KESKI-UUDENMAAN PELASTUSTOIMEN LIIKELAITOKSEN

KESKI-UUDENMAAN PELASTUSTOIMEN LIIKELAITOKSEN VALVONTA 2014

2 Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma Hyväksyntä, muutokset ja päivitykset Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelman valmistelee ja ylläpitää Turvallisuuspalvelun -tulosyksikkö. Valvontasuunnitelma päivitetään vuosittain ja muutoinkin mikäli siihen on erityinen syy. Valvontasuunnitelman ja sen muutokset hyväksyy pelastusjohtaja. Valvontasuunnitelma annetaan tiedoksi pelastuslaitoksen johtokunnalle. Aluehallintovirasto valvoo valvonnan toteuttamista osana pelastustoimen palvelujen saatavuuden ja tason valvontaa. Päiväys Hyväksyntä / muutos/ päivitys Tekijä Hyväksyntä 2.7.2014 Luonnos 1 Vesa-Pekka Tervo 14.7.2014 Viljankuivaamojen valvontataajuuden muuttaminen Yrjö Jalava Vesa-Pekka Tervo 15.8.2014 Hyväksyntä Vesa-Pekka Tervo Pekka Vänskä Johdanto Tämä valvontasuunnitelma on järjestyksessään Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kolmas. Valvontasuunnitelman päivittämisessä vuodelle 2014 on otettu huomioon Keski-Uudenmaan pelastustoimialueen voimassa oleva riskianalyysi vuodelta 2012, tiedot valvonnan toteutumisesta ja vaikuttavuudesta vuosina 2012 ja 2013 sekä pelastuslaitosten yhteistyöverkoston puitteissa tuotettu valvontasuunnitelmien päivitysaineisto. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksessä 2013 2016 on linjattu toimintaan käytettävät resurssit. Valvonnan maksut on määritelty pelastuslaitoksen taksaluettelossa. Pelastuslaitoksen maksut ja taksat hyväksyy pelastuslaitoksen johtokunta. Valvontasuunnitelma on julkinen asiakirja. Valvontasuunnitelma julkaistaan pelastuslaitoksen internetsivuilla ja lisäksi tarkastuskohteita tiedotetaan valvontasuunnitelman tuomista muutoksista valvontakäyntien yhteydessä. Vantaalla 15.8.2014 pelastusjohtaja Pekka Vänskä

3 1. Valvonnan toteutuminen vuonna 2013 Vuoden 2013 asuinrakennusten valvonnan määrälliseksi tavoitteeksi asetettiin 4.551 valvontasuoritetta. Valvontakäynti suoritettiin 4.472 asuinrakennukseen, mikä oli 98,3 % asetetusta tavoitteesta. Suoritteeksi on kirjattu myös ne asuinrakennusten valvontakäynnit, joissa käytiin samassa kohteessa kaksi kertaa tavoittamatta kiinteistön omistajaa tai haltijaa. Yhteydenottojen perusteella suoritettiin 341 asuinrakennuksiin kohdennettua valvontakäyntiä, jolloin yhteismääräksi tuli 4.813 suoritetta, mikä oli 105,8 % asuinkiinteistöille asetetusta tavoitteesta. Omavalvonnalle asetettiin vuodelle 2013 tavoitteeksi 3.000 valvontasuoritetta. Omavalvontaaineistoa lähetettiin 3.218 kpl pienkiinteistöihin Hyvinkäällä, Pornaisissa (korjausjakelu), Mäntsälässä, Tuusulassa, Nurmijärvellä ja Vantaalla. Kerrostalohuoneistojen omavalvontaa ei toteutettu vuonna 2013. Sellaisille Vantaan alueille, joilla toteutettiin kerrostalohuoneistojen omavalvontaa vuonna 2012, kohdennettiin paloturvallisuuskoulutusta painottaen niitä turvallisuuteen liittyviä huomioita, joita omavalvontahankkeen tulokset esille nostivat. Kohdeluokkien A1-A6 (ks. s. 9) valvontakäyntien määrälliseksi tavoitteeksi vuodelle 2013 asetettiin kohdetietojen korjausten ja tarkennusten jälkeen 1.764 valvontasuoritetta. Valvontakäynti tehtiin 1.528 valvontakohteeseen, mikä oli 86,6 % tavoitteesta. Vuonna 2013 suoritettiin lisäksi 14.497 suoritetta muuta valvontaa, jotka koostuivat seuraavista toimenpiteistä: 1. Muut tarkastukset (käyttöönottotarkastukset, erityiset ja pyydetyt palotarkastukset): 1.184 kpl 2. Asiakirjavalvonta: 2.372 kpl 3. Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävä valvonta: 802 kpl 4. Asiantuntijapalvelut (raportoitu tietopalvelu, suunnittelun ohjaus, yhteistyö rakennusvalvonnan kanssa): 10.139 kpl Ennen valvontasuunnitelman käyttöönottoa palotarkastukset tehtiin vuosittain palotarkastettaviin ns. erityiskohteisiin ja asuinrakennuksiin. Muut valvontasuunnitelmassa määritellyistä kohteista eivät olleet ennestään pelastuslaitoksen käytössä olevissa tietorekistereissä. Valvontakohteiden määrittelyssä käytetään apuna väestötietojärjestelmää, mutta aineisto on epätäydellinen sisältäen päällekkäisiä tai vanhentuneita tietoja. Nämä epäkohdat korjataan pelastuslaitoksen työnä kohde kerrallaan. Tämä vaikuttaa siihen, että määrälliset vuositavoitteet tarkentuvat vuoden aikana aineistovirheiden tullessa esille. Kohteita, joihin ei ole voitu suorittaa valvontakäyntiä poistetaan valvontakohdeluettelosta. Tavallisia syitä tälle ovat esimerkiksi että kohdetta ei ollut rakennettu tai se oli purettu, tai kohde oli osa suurempaa kokonaisuutta jolloin valvonta toteutetaan suuremman kokonaisuuden yhteydessä (ns. kohteiden niputus). Tilanne toistuu vuosittain, kunnes alueen kaikki valvontakohteet on kierretty. Laskennallisesti tämä vie aikaa 10 vuotta vuoteen 2022 asti. Perinteisen palotarkastustoiminnan puutteena on, että usein tarkasteluissa tyydytään säädöksissä kuvattuihin turvallisuuden minimitasoihin, mikä ei ole tarkoituksenmukainen tavoitetaso. Tämän vuoksi Keski-Uudenmaan pelastuslaitos hyödyntää valvontatoiminnassa riskienarviointiin ja luokitteluun perustuvaa laadullista TUTOR-riskienarviointijärjestelmää, joka kannustaa ja ohjaa kohteena

