Tiedote Nahkalinnan ja Rautalan kuntotutkimuksista

22.3.2019 Tiedote Nahkalinnan ja Rautalan kuntotutkimuksista Vahanen Rakennusfysiikka Oy on tehnyt Nahkalinnan ja Rautalan päiväkoteja koskevia kuntotutkimuksia, joissa on tutkittu rakenteita sekä ilmanvaihtojärjestelmää ja sen toimivuutta. Tutkimusselostukset ovat saatavilla Akaan kaupungin www-sivuilla. Päiväkotien henkilökunnalle ja päiväkotilasten huoltajille järjestettiin tiedotustilaisuudet 13.3.2019. Kuntotutkijoiden esitykset ja tilaisuuksista laadittu muistio ovat tiedotteen liitteenä. Tiivistelmä Vahanen Rakennusfysiikka Oy:n tekemien kuntotutkimusten tuloksista ja suositelluista toimenpiteistä: Rautalan päiväkoti Maaperästä siirtyvä kosteus rasittaa hieman alapohjarakennetta, mutta vaurioita ei ole syntynyt. Kellarin märkätiloissa havaittiin yksittäisiä kosteuspoikkeama-alueita lattiakaivojen ympärillä. Vauriot kannattaa korjata viipymättä. Väliseinissä ei havaittu vaurioita. Kellarissa on maanvastaisia seiniä ainoastaan öljysäiliötilassa. Kellarin lattialla havaittiin vettä, mutta asialla ei ole juuri vaikutusta käyttötilojen sisäilman laatuun. Ulkoseinien eristeissä ei havaittu mikrobivaurioita. Ulkoseinien ilmatiiveydessä on merkittäviä puutteita, jolloin korvausilmaa ja mahdollisesti sen mukana epäpuhtauksia voi kulkeutua sisäilmaan. Ikkunat ovat alkuperäisiä ja niiden kunto on heikko/välttävä. Vesikate on uusittu v. 2004 ja vedenohjaus on hyvä. Yläpohjatilassa havaittiin yksi vähäinen vuotokohta ja yksi ulkona katoksessa. Yläpohjan ilmatiiveys on heikko. Vaatehuoltotilassa 109 havaittiin mikrobiperäistä hajua, joka on todennäköisesti peräisin yläpohjarakenteesta. Hajun syy tulisi selvittää, vaikka tila ei ole aktiivisessa käytössä. Rakennuksessa on koneellinen poistoilmajärjestelmä, koneellista tuloilmajärjestelmää ei ole. Ilmanvaihtokanavat ja päätelaitteet ovat alkuperäisiä. Korvausilma on järjestetty vain ulko-ovien säleikköjen ja eteistilojen yksittäisten korvausilmaventtiilien avulla. Korvausilmanreittejä suositellaan lisäämään viipymättä. Tilojen poistoilmamäärät olivat lähellä suunniteltujaa, mutta nykymitoitukseen nähden alhaisia. Hiilidioksidipitoisuudet eivät ylitä Asumisterveysasetuksen toimenpiderajaa, mutta nousevat tasolle, jolla sisäilma voidaan aistia tunkkaisena. Sisäilman kannalta lämpötilat olivat hyvällä tasolla pois lukien tila 137. Siellä lämpötilat nousivat 23 25 asteeseen, mikä voi aiheuttaa tunkkaisuuden tunnetta. Tilat ovat päiväaikaan melko voimakkaasti alipaineisia, mikä johtuu poistoilmanvaihtojärjestelmästä ja korvausilman puutteista. Nahkalinnan päiväkoti Alapohjien pintaosat olivat kosteusmittauksissa kuivia. Alapohjissa tai maanvastaisissa seinissä ei havaittu merkittävää ilmavuotoa. Kellarin märkätilojen rakenteissa oli puutteita. Pannuhuoneen lattiassa havaittiin öljyistä likaa ja vanhassa öljysäiliötilassa ja pannuhuoneessa öljyn hajua. Portaiden alustila tulisi tyhjentää rakennusjätteestä. Kellarikerroksen ja 1. kerroksen välisessä välipohjassa ei havaittu mikrobikasvua ja mitatut kosteuspitoisuudet olivat alhaisia. Välipohjaan on jätetty alkuperäiset muottilaudat, joihin on voinut syntyä kosteusvaurioita jo rakennusvaiheessa. Rakenteet olivat tutkimushetkellä kuivia eikä materiaalinäytteissä havaittu mikrobikasvua. Täyttömateriaalina käytetty koksikuona sisältää epäpuhtauksia. Rakenneliittymät olivat kohtalaisen ilmatiiviitä, mutta talotekniikan läpiviennit olivat epätiiviitä. Läpivientien tiivistystä suositellaan tekemään viipymättä. Valupaperissa havaittiin korkeita pitoisuuksia PAH-yhdisteitä, mutta suoraa yhteyttä sisäilmaan ei ole. Asia tulee huomioida, jos tehdään korjaustöitä.

