Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Samankaltaiset tiedostot
Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL

Paltamon työllistämismallin terveysja hyvinvointivaikutusten arviointi

Työttömien työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnin koulutus. Kajaani

ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Mitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella?

Liikahdus Elämäntapa

TIETOA JA TIETOTARPEITA VAMMAISUUDESTA

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Rai- vertailukehittämisen seminaari Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn arviointi- ja ohjauskäytäntö / Kirsi Unkila ja Minna Savinainen Työterveyslaitos

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere Teemu Peuraniemi

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Liikkuva työpaikka Tulokset

Hyvinvointia työstä. Tervetuloa Työterveys ja maatalous Suomessa seminaariin

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

Melu (buller, noise)

Terveystieto, minimipaketti

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari Piia Akkanen

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011

HYVINVOINTIANALYYSI Rakenna omaa hyvinvointiasi

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

HYVINVOINTIANALYYSI XAMK

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet

Kykyviisari tulee, oletko valmis?

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari Mikko Kosonen, yliasiamies

Unelmointi on paras tapa luoda tulevaisuutta. ~Victor Hugo~

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Hyvinvointia päijäthämäläisille ja vähän muillekin

Miten elämänhallintaa voi mitata?

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

ARJEN TOIMINTAKYKY Muutosten seuraaminen järjestötoimintaan osallistumisen aikana. Mari Stycz & Jaakko Ikonen

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Työpajatoiminnan vaikuttavuus esille tietoa ja käytännön vinkkejä mittaamiseen. Vamos palvelut Vesa Sarmia

Terveys tutkimus ja sen päätulokset

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) hyödyntäminen hyvinvointikertomustyössä

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.

KYKYVIISARI tulkinta Rautalankaohjeet

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Yhteisöllisyyden voimistaminen kunnallisen hyvinvointipolitiikan ytimeen: lisää hyvinvointia ja vähemmän kustannuksia?

Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Milloin kotoutuminen on onnistunut?

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Green Care nyt ja tulevaisuudessa

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Luonnon hyvinvointivaikutuksista lisäarvoa luontomatkailuasiakkaille

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

VERKOSTOSANEERAUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN Vesihuolto 2014 päivät, Eeva Luukkanen

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN?

VARAVOIMAA FARMARILLE

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Mies ilman parisuhdetta

Energiaraportti Yritys X

Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Leena Forma, Jan Klavus, Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto

Nuorten terveys ja hyvinvointi tutkimustuloksia - tulkintoja. Tuloksia seuraavista tutkimuksista. Mitä on hyvinvointi?

Kykyviisari hankeosallistujien työ- ja toimintakyvyn arviointiin

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Transkriptio:

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213

Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin Kolmen ryhmän vertailu, kolme tutkimuskertaa Tutkittavat ryhmät (huom. nimetty 31.12.28 tilanteen mukaan nimet eivät siis kerro työllisyydestä haastatteluhetkellä): n työttömät työnhakijat (n=292) Sonkajärven työttömät työnhakijat (n=295) n työlliset (n=313) Tutkimuskerrat: 29 : 1/29 3/21 (n=555, 62 % otoksesta) 21 : 1/21 1/211 (n=428, 48 % otoksesta) 212 : 2/212 4/212 (n=42, 47 % otoksesta) Haastattelu, terveystarkastus, hyvinvointikysely, elämänlaatukysely laaja aineisto, paljon mahdollisuuksia myös syventävään analyysiin Paljon tekijöitä eri vaiheissa: tutkimuksen suunnittelu, aineiston kokoaminen ja tarkistaminen, analysointi, raportointi suuri kiitos myös tutkimukseen osallistuneille! 2

Terveydessä muutokset melko vähäisiä Koettu terveys hyvä tai melko hyvä, % Erot ryhmien välillä selviä ja melko pysyviä seurantajaksolla Koetussa terveydessä ei muutoksia Jonkin pitkäaikaissairauden ilmoittavien osuus jopa kasvoi ssa sairaudet tulleet esiin? Selkäkivut ja särkylääkkeiden päivittäinen käyttö vähenivät n työttömillä

Sosiaalisten tilanteiden pelko, % 4 3 2 1 Myöskään psyykkisessä terveydessä ei suuria muutoksia Psyykkinen hyvinvointi useiden mittareiden valossa heikoin n työttömillä, paras n työllisillä Sosiaalisten tilanteiden pelko väheni ssa, mutta lisääntyi Sonkajärven työttömien ryhmässä

