KUUSAMON KAUPUNKI LUONNOS HYVÄKSYTTY YHDYSKUNTATEKNIIKAN LAUTAKUNNASSA

Transkriptio

1 KUUSAMON KAUPUNKI VUOSSELIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS LUONNOS EHDOTUS 201 HYVÄKSYTTY YHDYSKUNTATEKNIIKAN LAUTAKUNNASSA 201

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Muinaismuistot Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohtatavoitteet Työn aikana syntyneet tavoitteet Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi Ratkaisun valinta ja perusteet Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset talouteen Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Vaikutukset kulttuuriin Muut kaavan merkittävät vaikutukset Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA... 27

3 Kuva 1 Kaava-alueen sijainti

4 KAAVA-ALUE JA KAAVOITUKSEN TARKOITUS: KUUSAMON KAUPUNKI VUOSSELIJÄRVEN KOILLISOSAN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUU- TOS KAAVAN LAATIJA: DI (MAANMITTAUS, YKS 124) KIMMO MUSTONEN KIMMOKAAVA OS. KITKANTIE 34 F 40, KUUSAMO kimmo.mustonen@kimmokaava.fi KAAVAN VIREILLETULO: - VIREILLETULOILMOITUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NÄHTÄVILLÄ EM. PÄIVÄSTÄ ALKAEN KAAVAN KÄSITTELY: - KAAVAN VALMISTELUAINEISTO ELI KAAVALUONNOS NÄHTÄVILLÄ YHDYSKUNTATEKNIIKAN LAUTAKUNNAN PÄÄTÖS KAAVAN JATKOKÄSIT- TELYSTÄ KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ KUUSAMON YHDYSKUNTATEKNIIKAN LAUTAKUNNAN PÄÄTÖS KAAVAN HYVÄKSYMISESTÄ Kuvat: Kimmo Mustonen Dronekuvat Arkkitehtitoimisto Kanttia2 Oy

5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan muuttaminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajien aloitteesta v syksyllä tapahtuneiden kiinteistöluovutusten jälkeen. Välittömästi tehtiin maastokäynnit yms. Kaavan luonnostelu alkoi 2018 alkutalvesta alueen laajuuden selvittyä. Muutos koskee Vuosselijärven pohjoispuolella olevaa suppeaa osaa kaavasta. Muutoksen ja laajennuksen vireille tulosta ilmoitettiin Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä Kuusamon yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti ehdotuksen asettamisesta nähtäville 201. Kaavaehdotus oli nähtävillä Lautakunta hyväksyi muutoksen Asemakaava Rakennuspaikkoja ja rakennusoikeutta lisätään nykyään käytössä olevan Rukan osayleiskaavan mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Alue on Rukan matkailualueen välittömässä läheisyydessä ja latu-, kelkka- ym. reitit kulkevat alueen vieressä. Vesi- ja viemärijohdot menevät alueen halki. Alueen lähellä on myös merkittävästi matkailutoimintaa Asemakaavan toteuttaminen Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta rakentamisen osalta. Caruna Oy vastaa sähköhuollosta ja Kuusamon EVO vesi- ja viemärihuollosta. Kaavan alueelle ja lähelle on jatkuvasti rakennettu uusia lomarakennuksia ja todennäköisesti toteutus jatkuu vilkkaana lähivuosina.

6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue on hyvin matkailu- ja lomarakentamiseen soveltuvaa kaunista rantamaastoa, jonka rakennuskelpoisuus on erinomaista. Alue on Rukan matkailukeskuksen välittömässä läheisyydessä ja latu-, moottorikelkka- yms. reitit ovat alueen välittömässä läheisyydessä. Kuva 2 Vuosselijärven lähellä olevaa osaa muutosalueesta Luonnonympäristö Alue on kuusivaltaista kangasta. Alue on kokonaan rakennuskelpoista vaikkakin pohjoisosan osien ympärillä hieman kosteaa. Puusto on täysikasvuista lähes koko alueella. Pääpuulaji on kuusi. Myös mäntyä kasvaa jonkin verran sekä myös lehtipuita rannalla ja kosteammilla alueilla. Taimikoita ei alueella ole. Rannan tuntumassa maasto nousee n m vajaan sadan metrin matkalla. Pohjoisosa on tasaisempaa loivasti etelään viettävää rinnettä. Korkeuserot vaihtelevat kaava-alueella Vuosselijärven n. 310 m tasosta n. 330 m tasoon alueen pohjoisosassa. Ohessa on Paikkatietoikkunan rinnevalovarjostekuva alueesta ympäristöineen. Luonnonolot inventoidaan ja tuodaan esille liitteenä ehdotusvaiheessa.