Sisäänkäynnin kohdalla välipohjassa alue, jossa välipohja rajoittuu ulkoilmaan. Välipohjan alapintaan tiivistyy ajoittain kosteutta. Vaikutus sisäilmaan on vähäistä. Tilannetta voidaan parantaa parantamalla porrashuoneen lämmöneristystä tai tilan ilman vaihtuvuutta. Väliseinissä ei havaittu vaurioita. Lämmönjakohuoneen ja öljysäiliötilan seinät ovat epätiiviitä, jolloin öljyn haju ja muut epäpuhtaudet voivat kulkeutua viereisiin tiloihin. Läpivientien tiivistykset tulisi tehdä kiireellisenä. Kellarikerroksen suihkutilat eivät ole käytössä eikä niitä ole syytä ottaa käyttöön, koska pintarakenteet ovat herkästi kosteusvaurioituvia. Ulkoseinissä ei havaittu sisäilman laatua heikentäviä puutteita. Yläpohjassa havaittiin yksi paikallinen vesivuoto antenniläpiviennin kohdalla, mikä tulee korjata kiireellisesti. Yläpohjan ilmatiiveys oli pääosin hyvä. Läpivientien kohdalla havaittiin paikallisia ilmatiiveyspuutteita, jotka tulee korjata kiireellisesti. Yläpohjan lämmöneristävyys on heikko ja eristekerroksessa on mahdollisesti paikallisia vaurioita. Materiaalinäytteestä ei havaittu mikrobikasvua. Yläpohjan eristekerroksessa on tervapahvia ja kattohuopaa, jossa on PAH-yhdisteitä. Ilmatiiveys on hyvä sisäilmaan päin, joten niiden merkitys sisäilman kannalta on vähäinen. Eristemateriaalien pinnalla havaittiin yksittäisiä asbestikuituja, vaikka materiaali itsessään ei sisällä asbestia. Asbesti on peräisin todennäköisesti asbestipitoisista teollisuuden muoteista. AVI:n linjauksen mukaan näissä tapauksissa materiaalia ei luokitella asbestipitoiseksi. Rakenteet ovat ilmatiiviitä eikä asbestista aiheudu sisäilmahaittaa. Asia tulee huomioida, jos tehdään purkutöitä. Ilmanvaihtokoneita ei ole kytketty keskitettyyn automaatiojärjestelmään. Ilmanvaihtokoneissa havaittiin toimintahäiriöitä tutkimusten aikana. Yksi koneista oli tutkimusten aikana kokonaan pois päältä. Vika saatiin korjattua tutkimusten aikana, mutta ilmamäärät jäivät edelleen vajaiksi. Tuloilman lämmitysvastukset olivat epäkunnossa. Ainakin toisen koneen osalta tuloilman lämmitys saatiin kuntoon tutkimusten aikana. Eri tilojen välillä oli selkeitä lämpötilaeroja, mitkä johtuivat ilmanvaihtokoneiden toimintahäiriöistä. Ilmanvaihtokoneiden puhtaudessa oli puutteita. Sisäilma oli selkeästi alipaineinen ulkoilmaan nähden. Kellarikerros oli lievästi ylipaineinen suhteessa 1. kerrokseen, mikä voi aiheuttaa kellarikerroksen hajujen ja muiden epäpuhtauksien kulkeutumista käyttötiloihin. Hiilidioksidipitoisuudet eivät ylittäneet Asumisterveysasetuksen toimenpiderajoja, mutta hiilidioksidipitoisuudet nousivat tasolle, jolla ilma voidaan kokea tunkkaisena. Henkilökuntaa pyydetään ilmoittamaan mahdollisesta sisäilmaan liittyvästä oireilusta työterveyshuoltoon, joka tuo tietoa oireilusta sisäilmastotyöryhmään. Myös sellaisesta oireilusta tulee ilmoittaa, joka ei vaadi sairaslomaa. Ilmoitukset voi tehdä esimerkiksi sähköpostilla työterveyshoitaja Minna Leinolle (minna.leino@terveystalo.com). Lasten huoltajia neuvotaan olemaan yhteydessä lapsen omaan lääkäriin sekä ilmoittamaan mahdollisesta oireilusta myös päiväkotien johtajalle, niin tietoa saadaan sisäilmastotyöryhmälle. LIITTEET Muistio tilaisuudessa esitetyistä kysymyksistä vastauksineen Tiedotustilaisuuden esitysmateriaali: Rautalan päiväkoti, kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, ilmanvaihtotekninen kuntotutkimus Nahkalinnan päiväkoti, kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, ilmanvaihtotekninen kuntotutkimus Lisätietoja Mahdolliset kysymykset pyydetään välittämään sisäilmastotyöryhmän puheenjohtajalle kiinteistöpäällikkö Jaana Rajantaukselle (jaana.rajantaus@akaa.fi, puh. 040 335 3062). Nahkalinnan ja Rautalan päiväkotien sisäilmastotyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran 5.9.2019. AKAAN KAUPUNKI käyntiosoite Myllytie 3 37800 AKAA puhelin ( 03 ) 569 1120 int. +358 3 569 1120 postiosoite PL 34 37801 AKAA telefax ( 03 ) 5691 3616 int. +358 3 5691 3616 internet http://www.akaa.fi email akaan.kaupunki@akaa.fi

MUISTIO TIEDOTUSTILAISUUS NAHKALIN- NAN JA RAUTALAN PÄIVÄKOTIEN KUNTOTUT- KIMUKSISTA Aika ja paikka 13.3.2019 henkilökunnalle klo 12.15-13:55 sekä huoltajille 17:00-19:10 Kirjoittaja Niina Tavi, sisäilmakoordinaattori, Ramboll Finland Oy Paikalla Henkilökunnan tilaisuus: Jaana Rajantaus, kiinteistöpäällikkö, Akaan kaupunki Jutta Kuitunen, työsuojeluvaltuutettu, Akaan kaupunki Reija Kykkänen-Riskumäki, työsuojeluvaltuutettu, Akaan kaupunki Taina Matilainen, ruoka- ja siivouspalvelupäällikkö, Akaan kaupunki Anneli Säteri, varhaiskasvatusjohtaja, Akaan kaupunki Laura Lohi, lähiesimies, Rautalan päiväkoti Tuulikki Tiitto, työterveyshoitaja, Terveystalo Hannes Timlin, sisäilma-asiantuntija, Vahanen Rakennusfysiikka Oy Toni Lammi, sisäilma-asiantuntija, Vahanen Rakennusfysiikka Oy 3 henkilökunnan jäsentä Huoltajien tilaisuus: Jaana Rajantaus, kiinteistöpäällikkö, Akaan kaupunki Anneli Säteri, varhaiskasvatusjohtaja, Akaan kaupunki Markus Saarinen, terveystarkastaja, ympäristöterveys/tampereen kaupunki Hannes Timlin, sisäilma-asiantuntija, Vahanen Rakennusfysiikka Oy Toni Lammi, sisäilma-asiantuntija, Vahanen Rakennusfysiikka Oy Laura Lohi, lähiesimies, Rautalan päiväkoti Rautalan päiväkodin tilaisuudessa 5 huoltajaa Nahkalinnan päiväkodin tilaisuudessa 4 huoltajaa 1. Kiinteistöpäällikkö Jaana Rajantaus avasi tilaisuuden. 2. Sisäilma-asiantuntijat Hannes Timlin ja Toni Lammi, Vahanen Rakennusfysiikka Oy esittelivät kuntotutkimusten merkittävimmät havainnot ja johtopäätökset. Sisäilma-asiantuntijoiden esitykset ovat muistion liitteinä. Tutkimusselostukset ovat saatavilla Akaan kaupungin internet-sivuilta: Nahkalinnan päiväkoti: https://www.akaa.fi/site/assets/files/5420/tutkimusselostus_nahkalinnan_paivakoti_4_3_2019.pdf Rautalan päiväkoti: https://www.akaa.fi/site/assets/files/5425/tutkimusselostus-_kuntotutkimukset-_rautalan_paivakoti-_8_3_2019.pdf 3. Työterveyshoitaja Tuulikki Tiitto kävi läpi henkilökunnan tilaisuudessa työterveyslääkäri Jaakko Leinon tekemän terveydellisen merkityksen arvioinnin Rautalan päiväkodista. Rautalan päiväkoti: Terveydellisen merkityksen arviointi on saatavilla Akaan kaupungin sivuilla: https://www.akaa.fi/site/assets/files/5425/terveydellisen_merkityksen_arviointi_rautalan_pvk.pdf 1/5 Altistumisen arvioinnin mukaan poikkeava olosuhde on tiloissa 109, 114 ja 135 mahdollinen. Näissä tiloissa terveydellinen haitta on merkittävä. Muiden tilojen osalta terveydellinen haitta on kohtalainen. Työterveyshuolto suosittelee kuntotutkimuksessa esitettyjä jatkotutkimuksia ja kiireellisiä toimenpiteitä. Suositellaan, että tiloissa 109, 114 ja 135 työskennellään vain lyhytaikaisesti ennen kuin tilat on korjattu.