4 olevaa organisaatiota saavuttamaan toiminnan tason, jossa riskitasoa seurataan ja turvallisuutta parannetaan omatoimisesti. TUTOR on Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kehittämä valvonnan työväline, joka mahdollistaa laaja-alaisen, asiakaslähtöisen sekä vaikuttavuudeltaan hyvän valvontatyön toteuttamisen. Vuonna 2013 valvontaa toteutettiin TUTOR:ia hyödyntäen yli sadassa kohteessa. Kohdevalinnassa painottuvat merkittävät riskikohteet kuten erityisryhmien hoitolaitokset ja palveluasuminen. TUTOR sai miltei poikkeuksetta kiittävän palautteen asiakasryhmiltä. Käytännön työtä helpotti selainpohjaisen TUTOR-riskienarviointijärjestelmän käyttöönotto alkuvuoden aikana. Kuva 1. Selainpohjaisen TUTOR-riskienarviointijärjestelmän käyttö valvonnassa.

5 Taulukko 1. Valvonnan toteutuminen vuonna 2013 kunnittain. SUORITE VANTAA HYVINKÄÄ JÄRVENPÄÄ KERAVA tavoite 680 208 154 107 Valvontasuunnitelma A1-A6 saavutettu 621 167 141 85 kohteet, tulos-% % 91.3 80.3 91.6 79.4 Muut tarkastukset 313 343 115 55 Asiakirjavalvonta 1324 647 139 9 Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät tarkastukset 279 334 54 5 Asiantuntijapalvelut 7852 961 389 313 Omavalvonta 997 1198 0 0 SUORITE MÄNTSÄLÄ NURMIJÄRVI PORNAINEN TUUSULA YHT. Valvontasuunnitelma A1-A6 kohteet, tulos-% tavoite 110 195 41 269 1764 saavutettu 105 188 42 179 1528 % 95.5 96.4 102 66.5 86,6 Muut tarkastukset 91 74 17 140 1 148 Asiakirjavalvonta 81 85 36 51 2372 Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät tarkastukset 18 100 5 7 802 Asiantuntijapalvelut 117 305 9 193 10139 Omavalvonta 412 611 0 0 3218 Tarkastellessa rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen määriä asukaslukuun suhteutettuna rakennustyypin pääluokan mukaan voidaan nähdä, että Keski-Uudenmaan pelastustoimialueen luvut ovat luokkaa pienemmät kuin useilla muilla pelastustoimialueilla. Kaikkia rakennustyyppejä koskien asukaslukuun (10.000 as. kohti) suhteutettu arvo on 6,7. Vastaava arvo Helsingin pelastuslaitoksen alueella on 8,4, Pirkanmaan pelastuslaitoksen alueella 10,5, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella 8,6 ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella 12,8. Rakennustyyppikohtaisesti tarkastellessa Keski-Uudenmaan pelastustoimialueen luvut ovat edellä mainittuja pelastustoimialueita pienempiä erityisesti asuinkiinteistöjä (KUP 4,2 muiden em. laitosten arvo 5,2 5,8) ja liikerakennuksia (KUP 0,3 muiden em. laitosten arvo 0,5 0,9) koskien. Lisäksi hoitoalan rakennuksissa asukaslukuun suhteutettu arvo on Keski-Uudenmaan pelastustoimialueella hieman pienempi kuin muilla vertailun pelastustoimialueilla. Kolmen vuoden aikasarjaa tarkastellessa Keski-Uudenmaan pelastustoimialueella erityisesti toimistorakennusten palot ja palovaarat ovat laskussa. Sen sijaan asuinkiinteistöjen toistaiseksi kohtuullisen hyvä tilanne on hitaasti heikkenemässä (ks. s. 16 liiteaineisto).