Toiminta- ja työkyvyn erot ennallaan 8 6 4 2 Itsearvioitu työkyky: työkykypistemäärän keskiarvo (asteikko 1) 1 n työttömillä enemmän liikkumisvaikeuksia kuin muilla ryhmillä Vaikeudet 1 metrin juoksemisessa sekä näkövaikeudet lisääntyivät kaikissa ryhmissä, ryhmien erot säilyivät Itse arvioitu työkyky pysyi keskimäärin ennallaan kaikissa ryhmissä, heikoin n työttömillä

Elintavoissa joitakin muutoksia 6 5 4 3 2 1 Alkoholin riskikäyttäjien osuus, % Työpaikkaruokailu yleistyi jyrkästi n työttömiin kuuluneilla ja oli jakson lopulla yleisempää kuin n vertailuryhmässä Liikuntaan ja uneen liittyviä vaikutuksia ei havaittu Tupakointi vähentynyt kaikissa ryhmissä Alkoholin riskikäyttö (AUDIT-C) vähentynyt n työttömillä Terveysvaikutuksia pitemmällä tähtäyksellä 6

Koetun toimeentulon erot säilyivät Pelko ruoan loppumisesta ennen kuin saa lisää rahaa sen ostamiseen, % 4 3 Koetut toimeentulon ongelmat yleisempiä työttömien ryhmissä kuin n työllisten vertailuryhmässä Erot säilyivät seurantajaksolla. 2 1

Terveyspalveluiden käyttö lisääntyi 1 8 6 4 2 Terveyskeskuslääkärin palveluita käyttäneiden osuus, % Terveyskeskuslääkärin ja sairaanhoitajan palveluiden käyttö lisääntyi n työttömillä enemmän kuin muilla, ja kokemus palveluiden riittävyydestä koheni molemmissa n ryhmissä Perhepalveluiden (esim. lasten päivähoito) käytössä ei ollut eroja ryhmien välillä. Kirjastopalvelut tavoittavat kaikki ryhmät: työttömien ryhmissä käyttö hieman yleisempää kuin työllisten vertailuryhmässä.

Luottamus instituutioihin vahvistui Luottamus paikallisiin tiedotusvälineisiin (keskiarvo, asteikko 1). 1 8 6 4 2 Yksinäisyyttä usein tai jatkuvasti kokeneiden osuus pieneni ja yhdistysja kerhotoimintaan osallistuminen lisääntyi n työttömillä Luottamus muihin ihmisiin vähäisintä työttömien ryhmissä, erot säilyivät Luottamus moniin julkisiin instituutioihin vahvistui kaikissa ryhmissä, esim. luottamus paikallisiin tiedotusvälineisiin eniten n työttömillä

Koettu elämänlaatu ennallaan 5 4 3 2 1 Yleisarvio elämänlaadusta (keskiarvo, asteikko 1 5) Mittarina WHOQOL-BREF (26 kysymystä; fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja ympäristöulottuvuus) Koettu elämänlaatu keskimäärin heikompi työttömien ryhmissä kuin työllisten vertailuryhmässä Muutokset seurantajaksolla melko vähäisiä kaikissa ryhmissä

Yhteenvetoa Muutokset eivät kovin dramaattisia: useimmissa tapauksissa lähtötilanteessa havaitut suuret erot säilyivät suunnilleen ennallaan Mahdollisia syitä: Monet sairaudet, oireet, toimintakyvyn rajoitteet ym. pulmat kehittyneet pitkän ajan kuluessa ja kestäneet kauan: muutos ei tapahdu hetkessä Tieto kokeilun tilapäisyydestä voi vähentää vaikutuksia Aineiston pienuus heikentää mahdollisuuksia saada tilastollinen vahvistus muutoksille ja vaikutuksille Kokeilu on voinut vaikuttaa myös muihin paltamolaisiin kuin työllistettyihin, lisäksi ryhmien sisällä tapahtunut monia muutoksia nimenomaan kokeilun vaikutusten tunnistaminen vaikeata Kuitenkin monia viitteitä hyvinvointivaikutuksista, ja lisäksi monet vaikutukset voivat näkyä vasta pitemmällä tähtäyksellä!

Kiitos!