JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007

Transkriptio

1 JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 Johanna Ritari & Anne Åkerberg

2 SISÄLLYS sivu Sisällys 1 Johdanto 1 2 Sääolosuhteet 2 3 Vedenlaatututkimus Tutkimusmenetelmät Järvialueiden tulokset Pohjanlahti Kimolanlahti Kimolanlahden salmi Kimolan kanava Järvialueiden tulosten tarkastelu 5 4 Valuma-alueelta tulevan kuormituksen arviointi Valuma-alue Ojien tulokset Myllyoja (Oja 1) Vanhantalon oja (Oja 2) Syväoja (Oja 3) Sulun alapuolelta laskeva oja (Oja 4) Kellarmäen länsipuolelta laskeva oja (Oja 5) Pullonoja (Oja 6) Ojatulosten tarkastelu Kuorijätteen kuormitus suhteessa ojien kuormitukseen 12 5 Yhteenveto 13 Viitteet 14 Liitteet 1-5

3 JOHDANTO Jaalan kunnassa sijaitseva Kimolan kanava ja siihen liittyvät Konniveden Pohjanlahti ja Pyhäjärven Kimolanlahti toimivat pitkään tukinuitto väylänä Konnivedeltä Kymijoen paperitehtaille (kuva 1). Tukinuitto ja veden juoksutus kanavaan ja edelleen Kimolanlahteen loppui vuonna Kuva 1. Jaalan Kimolan kanava Kimolanlahti on matalaa vesialuetta ja kanavan sekä lahden lähialueella on melko paljon peltoviljelyä, joten vaarana on lahtialueen umpeenkasvu ja rehevöityminen. Lisäksi alueen asukkaita on huolestuttanut kanavassa seisovan veden tila ja sen vaikutus Kimolanlahden tilaan. Kimolanlahden pohjaeläimistöä on tutkittu syksyisin vuosina 2002, 2004 ja Lahden vesikasvillisuus kartoitettiin vuonna Pohjaeläintutkimuksissa lahden perällä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007

4 vuonna 2002 todettu lievästi rehevä pohja oli vuoden 2004 tutkimuksissa jo hyvin rehevä - rehevä, joten pohjan tila muuttui nopeasti kahdessa vuodessa kun tukinuitto ja veden juoksutus kanavaan lopetettiin. Sen sijaan vuosien 2004 ja 2006 välillä ei pohjaeläinkannassa ollut tapahtunut niin suuria muutoksia. Pohjaeläintutkimukset jatkuvat vielä vuonna Kimolanlahden veden kemiallista laatua koskevia tutkimustuloksia on 1970-luvulta sekä vuodelta Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2006 ottamien vesinäytteiden tulosten perusteella Kimolan kanavan vedenlaatu oli fosfori- ja klorofyllitulosten perusteella ylempänä kanavassa lievästi rehevää ja alempana kanavassa rehevää. Kesällä ja syksyllä 2006 Kimolanlahden vesi oli ympäristökeskuksen ottamien näytteiden perusteella sameaa ja rehevää. Pintaveden happitilanne oli kesällä erinomainen ja syksyllä melko hyvä. (lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä) Tämän työn tarkoituksena on selvittää Kimolanlahteen tuleva hajakuormitus ja mahdollisesti lahdesta poistuva ravinnevirtaama. Järvialueiden kolmelta näytepisteeltä otettiin näytteet kolme kertaa kesän 2007 aikana. Lisäksi Kimolan kanavasta otettiin näyte lokakuussa Ojapisteistä, joita oli kuusi, otettiin näytteet kuusi kertaa toukokuusta lokakuuhun. Keväällä tehtiin uittoyhdistyksen toimeksiannosta myös kuorijätteen kartoitus 4. 2 SÄÄOLOSUHTEET Touko-elokuu jakson aikana oli keskimääräistä lämpimämpää (taulukko 1). Touko- ja heinäkuussa satoi enemmän kuin vuosina keskimäärin. Myös syksyllä syyslokakuu jakson aikana oli keskimääräistä lämpimämpää. Syyskuu oli runsassateinen ja lokakuussa oli hieman keskimääräistä kuivempaa. Taulukko 1. Kuukauden keskilämpötilat ja sadannat Utissa kesällä 2007 sekä vastaavat pitkän aikavälin keskiarvot (lähde: Ilmatieteenlaitoksen Ilmastokatsaukset vuodelta 2007) Kuukausi T ( C) T ( C) Sadanta (mm) Sadanta (mm) toukokuu 10,6 9, kesäkuu 15,5 14, heinäkuu 17,3 16, elokuu syyskuu lokakuu 17,5 10,0 5,9 14,9 9,3 4, Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007