6 2. Valvonnan toteutus 2014 Vuosille 2013 2016 laaditun palvelutasopäätöksen mukaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminnallisena tavoitteena 2020 on, että Keski-Uudellamaalla on hyvä turvallisuuskulttuuri sekä tehokas pelastustoimi ja ensihoitopalvelu. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on arvostettu. Perustehtävänä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on tuottaa ja ylläpitää turvallisuutta. Merkittävä osa perustehtävän hoitamista on onnettomuuksia ehkäisevä työ sekä varautumisen kehittäminen. Tehtävien hoitamiseen osallistuu koko pelastuslaitoksen henkilökunta. Vuonna 2014 toimintatapoja on muutettu ottamalla käyttöön päivystävän palotarkastajan (P7) palvelu, jolla pyritään asiakaspalvelun sekä palotarkastajien työn hallinnan edellytysten parantamiseen. Valvontatoimistossa on siirrytty kolmen sijasta kahteen tiimiin. Organisaatiorakenteen päivittämistä on jatkettu nimittämällä tiimien vastuuhenkilöt vanhemmiksi palotarkastajiksi, joilla on esimiesvastuu tiimistään. Valvontasuunnitelmalla pyritään kohdentamaan pelastuslaitoksen valvontaa alueen riskien ja muiden erityisten valvontatarpeiden tai teemojen mukaisesti. Palveluja määritettäessä pyritään löytämään ne työmuodot, joiden kautta lisäarvo kohteen ja alueen turvallisuudelle on suurin. Valvonnan lisäksi pelastuslaitos hyödyntää turvallisuuden parantamisessa esimerkiksi varautumisen asiantuntijapalveluja, turvallisuusviestintää, rakentamisen ohjausta sekä muuta viranomaisten ja yhteistoimintatahojen yhteistyötä. Valvontasuunnitelman mukaiseen toimintaan siirtymisen ensisijaisena tavoitteena pelastuslain mukaan on toiminnan vaikuttavuuden parantaminen. Tavoitteena ei ole vähentää onnettomuuksien ehkäisytyöhön käytettäviä henkilötyövuosia, tai pienentää työn kustannuksia. Valvontasuunnitelmassa määritellään eri valvonnan kohdetyyppien keskimääräinen palotarkastusten tarkastusväli ja sen määrittelyyn vaikuttavat tekijät. Valvonta kohdistuu lainsäädännössä pelastusviranomaisten valvottavaksi määrättyjen säännösten noudattamiseen, toimenpiteisiin puutteiden korjaamiseksi sekä toiminnan turvallisuustason seurantaan. Valvonnassa korostetaan riskintuottajan omaa vastuuta ja kohteen oman toiminnan merkitystä turvallisuuden parantamisessa. Valvontatoimenpiteisiin kuuluvat myös Pelastuslain 105 ja 106 :ssä mainitut pakkokeinot ja rangaistukset. Vuonna 2014 pelastuslaitoksen johto osallistuu edellisen vuoden tapaan valvontatoimintaan. Pelastuslaitoksen johdon valvontavastuu koostuu niin sanottujen suurasiakkaiden palvelujen koordinoinnista (esimerkiksi VAV Asunnot Oy ja Tuusulan kunnan sosiaali- ja terveystoimi) sekä yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittisten kohteiden valvonnasta. Toisena uutena valvonnan teemana on kansallisesti arvokkaan kulttuurihistoriallisen rakennuskannan ja omaisuuden suojelu. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa kohteissa kyseeseen tulee valvontatoimenpiteiden lisäksi omatoimisen varautumisen tuki ko. kohteille, operatiivisten kohdekorttien valmistelu sekä aiemmin tunnistamattomia kohteita koskien tutustumiskäyntien ja harjoittelun suunnittelu ja toteuttaminen. Valvontakohteiden jakamisessa operatiiviselle henkilöstölle on erityisesti pyritty ottamaan huomioon valvontakäyntien tuoma lisäarvo operatiivisten tehtävien suorittamiselle. Rakennusvalvonnan kanssa tehtävä yhteistyö on edelleen merkittävässä roolissa turvallisuuspalvelujen työn kokonaisuudessa. Valvonnassa korostuvat merkittävinä tehtäväalueina erityissuunnitelmien hyväksyntä, vaarallisten kemikaalien ja ilotulitemyynnin varastoinnin valvonta, pelastuslain 42 :n mukaisten vaarailmoitusten käsittely sekä suurista rakennushankkeista esimerkiksi kehärata.

