KUUSAMON KAUPUNKI TAKALONLAMMEN RANTA-ASEMAKAAVA LUONNOS 10.1.2019 EHDOTUS 201 HYVÄKSYTTY YHDYSKUNTATEKNIIKAN LAUTAKUNNASSA 201
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 4 2. TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2. Asemakaava... 5 2.3. Asemakaavan toteuttaminen... 5 3. LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 8 3.1.4 Maanomistus... 10 3.1.5 Muinaismuistot... 10 3.2. Suunnittelutilanne... 10 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 10 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 14 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve... 14 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 14 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö... 14 4.3.1. Osalliset... 14 4.3.2. Vireilletulo... 14 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 14 4.3.4. Viranomaisyhteistyö... 15 4.4. Asemakaavan tavoitteet... 15 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet... 15 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet... 16 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 17 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi... 17 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet... 17 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 17 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 18 Vaikutukset talouteen... 18 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen... 19 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin... 19 Vaikutukset kulttuuriin... 20 Muut kaavan merkittävät vaikutukset... 20 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 20 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 20 5.1. Kaavan rakenne... 20 5.1.1. Mitoitus... 20 5.1.2 Palvelut... 21 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 22 5.3. Aluevaraukset... 23 5.3.1. Korttelialueet... 23 5.3.2. Muut alueet... 23 5.4. Kaavan vaikutukset... 23 5.5. Ympäristön häiriötekijät... 23 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset... 23 5.7. Nimistö... 24 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 24 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 24 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus... 26 6.3. Toteutuksen seuranta... 27 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA... 30
Kuva 1 Kaava-alueen sijainti
KAAVA-ALUE JA KAAVOITUKSEN TARKOITUS: KUUSAMON KAUPUNKI 305-416-10-6 305-416-10-7 305-416-10-13 305-416-10-14 TAKALONLAMMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAATIMINEN KAAVAN LAATIJA: DI (MAANMITTAUS, YKS 124) KIMMO MUSTONEN KIMMOKAAVA OS. KITKANTIE 34 F 40, 93600 KUUSAMO 0400 703 521 kimmo.mustonen@kimmokaava.fi www.kimmokaava.fi KAAVAN VIREILLETULO: - VIREILLETULOILMOITUS 2019 - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NÄHTÄVILLÄ EM. PÄIVÄSTÄ ALKAEN KAAVAN KÄSITTELY: - KAAVAN VALMISTELUAINEISTO ELI KAAVALUONNOS NÄHTÄVILLÄ 2019 - YHDYSKUNTATEKNIIKAN LAUTAKUNNAN PÄÄTÖS KAAVAN JATKOKÄSIT- TELYSTÄ 2019 - KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ 2019 - KUUSAMON YHDYSKUNTATEKNIIKAN LAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 2019 KAAVAN HYVÄKSYMISESTÄ Kuvat: Kimmo Mustonen 14.11., 18.11. ja 30.11.2018. Dronekuvat Jaakko Laihola 18.11.2018
2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajien aloitteesta v. 2018 syksyllä tapahtuneiden kiinteistöluovutusten jälkeen ja alueen yritysten laajentumissuunnitelmien vuoksi. Välittömästi tehtiin maastokäynnit ja aloitettiin hankkeen valmistelu. Kaavan luonnostelu alkoi 2018 alkutalvesta alueen laajuuden selvittyä ja dronekuvauksen ja kartan teon tultua tehtyä. Kaava koskee Takalonlammen ympärillä olevia alueita. Kaavan vireille tulosta ilmoitettiin 2019. Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 2019. Kuusamon yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti ehdotuksen asettamisesta nähtäville 2019. Kaavaehdotus oli nähtävillä 2019. Lautakunta hyväksyi kaavan 2019.. 2.2. Asemakaava Alueella on toimivia matkailuyrityksiä, joiden toiminnan kehittäminen edellyttää lisärakentamista. Nykyiset yritykset ovat pääasiassa ravintola- ja ohjelmapalveluyrityksiä. Erityyppistä majoitustoimintaa on tarkoitus sijoittaa alueelle. Alue on Rukan matkailualueen välittömässä läheisyydessä ja latu-, moottorikelkka- ym. reitit kulkevat alueen läpi. Vesi- ja viemärijohdot menevät alueen halki ja rakennukset ovat niihin liittyneet. Alueen lähellä on myös merkittävästi muutakin matkailutoimintaa. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta rakentamisen osalta. Caruna Oy vastaa sähköhuollosta ja Kuusamon EVO vesi- ja viemärihuollosta. Kaavan alueelle ja lähelle on jatkuvasti rakennettu uusia rakennuksia ja ohjelmatoimintoja ja todennäköisesti toteutus jatkuu vilkkaana lähivuosina.