5 3 VEDENLAATUTUTKIMUS Järvialueelta otettiin vesinäytteet Konniveden Pohjanlahdesta, Kimolan kanavasta, Pyhäjärven Kimolanlahdesta ja Kimolanlahden salmesta. Kimolanlahden näytepiste on sama kuin lahden pohjaeläinnäytepiste. Järvialueelta otettiin näytteet kesä-, heinä- ja elokuussa sekä kanavasta lokakuussa. Ojavesinäytteet otettiin kuudesta ojasta. Ojavesinäytteitä otettiin viidestä Kimolan kanavaan tai Kimolanlahteen virtaavasta ojasta ja yhdestä Kimolanlahden salmen (sillan) eteläpuolelle laskevasta ojasta (Pullonoja). Työn tarkoituksena oli selvittää Kimolanlahteen tulevan hajakuormituksen (ojat) ja mahdollisesti lahdesta poistuvan (salmi) veden ravinnevirtaama. 3.1 TUTKIMUSMENETELMÄT Järvinäytteitä otettiin yhteensä neljästä näytepaikasta kesällä 2007 (taulukko 2, kartta liite 1). Taulukko 2. Järvipisteet, sijainti ja koordinaatit NÄYTEPAIKKA SIJAINTI KOORDINAATIT Pohjanlahti kanavan pohjoispuolella Kimolan kanava kanavan eteläosassa Kimolanlahti kanavan eteläpuolella Kimolanlahden salmi kanavan eteläpuolella ennen Kimolanlahtea Järvivesinäytteet otettiin kolmesti: 5.6., ja sekä kanavasta otettiin kerran näyte Näytteenotoista vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. Kimolanlahden salmesta sillan alta yritettiin mitata eri ajankohtien virtaama, mutta virtaaman oli erittäin pieni, että veden virtausmittauksesta oli mahdotonta saada luotettavaa tulosta, joten virtaamamittauksesta luovuttiin. Myös kanavassa virtaama oli niin pieni, että luotettavaa mittausta oli mahdotonta tehdä. Lisäksi mitattiin veden lämpötila. Näytteistä analysoitiin: happipitoisuus, hapenkyllästysaste (%), kiintoaine, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja klorofylli. Kanavasta otetusta näytteestä analysoitiin vain kiintoaine, kokonaistyppi- ja fosfori. Ojanäytteitä otettiin kuudesta ojasta (taulukko 3, kartta liite 2) kesällä ja syksyllä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 3

6 Taulukko 3. Ojapisteet, sijainti ja koordinaatit OJA TUNNUS SIJAINTI KOORDINAATIT Myllyoja Oja 1 lahden itäpuolella Vanhantalon oja Oja 2 kanavan koillispuolella Syväoja Oja 3 kanavan koillispuolella Sulun alap. laskeva oja Oja 4 kanavan itäpuolelle Kellarmäen länsip. laskeva oja Oja 5 lahden eteläpuolelle Pullonoja Oja 6 lahden lounaispuolelta Ojavesinäytteet otettiin kuusi kertaa: 5.6., 28.6., 23.7., 22.8, ja Näytteenotoista vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. Näytteenottojen yhteydessä mitattiin veden virtausnopeus MiniAir2-siivikolla (m/s). Virtausnopeuden ja näytteenoton yhteydessä mitattujen uoman pinta-alatietojen avulla laskettiin senhetkinen uoman virtaama (l/s), mitä käytettiin ainevirtaamia laskettaessa. Lisäksi mitattiin veden lämpötila. Näytteistä analysoitiin: happipitoisuus, hapenkyllästysaste (%), kiintoaine, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. Kaikki näytteet analysoitiin Ewica laboratoriot Oy:ssä. 3.2 JÄRVIALUEIDEN TULOKSET Pohjanlahti Konninveden Pohjanlahdessa, Kimolankanavan pohjoispuolella vesi oli kesäkuun tutkimuskerralla lievästi lämpötilakerrostunutta ja veden happitilanne oli tuolloin kauttaaltaan erinomainen (tulokset liitteenä 3). Heinä- ja elokuussa päällysveden happitilanne oli erinomainen, mutta alusvedessä happitilanne oli enää tyydyttävä. Kiintoainetta oli erittäin vähän ja veden näkösyvyys oli erinomainen. Ravinnepitoisuudet olivat pieniä. Fosfori- ja klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli ravinteisuudeltaa karua ja kokonaisuutena vedenlaatu oli erittäin hyvä Kimolanlahti Pyhäjärven Kimolanlahdessa, sillan pohjoispuolella vesi oli Pohjanlahden tapaan kesäkuun tutkimuskerralla lievästi lämpötilakerrostunutta, mutta veden happitilanne oli kauttaaltaan erinomainen. Heinä- ja elokuussa päällysveden happitilanne oli erinomainen, mutta alusvedessä tyydyttävä kuten Pohjanlahdessa. Kesä- ja elokuussa vedessä oli kiintoainetta melko vähän. Heinäkuussa kiintoainetta oli enemmän ja etenkin alusvedessä kiintoainepitoisuus oli heinäkuussa jo korkea. Veden näkösyvyys oli hyvä. Vedessä ei ollut typpeä enempää kuin Pohjanlahdessakaan eli typpipitoisuudet olivat melko matalia, mutta fosfori- ja klorofyllipitoisuudet olivat selvästi korkeampia kuin kanavan pohjoispuolella Pohjanlahdessa. Fosfori- ja klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Pitoisuudet oli- 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007