7 Omavalvonnan toteutusta sekä kehittämistä jatketaan edelleen. Vuoden 2014 aikana siirrytään selainpohjaiseen omavalvontalomakkeen käyttöön. Lisäksi valmistellaan ruotsinkielinen lomakeversio sekä selvitetään tarvetta erityiseen joko selkokieliseen tai muuten yksinkertaisen kieliasuun perustuvan aineiston tarvetta niille asuinalueille, joissa asuu merkittäviä määriä maahanmuuttajia. Omavalvonnan hyödyntämiseen pyritään myös muuten kuin suoraan yksittäiseen asukkaaseen vaikuttamalla. Esillä on ollut esimerkiksi omavalvontayhteistyön kehittäminen erityisryhmien asumispalveluja tuottavien yritysten kanssa siten, että yrityksen työntekijät voivat oman hoivatehtävänsä toteuttamisen puitteissa suorittaa omavalvontaa riittävän turvallisuustason varmistamiseksi. Valvonnan hallinnollisen käytänteiden kehittämisen painopisteenä on jälkivalvonnan ohjeistaminen, koulutus ja asianmukainen toteutus. Poistumisturvallisuusselvityskäytänteiden laadun varmistamiseksi poistumisturvallisuusselvitysvelvolliset jaetaan erikoistuneille palotarkastajille. Myös valvonnan suunnitelmallisen ja hallitun toteutuksen seurantaa tiivistetään erityisellä seurantamenettelyllä, jonka puitteissa poikkeamat tulevat aikaisessa vaiheessa johdon tietoon. Huolimatta siitä, että pelastuslaitoksen käyttämässä palotarkastussovelluksessa on toiminnallisia vajavuuksia erityisesti tiedon hyödyntämisen näkökulmasta, tehtiin joulukuussa vuonna 2013 päätös, että pelastuslaitos ei lähde hankimaan uuttaa palotarkastussovellusta. Perusteena päätökselle oli, että päätöksen aikaisen tiedon perusteella Pelastusopiston koordinoima Varanto-hanke tuottaa pelastuslaitosten käyttöön kansallinen valvontasovelluksen vuoden 2016 aikana. Pelastuslaitoskohtaisen hankinnan sijasta Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen henkilöstö pyrkii varmistamaan, että kansallisen hankkeen kehitystyössä huomioidaan riittävällä tarkkuudella pelastuslaitoksen tarpeet. Uusien tietojen perusteella Varanto-hankkeen tuottama valvontasovelluksen aikataulu on myöhästymässä arvioidusta kahdella vuodella, mikä hankaloittaa valvonnan keskipitkän aikavälin suunnittelua. Valvontatoiminnan suoraa vaikuttavuutta onnettomuuksien määrään tai vahinkojen laajuuteen ei edelleenkään ole voitu luotettavasti osoittaa. Haasteena valvontatoiminannan vaikuttavuuden suoralle todentamiselle on erityisesti, että palotarkastusohjelmien valvontatietoja ei ole suoraan yhdistettävissä pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTO:n onnettomuustietoihin. Vaikuttavuustiedon sijasta valvonnan mittaamisessa ovat korostuneet välilliset mittarit kuten suoritemäärät sekä asiakaspalaute. TUTOR-riskienarviointijärjestelmää käyttämällä on sen sijaan mahdollista saada numeraalinen arvo valvontakohteen turvallisuuden eri osa-alueista, mikä mahdollistaa pitkäjänteisen kohteen turvallisuustason seurannan sekä valvontatoiminnan vaikuttavuuden laadullisen mittaamisen. Vuoden 2014 aikana pelastuslaitos valmistelee mallin, jolla kyetään ottamaan käyttöön entistä laadukkaampia valvonnan vaikuttavuuden määrällisiä ja laadullisia mittareita. Päivittyvää riskilukua sekä muita kohdetietoja tulee aiempaa vakioidummin hyödyntää pelastuslaitoksen valvonnan ja operatiivisen toiminnan suunnittelussa. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueen nuohoustoimintaa valvotaan vuosittain asiakirjavalvonnalla, saatujen asiakaspalautteiden ja -kyselyiden perusteella sekä valvontakäyntien yhteydessä. Vuonna 2014 johtokunta on tehnyt päätöksen piirinuohousjärjestelmästä luopumisesta vuoden 2015 alusta lähtien. Päätös otetaan huomioon suunnitellessa vuoden 2015 nuohouksen neuvonta- ja seurantapalveluja.

8 3. Valvonnan suunnittelu 3.1 Valvontakohteiden määräaikaiset palotarkastukset Valvonnan suunnittelussa lähtökohta on, että valvontakohteille määritellään tarkastusvälit riskitason perusteella. Arvioinnissa on hyödynnetty kansallista valmistelua, jonka puitteissa on määritelty vahinkotaajuuteen perustuen lähtökohtainen tarkastusväli. Tarkastusvälien määrittely tehtiin hyödyntäen tietoa erityyppisten kohteiden omaisuusvahinkoriskeistä. Yksittäisten kohteiden tarkastusvälejä voidaan lyhentää tai pidentää tapauskohtaisesti. Valvontakäynnin sijasta on mahdollista toteuttaa valvontaa myös asiakirjavalvontana. Kohteen valvontaväliä muutettaessa on palotarkastusohjelmaan kirjattava perustelut muuttamisesta, jotta perusteluita ja vaikuttavuutta voidaan arvioida jälkikäteen. Valvontasuunnitelman taulukoihin on merkitty kalenterivuoden 2014 aikana valvottavaksi suunniteltujen kohteiden lukumäärä. Kohteen tarkastusväliksi ei tule käytännössä muodostumaan määritelty kuukausitaajuus. Hyvänä käytäntönä voidaan pitää valvontakäynnin ajankohdan pysymistä 3 kk sisällä suunnitellusta, kuitenkin siten, että ajankohta osuu oikealle kalenterivuodelle. Mikäli valvontaa ei ehditä suorittamaan suunnitellun kalenterivuoden aikana, tulee se huomioida seuraavan vuoden suunnitelmassa. 3.2 Asuinrakennuksien ja niihin verrattavien kohteiden valvonta sekä omavalvonta Asuinrakennuksien ja vastaavien kohteiden osalta riskiperusteista työtapaa voidaan toteuttaa kohdentamalla valvontaa alueellisesti sekä valvonnan teemoja ja sisältöjä alueen riskipiirteiden perusteella suunnitellessa. Asuinrakennusten yhtenä valvontamuotona valvontakäyntien rinnalla jatketaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen omavalvonnan toteuttamista. Sekä pienkiinteistöille että kerrostalon huoneistoille on laadittu omatarkastusaineistot. Omavalvonnan tuottamien tietojen pohjalta voidaan kohdentaa alueelle tarpeen mukaan esimerkiksi valvontaa, turvallisuusviestintää tai turvallisuuskoulutusta. Pienrakennusten omavalvonnan kohdentamisessa on hyödynnetty asuinalueiden paloriskiaineistoa ottaen huomioon alueen saavutettavuus. Tavoitteena on 3.879 omavalvonta-aineiston lähettäminen. Pienrakennusten omavalvonnan kohdentaminen esitetään taulukossa 2. Vuonna 2014 Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ei suorita vapaa-ajan asuinrakennusten valvontaa.