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue on erittäin hyvin matkailurakentamiseen ja ohjelmapalveluihin soveltuvaa maastoa. Alue on Rukan matkailukeskuksen välittömässä läheisyydessä. Latu-, moottorikelkka- yms. reitit kulkevat alueen läpi. Kuva 2 Takalonlampi marraskuun ensi jäiden aikaan 3.1.2 Luonnonympäristö Alue on kuusivaltaista kangasta. Alue on lähes kokonaan rakennuskelpoista. Muutama itä-länsisuuntainen hieman alavampi kosteikko menee alueen läpi. Puusto on täysikasvuista lähes koko alueella. Eteläosassa on kaksi avonaista peltoa. Pääpuulaji on kuusi. Myös mäntyä kasvaa jonkin verran sekä myös lehtipuita rannalla ja kosteammilla alueilla. Taimikoita ei alueella ole. Korkeuserot vaihtelevat kaava-alueella Takalonlammen n. 319 m tasosta n. 333 m tasoon alueen pohjoisosan Lamminvaarassa. Ohessa on Paikkatietoikkunan rinnevalovarjostekuva alueesta ympäristöineen. Luonnonolot inventoidaan ja tuodaan esille liitteenä ehdotusvaiheessa.
Kuva 3 Paikkatietoikkunan rinnevalovarjostekuva. Maastonmuotojen suuntautuneisuus käy hyvin esille Alue ei kuulu arvokkaisiin kallioalueisiin ( Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Pohjois-Pohjanmaalla, alueellinen ympäristöjulkaisu 203), maisema-alueisiin ( Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet, P-P liitto) tai perinnemaisema-alueisiin ( Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat, alueellinen ympäristöjulkaisu 44). Myöskään kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia ei alueella ole ( Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, P-P seutukaavaliitto 1993). Kiinteitä muinaisjäännöksiä ei alueelta ole löydetty ( Pohjois- Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset, P-P liitto ja Rukan osayleiskaava). RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Kohteita ei ole lähellä. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi on myös uusittavana. Kommentoitavana alkuvuonna 2016 olleeseen selvitykseen kuuluu mm. Rukan vaarajono kohde. Se korvaa aiemman Virkkula-Ruka kohteen. Aluerajaus on oheisella kartalla. Se ei koske kaava-aluetta.
Kuva 4 Valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajaus sekä kaava-alueen sijainti 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alueella on pääasiassa matkailu- ja ohjelmatoimintaa palvelevia rakennuksia. Rukajärven ympärillä alueen eteläpuolella on paljon pysyvää asutusta, teollisuusrakennuksia, loma-asutusta ja matkailurakennuksia. Rukan matkailukeskus on alueen luoteispuolella muutaman kilometrin päässä. Pohjakartta osoittaa kaava-alueen ja sen lähistön rakentamistilanteen. Alueella on vesi-, viemäri- ja sähköverkosto. Ohessa on lisäksi lähialueen kaikki rakennukset esitettynä. Kuva 5 Paikkatietoikkunan rakennustilanne
Kuva 6 Pikkukotka -kiinteistön rakennukset Kuva 7 Lammintuvan ravintola-, varasto-, huolto- yms. rakennuksia Kuva 8 Perhemökit kiinteistöllä 305-416-10-8 (ei kaavassa)
3.1.4 Maanomistus Kaava-alue on yksityisten tai yhtiöiden omistuksessa ja käsittää seuraavien kiinteistöjen aluetta: 305-416-10-6 305-416-10-7 305-416-10-13 305-416-10-14 3.1.5 Muinaismuistot Rukan osayleiskaavan yhteydessä tehty muinaismuistojen inventointi on ollut varsin yleispiirteinen. Tarkemman inventoinnin tarve ratkaistaan kaavoituksen aikana. Museoviraston muinaismuistorekisterin lähimpien kohteiden sijainti on osoitettu oheisella kartalla. Kuva 9 Muinaismuistorekisterin kartta lähimpien kohteiden sijainnista punaisina pisteinä 3.2. Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 23.11.2015. 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 7.12.2016 eikä päätöksestä ole valitettu. 3. vaihemaakuntakaava on hyväksytty 11.6.2018. Ohessa on kartta, jossa on maakuntakaavan sekä vaihemaakuntakaavojen epävirallinen yhdistelmä. Koska maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella, ei merkintöjä ja määräyksiä ole tarkemmin tuotu esille. Kaava-alue on ristirasterilla esitetyllä kyläalueella Rukajärven pohjoispuolella.
Kuva 10 Ote maakuntakaavayhdistelmästä Rukan osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 25.2.2004 4. Kohde on MU -aluetta eli Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja. Ohjeellinen ulkoilureitti (vihreä katkoviiva) menee alueen länsiosan kautta. Lähellä on kyläkeskusalue (AT). Tämä kaava on varsin yleispiirteinen. Ote osayleiskaavasta ja M- ja MU -merkinnöistä on ohessa.
Kuva 11 Ote Rukan osayleiskaavasta sekä M- ja MU -merkinnöistä, vihreällä kaavaalueen sijainti Koko Kuusamon strateginen yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.11.2016 76 ja uudelleen muotovirheen vuoksi 13.12.2016 81. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi päätöksen rm-1 -merkinnän osalta. Muilta osin se on lainvoimainen. Kaavasta on ote ohessa. Ranta-asemakaavan sijainti on osoitettu violetilla ympyrällä. Tämä yleiskaava ei koske tarkempia yleiskaavoja, kuten esim. em. Rukan yleiskaavaa. Mm. kaivosten perustamisen kieltävä rm-1 määräys (paksu sininen katkoviiva) koskee mahdollisesti aikanaan myös aiempia osayleiskaavoja. Nimenomaan tätä merkintää valitus on koskenut. Kaupunki on hakenut valituslupaa hallintooikeuden päätöksestä.