7 vat suurimmat heinäkuun tutkimuskerralla. Heinäkuussa alusveden fosforipitoisuus oli kohonnut päällysveteen verrattuna Kimolanlahden salmi Kimolanlahden salmessa, sillan kohdalla vesi oli Pohjanlahden ja Kimolanlahden tapaan kesäkuun tutkimuskerralla lievästi lämpötilakerrostunutta, mutta veden happitilanne oli kauttaaltaan erinomainen. Heinä- ja elokuussa päällysveden happitilanne oli erinomainen, mutta alusvedessä tyydyttävä kuten pohjoisemmillakin näytepisteillä Kimolanlahdessa ja Pohjanlahdessa. Kiintoainetta oli melko vähän, mutta heinäkuussa kiintoainetta oli hieman enemmän. Veden näkösyvyys oli hyvä. Kesäkuussa typpipitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin kesä- ja elokuussa. Fosfori- ja klorofyllipitoisuuksiltaan vesi oli rehevää, vaikka pitoisuudet olivat hieman matalampia kuin pohjoisemmalla näytepisteellä Kimolanlahdella Kimolan kanava Kimolan kanavasta otettiin näyte vain kerran, lokakuussa. Näyte otettiin kanavan eteläosasta heti vanhantalon laskuojan (oja 2) jälkeen ennen Kimolanlahtea. Vedestä tutkittiin ravinteet ja tuloksia verrattiin laskuojien tuloksiin. Kanavan vedenlaatu oli samanlainen kuin etelämpänä Kimolanlahdessa ja Kimolanlahden salmessa. Ainoastaan veden näkösyvyys oli kanavassa vain tyydyttävä kun lahden näkösyvyydet olivat hyviä. Kiintoainetta oli melko vähän ja ravinteisuudeltaan vesi oli rehevää. Yläpuolen laskuojien lokakuun tuloksiin verrattaessa vedenlaatu oli samanlainen kuin näytepaikan yläpuolelle laskevassa Vanhantalon ojassa. 3.3 JÄRVIALUEIDEN TULOSTEN TARKASTELU Järvipisteiden alusvesien hapen kyllästysprosentit olivat korkeimmat kesäkuussa (kuva 2). Eri näytepisteiden hapen kyllästysprosenttien välillä ei ollut suuria eroja. Hapenkyllästysprosentit olivat Kimolanlahden salmella hieman muita näytepisteitä korkeammat, mikä mahdollisesti johtuu salmessa tapahtuvasta lievästä virtaamasta. Kokonaisfosfori- ja klorofyllipitoisuudet olivat korkeimmat heinäkuussa Kimolanlahden näytepisteellä (kuvat 3 ja 4). Kyseiset rehevyyttä kuvaavat parametrit olivat Pohjanlahdella selvästi pienemmät verrattuna Kimolanlahden näytepisteisiin. Fosforipitoisuudet on ilmoitettu kuvassa 3 päällys-, väli- ja alusveden keskiarvoina, koska syvyyksien pitoisuuksissa ei ollut suuria eroja. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 5

8 Hapen kyllästys-% (alusvesi) % kesä.07 heinä.07 elo.07 0 Pohjanl Kimolanl Salmi Kuva 2. Pohjanlahden, Kimolanlahden ja Kimolanlahden salmen alusveden hapenkyllästysprosentit kesällä Kokonaisfosforipitoisuus (keskiarvo) µg/l kesä.07 heinä.07 elo Pohjanl Kimolanl Salmi Kuva 3. Pohjanlahden, Kimolanlahden ja Kimolanlahden salmen päällys-, väli- ja alusveden kokonaisfosforipitoisuuksien keskiarvot kesällä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007

9 Klorofyllipitoisuus (päällysvesi) µg/l kesä.07 heinä.07 elo Pohjanl Kimolanl Salmi Kuva 4. Pohjanlahden, Kimolanlahden ja Kimolanlahden salmen päällysveden klorofyllipitoisuudet kesällä 2007 Kolmesta järvipisteessä ja kanavasta otettujen näytteiden perusteella paras vedenlaatu oli Pohjanlahdella, jossa vesi oli ravinteisuudeltaan karua. Kimolanlahdella veden ravinnepitoisuudet olivat korkeammat kuin Pohjanlahdella. Kimolanlahdelta poistuvasta vedestä eli salmelta otetussa näytteessä oli kiintoainetta, fosforia ja klorofylliä hieman vähemmän kuin lahdella. Ero lahden ja salmen vedenlaaduissa ei luonnollisestikaan ollut suuri, koska näytepisteiden etäisyys oli melko pieni (ks. kartta). Lokakuussa kanavasta otetussa näytteessä vedenlaatu oli samanlainen kuin Kimolanlahden ja salmen kesän näytteissä. Ainoastaan veden näkösyvyys oli kanavassa hieman heikompi kuin lahdella. Luotettavaa virtaamamittausta oli pienten virtaamien vuoksi mahdotonta tehdä, joten salmelta lähtevää ravinnekuormitusta ei pystytä laskemaan muuten kuin valuma-alueen laskuojien kuormitusten perusteella. 4 VALUMA-ALUEELTA TULEVAN KUORMITUKSEN ARVIOINTI 4.1 VALUMA-ALUE Kimolan kanavan valuma-alue on pohjoisosassa suurimmaksi osaksi metsätalousvaltaista aluetta ja eteläosassa maatalousvaltaista peltoaluetta. Kanavan eteläosan ja Kimolanlahden rannoilla on vakituista sekä loma-asutusta. Valuma-alueelta tulevaa kuormitusta tarkasteltiin laskuojien tulosten perusteella. Ojanäytteitä otettiin kanavan padon eli sulun alapuolelta Kimolanlahteen ulottuvalta alueelta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 7