9 3.3 Yhteenveto kalenterivuoden 2014 aikana suoritettavasta valvonnasta Taulukko 2. Suunniteltu asuinrakennusten ja vapaa-ajanrakennusten valvonta vuonna 2014 Kunta Asuinrakennuksia Valvonta 2014 Omavalvonta Vantaa 27.528 1.560 0 Nurmijärvi 10.269 520 912 Tuusula 9.902 520 1.116 Kerava 4.930 520 0 Järvenpää 7.038 520 0 Hyvinkää 8.739 520 0 Pornainen 1.914 804* 881* Mäntsälä 6.561 520 970 *Pornaisiin kohdennetaan valvontakäyntejä osoitteisiin, joista ei ole palautettu lomaketta vuonna 2012 tai joihin ei tuolloin ollut lähetetty lomaketta. Taulukko 3. Suunniteltu valvontakohteiden valvonta vuonna 2014 Kohde Kohteita yhteensä [lkm] Vuonna 2014 toteutettavaksi suunniteltu valvonta [lkm] Valvonta 2013 (toteutunut / suunniteltu lkm) Valvonta 2012 (toteutunut / suunniteltu lkm) A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit A3 Kokoontumis- ja liiketilat A4 Teollisuus- ja varastorakennukset 2.277 203 178/160 248/241 3.812 359 366/307 400/402 3.952 414 332/305 442/372 6.535 689 585/517 603/535 A5 Maatalousrakennukset 2.215 220 170/116 245/158 A6 Muut rakennukset 1.340 122 131/116 130/146 Asuinrakennukset 76.881 4.680* 4.551/4.568 5.940/5.511 Vapaa-ajan rakennukset 4.241 0 20/0 0/0 Yhteensä 101.253 10.460 (ml. omavalvonta 3.796) 9.531/9.309 (ml. omavalvonta 3.218) 11.422*/10.565 (ml. omavalvonta 3.200) *Pornaisten kunnassa toteutettava asuinrakennusten valvonta puuttuu kokonaismäärästä.

Taulukko 4. Pelastuslaitoksen suunnittelemat valvontakäynnit vuosille 2012 2021. Kohderyhmä 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet 248 203 249 200 253 221 235 203 254 211 2277 VanTi 114 63 122 60 117 69 114 64 120 61 PohTi 112 139 119 142 124 152 114 139 124 151 A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit 400 359 386 371 397 368 397 363 396 375 3812 VanTi 179 133 163 151 168 133 177 136 167 149 PohTi 236 226 245 229 248 235 249 226 249 235 A3 Kokoontumis- ja liiketilat 442 414 360 395 409 400 362 388 354 428 3952 VanTi 162 177 151 163 196 165 166 157 168 184 PohTi 224 228 193 220 192 224 185 219 172 227 A4 Teollisuus- ja varastorakennukset 603 689 653 730 615 718 644 668 627 588 6535 VanTi 203 264 215 260 197 250 217 269 212 238 PohTI 340 409 418 464 401 454 410 390 396 345 A5 Maatalousrakennukset 245 220 228 194 193 238 230 265 206 196 2215 VanTi 353 39 47 36 23 30 40 47 33 22 PohTi 201 200 198 177 190 205 211 235 186 201 A6 Muut kohteet 130 122 108 132 124 127 114 124 140 219 1340 VanTi 76 54 63 79 65 64 70 56 62 80 PohTi 47 61 36 52 55 57 35 60 75 130 Yhteensä 2068 2007 1984 2022 1991 2072 1982 2011 1977 2017 20131 Tiimialueet: Vanti= Vantaan talousalue Keskinen alue= Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan talousalue.