Kuva 12 Ote yleiskaavasta, joka ei vielä ole kokonaan lainvoimainen. Sininen ympyrä osoittaa ranta-asemakaava-alueen sijainnin Rukan ympärillä on suuri määrä asema- ja ranta-asemakaavoja. Niiden rajaus on esitetty oheisella kartalla. Vihreällä on rajattu asemakaava-alueet ja punaisella rantaasemakaavat. Kuva 13 Lähialueen kaavatilanne. Nyt laadittava kaava vihreän ympyrän sisällä Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 11.12.2017 65. Alue ei ole rakennuskiellossa. Pohjakartta on laadittu mittakaavassa 1:2000 käyttäen apuna drone -lennokilla otettua ortoilmakuvaa ja NKRK -tietoja. Tarkkuudeltaan huonot rajamerkit on mitattu Gps -laitteella. Kartta on hyväksytty..
4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Alueen matkailuyritysten kehittäminen edellyttää lisärakentamista ja sitä on vaikeaa toteuttaa ilman kaavoitusta. Myös uusia yrityksiä on tulossa alueelle laajentamaan palvelutarjontaa. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan laatiminen lähti liikkeelle maanomistajien aloitteesta v. 2018 syksyllä. Muutoksen vireille tulosta tiedotettiin 2019 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä em. päivästä alkaen. Kaavan valmisteluaineisto = kaavaluonnos oli nähtävillä 2019. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot: - maanomistajat ja asukkaat - kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat - lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat - vesistöissä ja retkeilyreiteillä liikkuvat matkailijat, veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne - kaupungin hallintokunnat - maankäyttö - rakennusvalvonta - ympäristötoimi - elinkeinotoimi - tekninen toimi - yhdyskuntatekniikka - Caruna Oy - Kuusamon EVO - viranomaiset - Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Pohjois-Pohjanmaan liitto - Pohjois-Pohjanmaan museo - Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos - kuusamolaiset seurat ja yhdistykset - Alakitkan paliskunta 4.3.2. Vireilletulo Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty alun perin 5.12.2018 ja se on nähtävillä 2019 alkaen. Suunnitelmaa pidetään ajan tasalla työn aikana. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan laatimisen yhteydessä on käyty mm. seuraavia neuvotteluja: - neuvottelu kaupungin (Räisänen) ja kaavoittajan (Mustonen) välillä 23.11.2018 - kaavaneuvottelu ja maastokäynti maanomistajien, kaupungin (Räisänen) ja kaavoittajan (Mustonen) välillä 30.11.2018
Kuva 14 Maanomistajia ja kaupungin edustaja maastokatselmuksella 30.11.2018 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Alueella ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä kohteita tai alueita, joten neuvotteluja ei tarvitse pitää 4.4. Asemakaavan tavoitteet 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet Valtioneuvosto on 30.11.2000 antanut päätöksensä maankäyttö- ja rakennuslain 22 mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tavoitteet on vähäisillä tarkistuksilla uudistettu 13.11.2008. Seuraava uudistus on hyväksytty valtioneuvostossa 14.12.2017 ja tavoitteet tulivat voimaan 1.4.2018. Uusilla tavoitteilla pyritään: tukemaan siirtymistä vähähiiliseen yhteiskuntaan edistämään luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön kestävää käyttöä luomaan mahdollisuuksia elinkeinojen uudistumiselle alueidenkäytön avulla huomioimaan kaupungistumisen tarjoamat mahdollisuudet ja vastaamaan sen tuomiin haasteisiin Valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen tehokas liikennejärjestelmä terveellinen ja turvallinen elinympäristö elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat uusiutumiskykyinen energiahuolto Kaavan vaikutusta tavoitteisiin sekä niiden edistämistä on kuvattu seuraavassa taulukossa. Tavoite Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Kaavan vaikutus ja tavoitteen edistäminen Alueella ja sen lähellä on huomattavasti loma- ja matkailurakennuksia sekä niitä palvelevia ohjelmayrityksiä, reittejä ja palveluja etenkin Rukan kansainvälisessä matkailukeskuksessa. Alue on yleisen tien lähellä ja ulkoiset tiet ovat valmiit. Osa asiakkaista tulee hiihtäen tai kävellen palvelu-
