JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT



Samankaltaiset tiedostot
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Väliraportti nro

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

Valuma alueen kunnostussuunnittelu

Vesisammalmenetelmän käyttö turvevaltaisissa latvavesissä

Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta havaintokierrokselta

Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus. Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja vesienhoito Helsingin edustan merialueella. Jari-Pekka Pääkkönen

KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA Nro

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

Eurajoki viemäristä lohijoeksi?

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

KERTARAPORTTI

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin

Eurajoen vedenlaadun melontatutkimus elokuussa 2016

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016

Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta

Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

KERTARAPORTTI

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Viemäröinti ja puhdistamo

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

MALLIT VESIJÄRJESTELMIEN TUTKIMUKSESSA

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen

SOMPASEN HAPPITILANTEEN PARANTAMISMAHDOLLISUUDET

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Riihikosken jätevedenpuhdistamo

Biohiili ja ravinteet

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat Nakkila Heikki Holsti

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS

Muutoksia pohjaeläimistössä. Förändringar hos bottendjuren

Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

KUIVAKOLUN KAATOPAIKKA


VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA

KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI. Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESÄKUUSSA Väliraportti nro

Turun Ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmän hulevesitutkimuksia Turun seudulla. Heidi Nurminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

VAPO OY JA PELSON VANKILA

Eurajoen vedenlaatu tarkkailututkimusten valossa

ESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI

Muut levähavainnot 2010

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta näytekierrokselta

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015

Kerklammen ja siihen laskevan puron veden laatu Lokakuu 2017

UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

LIITE 2 1(6) HUOMIOITA JA KORJAUSESITYKSIÄ LIITTYEN TORNION-MUONIONJOEN VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMAAN VUOSILLE [1]

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

Espoon kaupunki Pöytäkirja 113. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio:

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä, että jätevedenpuhdistamon purkupaikka on meressä (esim. Kasnäs, Salo, Teijo, Matildedal, Särkisalo, Parainen, Nauvo, Rymättylä; D-fjärdin kirkonkylästä kuormitus päätyi -09). Jätevesikuormitus tulee mereen vuoden mittaan suhteellisen tasaisesti verrattuna valumavesiin. Myös ojissa on purkupaikkoja, ja ne sijaitsevat suhteellisen lähellä merta (esim. Kemiö, Lammala, Mjösund; Korppoo). Kuormitus tulee mereen viiveellä, mutta voi myös osin haihtua ilmaan ja sitoutua maahan. Puhdistettujen jätevesien johtaminen vesistöihin on nykyisellään välttämätöntä, vaikka realismin, idealismin, tekniikan ja talouden kompromissi on hankala löytää. 11.4.2011 Kemiönsaaren Vesi, yleisötilaisuus 2 1

Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Purkupaikan sijainti on osa ympäristölupapäätöstä Ympäristölupien ehdoissa on yleensä määräys tarkkailla jvp:n toimintaa ja päästöjä, kuormituksen vaikutuksia vesistössä ja lisäksi voi olla kalataloudellinen tarkkailuvelvoite Tarkkailusuunnitelmat laatii yleensä konsultti, hyväksyy ELY-keskus ja toteuttaa konsultti. Kemiönsaarella toteuttajina FCG Oy ja L-S vyt Oy 11.4.2011 Kemiönsaaren Vesi, yleisötilaisuus 3 11.4.2011 Kemiönsaaren Vesi, yleisötilaisuus 4 2

Vesistövaikutukset ja niiden voimakkuus Jätevesi selvästi luonnonvesiä rehevämpää (pl ojavedet), happeakuluttavampaa, hygieenisesti saastuneempaa; jäämiä lääkkeistä ja haitta-aineista; hajuhaitat; meriveteen verrattuna suolatonta ja lämmintä puhdistamon häiriötilanteissa vesistövaikutukset korostuvat Puhdistusprosessi jatkuu vesistössä (esim. eloperäinen aines ja NH4-N hapettuu, bakteerit kuolevat) laimenevat riippuen valumasta, virtauksista, syvyydestä vuodenaika ja sääolot vaikuttavat paljon: jääpeite estää virtausta ja heikentää happitilannetta, aurinko tappaa bakteereja, lämpö edistää biologista hajotusta mutta happitilanne voi heiketä vesiympäristö puskuroi vaikutuksia, joten haitat eivät ole suorassa suhteessa kuormitukseen 11.4.2011 Kemiönsaaren Vesi, yleisötilaisuus 5 Kemiön purkupaikka Lillån Rekujoki meri. Valuma-alue noin 70 km 2. Tarkkailu: Rekujoesta vesinäytteet kahdesta paikasta 2 kertaa vuodessa, Gammelbyviken 136 (L-S vyt Oy). 11.4.2011 Kemiönsaaren Vesi, yleisötilaisuus 6 3

Vedenlaatu ja kuormitus Kemiössä Pitoisuudet ja vesistökuormitus PITOISUUS P mg/l N mg/l NH 4 mg/l Bakt. Kpl/100 ml Kemiön jvp -10 0,76 37 27 Ei määr. Rekujoki yläp. talvi -10 0,04 1,5 0,1 <2 Rekujoki alap. talvi -10 KUORMITUS Kemiön jvp -10 Rekujoki (mereen) Uskelanjoki, Halikonjoki -09 0,08 P kg/v 113 3000 27000 2,4 N kg/v 5475 45000 257000 1,2 NH 4 -N/v 4015 190 11.4.2011 Kemiönsaaren Vesi, yleisötilaisuus 7 Lammalan purkupaikka Lammalabäcken meri. Valuma-alue n. 7,6 km 2. Tarkkailu: Lammalabäckenistä vesinäytteet kahdesta paikasta 2 kertaa vuodessa (L-S vyt Oy). 11.4.2011 Kemiönsaaren Vesi, yleisötilaisuus 8 4