11 4. Muut tarkastukset ja katselmukset 4.1 Pelastuslaitoksen epäsäännöllisesti suorittamat tarkastukset ja katselmukset Määräaikaisten palotarkastusten lisäksi pelastuslaitos suorittaa 1. erityisiä palotarkastuksia, esimerkiksi seuraavan kaltaisiin kohteisiin a. yli kolmekerroksiset rakennukset b. kohteet, joissa on väestönsuoja c. kohteet, joissa on hätäkeskukseen kytketty automaattinen sammutuslaitteisto tai automaattinen paloilmoitin d. palo- ja räjähdysvaaralliset tilat e. kohteet, joiden sijainti, suuri koko tai poikkeukselliset olosuhteet erityisesti vaarantavat henkilö- ja paloturvallisuuden f. kohteet, jotka ovat yhteiskunnan toimivuuden kannalta erityisen tärkeitä g. kohteet, joiden rakennusluvassa edellytetty erityistä palotarkastusta 2. jälkitarkastuksia 3. ylimääräisiä palotarkastuksia 4. vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavien laitosten tarkastuksia 5. öljylämmityslaitteiston tarkastuksia 6. ilotulitteiden kaupan yhteydessä tapahtuvan varastoinnin tarkastuksia 7. muita katselmuksia, kuten esim. rakennuksen käyttöönoton ennakkokatselmuksia ja yleisötilaisuuksien palotarkastuksia. Suoritettujen tarkastusten kirjaaminen PRONTOon on kuvattu luvussa 6. Määritelmät. 4.2 Kemikaalikohteiden valvonta Pelastusviranomaiselle on määritelty myös kemikaalivalvonnan säädöksissä tehtäviä; keskeisintä lainsäädäntöä ovat laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005, asetus vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista 856/2012, asetus kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta 855/2012 ja asetus nestekaasulaitosten turvallisuusvaatimuksista 858/2012. Alle ilmoitusrajan jäävien sekä ilmoitusrajan ylittävien vähäisten kohteiden valvonta suoritetaan valvontasuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2014 tehos-

12 tetaan ulkoista pelastussuunnitelmista tiedottamista. Suuronnettomuusvaarallisten laitosten turvallisuustiedotteen julkaistaan pelastuslaitoksen internet-sivuilla. 5. Seuranta 5.1 Valvonnan toteutumisen kirjaaminen Toteutunutta valvontaa verrataan vuosittain suunniteltuun. Sekä suunnitellut että toteutuneet tarkastusmäärät kirjataan onnettomuuksien ehkäisyn lomakkeeseen. Lomakkeelle kerätään sekä valvontasuunnitelman mukaiset määräaikaiset että muut tarkastukset. 5.2 Resurssien kirjaaminen Onnettomuuksien ehkäisytyöhön käytettävät resurssit kirjataan henkilötyövuosina. Resursseiksi ei lasketa pelkästään valvontatyöhön käytettyjä henkilötyövuosia, koska muillakin työmenetelmillä on hyvin merkittävä vaikutus onnettomuuksien määrään. Resursseissa erotellaan päätoimiset, osaaikaisesti toimivat, työvuorot, sopimuspalokunnat sekä muun sopimuksen perusteella toimivat. Tiedot kerätään vuodenvaihteessa kuluneen vuoden toteumasta. Taulukko 5. KUP:ssa onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyt henkilötyövuodet (htv). Onnettomuuksien ehkäisyn resurssit 2011 2012 2013 Päätoimiset (htv) 27 26 26 Osa-aikaisesti toimivat (htv) 0,2 0,3 0,3 Työvuorot (htv) 4,4 3,6 1 Sopimuspalokunnat (htv) 0,5 1,2 1,3 Muut sopimuksen perusteella toimivat (htv) 0,3 0,3 0,2 Yhteensä (htv) 32,4 31,4 28,8 Väestömäärän muutos alueella + 4.462 + 3.809 + 4.648 Resurssit (htv) / väestömäärä (10.000 asukasta kohden) 0,76 0,72 0,67

13 6. Määritelmät Nimike Määritelmä Asiakirjavalvonta Asuinrakennus Asuinrakennukseen verrattava kohde Erityinen palotarkastus Ilotulitemyyntipisteen tarkastus Jälkitarkastus Asiakirjavalvontaa on dokumenttien perusteella tehdyt viranomaispäätökset, jotka kohdistuvat pelastuslaitoksen valvonnan kohteena oleviin rakennuksiin/toiminnallisiin kokonaisuuksiin tai yleisötapahtumiin. Jos asiakirjavalvonta tapahtuu valvontakäynnin yhteydessä, asiakirjavalvontaa ei kirjata erikseen. Jos asiakirja otetaan vastaan, kirjataan tulleeksi ja arkistoidaan ilman aktiivista arviointia, sitä ei lasketa asiakirjavalvontasuoritteeksi. Samassa suoritteessa voidaan käsitellä useita samaan asiaan liittyviä asiakirjoja. Ympärivuotisessa asuinkäytössä olevat rakennukset rakennustyypistä riippumatta. Asuntolat eivät kuulu tähän ryhmään. Laajuudeltaan ja riskeiltään asuinhuoneistoon verrattava kohde, joka on osa asuinrakennusta, esimerkiksi kerrostalossa oleva pieni toimisto. Valvonta toteutetaan asuinrakennuksen palotarkastuksen yhteydessä. Huom. ravintola tai liikehuoneisto on erillinen valvontakohde, jonka tarkastusväli on määritelty erikseen. Valvontakäynti, joka tehdään tarkastuskohteeseen ennen käyttötarkoituksen mukaisen tai käyttötarkoitukseltaan olennaisesti muuttuneen toiminnan aloittamista. Yleensä erityinen palotarkastus tehdään samaan aikaan tai juuri ennen rakennusvalvontaviranomaisen rakennuksen käyttöönottotarkastusta. Tarkastus, joka liittyy rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttävään valvontakäyntiin, luokitellaan erityiseksi palotarkastukseksi. Kemikaaliturvallisuuslain (laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005) 63 ja 64 mukainen valvontakäynti, joka kohdistuu pyroteknisten tuotteiden varastointiin kaupan yhteydessä. Valvontakäynti, jonka pelastusviranomainen tekee valvoakseen aiemmin annettuja korjausmääräyksiä. Jälkitarkastus tehdään korjausmääräysten määräaikojen umpeuduttua, ennen seuraavaa määräaikaista palotarkastusta.