7 Kuva 3 Paikkatietoikkunan rinnevalovarjostekuva Ohessa on Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän Suomen järvien Järviwiki tietokannan tietoja Vuosselijärvestä sekä myös Vesikartta -palvelun tiedot. Vajaa 10 vuotta sitten vesiruttoa on ollut runsaasti, mutta sen jälkeiseltä ajalta ei ole merkintöjä. Järvi on erittäin matala keskisyvyyden ollessa alle metrin, joten vedenlaatu on haavoittuvainen. Luokittelu on tyydyttävä. Alue ei kuulu tärkeisiin pohjavesialueisiin.

8 Kuva 4 Järviwikin ja SYKE:n vedenlaatukartan tiedot Vuosselijärvestä

9 Alue ei kuulu arvokkaisiin kallioalueisiin ( Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Pohjois-Pohjanmaalla, alueellinen ympäristöjulkaisu 203), maisema-alueisiin ( Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet, P-P liitto) tai perinnemaisema-alueisiin ( Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat, alueellinen ympäristöjulkaisu 44). Myöskään kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia ei alueella ole ( Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, P-P seutukaavaliitto 1993). Kiinteitä muinaisjäännöksiä ei alueelta ole löydetty ( Pohjois- Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset, P-P liitto ja Rukan osayleiskaava). RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Kohteita ei ole lähellä. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi on myös uusittavana. Kommentoitavana alkuvuonna 2016 olleeseen selvitykseen kuuluu mm. Rukan vaarajono kohde. Se korvaa aiemman Virkkula-Ruka kohteen. Sitä laajennetaan etelään. Aluerajaus on oheisella kartalla. Se ei koske kaava-aluetta vaan ainoastaan Vuosselijärven länsirantaa. Kuva 5 Valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajaus Rakennettu ympäristö Muutosalueella ei ole rakennuksia. Itäpuolella samalla kiinteistöllä on pienehkä, vanha lomarakennus. Se kuuluu Rukan asemakaavan alueeseen. Länsipuolella kaavojen ulkopuolella kiinteistöllä on lomarakennus, vierasmaja ja sauna. Vuosselijärven ympärillä on rakennettu paljon loma-asutusta ja matkailurakennuksia. Rukan matkailukeskus on alueen länsipuolella muutaman kilometrin päässä. Pohja-

10 kartta on laitettu ajan tasalle rakentamisen, tiestöjen yms. osalta. Alueella on vesi-, viemäri- ja sähköverkosto. Ohessa on lähialueen kaikki rakennukset esitettynä. Kuva 6 Paikkatietoikkunan rakennustilanne Kuva 7 Vasemmalla muutosalueen itäpuolella ja oikealla länsipuolella oleva lomarakennus Maanomistus Muutosalue on yksityisten tai tulevan yhtiön omistuksessa ja käsittää seuraavan kiinteistön aluetta: Muinaismuistot Voimassa olevan ranta-asemakaavan laatimisen aikaan muinaismuistoja ei ole inventoitu. Rukan osayleiskaavan yhteydessä tehty inventointi on ollut varsin yleispiirteinen. Inventoinnin tarve ratkaistaan kaavoituksen aikana. Muinaismuistorekisterin mukaan lähin tiedossa oleva kohde on alueen länsipuolella Vuosselijärven rannan lähellä oleva Rukajärvi Jumalanviljankorpi, joka on historiallisen ajan talonpohja. Sen tiedot on ohessa.

11 Kuva 8 Muinaismuistorekisterin tiedot itäpuolella olevasta kohteesta 3.2. Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa eikä päätöksestä ole valitettu. 3. vaihemaakuntakaava on hyväksytty Ohessa on kartta, jossa on maakuntakaavan sekä vaihemaakuntakaavojen epävirallinen yhdistelmä. Koska maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella, ei merkintöjä ja määräyksiä ole tarkemmin tuotu esille. Kuva 9 Ote maakuntakaavayhdistelmästä Rukan osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kohde on ak aluetta eli jo voimassa olevaa (ranta-)asemakaava-aluetta. Alue on merkinnäl-

12 tään R-2 eli Väljää loma-asuntoaluetta. Tämä kaava on varsin yleispiirteinen. Ote osayleiskaavasta ja R-2 -merkinnästä on ohessa. Kuva 10 Ote Rukan osayleiskaavasta ja R-2 -merkinnästä, vihreällä muutoksen sijainti Koko Kuusamon strateginen yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja uudelleen muotovirheen vuoksi Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi päätöksen osittain, joten se ei ole lainvoimainen. Kaavasta on ote ohessa. Kaavanmuutoksen sijainti on osoitettu violetilla ympyrällä. Tämä yleiskaava ei koske tarkempia yleiskaavoja, kuten esim. em. Rukan yleiskaavaa. Mm. kaivosten perustamisen kieltävä rm-1 määräys (paksu sininen katkoviiva) koskee mahdollisesti aikanaan myös aiempia osayleiskaavoja. Nimenomaan tätä merkintää valitus on koskenut.