Nahkalinnan päiväkoti: Terveydellisen merkityksen arviointi on saatavilla Akaan kaupungin sivuilla: https://www.akaa.fi/site/assets/files/5420/terveydellisen_merkityksen_arviointi_nahkalinnan_pvk.pdf Arvioinnin mukaan öljyhajujen ja ilmanvaihdon puutteiden vuoksi terveydellinen haitta on merkittävä. Työterveyshuolto suosittelee ehdotettuja jatkotutkimuksia ja kiireellisiä toimenpiteitä. 4. Kysymykset ja vastaukset, henkilökunnan tilaisuus Kysymyksiin vastasivat sisäilma-asiantuntijat Hannes Timlin (HT) ja Toni Lammi (TL), Vahanen Rakennusfysiikka Oy sekä kiinteistöpäällikkö Jaana Rajantaus (JR), Akaan kaupunki. Rautalan päiväkoti K: Miksi kellarin lattialla oli vettä? - TL: Kellari on alempana kuin taloa ympäröivät salaojat. Kellarin vedeneristys on aikoinaan todennäköisesti yritetty tehdä vesitiiviillä betonilaadulla, mutta niissä on usein vuotokohtia. Kellari on pieni ja siellä on vain teknistä tilaa. Kellarissa ei ole herkästi kosteusvaurioituvia materiaaleja. K: Parissa paikassa havaittiin asbestia, aiheuttavatko ne vaaraa? - TL: Kun kuntotutkimuksissa tehdään rakenneavauksia, otetaan rakennusmateriaalista näyte, jos havaitaan mahdollisesti asbestipitoisia materiaalia. Tässä kohteessa asbestia on vinyylilaatoissa ja tuulensuojalevyssä. Materiaaleilla ei ole merkitystä rakennuksen käytettävyydelle tai turvallisuudelle. Asbesti tulee huomioida purkutöitä tehdessä. K: Peipposten tila haisee, löytyikö hajulle syytä? Haju on selvä myös rakennuksen ulkopuolella. - TL: Tutkimusten aikana hajua ei havaittu. Jos haisee myös ulkopuolelta, haju voi tulla korvausilman mukana sieltä. Tilan rakenteissa ei havaittu vaurioita. K/Taina Matilainen: Keittiön materiaalit eivät ole tätä päivää ja keittiö on aina höyryssä. - TL: Keittiössä on oma huippuimuri, johon on tehostussäädin. Sen toiminta kannattaa käydä läpi henkilökunnan kanssa. Ohjeet olivat epäselvät. K/Taina Matilainen: Kuka ohjeistuksen hoitaa? - TL: Jos ei kiinteistönhoito ohjeista, me voimme hoitaa, kun käymme rakennuksessa. K/Reija Kykkänen-Riskumäki: Onko keittiö ollut käytössä ilman tehostusta? - Kommentti/keittiön työntekijä: Talvisin tehostus ei ole ollut käytössä, koska aiheuttaa vedon tunnetta ja kylmyyttä. Varhaiskasvatusjohtaja Anneli Säteri: Esitys oli hyvä. Tämän perusteella voitaneen sanoa, että rakennus on hyväkuntoinen eikä pahempia vaurioita ole. K: Millä päiväkodin maine saadaan puhdistettua, kun on puhuttu jo vuosia, että päiväkoti on homeessa. - TL: Rautalan päiväkoti on tosiaan ikäisekseen rakenteiltaan hyväkuntoinen rakennus. Kunhan ilmanvaihtoa saadaan toimivammaksi, sisäilman laatua saadaan parannettua huomattavasti. - JR: Kiireelliset toimenpiteet laitetaan työn alle. Tehdään lisäselvityksiä korvausilman lisäämiseksi. Kiireellisiin toimenpiteisiin on varattu rahaa tälle vuodelle. - Oireilu on tosiaan yksilöllistä, joten kaikissa rakennuksissa pieni osa käyttäjistä oireilee. 2/5

K: Tullaanko korvausilma-asialle tekemään jotain? Nukkarissa ovet ovat 3 tuntia kiinni. Ilmaa on 6 hengelle, tyypillisesti tilassa on 9 lasta ja aikuinen. Enimmillään tilassa voi olla jopa parikymmentä lasta. - TL: Hiilidioksidi voi aiheuttaa väsymystä ja päänsärkyä. Nykyisellä ilmanvaihtojärjestelmällä ilmanvaihtuvuuden parantaminen haastavaa. Ikkunatuuletusta kannattaa harrastaa. - JR: Edistetään asiaa ja selvitetään soveltuvia vaihtoehtoja. Nahkalinnan päiväkoti K: Onko uretaani ilmatiivis läpivienneissä? - HT: Uretaani on parempi kuin, että ei olisi mitään tiivistystä, mutta ei ole täysin tiivis ja toimenpiteitä suositellaan sekä välipohjan että yläpohjan läpivientien tiivistämiseksi. K: Miten ullakon tuuletus toimii? - HT: Kattoikkunoiden tilalle on asennettu tuuletussäleiköt, joiden kautta ullakkotilan tuuletus tapahtuu. K: Saadaanko viemäreiden kuvauksella tietoa viemäreiden kunnosta? - TL: Videokuvauksella saadaan tietoa viemäreiden kunnosta ja voidaan määrittää, voidaanko rakenteiden sisällä kulkevia viemäreitä korjata sukittamalla vai ei. - K/varhaiskasvatusjohtaja Anneli Säteri: Nahkalinna on siis rakennuksena hyväkuntoinen eikä ole tarvetta peruskorjauksille? Rautalan osalta tarvitaan peruskorjausta, jolloin rakennuksen tulee olla tyhjillään? Täytyy päättää, onko Rautalan päiväkoti käytössä myös vuoden 2020 jälkeen. - HT: Rakennuksen elinkaaritarkastelu meneillään, jossa ollaan tuottamassa kustannustietoa päätöksenteon tueksi. samalla tehdään myös PTS-suunnitelma. Keskustelua kustannusten näkökulmasta käydään. - HT: Rakennukseen ei ole kiireellisenä tulossa korjauksia, jotka edellyttäisivät tilojen käytöstä poistoa. Ei myöskään muita raskaampia korjauksia tiedossa lähivuosina. 5. Kysymykset ja vastaukset, huoltajien tilaisuudet Rautalan päiväkoti K: Oliko yläpohjassa höyrynsulkumuovia? - TL: Ei ollut muovia. K: Tehdäänkö rakennukselle mitään korjaustoimenpiteitä? - JR: Kiireelliset korjaukset tehdään. Kouluverkkoselvitys on kesken ja sen valmistumisen aikataulusta ei ole selvyyttä. Kiinteistöjen osalta tehdään päätöksiä, kun selvitys valmistuu eli päätetään mitkä rakennukset säilytetään ja peruskorjataan. Asiasta tiedotetaan, kun päätökset on tehty. Päiväkotien osalta elinkaarilaskelmat ovat meneillään. - TL: Elinkaaritarkastelussa kiinteistön pidosta aiheutuvia kustannuksia arvioidaan 30 vuoden tähtäimellä. Siitä saadaan työkaluja päätöksentekoon. 3/5 K: Onko ilmastointi pois päällä/pienellä teholla säästösyistä? - TL: Tässä kohteessa nykyinen ilmanvaihto tekee rakennuksen alipaineiseksi, joten ilmanvaihdon jatkuvasta päällä olosta voi olla jopa enemmän haittaa kuin hyötyä. Ilmanvaihdon käyntiajat tulee arvioida aina tapauskohtaisesti. Sisäilmayhdistyksen ohje julkisten rakennusten ilmanvaihdon käyntiajoista on juuri julkaistu ja aiheesta käydään mediassa kirjavaa keskustelua. Sisäilmayhdistys tulee pitämään aihepiiristä tiedotuskampanjaa.