14 Maanalaisen polttoainesäiliön tarkastus Määräaikainen palotarkastus Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta 20.12.2012/855. Muiden polttoainesäiliöiden osalta tarkastus perustuu pelastusviranomaisen kemikaaliturvallisuuslain (laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005) ilmoitusvelvollisten kohteiden osalta tekemään päätökseen (25 2. mom. ja 27 2. mom). Valvontasuunnitelman mukainen, määrätyin väliajoin tehtävä pelastusviranomaisen valvontakäynti. Vaarallisten kemikaalien vähäisen varastoinnin ja käsittelyn tarkastus Pelastuslaitos tarkastaa vähäisen ilmoituksenvaraisen kohteen ennen toiminnan aloittamista (Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta 855/2012 32, 36 ). Sama koskee tilapäistä käyttöä (asetus 855/2012 33, 37 ). Omavalvonta Pyydetty palotarkastus Rakennuksen käyttöönoton ennakkokatselmus Tarkastusväli Omavalvonnassa kiinteistön/huoneiston haltija tai omistaja tarkastaa itse pelastuslaitoksen toimittaman tarkastuslistan ja opasvihkon nojalla pelastuslain velvoitteiden noudattamista ja oman toimintatapojensa turvallisuutta. Omavalvonta toteutetaan tarkistuslistan mukaan ja täytetty tarkistuslista palautetaan pelastuslaitokselle. Omavalvonnalla pyritään turvallisuustiedon ja -asenteiden parantamiseen. Asiakkaan pyytämä palotarkastus. Suoritteesta peritään KUP:in voimassa olevan taksaluettelon mukainen maksu. Pyydetty palotarkastus/konsultointikäynti, jonka jälkeen joudutaan vielä tekemään erikseen erityinen palotarkastus. Suoritteesta peritään KUP:in voimassa olevan taksaluettelon mukainen maksu. Tarkastusväli on ajanjakso, joka on riskien arviointiin perustuen määritelty palotarkastusten väliseksi ajaksi. Vapaa-ajan rakennus Yleensä haja-asutusalueella sijaitseva sellainen asuinkäyttöön tarkoitettu rakennus, jota ei ole tarkoitettu ympärivuotiseen vakituiseen asumiseen. Valvontakohde Yleisötilaisuuden palotarkastus Palotarkastusohjelmistoissa palotarkastus kohdennetaan yleensä rakennukseen. KUP:issa kohteet ryhmitellään (niputetaan) toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi, esim. kauppakeskus on yksi kohde eikä 30 kohdetta. Pelastusviranomaisen yleisötilaisuuden muodostaman riskien perustella päättämä valvontakäynti. Yleisötilaisuuksien palotarkastukset ovat maksullisia.

15 Ylimääräinen palotarkastus Öljylämmityslaitteiston tarkastus Pelastusviranomaisen päättämä valvontakäynti, jota ei ole ajoitettu ja kohdennettu valvontasuunnitelmassa. Ylimääräisiä palotarkastuksia tehdään esimerkiksi seuraavien erityisten syiden vuoksi: a) nuohoojan, tarkastuslaitoksen tai muun viranomaisen havaitsemista henkilö- tai paloturvallisuuteen liittyvistä puutteista tekemän ilmoituksen johdosta; b) huomattavaa palovaaraa aiheuttavan rakennus- tai muun työmaan aloittamisen yhteydessä; c) rakennuksen henkilömäärän tai käyttötavan tilapäisen muuttumisen johdosta, mikäli muutos oleellisesti vaikuttaa käyttäjien turvallisuuteen; d) kun on perustetta epäillä, että kohteen palo- ja poistumisturvallisuudessa tai muussa henkilöturvallisuudessa on vakavia puutteita; e) teematarkastuksina muiden viranomaisten kanssa (esim. anniskeluravintolat ja muut kokoontumistilat). Öljylämmityslaitteisto katsastetaan asetuksen 855/2012 38 :n mukaisesti kolmen kuukauden kuluttua käyttöönotosta.

16 7. Liiteaineisto Taulukko 6. Väestömäärän muutos Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella 2002 2014. Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot. Taulukko 7. Arvio tulipalon syttymissyystä alueella. Yleisimmät onnettomuustyypit (ensisijaiset), kun kyseessä rakennuspalo, rakennuspalovaara, maastopalo, liikennevälinepalo ja muu tulipalo. Yhteensä sarakkeessa huomioitu kaikki onnettomuustyypit. Lähde: Pronto. Valvomaton ruoanvalmistus Tahallaan sytytetty palo Lasten tulen käsittely Roskien poltto Nuotio, grilli Tulitikku, muu tulentekoväline Vuosi 2011 46 82 15 20 39 108 % 5 9 2 2 4 12 2012 54 89 18 12 18 35 % 8 13 3 2 3 5 2013 49 108 17 20 36 40 % 7 15 2 3 5 6 Yhteensä 149 279 50 52 93 183 % 7 12 2 2 4 8 Savuke tai muu tupakka-aine Sähkölaitteen tai - asennuksen vika, häiriö tai huollon laiminlyönti Koneen tai laitteen vika, häiriö tai huollon laiminlyönti Kuuma tai hehkuva esine tai tuhka Yhteensä Vuosi 2011 60 56 94 23 885 % 7 6 11 3 100 2012 30 62 92 19 677 % 4 9 14 3 100 2013 43 45 82 13 702 % 6 6 12 2 100 Yhteensä 133 163 268 55 2 264 % 6 7 12 2 100