13 Kuva 11 Ote hyväksytystä yleiskaavasta Oulun lääninhallitus on vahvistanut Vuosselijärven koillisosan rantakaavan. Osa kaavan eteläosasta on myöhemmin muuttunut asemakaavaksi. Ohessa on pienennös alkuperäisestä kaavasta. Kuva 12 Vuosselijärven koillisosan rantakaava

14 Rukan ympärillä on suuri määrä asema- ja ranta-asemakaavoja. Niiden rajaus on esitetty oheisella kartalla. Vihreällä on rajattu asemakaava-alueet ja punaisella rantaasemakaavat. Kuva 13 Lähialueen kaavatilanne Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen Alue ei ole rakennuskiellossa. Pohjakartta on laadittu mittakaavassa 1:2000. Kartta on laadittu alun perin 1980 luvulla. Nyt pohjakarttana käytetään kaupungin laatimaa asemakaavan pohjakarttaa, joka on laitettu ajan tasalle uusien teiden, rajojen yms. osalta Asemakaavan suunnittelun tarve Rantakaava on ollut vahvistettuna muutosalueella lähes kolmekymmentä vuotta. Kaavan rakennuspaikoista on yli puolet jo toteutunut. Rukan alueen rakennusoikeuksia korotettu, mikä on tarkoituksenmukaista tehdä myös tällä alueella 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan muuttaminen lähti liikkeelle maanomistajien aloitteesta v syksyllä. Muutoksen vireille tulosta tiedotettiin 2018 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä em. päivästä alkaen. Kaavan valmisteluaineisto = kaavaluonnos oli nähtävillä Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot:

15 - maanomistajat ja asukkaat - kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat - lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat - vesistöissä ja retkeilyreiteillä liikkuvat matkailijat, veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne - kaupungin hallintokunnat - maankäyttö - rakennusvalvonta - ympäristötoimi - elinkeinotoimi - tekninen toimi - yhdyskuntatekniikka - Caruna Oy - Kuusamon EVO - viranomaiset - Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Pohjois-Pohjanmaan liitto - Pohjois-Pohjanmaan museo - Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos - kuusamolaiset seurat ja yhdistykset - Alakitkan paliskunta Vireilletulo Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty alun perin 2018 ja se on nähtävillä 2018 alkaen. Suunnitelmaa pidetään ajan tasalla työn aikana Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan laatimisen yhteydessä on käyty mm. seuraavia neuvotteluja: - aiemman kaavan teon yhteydessä on käyty lukuisia keskusteluja ja viranomaisneuvotteluja eri tahojen kanssa - neuvottelu kaupungin (Räisänen) ja kaavoittajan (Mustonen) välillä kaavaneuvottelu maanomistajan (Marin), kaupungin (Räisänen) ja kaavoittajan (Mustonen) välillä Viranomaisyhteistyö Alueella ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä kohteita tai alueita, joten neuvotteluja ei tarvitse pitää 4.4. Asemakaavan tavoitteet Lähtökohtatavoitteet Valtioneuvosto on antanut päätöksensä maankäyttö- ja rakennuslain 22 mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tavoitteet on vähäisillä tarkistuksilla uudistettu Seuraava uudistus on hyväksytty valtioneuvostossa ja tavoitteet tulivat voimaan Uusilla tavoitteilla pyritään: tukemaan siirtymistä vähähiiliseen yhteiskuntaan edistämään luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön kestävää käyttöä luomaan mahdollisuuksia elinkeinojen uudistumiselle alueidenkäytön avulla huomioimaan kaupungistumisen tarjoamat mahdollisuudet ja vastaamaan sen tuomiin haasteisiin Valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen

16 tehokas liikennejärjestelmä terveellinen ja turvallinen elinympäristö elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat uusiutumiskykyinen energiahuolto Kaavan vaikutusta tavoitteisiin sekä niiden edistämistä on kuvattu seuraavassa taulukossa. Tavoite Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Tehokas liikennejärjestelmä Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Kaavan vaikutus ja tavoitteen edistäminen Alueen lähellä on huomattavasti loma- ja matkailurakennuksia sekä niitä palvelevia reittejä ja palveluja. Alue on yleisen tien lähellä Alueelle on tarpeet täyttävät tieyhteydet lähes kaikille rakennuspaikoille, joita vain hieman on jatkettava. Teitä on ajoittain parannettava. Muutos ei vaikuta järjestelmiin merkittävästi. Yleisten teiden kapasiteetti riittää myös lisääntyvälle liikenteelle Hieman melua aiheutuu Vuosselintiestä, kelkkareitin käytöstä, jäällä tapahtuvasta kelkkailusta ja muiden reittien kunnostuksesta. Muita häiriötekijöitä ei ole. Jätevesien käsittely hoidetaan liittymällä viemäriin, joten pinta- tai pohjavesien tila ei heikenny. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole merkittävää kulttuuriympäristöä, muinaismuistoja tai rakennusperintökohteita. Luontoarvoiltaan merkittäviä alueita ei alueilla ole. Alueen rakentaminen, eläminen ja käyttö tehdään ympäristöystävällisesti mahdollisimman vähän luonnonvaroja käyttäen. Tavoitetta edistetään. energia- Uusiutumiskykyinen huolto Nykyiset verkostot riittävät alueen liikennöintiin ja tekniseen huoltoon eikä suurta lisäkuormitusta aiheudu. Energian tarve on suhteellisen vähäinen ja hoidetaan olemassa olevien verkostojen kautta. Tavoitetta edistetään. Maakuntakaavassa alue on pääasiassa osoitettu lomarakentamista ja matkailua palvelevaan toimintaan. Maakuntakaavoituksessa Rukan ja Kuusamon matkailukaupungin luominen on tullut uutena ajatuksena mukaan. Vaihemaakuntakaavoitus ei ole johtamassa muutoksiin. Rukan 1. osayleiskaavassa alue oli loma- ja matkailutoimintaan tarkoitettu. Uudessa Rukan osayleiskaavassa rakentamista pyritään entisestään keskittämään Rukan ydinalueelle, mihin tavoitteeseen myös tekeillä olevan kaavan rakentaminen hyvin sopeutuu. Myös Kuusamo-Ruka matkailualueen osayleiskaava ja Kuusamon strateginen yleiskaava tukevat alueen loma- ja matkailukäyttöä. Kaupungilla ei ole erikseen alueelle annettuja tavoitteita. Kaavan sisältöä ja mitoitusta on käsitelty monissa neuvotteluissa ja keskusteluissa työn aikana. Ranta-asemakaava pyritään muuttamaan siten, että kaava olisi entistä toteuttamiskelpoisempi. Alueella voidaan yhdistää kesäaikaisen käytön mahdollisuudet ja samalla lisätä talviaikaista käyttöä mm. moottorikelkka-, hiihto-, koiravaljakko- yms. reittien kauttakulkukohteena.

17 Työn aikana syntyneet tavoitteet Työn aikana on tavoitteita tullut esille käydyissä neuvotteluissa ja keskusteluissa. Ne on selostettu muualla ja on pystytty varsin hyvin ottamaan huomioon Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi Tässä yhteydessä ei varsinaisia vaihtoehtoja ole laadittu, koska maanomistajan suunnitelmat ovat varsin selkeät ja muutosalue on pieni. Kuitenkin aluksi tutkittuun rakentamisen sijoittamista kahteen kortteliin oheisen kuvan mukaisesti. Siitä kuitenkin luovuttiin, koska rakennusoikeus on varsin pieni ja tarkemmalle suunnittelulle jää enemmän mahdollisuuksia sijoitettaessa se yhteen kortteliin. Rakennusoikeus lisääntyy Rukan yleisen kehityksen mukaisesti. Muutosalueella huomioidaan nykyisten maanomistajien toiveet ja tavoitteet kaavan sisällölle. Kuva 14 Alustava luonnos rakentamisesta kahtena korttelina Ratkaisun valinta ja perusteet Kaupungin kanssa käytyjen neuvottelujen, aiemman ranta-asemakaavoituksen sekä yleiskaavoituksen perusteella päädyttiin esillä olleeseen ratkaisuun. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Muutosalueella rakentamisen kerrosala lisääntyy. Olemassa olevat tie-, vesi- ja viemäri- ja sähköinvestoinnit voidaan hyödyntää. Kaava on yli puoleksi jo toteutunut Vuosselintien pohjoispuolella.