10 4.2 OJIEN TULOKSET Myllyoja (Oja 1) Myllyoja virtaa Heijalankylästä Musta-Ruhmas järvestä, suon ja peltoalueiden halki laskien Kimolanlahteen lahden itäpuolelta. Myllyojan vesi oli ravinteisuudeltaan lievästi rehevää (tulokset liitteenä 4). Kaikilla kuudella näytteenottokerralla vedessä oli kiintoainetta vähän. Ojan ainevirtaamat olivat keskimäärin suuria (kuormitukset laskettuina taulukossa 4). Suurimmat ainevirtaamat olivat suurimpien virtaamien aikaan loka- ja syyskuussa. Pienimmillään ainevirtaamat olivat heinäkuussa. Taulukko 4. Kuormitukset Myllyojassa ka Virtaama l/s m 3 /d Kiintoaine kg/d ,5 8, Kokonaistyppi kg/d 4,6 4,6 1,5 2,2 7,2 7,0 4,5 Kokonaisfosfori kg/d 0,2 0,2 0,07 0,07 0,2 0,3 0, Vanhantalon oja (Oja 2) Vanhantalon oja virtaa metsä- ja peltoalueiden halki laskien Kimolan kanavaan koillispuolta. Ojan vesi oli rehevää ja etenkin typpipitoisuudet vaihtelivat melko paljon ( µg/l). Kiintoainetta oli melko vähän ja pitoisuudet vaihtelivat typpipitoisuuksien tavoin melko paljon. Ojan ainevirtaamat olivat melko pieniä (taulukko 5). Kiintoaineen ainevirtaamat olivat suurimpia. Taulukko 5. Kuormitukset Vanhantalon ojassa ka Virtaama l/s 3,0 8,6 3,6 2, ,2 m 3 /d Kiintoaine kg/d 1,9 10 1,4 3,0 7,6 16 6,7 Kokonaistyppi kg/d 0,3 0,8 0,3 0,2 0,8 1,3 0,6 Kokonaisfosfori kg/d 0,009 0,05 0,03 0,02 0,04 0,06 0,03 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007

11 4.2.3 Syväoja (Oja 3) Syväoja virtaa Iso Hakalammesta, metsäalueiden halki laskien Kimolan kanavaan koillispuolelta. Syväojan ravinnepitoisuudet vaihtelivat lievästi rehevän ja rehevän välillä. Kiintoainetta oli vähän paitsi kesäkuussa, jolloin kiintoainetta oli runsaasti. Kesäkuun näytteenottokerralla pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kuin muilla näytekerroilla. Ojan virtaamat ja ainevirtaamat olivat melko pieniä (taulukko 6). Taulukko 6. Kuormitukset Syväojassa ka Virtaama l/s 3,2 0,5 3,2 2, ,0 m 3 /d Kiintoaine kg/d 1,2 1,5 0,7 0,5 2,1 3,4 1,6 Kokonaistyppi kg/d 0,2 0,06 0,2 0,1 0,5 0,7 0,3 Kokonaisfosfori kg/d 0,007 0,004 0,007 0,004 0,02 0,02 0, Sulun alapuolelta laskeva oja (Oja 4) Sulun alapuolelta laskeva oja virtaa metsäalueiden halki laskien Kimolan kanavaan lounaispuolelta. Veden ravinnepitoisuudet vaihtelivat rehevän ja ylirehevän välillä. Typpipitoisuus vaihteli µg/l välillä ja fosforia oli kesä-heinäkuussa erittäin runsaasti (150 µg/l). Kiintoainetta oli keskimäärin runsaasti, vaikka pitoisuudet vaihtelivat paljon (9,2-71 mg/l). Ainevirtaamat olivat melko pieniä (taulukko 7). Taulukko 7. Kuormitukset sulun alapuolelta laskevassa ojassa ka Virtaama l/s 0,9 5,1 0,5 1,2 9,1 7,2 4 m 3 /d Kiintoaine kg/d 0,7 31 0,9 1,5 8, Kokonaistyppi kg/d 0,07 0,8 0,05 0,03 0,5 0,4 0,3 Kokonaisfosfori kg/d 0,004 0,07 0,006 0,009 0,06 0,06 0, Kellarmäen länsipuolelta laskeva oja (Oja 5) Kellarmäen länsipuolelta laskeva oja virtaa Kimolan kylästä peltojen halki laskien Kimolanlahteen lahden eteläpuolelta. Kimolanlahteen laskevan ojan vesi oli ravinnepitoisuudeltaan ylirehevää. Veden fosforipitoisuudet olivat erittäin korkeita. Korkeimmat fosforipitoisuudet Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 9