Vedenlaatu ja kuormitus Lammalassa Pitoisuudet ja vesistökuormitus PITOISUUS Lammala jvp -10 Lammalabäcken yläp. talvi -10 P mg/l 3,9 0,05 N mg/l 51 1,9 NH 4 mg/l 44 0,06 Bakt. Kpl/100 ml ei. määr. 3 Lammalabäcken alap. talvi -10 0,1 2,9 1,1 4500 KUORMITUS P kg/v N kg/v NH 4 -N/v Lammala jvp -10 124 * 1643 1424 L-bäcken (mereen, arvio Rekujoen muk.) 300 4500 11.4.2011 Kemiönsaaren Vesi, yleisötilaisuus, * korjattu 12.4. (muutettu tieto punaisella) 9 Taalintehtaan purkupaikka Merialueen tarkkailu: vesinäytteet kolmesta paikasta 2 kertaa vuodessa; yhteistarkkailu Ovako (FCG OY). 11.4.2011 Kemiönsaaren Vesi, yleisötilaisuus 10 5

Vedenlaatu ja kuormitus Taalintehtaalla Pitoisuudet ja vesistökuormitus PITOISUUS Tyska holmen jvp -10 Tallholmen N 162 talvi -11 P mg/l 0,18 0,044 N mg/l 27 0,4 NH 4 mg/l 0,8 <0,022 Bakt. Kpl/100 ml Ei määr. 0 Rövarholm E 173 talvi -11 KUORMITUS Tyska holmen jvp -10 Tyska holmen ennuste 0,048 P kg/v 37 80-180 0,39 N kg/v 5475 10200-12400 <0,022 NH 4 -N/v 1642 11.4.2011 Kemiönsaaren Vesi, yleisötilaisuus 11 0 Taalintehtaan purkualue ja veden laatu Karttatarkastelun perusteella maalta ja maataloudesta tuleva kuormitus on vähäisempää kuin Rekujoessa tai Lammalassa: maasto kallioista, ei suuria ojia Ihmistoiminnan vaikutus kuitenkin varsin suuri: tehdas- ja taajama-alue Purkupaikalla veden syvyys noin 15 m; alue hieman suojassa mutta *lounaanpuolelta avoin 11.4.2011 Kemiönsaaren Vesi, yleisötilaisuus, korjattu 12.4. (merkitty punaisella) 12 6

V. 2000-2004, 2008 ja 2011 vesitutkimustulosten perusteella purkupaikalla (asema Tallholmen pohj. 162): Vesi kerrostuu kesäisin lämpötilaerojen vuoksi; syvänteen pohjalla happitilanne heikko ja ravinteita voi lähteä sedimentistä; talvella ei happiongelmia Ulosteperäisiä bakteereita tavattu ajoittain, mutta käyttökelpoisuusluokitus yleensä erinomainen tai hyvä Fosforipitoisuudet rehevällä tai ajoittain lievästi rehevällä tasolla; Typpipitoisuudet yleensä varsin pieniä (alle 400 µg/l) Ammoniumtypen määrä voi talvella olla kohonnut pinnassa ja kesällä pohjalla Klorofyllimäärät kesän tutkimuksissa rehevällä tasolla; käyttökelpoisuusluokitus tyydyttävä Verrattuna ulompana olevaan asemaan (Långören pohj. 172) veden laadussa ei suuria eroja; uloimpaan asemaan verrattuna (Rövarholm it 173) vesi hieman rehevämpää jätevedet nostavat ajoittain veden bakteeri- ja typpimääriä 11.4.2011 Kemiönsaaren Vesi, yleisötilaisuus 13 Meressä laimentuminen nopeaa, esim 100 m pitkän, 100 m leveän ja 10 m syvän alueen tilavuus on 100000 m 3 *Jos y.o. tilavuuteen tislattua vettä laimennetaan Kemiön puhdistamon v. -10 keskimäär. vrk-kuormitus (P 0,1 kg/d, N 15 kg/d), pitoisuudeksi tulee P: 1 mg/m 3, N: 150 mg/m 3 * Jos y.o. tilavuuteen tislattua vettä laimennetaan arvioitu yhteiskäsittelyn vuorokausikuormitus (P 0,52 kg/d, N 34 kg/d), pitoisuudeksi tulee P: 5 mg/m 3, N: 340 mg/m 3 * y.o. tilavuudessa tislattua vettä pitoisuuden kasvu olisi siten P: 4 mg/m 3, N: 190 mg/m 3 *Vrt. veden laatu maaliskuussa 2011 paikassa 162 (ks kartta diassa 10): P: 38-46 mg/m 3 N: 360-420 mg/m 3 (mg/m 3 =µ/l) Mutta kuormitus tulee vähitellen ja laimenee samalla Purkupaikalla fosforikuormituksen muutoksen vaikutusta vaikea havaita, typpimäärät saattavat jonkin verran kasvaa 11.4.2011 Kemiönsaaren Vesi, yleisötilaisuus, * tarkennettu 12.4. (merkitty punaisella) 14 7