18 Rakentaminen liittyy olevaan lähistön matkailutoimintaan, loma-asutukseen ja Rukan matkailupalveluihin ja tukee osaltaan pysyvän asutuksen säilymistä ja lisääntymistä lähialueella. Alue on reittien ja sijaintinsa puolesta erinomaisesti liittyneenä Rukan ydinalueeseen. Kuva 15 Asemakaavan puolella idässä oleva tie, joka on muutosalueen kiinteistöllä Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen muuttaa hieman alueensa maa- ja kallioperän pintakerroksia, mutta hyvin rajoitetuissa kohdissa. Vesistöön ei ole vaikutuksia, koska vesihuolto hoidetaan viranomaisten vaatimuksia vastaavasti ja rakentaminen liittyy yleiseen vesi- ja viemäriverkostoon. Rakentaminen tulee pääasiassa irti rantaviivasta ja Vuosselinjärven rantatöyräs säilyy koskemattomana pientä rantasaunaa, vähäisiä portaita ja polkuja lukuun ottamatta. Rakentavien yritysten imago jo edellyttää, että ympäristöasioihin kiinnitetään erityistä huomiota. Ilmaan tai ilmastoon ei ole vaikutuksia. Alueen metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä. Puusto on kuusivaltaista ja edellyttää sen varovaista uusimista valoisuuden lisäämiseksi. Alueella ei ole muusta ympäristöstä poikkeavia erityisalueita. Alue ei ole pohjavesialuetta. Rakentamisalueiden pintakasvillisuus poistuu ja saattaa lähialueilla muuttua. Rakentamisalueilla ei ole merkittävää kasvillisuutta. Samantyyppistä aluetta jää myös rakentamisen ulkopuolelle. Kaava-alueen lähivesistö on pieni ja maaston pinnanmuodostus vaihtelevaa, joten rakentaminen vaikuttaa varsin vähän kaukomaisemiin. Lähempää tarkastellen maisemakuva muuttuu, mutta koska ympäristö on jo aiemman rakentamisen myötä otettu rakentamiskäyttöön, ei muutos ole kovin merkittävä. Rakentaminen tulee suurimmalta osaltaan irti rantaviivasta. Rakentamisen sopeutumiseen maisemaan kiinnitetään rakennus- ja tiesuunnittelussa erityistä huomiota. Alue on Rukan vilkkaan matkailukeskuksen ydinalueen välittömässä läheisyydessä.

19 Kuva 16 Korttelin 24 rakennusaluetta Vaikutukset talouteen Ulkoinen tiestö on toteutettu alueella. Pohjoispuolella on yleisessä käytössä oleva Vuosselintien ja länsi- ja itäpuolella mökkitiet. Sähköhuolto on helposti toteutettavissa koko alueelle. Vesihuolto toteutetaan liittymällä vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriverkostoon. Rakentaminen ei aiheuta maanomistajille, rakentajille tai yhteiskunnalle suuria ylimääräisiä kustannuksia. Korkeatasoinen ja laaja rakentaminen vaatii joka tapauksessa omat kulunsa. Kuva 17 EVO:n vesi- ja viemäriverkosto menee alueen läpi Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Jätevesien ja muiden jätteiden käsittely hoidetaan määräysten mukaisesti ja liittymällä yleiseen vesi- ja viemäriverkkoon. Terveysriskejä ei aiheudu. Ulkoinen tiestö on rakennettu siten, että hälytysajoneuvoilla on hyvä pääsy alueelle. Sisäistä tiestöä on parannettava ja lisättävä jonkin verran rakentamisen edistymisen mukaan. Tiestö to-

20 teutetaan vaatimukset täyttävällä tavalla. Alueen viitoitus suoritetaan toteutumisen yhteydessä. Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Vapaa liikkumismahdollisuus vähenee hieman kaavan toteuduttua, ei kuitenkaan merkittävästi. Alue on jo ennestään ollut rakennettua loma- ja matkailualuetta. Kulkeminen on syytä ohjata oleville poluille, reiteille ja linja-aukoille, koska alueen luonto ei kestä hallitsematonta laajaa kulutusta. Vesillä liikkuvien maihinnousumahdollisuudet eivät muutu. Vapaan rantaviivan osuus ei muutoksen johdosta pienene. Vuosselinjärvellä ei sen pienestä koosta johtuen juuri ole ulkopuolista liikkumista. Vesillä liikkujilla on yleensä oma rantapaikka ja venevalkama tai he käyttävät olemassa olevia venerantoja. Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Rakentaminen, rakennusten ja alueiden kunnossapito sekä matkailuyritykset tarjoavat alueelle työmahdollisuuksia, joten sosiaaliset vaikutukset ovat myönteisiä. Alue on joka tapauksessa vilkkaassa käytössä olevan Rukan matkailukeskuksen välittömässä läheisyydessä. Vaikutukset kulttuuriin Alue on jo kaavoitettu ja rakentunut myös ympäriltään. Metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä. Muutos ei aiheuta merkittäviä muutoksia rantamaisemaan. Rakentaminen tukee ja täydentää ympäristön asutusta ja loma-asutusta. Muut kaavan merkittävät vaikutukset Kaavanmuutoksella ei ole merkittäviä muita vaikutuksia Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavaluonnos oli nähtävillä Huomautuksia. ja lausuntojen osalta Kuusamon yhdyskuntatekniikan lautakunta totesi seuraavaa: Kaavaehdotus oli nähtävillä Huomautuksia. ja lausuntojen osalta Kuusamon yhdyskuntatekniikan lautakunta totesi seuraavaa: 5.1. Kaavan rakenne Mitoitus Voimassa olevassa kaavassa alue on kokonaan virkistysaluetta (VL/yk) Kaavaluonnoksessa oli kortteleissa pinta-alaa ja rakennusoikeutta seuraavasti: Kortteli Merkintä Pinta-ala Rakennusoikeus 24 RM R VL/yk yhteensä