- HT: On selvää, että ilmanvaihdon pienentäminen/sulkeminen yöajaksi säästää merkittävästi energiaa ja päätavoite on energiasäästö. Energiansäästön ei kuitenkaan ole tarkoitus tapahtua sisäilman laadun kustannuksella. K: Onko ulkoseinille tarkoitus tehdä mitään lisäeristystä? Rakennuksessa on kylmä. - TL: Viimeistään peruskorjauksen aikana. Jos ilmavirtauksia hallitsemattomista vuotoreiteistä rakenteiden läpi saataisiin vähennettyä, sillä olisi suuri merkitys lämpöviihtyvyydelle. - JR: Asian jatkoselvityksistä on jo sovittu. Aikataulusta ei osata tässä vaiheessa sanoa. Todennäköisin ajankohta on ensi kesä. - TL: Ongelmana ei niinkään ole eristeen määrä, vaan ilmavuodot. K/varhaiskasvatusjohtaja Anneli Säteri: Rakennuksesta on ollut paljon huhuja, siltä osin on nyt osoitettu, että rakennus on kohtuullisen hyväkuntoinen. Kiireelliset toimenpiteet voidaan tehdä, vaikka yksikkö on toiminnassa. Jos päädytään peruskorjaukseen, yksikkö joutuu olemaan kiinni. Rautala on ollut suosittu hoitopaikka ja sinne voidaan jatkossakin sijoittaa turvallisesti lapsia. K/Jaana Rajantaus: Tutkittiinko mikrobeja? - TL: Mikrobivaurioita ei havaittu. Ulkoseinistä otettiin neljä materiaalinäytettä mikrobianalyysiä varten. Kaikki näytteet olivat puhtaita. On kuitenkin muistettava, että yksittäisen näytteen edustavuus ei kata koko rakennusta, riippumatta siitä onko näyte puhdas tai vaurioon viittaava. Nyt tunnetaan rakennuksen kunto kattavasti. Usein kysytään, onko rakennuksessa havaittu sädesientä, joka on hyvin yleinen maaperän mikrobi, jota kasvaa käytännössä kaikkien rakennusten alla. Sen vuoksi rakenteiden ilmatiiviys erityisesti maaperään on tärkeää. Nahkalinnan päiväkoti K: Tehtiinkö mittauksen ennen vai jälkeen ilmanvaihtokoneen korjaamisen? - TL: Jälkeen. Mittaukset on tehty, kun koneet olivat normaalitoiminnassa. K: Olivatko olosuhteet ennen koneen korjausta huonommat - TL: Mahdollisesti. Ilmanvaihdon tehtävä on laimentaa sisäilman epäpuhtauksia. Ei tiedetä, kuinka kauan yksi ilmanvaihtokone on ollut pois toiminnasta. Todennäköisesti käyntikatkos olisi huomattu suodattimien vaihdon yhteydessä. K: Jos suodattimet on vaihdettu. - TL: On vaihdettu, asia tarkastettiin. K/JR: Montako tulisijaa rakennuksessa on? - HT: Ei yhtään käytössä olevaa, ehkä 3 jäljellä käytöstä poistettua - JR: Miten käytöstä poistetut hormit suljetaan? - TL: Alhaalta päin. Hormit voidaan sulkea joko ylhäältä ja alhaalta tai pelkästään alhaalta. Jos hormissa ei ole piipunhattua, se tulee myös laittaa. Hormin purkaminen kokonaan olisi iso operaatio. K: Millä aikataululla toimenpiteet etenevät? - JR: Toimenpiteitä aloitetaan edistämään heti. Ilmanvaihtoasiat tehdään ensimmäisenä. Tiivistyskorjaukset tehdään myös myös. Kaupungilla on useita kiinteistöjä, joissa on ilmanvaihdon kanssa ongelmia, joten töitä kilpailutetaan massana. Kiinteistöjen välillä tehdään priorisointia. K: Voiko ilmanvaihdon ongelmat aiheuttaa lapsille oireita? 4/5