ja käyttämään. Majoituskapasiteetti on tarkoitus tehdä sellaiseksi, että esim. linja-autolastillinen voidaan majoittaa yhdessä yrityksessä. Majoitus ja palvelut ovat tällöin kävelyetäisyydellä toisistaan, mikä edistää kestävää kehitystä Tehokas liikennejärjestelmä Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Alueelle on tarpeet täyttävät tieyhteydet lähes kaikille alueille, joita on vain hieman jatkettava. Teitä on ajoittain parannettava normaalin kulumisen mukaan. Muutos ei vaikuta järjestelmiin merkittävästi. Yleisten teiden kapasiteetti riittää myös lisääntyvälle liikenteelle. Palvelujen ja majoituksen lisääntyessä mahdollisesti myös julkista liikennettä suuntautuu alueelle Hieman melua aiheutuu icekarting -radasta, koirien haukunnasta, moottorikelkkailusta ja muiden reittien kunnostuksesta. Muita häiriötekijöitä ei ole lähellä asiakasliikennettä lukuun ottamatta. Jätevesien käsittely hoidetaan liittymällä viemäriin, joten pinta- tai pohjavesien tila ei heikenny. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole merkittävää kulttuuriympäristöä, muinaismuistoja tai rakennusperintökohteita. Luontoarvoiltaan merkittäviä alueita ei alueilla ole. Alueen rakentaminen, eläminen ja käyttö tehdään ympäristöystävällisesti mahdollisimman vähän luonnonvaroja käyttäen. Tavoitetta edistetään. energia- Uusiutumiskykyinen huolto Nykyiset verkostot riittävät alueen liikennöintiin ja tekniseen huoltoon eikä suurta lisäkuormitusta aiheudu. Energian tarve on suhteellisen vähäinen ja hoidetaan olemassa olevien verkostojen kautta. Tavoitetta edistetään. Maakuntakaavassa alue on pääasiassa osoitettu lomarakentamista ja matkailua palvelevaan toimintaan. Maakuntakaavoituksessa Rukan ja Kuusamon matkailukaupungin luominen on tullut uutena ajatuksena mukaan. Rukan 1. osayleiskaavassa alue oli loma- ja matkailutoimintaan tarkoitettu. Uudessa Rukan osayleiskaavassa rakentamista pyritään entisestään keskittämään Rukan ydinalueelle, mihin tavoitteeseen myös tekeillä olevan kaavan rakentaminen hyvin sopeutuu. Myös Ruka-Kuusamo matkailualueen osayleiskaava ja Kuusamon strateginen yleiskaava tukevat välillisesti alueen loma-, matkailu- ja palvelukäyttöä. Kaupungilla ei ole erikseen alueelle annettuja tavoitteita. Kaavan sisältöä ja mitoitusta on käsitelty neuvotteluissa ja keskusteluissa työn aikana. Ranta-asemakaava pyritään laatimaan siten, että kaava olisi toteuttamiskelpoinen ja mahdollistaisi jo olevien ja uusien yritysten toiminnan kehittämisen monipuoliseksi kokonaisuudeksi. Alueella voidaan yhdistää kesäaikaisen käytön mahdollisuudet maastopyöräilyyn, retkeilyyn yms. ja samalla lisätä talviaikaista käyttöä mm. moottorikelkka-, hiihto-, koiravaljakko- yms. reittien lähtöpisteenä ja kauttakulkukohteena. Myös ajorata tarjoaa lisää palveluihin. Merkittävää on mahdollistaa suppealle alueella erittäin monipuoliset ja toisiaan täydentävät palvelut. 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet Työn aikana on tavoitteita tullut esille käydyissä neuvotteluissa ja keskusteluissa. Ne on selostettu muualla ja on pystytty varsin hyvin ottamaan huomioon.
4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi Tässä yhteydessä ei varsinaisia vaihtoehtoja ole laadittu, koska maanomistajien suunnitelmat ovat varsin selkeät. Aluksi tutkittiin rakentamisen ja reittien sijoittamista. Olemassa oleva tilanne on varsin selkeä eikä laajoille muutoksille ole tarvetta. Maanomistajien toiveet ja tavoitteet kaavan sisällölle on huomioitu varsin hyvin. Takalonlammen eteläosaan on tavoitteena sijoittaa ns. iglu -rakentamista, mikä mahdollistaa revontulien ja muiden taivaanilmiöiden tarkkkailun. Kuva 15 Alustava suunnitelma ns. igluista 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet Kaupungin kanssa käytyjen neuvottelujen sekä yleiskaavoituksen mitoituksen perusteella päädyttiin esillä olleeseen ratkaisuun. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Muutosalueella rakentamisen määrä lisääntyy huomattavasti, koska mm. varasto- ja huoltotiloja tarvitaan toiminnoissa varsin paljon. Tällä hetkellä alueelle tulevista matkailijoista suurin osa majoittuu muualla ja käyttää vain esim. kahvila-, husky-, poroajelu- ym. palveluja. Olemassa olevat tie-, vesi- ja viemäri- ja sähköinvestoinnit voidaan hyödyntää paremmin lisäämällä rakentamista. Nyt on tarkoitus monipuolistaa alueen tarjoamia mahdollisuuksia. Rakentaminen liittyy olevaan lähistön matkailutoimintaan, loma-asutukseen ja Rukan matkailupalveluihin ja tukee osaltaan pysyvän asutuksen säilymistä ja lisääntymistä lähialueella. Alue on reittien ja sijaintinsa puolesta erinomaisesti liittyneenä Rukan ydinalueeseen.
Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen muuttaa hieman alueensa maa- ja kallioperän pintakerroksia, mutta hyvin rajoitetuissa kohdissa. Vesistöön ei ole vaikutuksia, koska vesihuolto hoidetaan viranomaisten vaatimuksia vastaavasti ja rakentaminen liittyy yleiseen vesi- ja viemäriverkostoon. Uusi rakentaminen tulee pääasiassa irti rantaviivasta ja lammen rantatöyräs säilyy koskemattomana rantasaunoja, kokoustilaa, vähäisiä portaita ja polkuja lukuun ottamatta. Rakentavien kansainväliseen matkailuun osaksi tukeuvien yritysten imago jo edellyttää, että ympäristöasioihin kiinnitetään erityistä huomiota. Ilmaan tai ilmastoon ei ole vaikutuksia. Alueen metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä. Puusto on kuusivaltaista ja edellyttää sen varovaista uusimista valoisuuden lisäämiseksi. Alueella ei ole muusta ympäristöstä poikkeavia erityisalueita. Alue ei ole pohjavesialuetta. Rakentamisalueiden pintakasvillisuus poistuu ja saattaa lähialueilla muuttua. Rakentamisalueilla ei ole merkittävää kasvillisuutta. Samantyyppistä aluetta jää myös rakentamisen ulkopuolelle. Kaava-alueen sisällä oleva vesistö on pieni ja maaston pinnanmuodostus vaihtelevaa, joten rakentaminen ei vaikuta kaukomaisemiin. Lähempää tarkastellen maisemakuva muuttuu, mutta koska ympäristö on jo aiemman rakentamisen myötä otettu rakentamiskäyttöön, ei muutos ole kovin merkittävä. Rakentaminen tulee suurimmalta osaltaan irti rantaviivasta. Rakentamisen sopeutumiseen maisemaan kiinnitetään rakennus- ja tiesuunnittelussa erityistä huomiota. Alue on Rukan vilkkaan matkailukeskuksen ydinalueen välittömässä läheisyydessä. Kuva 16 Lammintuvan länsipuolella olevaa lammen läheistä rakennusaluetta Vaikutukset talouteen Ulkoinen tiestö on toteutettu alueella. Etelä- ja itäpuolella on yleisessä käytössä oleva Tahkolanrannantie. Sähköhuolto on helposti toteutettavissa koko alueelle. Vesihuolto toteutetaan liittymällä vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriverkostoon. Rakentaminen ei aiheuta maanomistajille, rakentajille tai yhteiskunnalle suuria ylimääräisiä kustannuksia. Korkeatasoinen ja laaja rakentaminen vaatii joka tapauksessa omat kulunsa.
Kuva 17 EVO:n vesi- ja viemäriverkosto menee alueen läpi. 20 kv linjat on kaapeloitu ja alueella on muuntaja Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Jätevesien ja muiden jätteiden käsittely hoidetaan määräysten mukaisesti ja liittymällä yleiseen vesi- ja viemäriverkkoon. Terveysriskejä ei aiheudu. Ulkoinen tiestö on rakennettu siten, että hälytysajoneuvoilla on hyvä pääsy alueelle. Sisäistä tiestöä on parannettava ja lisättävä jonkin verran rakentamisen edistymisen mukaan. Tiestö toteutetaan vaatimukset täyttävällä tavalla. Alueen viitoitus suoritetaan toteutumisen yhteydessä. Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Vapaa liikkumismahdollisuus vähenee hieman kaavan toteuduttua, ei kuitenkaan merkittävästi. Alue on jo ennestään rakennettua aluetta. Kulkeminen on syytä ohjata oleville poluille, reiteille ja linja-aukoille, koska alueen luonto ei kestä hallitsematonta laajaa kulutusta. Vesillä liikkuvien maihinnousumahdollisuudet eivät muutu, koska ulkopuolista käyttöä lammella ei ole. Kuva 18 Vasemmalla latureitti Lammintuvalta pohjoiseen ja oikealla alueen omaa husky- ja poroajelureittiä Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Rakentaminen, rakennusten ja alueiden kunnossapito sekä ohjelmapalvelu- ja majoitusyritykset tarjoavat alueelle työmahdollisuuksia, joten sosiaaliset vaikutukset ovat
myönteisiä. Alue on joka tapauksessa vilkkaassa käytössä olevan Rukan matkailukeskuksen välittömässä läheisyydessä. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Alue on jo kaavoitettu ja rakentunut myös ympäriltään. Metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä. Muutos ei aiheuta merkittäviä muutoksia rantamaisemaan. Rakentaminen tukee ja täydentää ympäristön asutusta ja loma-asutusta. Alueella ei ole rakennettua kulttuuriympäristöä eikä tiedossa olevia muinaismuistoja. Muut kaavan merkittävät vaikutukset Kaavanmuutoksella ei ole merkittäviä muita vaikutuksia. 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavaluonnos oli nähtävillä 2019. Huomautuksia. ja lausuntojen osalta Kuusamon yhdyskuntatekniikan lautakunta totesi 2019 seuraavaa: Kaavaehdotus oli nähtävillä. 2019. Huomautuksia. ja lausuntojen osalta Kuusamon yhdyskuntatekniikan lautakunta totesi 2019 seuraavaa: 5.1. Kaavan rakenne 5.1.1. Mitoitus Kaavaluonnoksessa 10.1.2019 oli kortteleissa pinta-alaa ja rakennusoikeutta seuraavasti: KORTTELI KÄYTTÖT PINTA-ALA RAKOIKEUS 1 RM 1,0229 500 2 RM 0,2064 200 3 RM 0,243 200 4 RM 0,33 250 5 RM 0,552 350 6 RM 0,432 350 7 RM-1 0,5072 200 8 RM-1 1,1086 300 9 RM-1 0,569 300 R 0,0897 30 VR 17,5229 VR-1 7,8931 789 VU-1 3,4608 500 LP 1,5748 300 W 1,9077 YHTEENSÄ 37,4201 4269 Kaavan aluetehokkuus oli luonnoksessa e=0.011. Kaavaehdotuksessa 2019 oli kortteleissa pinta-alaa ja rakennusoikeutta seuraavasti:
Takalonlampi on alkuperäisen emäkiinteistön sisällä kokonaan oleva oma yksityinen vesialue. Rantarakentamista lisätään suhteellisen vähän. Yksityisiä lomarakennuksia ei lammen rannoilla ole ollenkaan eikä niitä tule kaavoituksellakaan. 5.1.2 Palvelut Rukan erittäin monipuoliset palvelut ovat lähes kävelyetäisyydellä alueesta. Tarkoitus on monipuolistaa ja laajentaa olemassa olevia ohjelmapalveluita. Niiden käyttäjät tulevat tällä hetkellä pääasiassa alueen ulkopuolelta. Samalla lisätään alueen omia majoitusmahdollisuuksia, jolloin alueen monipuolisuus ja houkuttelevuus kasvaa merkittävästi. Rukan rakentamisen painopiste on siirtymässä entistä enemmän tunturin itäpuolelle uuden asemakaavan valmistuttua ja länsipuolen tultua lähes täyteen rakennetuksi. Myös uuden gondoli -hissin valmistuminen lyhentää Rukatunturin puolia toisiinsa.
Kuva 19 Alue tarjoaa mahdollisuuden mm. icekartingiin, husky- ja poroajeluihin, hiihtoon, retkeilyyn, (maasto)pyöräilyyn jne 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan johdosta ympäristön laatu voi parantua, koska rakentamisen myötä alueen ympäristöystävällinen hoito saadaan koskemaan koko aluetta. Kaavatyön yhteydessä on luontokohteet inventoitu ja ne otetaan huomioon. Kuva 20 Entiselle peltoalueelle tulee ns. iglujen pysäköintialue
Kuva 21 Takalonlammen itärannan rakennukset ovat harjanteen päällä ja rannassa on vain laiturit ja polut 5.3. Aluevaraukset 5.3.1. Korttelialueet Alueelle tulee 9 korttelia ja yksi erillinen sauna-alue. Tilastotiedot selviävät edellä olevista taulukoista ja tilastolomakkeelta. 5.3.2. Muut alueet Kortteleiden ulkopuolelle jääneet alueet on merkitty retkeily- ja virkistysalueiksi. 5.4. Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutukset on selostettu kappaleessa 4.5.2 ratkaisun valinnan yhteydessä. 5.5. Ympäristön häiriötekijät Alue on vilkkaan Rukan retkeily- ja matkailualueen välittömässä läheisyydessä, mikä ajoittain aiheuttaa lievää häiriötä. Alueelle ihmiset kuitenkin hakeutuvat juuri hyvien palvelujen, harrastusmahdollisuuksien ja yhteyksien vuoksi, joten häiriöt koetaan todennäköisesti vähäisiksi. Kelkkailun, icekartingin ym. lisääntyminen saattaa aiheuttaa vähäistä melua, mutta ohjattuna ja reiteillä pysyvänä vaikutus on vähäistä. 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat kaavakartalla. Kaavassa on käytetty ympäristöministeriön 1.5.2000 voimaan astuneen asetuksen mukaisia merkintöjä.
5.7. Nimistö Kaavateitä ei ole nimetty. Kaupunki nimeää tarvittaessa tiestöä. 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Erityisiä suunnitelmia ei ole laadittu koko aluetta koskevana. Yrittäjien omat suunnitelmat ovat osittain varsin pitkällä. Ohessa on kaavaluonnos työtä varten otetulla ortokuvalla esitettynä sekä eri toimintojen sijoittelua viistokuvilla. Kuva 22 Kaavaluonnos dronesta otetulla oikaistulla ortokuvalla
Kuva 23 Nykyisten ja uusien toimintojen sijoittelua viistokuvilla 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus Maanomistajat vastaavat kaavan rakentamisen toteuttamisesta. Caruna Oy toteuttaa sähköhuollon maanomistajan tilausten mukaisesti ja Kuusamon EVO vastaa vesi- ja viemärihuollosta samojen periaatteiden mukaisesti. Ohjelmapalvelu- ja matkailutonttien osalta rakentamistarpeita on alueella välittömästi. Alue on erittäin hyvin matkailutoimintaan soveltuvaa, luonnoltaan ja maisemiltaan kaunista aluetta, joten toteutus on varsin nopeaa. Alueen sijainti matkailukeskuksen läheisyydessä on erinomainen. Ennen kaikkea on kuitenkin tarkoitus toteuttaa varsin monipuoliset palvelut ja majoituksen tarjoava täyden palvelun alue. Kaava-alueelta päästään kunnostetuille reiteille ja rauhallisille alueille välittömästi.