21 Kaavaehdotuksessa oli kortteleissa pinta-alaa ja rakennusoikeutta seuraavasti: Kortteli Merkintä Pinta-ala Rakennusoikeus Kaavan aluetehokkuus oli luonnoksessa e= Kaava-alueeseen kuuluu rantaviivaa Vuosselinjärvellä kaavan muutosalueella n. 50 m muuntamattomana ja n. 40 m muunnettuna. Vertailu tähän ei myöskään anna oikeaa kuvaa rakentamisen sijoittuessa pääasiassa irti rannasta ja koska muutokseen kuuluu vain osa kiinteistön rantaviivasta. Osa on muutettu asemakaavaksi Palvelut Rukan erittäin monipuoliset palvelut ovat lähes kävelyetäisyydellä alueesta, joten alueelle ei ole tarpeen sijoittaa palveluja. Rukan rakentamisen painopiste on siirtymässä entistä enemmän tunturin itäpuolelle uuden asemakaavan valmistuttua ja länsipuolen tultua lähes täyteen rakennetuksi. Myös uuden gondoli -hissin valmistuminen lyhentää Rukatunturin puolia toisiinsa Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Muutoksen johdosta ympäristön laatu voi parantua, koska rakentaminen myötä alueen hoito saadaan koskemaan koko aluetta. Kaavatyön yhteydessä on luontokohteet inventoitu ja ne otetaan huomioon Aluevaraukset Korttelialueet Alueelle tulee yksi uusi matkailua palvelevien rakennusten kortteli sekä siihen liittyvän saunan alue. Tilastotiedot selviävät edellä olevista taulukoista ja tilastolomakkeelta Muut alueet Kortteleiden ulkopuolelle jääneet alueet on merkitty lähivirkistysalueiksi (VL). Kuva 18 Alueen pohjoisosassa on hieman muuta ympäristöä kosteampi alue ojien ollessa tukossa

22 Kuva 19 Aivan alueen pohjoisosa on vastaavasti kuivempaa 5.4. Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutukset on selostettu kappaleessa ratkaisun valinnan yhteydessä Ympäristön häiriötekijät Alue on vilkkaan Rukan retkeily- ja matkailualueen välittömässä läheisyydessä, mikä ajoittain aiheuttaa lievää häiriötä. Alueelle ihmiset kuitenkin hakeutuvat juuri hyvien palvelujen, harrastusmahdollisuuksien ja yhteyksien vuoksi, joten häiriöt koetaan todennäköisesti vähäisiksi. Kelkkailun lisääntyminen saattaa aiheuttaa vähäistä melua, mutta ohjattuna ja reiteillä pysyvänä vaikutus on vähäistä. Etenkin järven jäällä tapahtuva villi kelkkailu saattaa aiheuttaa häiriöitä Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat kaavakartalla. Kaavassa on käytetty ympäristöministeriön voimaan astuneen asetuksen mukaisia merkintöjä Nimistö Kaavateitä ei ole nimetty. Kaupunki nimeää tarvittaessa tiestöä Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Erityisiä suunnitelmia ei ole laadittu koko aluetta koskevana. Ohessa on kaavaluonnos ortokuvalla esitettynä.