12 olivat kesäkuussa (220 ja 310 µg/l). Kiintoainetta oli vähän lukuunottamatta kesäkuun lopun ja lokakuun näytteenottokertoja, jolloin kiintoainetta oli runsaammin. Ainevirtaamat olivat pieniä (taulukko 8). Taulukko 8. Kuormitukset Kellarmäen länsipuolelta laskevassa ojassa ka Virtaama l/s 2,1 0,5 0,8 0,6 6,2 5,8 2,7 m 3 /d Kiintoaine kg/d 1,4 0,9 0,6 0,1 3,5 10 2,8 Kokonaistyppi kg/d 0,4 0,2 0,05 0,09 1,0 0,4 0,4 Kokonaisfosfori kg/d 0,04 0,01 0,01 0,007 0,09 0,08 0, Pullonoja (Oja 6) Pullonoja virtaa Ylimmäisestä Sammallammesta Kimolan kylän eteläpuolelta metsäalueiden ja peltojen halki laskien Kimolanlahden salmen (sillan) eteläpuolelle. Pullonojan vesi oli rehevää tai jopa ylirehevää. Fosforipitoisuudet olivat korkeimmat kesäkuun lopussa (170 µg/l) ja elokuussa (120 µg/l). Kiintoainepitoisuudet olivat kesäkuun lopun näytteenottokertaa lukuunottamatta pieniä. Ojan ainevirtaamat olivat suuria (taulukko 9). Ainevirtaamat olivat suurimmat syys- ja lokakuussa ja pienimmät heinäkuussa. Taulukko 9. Kuormitukset Pullonojassa ka Virtaama l/s m 3 /d Kiintoaine kg/d , Kokonaistyppi kg/d 6,0 4,4 2,0 5,0 26 7,0 8,4 Kokonaisfosfori kg/d 0,5 0,5 0,2 0,5 1,5 1,1 0,7 4.3 OJATULOSTEN TARKASTELU Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat pienimmät Myllyojassa ja Syväojassa, joissa vesi oli pääosin lievästi rehevää (kuvaajat liitteenä 5). Myllyojassa oli kuitenkin suuret ainevirtaamat, koska vesimäärät olivat suuria. Ravinnepitoisuudet olivat suurimmat Kimolanlahteen Kellarmäen länsipuolelle laskevassa ojassa, jossa vesi oli ravinteisuudeltaan ylirehevää ja fosforia oli erittäin runsaasti. Kyseinen Kellarmäen länsipuolelle laskeva oja virtaa peltojen halki, joista kuormitus on todennäköisesti peräisin. Pienien vesimäärien vuoksi kyseisen oja ainevirtaamat olivat kuitenkin pieniä. Pullonoja, sulun alapuolelle laskevan 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007

13 ojan ja Vanhantalon ojan vedet olivat ravinteisuudeltaan reheviä tai ylireheviä. Eniten kiintoainetta oli sulun alapuolelle laskevassa ojassa, joka virtaa metsäalueiden halki. Kimolanlahteen tulivat selvästi suurimmat kiintoaine- ja ravinnekuormitukset (typpi ja fosfori) Pullonojasta (oja 6), joka virtaa metsä- ja peltoalueiden halki laskien Kimolanlahden salmen eteläpuolelle (kuva 5, 6 ja 7). Selvästi toiseksi suurimmat kiintoaine- ja ravinnekuormitukset tulivat Myllyojasta (oja 1). Myllyoja virtaa suo- ja peltoalueiden halki laskien Kimolanlahteen lahden itäpuolta. Vanhantalon ojassa (oja 2), Syväojassa (oja 3), sulun alapuolelle laskevassa ojassa (oja 4) ja Kellarmäen länsipuolelle laskevassa ojassa (oja 5) kuormitukset olivat selvästi pienemmät. Tuloksien mukaan suurimmat ravinne- ja kiintoainekuormitukset tulevat osittain maatalousvaltaisilta alueilta Kimolanlahden eteläosaan. Suurin kuormitus tulee Kimolanlahden salmen eteläpuolelle. Kanavan sulun eteläpuolelle, suoraan kanavaan tuleva kuormitus, on lahteen kohdistuvaan kuormitukseen verraten vähäistä. Kiintoainekuormitus (ka) kg/vrk OJA 1 OJA 2 OJA 3 OJA 4 OJA 5 OJA 6 Kuva 5. Ojien keskimääräinen kiintoainekuormitus Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/