6.3. Toteutuksen seuranta Kaupungin ja valtion eri viranomaiset seuraavat lupakäsittelyn yhteydessä ja muutoin alueen rakennuskannan yhtenäisyyttä, luonnon kestokykyä, vesistöjen laadun muutoksia, liikennettä jne ja tekevät niiden perusteella johtopäätöksiä ja päätöksiä kaavan toteuttamisesta. Kuusamossa, 10.1.2019 DI (maanmittaus, YKS 124) Kimmo Mustonen
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 305 Kuusamo Täyttämispvm 18.01.2019 Kaavan nimi TAKALONLAMMEN RANTA-ASEMAKAAVA Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 37,4201 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 37,4201 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 0,66 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset 10 Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset 10 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 37,4201 100,0 4269 0,01 37,4201 4269 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 28,8768 77,2 1289 0,00 28,8768 1289 R yhteensä 5,0608 13,5 2680 0,05 5,0608 2680 L yhteensä 1,5748 4,2 300 0,02 1,5748 300 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä 1,9077 5,1 1,9077 Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 37,4201 100,0 4269 0,01 37,4201 4269 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 28,8768 77,2 1289 0,00 28,8768 1289 VR 17,5229 60,7 17,5229 VR-1 7,8931 27,3 789 0,01 7,8931 789 VU-1 3,4608 12,0 500 0,01 3,4608 500 R yhteensä 5,0608 13,5 2680 0,05 5,0608 2680 R 0,0897 1,8 30 0,03 0,0897 30 RM 2,7863 55,1 1850 0,07 2,7863 1850 RM-1 2,1848 43,2 800 0,04 2,1848 800 L yhteensä 1,5748 4,2 300 0,02 1,5748 300 LP 1,5748 100,0 300 0,02 1,5748 300 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä 1,9077 5,1 1,9077 W 1,9077 100,0 1,9077
SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE TAKALONLAMMEN RANTA-ASEMAKAAVA KUUSAMON KAUPUNKI 305-416-10-6 305-416-10-7 305-416-10-13 305-416-10-14 SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Työn tarkoituksena on laatia ranta-asemakaavaa siten, että aluevaraukset, rakennusoikeudet ja kaavamääräykset vastaavat tämän hetken vaatimuksia ja Kuusamon yleiskaavan linjauksia. Rakennetut tiet, vesi- ja viemärilinjat, ladut yms. otetaan huomioon. Pohjakartta laaditaan erikseen. Kohteen yleissijainti on oheisella kartalla. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT, TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT Rukan yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 25.2.2004 4. Ote siitä on ohessa. Kaavaalueen sijainti on osoitettu vihreällä ympyrällä. Alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityistä ulkoilutarvetta tai ympäristöarvoja. Sen itä- ja pohjoispuolella on retkeilyreitti.
Koko Kuusamon strateginen yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.11.2016 ja 13.12.2016. Kaava ei ole vielä lainvoimainen. Siitä on ote ohessa. Kaavanmuutoksen ja laajennuksen sijainnit on osoitettu sinisellä ympyrällä. Tämä yleiskaava ei koske tarkempia yleiskaavoja, kuten esim. Rukan yleiskaavaa. Mm. kaivosten perustamisen kieltävä rm-1 määräys koskee myös aiempia osayleiskaavoja, jos kaava saa tältä osiltaan lainvoiman. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueelle. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2003, vahvistettu Ympäristöministeriössä 17.2.2005 ja tullut lainvoimaiseksi KHO:n päätöksellä 25.8.2006. 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013 ja vahvistettu Ympäristöministeriössä 23.11.2015. 2. vaihemaakuntakaava hyväksyttiin valtuustossa 7.12.2016. 3. vaihemaakuntakaava hyväksyttiin valtuustossa 11.6.2018. VAIKUTUSALUE Kaavan välitön vaikutusalue on kaava-alue lähistöineen. Välillisiä vaikutuksia saattaa olla lähiseudun muille maanomistajille, asukkaille, lomanviettäjille, retkeilijöille, vesistössä liikkuville jne, koska alueen kautta kulkee yleisessä käytössä olevia reittejä ja alueen palvelut liittyvät myös niiden käyttäjiin.