23 Kuva 20 Kaavaluonnos ilmakuvalla 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus Maanomistajat vastaavat kaavan rakentamisen toteuttamisesta. Caruna Oy toteuttaa sähköhuollon maanomistajan tilausten mukaisesti ja Kuusamon EVO vastaa vesi- ja viemärihuollosta samojen periaatteiden mukaisesti. Lomarakennus- ja matkailutonttien osalta rakentamistarpeita on muutosalueella välittömästi. Alue on ominaisuuksiltaan erittäin hyvin matkailutoimintaan ja lomarakentamiseen soveltuvaa, luonnoltaan ja maisemiltaan kaunista aluetta, joten toteutus on varsin nopeaa. Alueen sijainti matkailukeskuksen läheisyydessä on erinomainen. Rakennusalueelta päästään kunnostetuille reiteille ja mm. Valtavaaran koskemattomille

24 ja rauhallisille alueille välittömästi. Myös järven mahdollisuuksia voidaan hyödyntää kaikkina vuodenaikoina Toteutuksen seuranta Kaupungin ja valtion eri viranomaiset seuraavat lupakäsittelyn yhteydessä ja muutoin alueen rakennuskannan yhtenäisyyttä, luonnon kestokykyä, vesistöjen laadun muutoksia, liikennettä jne ja tekevät niiden perusteella johtopäätöksiä ja päätöksiä kaavan toteuttamisesta. Kuusamossa, DI (maanmittaus, YKS 124) Kimmo Mustonen

25 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 305 Kuusamo Täyttämispvm Kaavan nimi Hyväksymispvm Hyväksyjä Hyväksymispykälä Generoitu kaavatunnus VUOSSELIJÄRVEN KOILLISOSAN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAI- NEN MUUTOS Ehdotuspvm Vireilletulosta ilm. pvm Kunnan kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,0946 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,0946 [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset 2 Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset 2 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 2, , ,02 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 1, ,8-0,5069 R yhteensä 0, , ,07 0, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]

26 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 2, , ,02 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 1, ,8-0,5069 VL 1, ,0-0,5069 R yhteensä 0, , ,07 0, R 0,0283 5,6 30 0,11 0, RM 0, , ,06 0, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

27 SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE VUOSSELIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS KUUSAMON KAUPUNKI SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Työn tarkoituksena on muuttaa ranta-asemakaavaa siten, että rakennusoikeudet ja kaavamääräykset vastaavat tämän hetken vaatimuksia ja Kuusamon yleiskaavan linjauksia. Rakennetut tiet, vesi- ja viemärilinjat, ladut yms. otetaan huomioon muutoksessa. Pohjakartta on laitettu ajan tasalle. Kohteen yleissijainti on oheisella kartalla. Nykyinen ranta-asemakaava on hyväksytty Kuusamon kunnanvaltuustossa ja päätös vahvistettu Oulun lääninhallituksessa Alkuperäinen kaava ja muutosalueen sijainti on ohessa. Loppuosa kaavan ranta-alueesta on muutettu asemakaavaksi.

28 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT, TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT Rukan yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Ote siitä on ohessa. Muutosalueen sijainti on osoitettu vihreällä ympyrällä. Kohde on väljää loma-asuntoaluetta (R-2) sekä ak aluetta eli jo voimassa olevaa asemakaava-aluetta. Sen itä- ja pohjoispuolella on retkeilyreitti. Vuosselintie on pohjoisessa muutoksen rajalla. Koko Kuusamon strateginen yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja Kaava ei ole vielä lainvoimainen. Siitä on ote ohessa. Kaavanmuutoksen sijainti on osoitettu violetilla ympyrällä. Tämä yleiskaava ei koske tarkempia yleiskaavoja, kuten esim. Rukan yleiskaavaa. Mm. kaivosten perustamisen kieltävä rm-1 määräys koskee myös aiempia osayleiskaavoja, jos kaava saa tältä osiltaan lainvoiman.

29 Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueelle. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa , vahvistettu Ympäristöministeriössä ja tullut lainvoimaiseksi KHO:n päätöksellä vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu Ympäristöministeriössä vaihemaakuntakaava hyväksyttiin valtuustossa vaihemaakuntakaava hyväksyttiin valtuustossa VAIKUTUSALUE Kaavan välitön vaikutusalue on varsinainen muutosalue lähistöineen. Välillisiä vaikutuksia saattaa olla Vuosselijärven ja muiden lähivesistöjen rantojen tai lähiseudun muille maanomistajille, asukkaille, lomanviettäjille, retkeilijöille, vesistössä liikkuville jne. Vaikutusalue rajautuu suhteellisen suppeaan alueeseen, koska kaavalla tehtävät muutokset ovat vähäisiä. OSALLISET - maanomistajat ja asukkaat kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat kalastajat, veneilijät, hiihtäjät, retkeilijät, moottorikelkkailijat jne - kaupungin hallintokunnat maankäyttö rakennusvalvonta ympäristötoimi tekninen toimi - yhdyskuntatekniikka Caruna Oy Kuusamon EVO - viranomaiset Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan museo Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos - kuusamolaiset seurat ja yhdistykset Alakitkan paliskunta luonto- ym. järjestöt, yhdistykset ja seurat TIEDOTTAMINEN Työn aloittamisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kirjeillä lähialueiden maanomistajille, lehtikuulutuksella kaupungin päättämissä ilmoituslehdissä ja informaatiolla muille osallisille. Kaavan valmisteluaineisto pidetään samalla nähtävillä. Pyydetään tarvittavat lausunnot. Suunnitelmat