14 Kokonaistyppikuormitus (ka) kg/vrk OJA 1 OJA 2 OJA 3 OJA 4 OJA 5 OJA 6 Kuva 6. Ojien keskimääräinen kokonaistyppikuormitus Kokonaisfosforikuormitus (ka) 0,8 0,7 0,6 0,5 kg/vrk 0,4 0,3 0,2 0,1 0 OJA 1 OJA 2 OJA 3 OJA 4 OJA 5 OJA 6 Kuva 7. Ojien keskimääräinen kokonaisfosforikuormitus KUORIJÄTTEEN KUORMITUS SUHTEESSA OJIEN KUORMITUKSEEN Levinneisyyskartoituksen mukaan kuorijätettä oli noin 18 ha alueella. Erittäin karkean arvion mukaan kuorijätteen määrä olisi noin m 3. Analyysien mukaan kuorinäytteiden kiintoainepitoisuus oli 27 % kolmen näytteen keskiarvona. Tällöin kuorijätettä olisi kuivaaineena reilut m 3. Kuorinäytteissä oli fosforia keskimäärin 0,46 g/kg ka ja typpeä 5,6 g/kg ka. Kuorijätteen kuiva-aine on vettä kevyempää, joten sen paino on vähemmän kuin tonnia. Täten kuorijätteessä voisi kaiken kaikkiaan arvioida olevan alle kg fosforia. Mikäli kaikki kuorijätteessä oleva fosfori vapautuisi veteen esim. 20 vuodessa, vuotta kohti se tekisi alle 200 kg. Mitään tutkimustietoa ravinteiden liukoisuudesta kuorijätteestä kanavassa ei ole, sillä vaikka laboratoriotesteissä fosforia liukeni, se ei kuitenkaan kerro liukoisuudesta itse kanavassa. Esimerkiksi alusveden happitilanne vaikuttaa ravinteiden 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007

15 liukoisuuteen pohjasta. Myös pelkässä pohjasedimentissä on ravinteita ilman kuorijätettäkin. Esimerkiksi Tuusulanjärven pintasedimentissä on fosforia 1,5 g/kg, eli kolminkertaisesti kuorijätteen sisältämään määrään verrattuna. Myös Kymijoen edustan merialueen pintasedimenttien fosforimäärät ovat hieman suurempia kuin kuorijätteen. Kuorijätteen typpimäärät olivat samaa tasoa kuin Tuusulanjärvellä ja Kymijoen edustan merialueella. 5 YHTEENVETO Tukinuitto ja veden juoksutus Kimolan kanavaan ja edelleen Kimolanlahteen loppui vuonna Kimolanlahti on matalaa vesialuetta ja kanavan sekä lahden lähialueella on melko paljon peltoviljelyä, joten vaarana on lahtialueen umpeenkasvu ja rehevöityminen. Lisäksi kanavan seisova vesi ja sen vaikutus Kimolanlahden tilaan on aiheuttanut alueen asukkaissa huolestusta. Työn tarkoituksena olikin selvittää Kimolanlahteen tuleva hajakuormitus ja mahdollisesti lahdesta poistuva ravinnevirtaama. Kimolanlahden perällä pohjaeläintutkimuksissa vuonna 2002 todettiin pohjan olevan lievästi rehevä, mutta jo vuoden 2004 tutkimuksissa todettiin pohjan tilan heikenneen selvästi ja pohja muuttuikin kahdessa vuodessa hyvin reheväksi. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2006 ottamien näytteiden perusteella Kimolan kanavan vedenlaatu oli ylempänä kanavassa lievästi rehevää ja alempana kanavassa rehevää. Kimolanlahden vesi oli ympäristökeskuksen tutkimustulosten perusteella rehevää. Kesällä 2007 otettiin vesinäytteet kolmelta järvinäytepisteeltä kolme kertaa (kesä-, heinäja elokuu). Näytepisteet olivat Konninveden Pohjanlahti, Pyhäjärven Kimolanlahti ja Kimolanlahden salmi. Lisäksi Kimolan kanavasta otettiin vesinäyte lokakuussa Tulosten perusteella paras vedenlaatu oli Pohjanlahdella, jossa vesi oli ravinteisuudeltaan karua. Kimolanlahden ja Kimolanlahden salmen näytepisteillä vesi oli ravinteisuudeltaan rehevää. Salmen näytepisteellä ravinnepitoisuudet olivat hieman matalammat kuin pohjoisemmalla näytepisteellä Kimolanlahdella. Hapenkyllästysprosentit vaihtelivat erinomaisen ja tyydyttävän välillä. Kimolanlahden salmesta, sillan alta yritettiin mitata veden virtaama, jotta olisi saatu selville lahdesta mahdollisesti poistuvan veden ravinnekuorma, mutta virtaama oli niin olematon että luotettavan tuloksen saaminen oli mahdotonta. Tulosten perusteella vesi on rehevämpää kanavasta etelään päin siirryttäessä. Tulokset ovat kutakuinkin yhtenäisiä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2006 saamien tulosten kanssa. Myös lahden pohjaeläintutkimusten tulokset ovat samansuuntaisia kuin vesinäytteiden tulokset. Kimolan kanavan valuma-alue on suurimmaksi osaksi metsätalousvaltaista aluetta. Maatalousvaltaista peltoaluetta on etenkin alueen eteläosassa. Valuma-alueelta tulevaa kuormitusta tarkasteltiin laskuojien tulosten perusteella. Ojanäytteitä otettiin kuudesta ojasta kanavan sulun alapuolta aina Kimolanlahteen ulottuvalta alueelta. Ojanäytteitä otettiin kuusi kertaa kesä-lokakuussa. Ravinnepitoisuudet olivat suurimmat Kellarmäen länsipuolelle laskevassa ojassa, jossa vesi oli ylirehevää ja fosforia oli erittäin runsaasti. Kyseinen oja Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/