17 Taulukko 8. Loukkaantuneet ja omaisuusvahingot rakennuspaloissa ja rakennuspalovaaroissa alueella. Määrät ja suhteutus väkilukuun (10 000 as. kohti). Lähde: Pronto. Vuosi Tehtävien lukumäärä Loukkaantuneet (lkm) Omaisuusvahingot (muut kuin maasto- ja kasvustovahingot) (euroa) Uhatun omaisuuden arvo (euroa) 2011 (420 739 as.) 283 46 3 242 700 55 162 333 10 000 as. kohti 6,7 1,1 77071,5 1311082 2012 (425 312 as.) 293 30 6 104 235 832 038 620 10 000 as. kohti 6,9 0,7 143523,7 19563017,7 2013 (429 311 as.) 282 44 5 680 052 154 961 332 10 000 as. kohti 6,6 1 132306,2 3609535,6 Yhteensä (1 275 362 as.) 858 120 15 026 987 1 042 162 285 10 000 as. kohti 6,7 0,9 117825,3 8171501,8 Taulukko 9. Rakennuspalot ja rakennuspalovaarat rakennustyypin pääluokan mukaan alueella. Määrät ja suhteutus pinta-alaan (10 000 km2 kohti). Lähde: Pronto. Vuosi Asuinrakennus Liikerakennus Toimistorakennus Liikenteen rakennus Hoitoalan rakennus 2011 (1 986 km2) 155 16 15 4 9 10 000 km2 kohti 780,5 80,6 75,5 20,1 45,3 2012 (1 986 km2) 181 16 3 7 11 10 000 km2 kohti 911,4 80,6 15,1 35,2 55,4 2013 (1 986 km2) 194 12 3 8 10 10 000 km2 kohti 976,8 60,4 15,1 40,3 50,4 Yhteensä (7 944 km2) 530 44 21 19 30 10 000 km2 kohti 667,2 55,4 26,4 23,9 37,8 Vuosi Kokoontumisrakennus Opetusrakennus Teollisuusrakennus Varastorakennus Maatalousrakennus Yhteensä 2011 (1 986 km2) 1 7 14 14 5 283 10 000 km2 kohti 5 35,2 70,5 70,5 25,2 1425 2012 (1 986 km2) 3 13 17 6 6 293 10 000 km2 kohti 15,1 65,5 85,6 30,2 30,2 1475,3 2013 (1 986 km2) 3 7 17 7 4 282 10 000 km2 kohti 15,1 35,2 85,6 35,2 20,1 1419,9 Yhteensä (7 944 km2) 7 27 48 27 15 858 10 000 km2 kohti 8,8 34 60,4 34 18,9 1080,1

18 Taulukko 10. Rakennuspalot ja rakennuspalovaarat rakennustyypin pääluokan mukaan alueella. Määrät ja suhteutus asukaslukuun (10 000 as. kohti). Lähde: Pronto. Vuosi Vapaa-ajan asuinrakennus Asuinrakennus Liikerakennus Toimistorakennus Liikenteen rakennus Hoitoalan rakennus 2011 (420 739 as.) 155 1 16 15 4 9 10 000 as. kohti 3,7 0 0,4 0,4 0,1 0,2 2012 (425 312 as.) 181 1 16 3 7 11 10 000 as. kohti 4,3 0 0,4 0,1 0,2 0,3 2013 (429 311 as.) 194 0 12 3 8 10 10 000 as. kohti 4,5 0 0,3 0,1 0,2 0,2 Yhteensä (1 275 362 as.) 530 2 44 21 19 30 10 000 as. kohti 4,2 0 0,3 0,2 0,1 0,2 Vuosi Kokoontumisrakennus Opetusrakennus Teollisuusrakennus Varastorakennus Maatalousrakennus Yhteensä 2011 (420 739 as.) 1 7 14 14 5 283 10 000 as. kohti 0 0,2 0,3 0,3 0,1 6,7 2012 (425 312 as.) 3 13 17 6 6 293 10 000 as. kohti 0,1 0,3 0,4 0,1 0,1 6,9 2013 (429 311 as.) 3 7 17 7 4 282 10 000 as. kohti 0,1 0,2 0,4 0,2 0,1 6,6 Yhteensä (1 275 362 as.) 7 27 48 27 15 858 10 000 as. kohti 0,1 0,2 0,4 0,2 0,1 6,7 Taulukko 11. Yritettiinkö alkusammutusta rakennuspaloissa ja rakennuspalovaaroissa alueella. Määrät ja prosenttiosuudet. Lähde: Pronto. Vuosi Kyllä Ei Ei tietoa Tietoa ei ole kirjattu Yhteensä 2011 100 150 25 8 283 % 35 53 9 3 100 2012 100 172 21 0 293 % 34 59 7 0 100 2013 86 177 19 0 282 % 30 63 7 0 100 Yhteensä 286 499 65 8 858 % 33 58 8 1 100