ryhmänohjaajien koulutusta, jonka on tarkoitus käynnistyä keväällä 2012 TTL varmistaa, että toiminta tukee työterveyshuollon uuden painopisteen mukaista toimintaa
Lisätietoa verkossa www.ttl.fi/masennusjatyo www.masto-hanke.fi www.terveysportti > työterveys > työterveyshuollon hyvät käytännöt > depressio www.terveysportti > työterveys > työstä terveyttä > työn vaikutus terveyteen > työ ja mielenterveys