- TL: Periaatteessa kyllä. Oireilu on yksilöllistä. Jos iv-kone on pois päältä, pienetkin epäpuhtaudet kerääntyvät sisäilmaan. Talviaikana ilma on kuivaa, mikä voi aiheuttaa myös oireita. - HT: Ilmanvaihto on järkevää laittaa kuntoon ensimmäisenä. Pienillä toimenpiteillä on iso vaikutus. Muutkin toimenpiteet ovat tarpeellisia. K: Jos kellarirakenteeseen laitetaan patolevy, eikö siihen tule kaksi tiivistä pintaa? - TL: Patolevy ei ole tiivis. Paras eristys saadaan kiinni hitsattavalla bitumikermillä. Monesti otetaan pois sisäpuolinen vuoraus. Vaikka betoni olisi märkä, ei kellarissa ole kosteudesta vaurioituvaa materiaalia. - HT: Hyvä huomio, usein ajatellaan, että salaojakorjaukset eivät edellytä erillistä korjaussuunnittelua. K: Eikö ilma ole kaikissa päiväkodeissa ja kouluissa kuivaa, eroaako Nahkalinna tässä suhteessa uudemmasta päiväkodista? - TL: Ilma on kuivaa kaikissa kouluissa ja päiväkodeissa, joissa on nykyaikainen ilmanvaihto, koska ulkoilma on kuivaa talvella. 80-luvulla on käytetty ilmankostuttimia, mutta niiden käyttöön liittyy ongelmia. Sisäilman kosteuslisä on käytöstä kiinni, usein päiväkodeissa ei laiteta ruokaa, käydä suihkussa ym. joten sisäilma on asuinrakennuksiin verrattuna kuivaa. Kommentti/varhaiskasvatusjohtaja Anneli Säteri: Nahkalinna on päiväkoti, johon perheet hakeutuvat. Jos syntyvyys on sitä mitä tällä hetkellä, ei kaikkia yksiköitä jatkossa tarvita. Toimintaa Nahkalinnan päiväkodissa voidaan kuitenkin jatkaa ja kevyet toimenpiteet toteutetaan. 5/5

RAUTALAN PÄIVÄKOTI Kosteus ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Ilmanvaihdon kuntotutkimus Tiedotustilaisuus 13.3.2019 Toni Lammi Vahanen Rakennusfysiikka Oy

KUNTOTUTKIMUSTEN TEKIJÄT Vahanen Rakennusfysiikka Oy DI, Pasi Wahlfors RI, RTA Toni Lammi RI, Jukka Peräkorpi LVI-ins., Aki Kohtamäki 2

SISÄILMAONGELMIEN SELVITTÄMINEN Tiedottaminen Tiedottaminen Tutkimussuunnitelma Tutkimusten suorittaminen Tulosten analysointi Korjaussuunnittelu Korjaustyön toteutus Jälkiseuranta Tausta- ja lähtötiedot (oirekyselyt, tehdyt korjaukset, rakenteet, aiemmat vauriot jne.) Tarvittavat kenttätutkimukset Toimenpide-ehdotukset havaittujen ongelmien tai riskitekijöiden poistamiseksi Tarkat korjaussuunnitelmat sisältäen laadunvarmistusasiat Työnaikainen valvonta, laadunvarmistus ja dokumentointi Varmistetaan korjausten onnistuminen ja pitkäaikaiskestävyys 3

TUTKIMUSTEN SISÄLTÖ JA TAVOITTEET 4

KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS, ILMANVAIHDON KUNTOTUTKIMUS Kattava kokonaisvaltainen kuntotutkimus Tavoitteena selvittää erityisesti sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä ja rakenteiden kosteusteknistä toimivuutta sekä ilmanvaihdon toimintaa määrittää sisäilman laadun parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet 5

TEHDYT TUTKIMUKSET, KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS Kenttätutkimukset 8.-9.1.2019, 16.1.2019 ja 23.1.2019 Aistinvarainen tarkastelu pintakosteudenilmaisinta apuna käyttäen kaikkiin tiloihin Rakennekosteusmittaukset: Porareikämittauksia 2 kpl Viiltomittauksia 7 kpl Rakenteen kunnon tarkastelu Rakenneavauksia yht. 17 kpl alapohjaan, ulkoseiniin, väliseiniin, välipohjaan, yläpohjaan Materiaalinäytteitä mikrobianalyysiin 4 kpl Ilmatiiveystarkastelut Merkkiainekokeita 1 kpl alapohjaan Lämpökuvausta hyödynnettiin tutkimuksissa

TEHDYT TUTKIMUKSET, ILMANVAIHTOTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS Kenttätutkimukset 9.1.2019 Seurantamittaukset 9.-23.1.2019 Tuloilmalaitteen tarkastus Tilojen ilmamäärämittaukset, 7 tilaa Kanavien ja päätelaitteiden puhtauden pistokoeluontoinen tarkastus Sisäilman seurantamittaukset Paine-eron seurantamittauksia sisäilman ja ulkoilman välillä 4 kpl Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantamittauksia 4 kpl Sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden seurantamittauksia 4 kpl

KESKEISIMMÄT HAVAINNOT 8

MAANVASTAISET RAKENTEET Alapohja maanvastainen lämmöneristetty betonilaatta Pintabetonilaatta-runkobetonilaatta-eriste 70mmmuovi-hiekka Lattiapäällysteenä pääosin muovi- ja linoleumimatto Kosteusteknisesti tyydyttävästi toimiva rakenne Maaperästä siirtyvä kosteus rasittaa hieman alapohjarakennetta, mutta vaurioita ei ole syntynyt Märkätiloissa yksittäisiä kosteuspoikkeama-alueita lattiakaivojen ympärillä Maanvastaiset seinät: betoni- bitumisively täyttömaa Maanvastaisia seiniä sijaitsee vain kellarissa (öljysäiliötila) Kellarin lattialla havaittiin vapaata vettä Tilassa on poistopuhallin eikä kosteusvaurioherkkiä materiaaleja, jolloin asialla ei ole juuri vaikutusta käyttötilojen sisäilman laatuun 9

VÄLISEINÄT Väliseinät ovat puurakenteisia Toimivat kosteusteknisesti hyvin, vaurioita ei havaittu Alaohjauspuun alla on bitumikermi, joka on asennettu kosteuskatkoksi estämään maaperästä siirtyvää kosteutta 10

ULKOSEINÄT JA IKKUNAT Ulkoseinät puurakenteisia, ulkoverhouksena tiili, sisäpuoli levytetty Toimivat kosteusteknisesti tyydyttävästi/hyvin Lämmöneristeestä otetuissa materiaalinäytteissä ei todettu mikrobikasvua Ikkunat alkuperäisiä Kunto heikko/välttävä Ulkoseinien ilmatiiveydessä merkittäviä puutteita Ilmatiiveyspuutteet toimivat osin rakennuksen korvausilmareitteinä Voi kulkeutua mukana epäpuhtauksia 11

YLÄPOHJA JA VESIKATTO Vesikatto aumakattorakenteinen bitumikermikatteella Vedenohjaus hyvä Vesikate uusittu v. 2004 Yksi vähäinen vuotokohta havaittiin yläpohjatilassa ja yksi ulkona katoksessa Yläpohja toteutettu puuristikoilla Lisälämmöneristetty v. 2004 Yläpohjan ilmatiiveydessä merkittäviä puutteita Ilmatiiveyspuutteet toimivat osin rakennuksen korvausilmareitteinä Voi kulkeutua mukana epäpuhtauksia Vaatehuoltotilassa 109 havaittiin mikrobiperäistä hajua, joka todennäköisesti on peräisin yläpohjarakenteesta Alapohja todettu tiiviiksi merkkiainekokein ja ulkoseinässä/väliseinässä ei havaittu rakenneavauksissa vaurioita 12

ILMANVAIHTOTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 13

ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄ 14

ILMANVAIHTOKONEET Poistoilmapuhaltimina ovat vesikatolla sijaitsevat huippuimurit Kanavat ja päätelaitteet alkuperäisiä, osa hieman likaisia (puhdistettu 2017) Korvausilmaa on järjestetty vain ulko-ovien säleikköjen ja eteistilojen yksittäisten korvausilmaventtiilien avulla Tilakohtainen tuloilmalaite (Mobair) Ryhmähuonetiloissa 130 ja 131 Kellarikerroksessa on poistopuhallin, joka estää epäpuhtauksien kulkeutumisen kellarikerroksesta käyttötiloihin

ILMAMÄÄRÄT Tilakohtaiset ilmamäärät melko lähellä suunniteltua, mutta nykymitoitukseen nähden alhaisia Hiilidioksidipitoisuudet nousevat säännöllisesti n. 1000 1200ppm tasolle, jolloin sisäilma voidaan aistia tunkkaisena

SISÄILMAN OLOSUHDEMITTAUKSET Sisäilman lämpötila tilojen käytön aikana rakennuksessa yleisesti välille 21 22 C Sisäilman kannalta lämpötilat olivat hyvällä tasolla pois lukien ryhmähuonetilaa 137, jossa lämpötila nousi käytön aikana välille 23 25 C Sisäilman suhteellinen kosteus oli vuodenaikaan nähden tavanomaisesti hyvin alhainen Rakennuksessa on koettu viihtyvyyshaittaa, joka johtuu ensisijaisesti ilmavuodoista (rakenteen heikko ilmatiiveys + puuttuva korvausilma) Voidaan aistia tunkkaisena ilmana Etenkin talviaikana kuivattaa ilmaa, joka voi aiheuttaa ärsytysoireita Sisäilman suhteellinen kosteus on vuodenaikaan nähden tavanomainen

PAINESUHTEET Rakennus on alipaineinen ulkoilmaan nähden Tilat ovat ulkoilmaan nähden melko voimakkaasti alipaineisia (-10-15 Pa) päivisin. Yöaikaan paine-ero on pienempi, kun ilmavaihto on pois päältä tai osateholla Korkea alipaine on tavanomainen tilanne poistoilmavaihtojärjestelmälliselle rakennukselle, jossa hallitut korvausilmareitit puuttuvat Aiheuttaa hallitsemattomia ilmavuotoja rakenteiden läpi

KESKEISIMMÄT TOIMENPIDE- EHDOTUKSET 19

JATKOTUTKIMUSTARPEET Tehdyillä tutkimuksilla on saatu selvitettyä sisäilman laatuun vaikuttavat puutteet Esitetyt jatkoselvitystarpeet: Liittyvät kiinteistön normaaliin kunnossapitoon, tai Antavat lähtötiedot korjaussuunnittelulle sekä korjausmenetelmien ja ajankohdan määrittämiseen Jatkoselvitystarpeet: LVIS-järjestelmien korjaustarpeen selvittäminen Salaojien ja sadevesiviemärien TV-kuvaus Haitta-ainetutkimus Vaatehuoltotilan 109 mikrobiperäisen hajun syyn selvittäminen

VIIPYMÄTTÄ TEHTÄVÄT TOIMENPITEET Märkätilojen huoltokorjaukset Vedeneristyksen puutteista lattiakaivojen ympärillä johtuneiden vaurioiden korjaaminen Sähkökeskustilassa 106 sähkökaapelien suojaputken tiivistäminen Korvausilman saannin parantaminen (Tutkimusselostuksessa esitetty lisäksi myös muita hieman vähäisempiä toimenpide-ehdotuksia)

VIIMEISTÄÄN 3 VUODEN KULUESSA Sokkelin paikkakorjaukset ja huoltomaalaus Ikkunoiden huoltokunnostukset Huippuimurien uusiminen (mikäli ilmavaihdon perusparannukseen ei ryhdytä seuraavan 5 v sisään) 22

VIIMEISTÄÄN RAKENNUKSEN SEURAAVAN PERUSKORJAUKSEN YHTEYDESSÄ Maanpinnan kallistusten korjaukset Salaoja- ja sadevesijärjestelmään kohdistuvat korjaukset TV-kuvauksen perusteella Alapohjarakenteista lisälämmöneristyksen ja betonilaatan päälle liimatun vinyylilaatan purkaminen Alkuperäiskuntoisten märkätilojen pintamateriaalien uusiminen Ulkoseinä- ja yläpohjarakenteen höyrynsulkumuovin uusiminen Ilmanvaihtojärjestelmän perusparannus 23

KIITOS MIELENKIINNOSTANNE! Toni Lammi, RI Rakennusterveysasiantuntija 044 768 8318 toni.lammi@vahanen.com Vahanen Rakennusfysiikka Oy 24

NAHKALINNAN PÄIVÄKOTI Kuntotutkimukset Tiedotustilaisuus 13.3.2019 Hannes Timlin & Toni Lammi Vahanen Rakennusfysiikka Oy

ESITYKSEN SISÄLTÖ Yleistä sisäilmaongelmien selvittämisestä Tutkimusten tausta Keskeisimmät havainnot ja mittaustulokset Keskeisimmät korjaustoimenpidesuositukset 2

KUNTOTUTKIMUSTEN TEKIJÄT Vahanen Rakennusfysiikka Oy TkK, Hannes Timlin RI, RTA Toni Lammi RI, Sasu Konttila LVI-ins., Aki Kohtamäki 3

SISÄILMAONGELMIEN SELVITTÄMINEN Tiedottaminen Tiedottaminen Tutkimussuunnitelma Tutkimusten suorittaminen Tulosten analysointi Korjaussuunnittelu Korjaustyön toteutus Jälkiseuranta Tausta- ja lähtötiedot (oirekyselyt, tehdyt korjaukset, rakenteet, aiemmat vauriot jne.) Tarvittavat kenttätutkimukset Toimenpide-ehdotukset havaittujen ongelmien tai riskitekijöiden poistamiseksi Tarkat korjaussuunnitelmat sisältäen laadunvarmistusasiat Työnaikainen valvonta, laadunvarmistus ja dokumentointi Varmistetaan korjausten onnistuminen ja pitkäaikaiskestävyys 4