30 laaditaan mahdollisimman havainnollisiksi. Kaavaehdotuksesta tiedotetaan samalla tavalla ja pyydetään lausunnot. OSALLISTUMINEN Osallistuminen hoidetaan lähinnä neuvotteluilla ja keskusteluilla kaavoittajan ja osallisten kanssa. Kaavoittajan yhteystiedot toimitetaan kaikille osallisille eri vaiheissa ja kehotetaan olemaan yhteydessä. Kaavan vaikutusalue on varsin suppea, joten laajempi osallistuminen ja osallistaminen ei ole tarpeen. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Osallistuminen hoidetaan lähinnä lausuntopyynnöillä nähtävilläolojen yhteydessä. SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - palveluihin - virkistykseen - liikenteeseen - tekniseen huoltoon - vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön. Metsälain mukaisten arvokkaiden elinympäristöjen ja luonnonsuojelu- tai vesilain mukaisten erityisten luontotyyppien tarkempi inventointi tehdään kaavoitustyön yhteydessä. - maisemaan - luonnonoloihin (kasvillisuus, eläimistö, luontotyypit) - luonnon monimuotoisuuteen - vesistöön, pohjaveteen - maa- ja metsätalouteen - vaikutukset talouteen - valtion ja kaupungin talouteen - yksityistaloudellisiin kustannuksiin - vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen - liikenneturvallisuuteen - ihmisten elinoloihin - ympäristön puhtauteen - vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä - vaikutukset sosiaalisiin oloihin - vaikutukset kulttuuriin ja muinaisjäännöksiin - muut merkittävät vaikutukset VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN MENETELMÄT Vaikutukset arvioidaan työn kuluessa sekä kaavoittajan, osallisten ja viranomaisten välisissä palavereissa. Työssä käytetään asiantuntija-apua erityisesti luonnonoloihin, kasvillisuuteen, maisemaan ja muinaismuistoihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa ja tarvittaessa muilla osasektoreilla. VAIHTOEHDOT Työ on vähäisiä muutoksia nykyiseen kaavaan käsittävä. Vaihtoehtoja rakennuspaikkojen ja tiestön sijainnille tutkitaan kaavaluonnosvaiheessa. Kaavatyön kuluessa käytävien neuvottelujen ja kuulemisten kautta edetään kohti lopullista vaihtoehtoa. Rakentamisalueet sijoitetaan siten, että luonnon merkittävimmät ominaispiirteet, muinaismuistot ja tärkeimmät maisemakohdat säästyvät ja kunnallistekniikka voidaan toteuttaa taloudellisesti. KAAVOITUKSEN KULKU, AIKATAULU JA PÄÄTÖKSENTEKO Luontoselvitys, pohjakartan täydennys, maastokäynnit / 2018 Kaavatyön vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottaminen kirjeillä lähialueen maanomistajille, kuulutuksella ja informaatiolla muille osallisille. Kaavan valmisteluaineisto pidetään nähtävillä samalla. Pyydetään tarvittavat lausunnot. 12 / / 2019

31 Kaavaehdotuksen laatiminen, asiakirjojen viimeistely, neuvottelut 02 / 2019 Kaavaehdotus nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 65 mukaisesti, esittelyt osallisille, viranomaisneuvottelu tarvittaessa / 2019 Kaavan hyväksyminen yhdyskuntatekniikan lautakunnassa / 2019 Suunnitelmia ja asiakirjoja tarkennetaan jatkuvasti työn kuluessa. Neuvotteluista ja osallistumisesta pidetään pöytäkirjaa. Tärkeimmät asiat dokumentoidaan kaavaselostuksessa. YHTEYSTIEDOT KAAVOITTAJA: Kimmo Mustonen KimmoKaava DI (maanmittaus, YKS 124) Kitkantie 34 F 40 kimmo.mustonen@kimmokaava.fi 93600KUUSAMO KAUPUNKI: Leavuokko Alavuotunki Pekka Räisänen Kuusamon kaupunki kaavoitusarkkitehti kaavoitusteknikko Kaiterantie Maankäyttö leavuokko.alavuotunki@kuusamo.fi pekka.raisanen@kuusamo.fi KUUSAMO PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi esittää kaupungin virkamiehille tai kaavoittajalle. Kuusamossa, , päivitetty viimeksi.2018 DI (maanmittaus, YKS 124) Kimmo Mustonen