OSALLISET - maanomistajat ja asukkaat kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat kalastajat, veneilijät, hiihtäjät, retkeilijät, moottorikelkkailijat jne - kaupungin hallintokunnat maankäyttö rakennusvalvonta ympäristötoimi tekninen toimi - yhdyskuntatekniikka Caruna Oy Kuusamon EVO - viranomaiset Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan museo Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos - kuusamolaiset seurat ja yhdistykset Alakitkan paliskunta luonto- ym. järjestöt, yhdistykset ja seurat TIEDOTTAMINEN Työn aloittamisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kirjeillä lähialueiden maanomistajille, lehtikuulutuksella kaupungin päättämissä ilmoituslehdissä ja informaatiolla muille osallisille. Kaavan valmisteluaineisto pidetään samalla nähtävillä. Pyydetään tarvittavat lausunnot. Suunnitelmat laaditaan mahdollisimman havainnollisiksi. Kaavaehdotuksesta tiedotetaan samalla tavalla ja pyydetään lausunnot. OSALLISTUMINEN Osallistuminen hoidetaan lähinnä neuvotteluilla ja keskusteluilla kaavoittajan ja osallisten kanssa. Kaavoittajan yhteystiedot toimitetaan kaikille osallisille eri vaiheissa ja kehotetaan olemaan yhteydessä. Kaavan vaikutusalue on varsin suppea, joten laajempi osallistuminen ja osallistaminen ei ole tarpeen. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Osallistuminen hoidetaan lähinnä lausuntopyynnöillä nähtävilläolojen yhteydessä. SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - palveluihin - virkistykseen - liikenteeseen - tekniseen huoltoon - vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön. Metsälain mukaisten arvokkaiden elinympäristöjen ja luonnonsuojelu- tai vesilain mukaisten erityisten luontotyyppien tarkempi inventointi tehdään kaavoitustyön yhteydessä. - maisemaan - luonnonoloihin (kasvillisuus, eläimistö, luontotyypit) - luonnon monimuotoisuuteen - vesistöön, pohjaveteen - maa- ja metsätalouteen - vaikutukset talouteen - valtion ja kaupungin talouteen - yksityistaloudellisiin kustannuksiin - vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen - liikenneturvallisuuteen - ihmisten elinoloihin
- ympäristön puhtauteen - vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä - vaikutukset sosiaalisiin oloihin - vaikutukset kulttuuriin ja muinaisjäännöksiin - muut merkittävät vaikutukset VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN MENETELMÄT Vaikutukset arvioidaan työn kuluessa sekä kaavoittajan, osallisten ja viranomaisten välisissä palavereissa. Työssä käytetään asiantuntija-apua erityisesti luonnonoloihin, kasvillisuuteen, maisemaan ja muinaismuistoihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa ja tarvittaessa muilla osasektoreilla. VAIHTOEHDOT Vaihtoehtoja rakennuspaikkojen, reittien, palvelujen ja tiestön sijainnille tutkitaan kaavaluonnosvaiheessa. Kaavatyön kuluessa käytävien neuvottelujen ja kuulemisten kautta edetään kohti lopullista vaihtoehtoa. Rakentamisalueet sijoitetaan siten, että luonnon merkittävimmät ominaispiirteet, muinaismuistot ja tärkeimmät maisemakohdat säästyvät ja kunnallistekniikka voidaan toteuttaa taloudellisesti. KAAVOITUKSEN KULKU, AIKATAULU JA PÄÄTÖKSENTEKO Luontoselvitys, pohjakartan laatiminen, maastokäynnit 10-11 / 2018 Kaavatyön vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottaminen kirjeillä lähialueen maanomistajille, kuulutuksella ja informaatiolla muille osallisille. Kaavan valmisteluaineisto pidetään nähtävillä samalla. Pyydetään tarvittavat lausunnot. 01-02 / 2019 Kaavaehdotuksen laatiminen, asiakirjojen viimeistely, neuvottelut 03-04 / 2019 Muinaismuistoselvitys ja luontoselvityksen tarkennus tarvittaessa 05-06 / 2019 Kaavaehdotus nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 65 mukaisesti, esittelyt osallisille, viranomaisneuvottelu tarvittaessa 06-08 / 2019 Kaavan hyväksyminen yhdyskuntatekniikan lautakunnassa 09-11 / 2019 Suunnitelmia ja asiakirjoja tarkennetaan jatkuvasti työn kuluessa. Neuvotteluista ja osallistumisesta pidetään pöytäkirjaa. Tärkeimmät asiat dokumentoidaan kaavaselostuksessa. YHTEYSTIEDOT KAAVOITTAJA: Kimmo Mustonen KimmoKaava 0400 703 521 DI (maanmittaus, YKS 124) Kitkantie 34 F 40 kimmo.mustonen@kimmokaava.fi 93600KUUSAMO www.kimmokaava.fi KAUPUNKI: Leavuokko Alavuotunki Pekka Räisänen Kuusamon kaupunki kaavoitusarkkitehti kaavoitusteknikko Kaiterantie 22 040 825 5173 040 759 4218 Maankäyttö leavuokko.alavuotunki@kuusamo.fi pekka.raisanen@kuusamo.fi 93600 KUUSAMO www.kuusamo.fi PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi esittää kaupungin virkamiehille tai kaavoittajalle. Kuusamossa, 5.12.2018, päivitetty viimeksi 10.1.2019 DI (maanmittaus, YKS 124) Kimmo Mustonen