SISÄILMAN EPÄPUHTAUSLÄHTEET 5

TUTKIMUSTEN TAUSTA JA LÄHTÖTILANNE Kohteen perustiedot Tutkimusten lähtötilanne 6

KOHTEEN PERUSTIEDOT Alun perin asuinrakennus. Rakennusvuosi todennäköisesti 1930-luvulla. Ollut päiväkodin käytössä 1990- luvulta lähtien. Kellari, 1. kerros sekä käyttöullakko Kantavat rakenteet kivirakenteisia Ilmanvaihto koneellistettu 2008. 7

TUTKIMUSTEN LÄHTÖTILANNE Ensimmäiset maininnat sisäilman laadun puutteista ovat lähtötietojen mukaan vuodelta 2012. Tällöin kellarikerros on poistettu käytöstä huonoksi koetun sisäilman laadun vuoksi. Lähtötietojen mukaan rakennukseen ei ole aiemmin tehty kattavia kosteus- ja sisäilmateknisiä kuntotutkimuksia. Talvella 2017 tehdyssä Ympäristöterveyden valvontasuunnitelman mukaisessa tarkastuksessa on havaittu poikkeavaa hajua kellariin johtavassa portaikossa ja WC-istuimen tiivisteissä on havaittu puutteita. Henkilökunnan mukaan rakennuksen luoteispäässä sisäilma on koettu ajoittain tunkkaiseksi ja rakennuksen sisälämpötilat on koettu ajoittain liian kuumaksi ja ajoittain liian kylmäksi. 8

TUTKIMUSTEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tutkimusten tavoitteet Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Ilmanvaihtotekninen kuntotutkimus 9

TUTKIMUSTEN TAVOITTEET Selvittää: rakenteiden kosteusteknistä toimivuutta ja kuntoa, ilmanvaihtojärjestelmien toimintaa ja muita sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. Arvioida: puutteiden/vaurioiden vaikutusta sisäilman laatuun ja rakenteiden kosteustekniseen toimintaan. Määrittää toimenpiteet: sisäilman laadun ja kosteusteknisten puutteiden korjaamiseksi. 10

KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS Lähtötiedot Piirustukset, korjaushistoria, aikaisemmat tutkimukset ja sisäilmastokyselyt Kenttätutkimukset Aistinvaraiset tarkastelut Vesi- ja ilmavuotojäljet, kuitulähteet, poikkeavat hajut Pintakosteuskartoitus ja kosteusmittaukset Kaikkien tilojen lattioiden ja osin seinien kartoitus Viiltomittaukset 3 kpl, porareikämittaukset 3 kpl Rakenteiden rakennekerrosten ja kunnon selvitys Rakenneavaukset 14 kpl, 3kpl materiaalinäytteiden mikrobianalyysejä Ilmatiiveystarkastelut Merkkisavutarkastelut ja merkkiainekokeet 2 kpl

ILMANVAIHTOTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS Lähtötiedot Piirustukset, aikaisemmat tutkimukset ja mittaukset, sisäilmastokyselyt yms. Kenttätutkimukset Ilmanvaihtokoneiden tarkastus puhtaustaso, suodattimien ja hihnojen kunto, ilmatiiveys Tilojen ja IV-kanavien aistinvarainen tarkastus ilmanjako, ilmavirtausten suunta, poikkeavat hajut Ilmamäärämittaukset Ilmanvaihtokoneiden kokonaisilmamäärät tulo- ja poistoilmamäärät 6 tilasta Jatkuvatoimiset seurantamittaukset (2 viikon jakso) hiilidioksidipitoisuus sisäilmasta (3 kpl) lämpötila- ja suht. kosteus sisäilmasta (4kpl) ja ulkoilmasta (1kpl) paine-eromittaukset sisä- ja ulkoilman (3 kpl) sekä eri tilojen (1kpl) välillä

KESKEISIMMÄT HAVAINNOT JA MITTAUSTULOKSET 13

PIHA-ALUEET Rakennuspaikka on loivan mäen laella. Ohjaa pintavedet tehokkaasti poispäin rakennuksesta. Rakennuspohjaa ei ole salaojitettu Kellarin kosteusmittausten mukaan aiheuttaa kosteusrasitusta maanvastaisille rakenteille, mutta maanvastaisissa rakenteissa ei ole herkästi kosteusvaurioituvia materiaaleja Kattovedet ohjataan rännikaivojen kautta rakennuksesta poispäin Ei ole tiedossa että kattovesiä tai pintavesiä olisi kulkeutunut kellariin. 14

MAANVASTAISET RAKENTEET Alapohjat Maanvastainen betonilaatta Kosteusmittauksissa pintaosat varsin kuivia Ei merkittävää ilmavuotoa Maanvastaiset seinät Betoniulkokuori, bitumisively ja verhomuuraus Ei merkittävää ilmavuotoa Muuta kellarikerrokseen liittyvää Märkätilojen rakenteissa puutteita Pannuhuoneen lattiassa öljyistä likaa ja vanhassa öljysäiliötilassa öljyn hajua. Portaiden alustilassa rakennusjätettä 15

VÄLIPOHJAT Rakenteet Kellari ja 1. krs välillä betonirakenteinen alalaattapalkisto Täyttönä koksikuona, alkuperäiset muottilaudat paikoillaan Havainnot ja mittaustulokset Kosteusmittaustulokset alhaisia Rakenneliittymät kohtalaisen ilmatiiviitä Talotekniikan läpiviennit epätiiviitä Mikrobianalyyseissä ei mikrobikasvua Valupaperissa korkeita pitoisuuksia PAH-yhdisteitä Ulkoilmaan rajoittuvan välipohjan alapintaan kondensoituu ajoittain kosteutta. Johtuu rakenteessa olevasta kylmäsillasta ja heikosta ilmanvaihtuvuudesta 16

VÄLISEINÄT Rakenteet Pääosin massiivitiilirakenteita, osin kevytrakenteisia ja levypintaisia Havainnot Väliseinissä ei havaittu vaurioita Lämmönjakohuoneen ja öljysäiliötilan seinät epätiiviitä Epäpuhtaudet mm. öljyn haju kulkeutuvat viereisiin tiloihin. Kellarikerroksen märkätilojen pintarakenteet herkästi kosteusvaurioituvia. Ei havaittu vaurioita. 17