16 virtaa peltoalueiden halki ja laskee Kimolanlahteen. Pienien vesimäärien vuoksi kyseisen ojan ainevirtaamat olivat kuitenkin pieniä. Myös kanavaan laskevan sulun alapuolisen ojan ja Vanhantalon ojan sekä salmen eteläpuolelle laskevan Pullonojan vedet olivat tutkimusten perusteella reheviä tai jopa ylireheviä. Selvästi suurimmat kiintoaine- ja ravinnekuormitukset (typpi ja fosfori) tulivat Pullonojasta, joka virtaa metsä- ja peltoalueiden halki laskien Kimolanlahden eteläosaan. Toiseksi suurimmat kiintoaine- ja ravinnekuormitukset tulivat Myllyojasta, joka virtaa suo- ja peltoalueiden halki laskien Kimolanlahteen lahden itäpuolelta. Muissa ojissa kuormitukset olivat selvästi pienemmät. Tuloksista voidaan päätellä että suurin osa Kimolanlahteen tulevasta hajakuormituksesta on peräisin maatalousvaltaisilta alueilta ja kohdistui lahden eteläosaan. Suoraan kanavaan kohdistuva kuormitus on lahteen kohdistuvaan kuormitukseen verraten vähäistä. Hajakuormituksen osalta vesiensuojelullisia toimenpiteitä tulisi kohdistaa Kimolanlahden eteläosaan ja etenkin lahteen laskeviin Pullonojan ja Myllyojan valumaalueisiin. Valuma-alueen maatalousalueilla suojavyöhykkeiden perustaminen parantaisi myös lahden tilaa. ProAgria Kymenlaakso ry on tehnyt vuonna 2007 Viljelyalueiden suojavyöhykeyleissuunnitelman Jaalan Kimolan alueelle, jossa myös todettiin että suojavyöhykkeet olisivat tarpeellisia juuri Myllyoja sekä Pullonojan varsille, joissa on paljon viljelyalueita 5. Kuormitusselvityksessä tutkittujen ojien yhteenlaskettu fosforikuormitus oli tutkimusaikaan keskimäärin 1 kg/vrk. Talvella ojien kautta tuleva kuormitus on todennäköisesti pienempää, jolloin vuositasolla kuormitus voisi olla luokkaa 300 kg. Näiden tulosten perusteella ojista tuleva kuormitus olisi suurempaa kuin kuorijätteestä mahdollisesti tuleva kuormitus. Kuorijätekuormitustulokset ovatkin vain suuntaa antavia. VIITTEET 1 Raunio, J Jaalan kunnan Kimolanlahden vesikasvillisuuskartoitus vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 54/2003, 4 s + liitteet. 2 Anttila-Huhtinen, M Jaalan Kimolanlahden (14.121) pohjaeläintutkimus vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 84/2007, 7 s + liitteet. 3 Raunio, J Toimintaohjelma Kimolanlahden kunnostamiseksi. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 4 Åkerberg, A Kimolan kanavan kuorijätekartoitus Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n lausunto, 3 + liitteet. 5 Pakkanen H Viljelyalueiden suojavyöhykeyleissuunnitelma, Kimolan alue, Jaala. ProAgria Kymenlaakso ry, 15 s + liitteet. 14 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007

17

18

19 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a liite 3 1/2 Kimolanlahden ja siihen laskevien ojien tutkimus (KIMOLA) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi K-aine kok.n Kok.P Klorof. Syvyys (m) oc mg/l % mg/l µg/l µg/l µg/l KIMOLA / Pohjanl Pohjanlahti Kok.syv. 8,5 m; Näk.syv. 5,1 m; Klo 12:05; Näytt.ottaja JMä, HH; levä 1; Ilm.lt. 24 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 14,8 11, , ,2 4 12,5 10,6 99 1, ,5 10,2 10,4 93 < KIMOLA / Pohjanl Pohjanlahti Kok.syv. 8,1 m; Näk.syv. 4,3 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja JMä, HH; levä 1; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,0 8,3 89 1, ,8 4 18,2 8,4 89 < ,0 6,5 67 1, KIMOLA / Pohjanl Pohjanlahti Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 4,1 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja al jk; levä 1; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1 19,6 8,6 94 1, ,5 3,5 19,3 8,4 91 < ,4 6,4 68 1, KIMOLA / Kimolanl Kimolanlahti Kok.syv. 4,4 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 14:25; Näytt.ottaja JMä, HH; levä 1; Ilm.lt. 24 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SE; 0,5 19,2 9, , ,2 2,5 17,5 9, , ,9 9,1 94 6, KIMOLA / Kimolanl Kimolanlahti Kok.syv. 4,6 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja JMä, HH; levä 1; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 18,7 7,5 80 9, ,6 7, ,5 18,3 6, KIMOLA / Kimolanl Kimolanlahti Kok.syv. 4,5 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja al jk; levä 1; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 20,5 8,0 89 5, ,2 7,5 83 5, ,5 19,5 5,8 63 7, KIMOLA / Salmi Kimolanlahden salmi Kok.syv. 3,7 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 14:55; Näytt.ottaja JMä, HH; Ilm.lt. 24 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SE; 0,5 18,9 10, , ,4 2 18,0 10, , ,5 16,2 9, , KIMOLA / Salmi Kimolanlahden salmi Kok.syv. 3,7 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 14:50; Näytt.ottaja JMä, HH; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 0,5 19,1 8,9 96 7, ,0 8,7 94 8, ,5 18,30 6, KIMOLA / Salmi Kimolanlahden salmi Kok.syv. 3,6 m; Näk.syv. 1,3 m; Näytt.ottaja al jk; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. NE; 0,5 21,0 8,5 95 4, ,9 2 20,5 7,7 86 6, ,3 19,9 5,6 61 6, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