ULKOSEINÄT Rakenteet Massiivitiilirakenteita Rakenteena kosteusteknisesti turvallinen. Patterisyvennyksessä korkkieriste. 1. kerroksen ikkunat uusittu 2000-luvulla. Kellarikerroksen ikkunat alkuperäisiä. Havainnot Ulkoseinissä ei havaittu sisäilman laatua heikentäviä puutteita. Korkkieriste avauskohdalta aistinvaraisesti arvioiden kunnossa ja ilmatiiveys korkkieristeestä sisäilmaan aistivaraisesti arvioiden kohtalainen Ikkunaliittymien ilmatiiveys tavanomaisella tasolla loppuvuodesta tehtyjen ilmavuotokorjausten jälkeen 18

YLÄPOHJA JA VESIKATTO Rakenne Vesikatteena tiilikate ja aluskatteena bitumikermi. Tiilikate ja aluskate uusittu Yläpohjarakenne betoninen alalaattapalkisto ja lämmöneristeenä koksikuona. Havainnot Vesikatto lumen peitossa tutkimushetkellä. Katteen kunto tulee tarkastaa lumien sulettua Yksi paikallinen vesivuoto antenniläpiviennin kohdalla Yläpohjan ilmatiiveys pääosin hyvä. Läpivientien kohdalla paikallisia ilmatiiveyspuutteita. Lämmöneristävyys heikko ja eristekerroksessa mahdollisesti paikallisia vauriota. Materiaalinäytteestä ei havaittu mikrobikasvua Yläpohjan eristekerroksessa tervapahvi ja kattohuopa jossa PAH-yhdisteitä. 19

ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄ Rakennuksessa kolme erillistä tulo-poisto ilmanvaihtokonetta Ilmanvaihtokoneet ovat ILTO 1000-pakettikoneita vuodelta 2008 Koneissa lämmöntalteenotto ristivirtalämmönsiirtimillä Tuloilman lämmitys sähkövastuksella Ilmanvaihtokoneita ei ole liitetty keskitettyyn automaatiojärjestelmään, vaan niitä ohjataan koneiden omien säätimien avulla. Ilmanvaihtokoneet on asetettu käymään jatkuvasti vakioteholla 20

KESKEISIMMÄT HAVAINNOT, ILMANVAIHTOKONEET Ilmanvaihtokoneilla on vielä teknistä käyttöikää jäljellä noin 10 vuotta. Kaikissa ilmanvaihtokoneissa havaittiin merkittäviä toimintahäiriöitä tutkimusten aikana IV-kone TK3/PK3 oli sähkövian vuoksi kokonaan pois päältä. Vika saatiin ainakin osin korjattua tutkimusten aikana. Ilmamäärät jäivät kuitenkin edelleen vajaiksi. IV-koneiden TK2/PK2 ja TK1/PK1 tuloilman lämmitysvastukset olivat epäkunnossa. Ainakin toisen koneen osalta tuloilman lämmitys saatiin kuntoon tutkimusten aikana. Lisäksi IV-koneissa muita huoltoluonteisia korjaustarpeita mm: Koneiden puhtaustasoissa puutteita. Erityisesti TK3/PK3 koneen palvelualueella kanavistossa oli ulkoilmasta peräisin olevaa roskaa.

PAINESUHTEET Yleistä Sisäilman ollessa alipaineinen ulkoilmaan tai likaisiin tiloihin nähden rakenteiden kautta voi kulkeutua sisäilmaan epäpuhtauksia. Sisäilma oli mittausjakson ajan selkeästi alipaineinen ulkoilmaan nähden. Pääosan ajasta sisäilman paine-ero suhteessa ulkoilmaan on välillä -6-12 Pa. Kellarikerros on lievästi ylipaineinen suhteessa 1. kerrokseen (alempi kuva). Voi aiheuttaa kellarikerroksen hajujen ja muiden epäpuhtauksien kulkeutumista käyttötiloihin.

OLOSUHDEMITTAUKSET Sisäilman lämpötilat Sisäilman lämpötilat olivat ajoittain tavanomaista alhaisempia IV-koneiden palvelualueilla, joissa oli häiriöitä tuloilman lämmityksen kanssa. Muuten lämpötilat pysyivät tavoitetasolla. Eri tilojen välillä oli selkeitä lämpötilaeroja, johtuen ilmanvaihtokoneiden toimintahäiriöistä (jälkilämmitys) Hiilidioksidipitoisuudet IV- koneiden TK3/PK3 ja TK2/PK2 palvelualueilla ilmanvaihto ei poista hengitysilmasta kertyvää hiilidioksidia riittävän tehokkaasti, vaan hiilidioksidipitoisuudet kohoavat ajoittain melko korkealle IV-koneen TK1/PK1 palvelualueella hiilidioksidipitoisuudet pysyvät alhaisella tasolle.

KESKEISIMMÄT TOIMENPIDE- EHDOTUKSET Kiireelliset toimenpidesuositukset Peruskorjauksen yhteydessä suoritettavat toimenpiteet 24

KIIREELLISESTI SUORITETTAVAT TOIMENPITEET Portaiden alustilan puhdistus rakennusjätteestä. Lämmönjakohuoneen sekä öljysäiliötilan ja muiden tilojen välisten väliseinien ilmatiiveyden parantaminen. Vesikaton paikallisen vuotokohdan paikkaaminen ja rakenteen kunnon tarkastaminen ja korjaaminen. Vesikaton ja läpivientien tarkastus keväällä. Yläpohjan talotekniikan läpivientien ilmatiiveyden parantaminen. Käytöstä poistettujen savuhormien ummistaminen. Rakenteiden sisällä kulkevien viemäreiden videokuvaus. Lämpötilojen seurantamittaukset iv-koneiden lämmitysvastusten uusimisen jälkeen. Ilmanvaihtokanavien puhdistus vähintään koneen TK3 vaikutusalueen osalta. Tuloilmapuhaltimen TK3 ohjausvirtojen tarkastus.

TOIMENPITEET RAKENNUKSEN SEURAAVAN PERUSKORJAUKSEN YHTEYDESSÄ Kellarin maanvastaisten rakenteiden kosteusrasituksen vähentäminen ja ilmatiiveyden parantaminen Välipohjan läpivientien ja rakenneliittymien ilmatiiveyden parantaminen Ulkoilmaan rajoittuvan välipohjan lämpö- ja kosteusteknisen toimivuuden parantaminen Kellarin pesuhuoneen vedeneristäminen, mikäli tilan suihku otetaan käyttöön Kellarikerroksen ikkunoiden huoltokunnostus Yläpohjarakenteen lämmöneristävyyden parantaminen ja vanhojen vaurioiden ja muottilautojen poistaminen 26

KYSYMYKSIÄ? Hannes Timlin, TkK Asiantuntija 040 414 0005 hannes.timlin@vahanen.com Toni Lammi, RI Rakennusterveysasiantuntija 044 768 8318 toni.lammi@vahanen.com Vahanen Rakennusfysiikka Oy 27