20 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a liite 3 2/2 Kimolanlahden ja siihen laskevien ojien tutkimus (KIMOLA) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi K-aine kok.n Kok.P Klorof. Syvyys (m) oc mg/l % mg/l µg/l µg/l µg/l KIMOLA / Kanava Kimolan kanava Kok.syv. 3,9 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja jmä al; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; Virt 0 l/s; lt 9 oc; 0,2 5,9 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

21 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a liite 4 1/3 Kimolanlahden ja siihen laskevien ojien tutkimus (KIMOLA) Pvm. Hav.paikka lt K-aine kok.n Kok.P Syvyys (m) oc mg/l µg/l µg/l KIMOLA / Oja1 Myllyoja Klo 09:30; Näytt.ottaja JMä, HH; Virt 124 l/s; 0,2 17,4 5, KIMOLA / Oja1 Myllyoja Klo 09:30; Näytt.ottaja al; Virt 90,1 l/s; 0,2 14,6 5, KIMOLA / Oja1 Myllyoja Klo 09:15; Näytt.ottaja JMä, HH; Virt 48 l/s; 0,2 16,8 1, KIMOLA / Oja1 Myllyoja Klo 14:25; Näytt.ottaja al jk; Virt 60 l/s; 0,2 19,3 1, KIMOLA / Oja1 Myllyoja Klo 09:15; Näytt.ottaja JMä; Virt 202 l/s; 0,2 11,8 3, KIMOLA / Oja1 Myllyoja Klo 11:40; Näytt.ottaja jmä al; Virt 198 l/s; 0,2 7,4 7, KIMOLA / Oja2 Vanhantalon oja Klo 10:15; Näytt.ottaja JMä, HH; Virt 3,0 l/s; 0,2 11,5 7, KIMOLA / Oja2 Vanhantalon oja Klo 12:25; Näytt.ottaja al; Virt 8,6 l/s; 0,2 11, KIMOLA / Oja2 Vanhantalon oja Klo 09:50; Näytt.ottaja JMä, HH; Virt 3,6 l/s; 0,2 10,8 4, KIMOLA / Oja2 Vanhantalon oja Klo 09:55; Näytt.ottaja al jk; Virt 2,9 l/s; 0,2 13, KIMOLA / Oja2 Vanhantalon oja Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä; Virt 17 l/s; 0,2 8,5 5, KIMOLA / Oja2 Vanhantalon oja Klo 11:25; Näytt.ottaja jmä al; Virt 19,7 l/s; 0,2 7,2 9, KIMOLA / Oja3 Syväoja Klo 10:45; Näytt.ottaja JMä, HH; Virt 3,2 l/s; 0,2 15,5 4, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

22 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a liite 4 2/3 Kimolanlahden ja siihen laskevien ojien tutkimus (KIMOLA) Pvm. Hav.paikka lt K-aine kok.n Kok.P Syvyys (m) oc mg/l µg/l µg/l KIMOLA / Oja3 Syväoja Klo 11:20; Näytt.ottaja al; Virt 0,5 l/s; 0,2 11, KIMOLA / Oja3 Syväoja Klo 10:25; Näytt.ottaja JMä, HH; Virt 3,2 l/s; 0,2 14,7 2, KIMOLA / Oja3 Syväoja Klo 10:20; Näytt.ottaja al jk; Virt 2,8 l/s; 0,2 17,1 2, KIMOLA / Oja3 Syväoja Klo 10:35; Näytt.ottaja JMä; Virt 13,4 l/s; 0,2 10,6 1, KIMOLA / Oja3 Syväoja Klo 10:10; Näytt.ottaja jmä al; Virt 12,7 l/s; 0,2 6,5 3, KIMOLA / Oja4 Sulun alap. laskeva oja Klo 11:20; Näytt.ottaja JMä, HH; Virt 0,9 l/s; 0,2 12,8 9, KIMOLA / Oja4 Sulun alap. laskeva oja Klo 11:50; Näytt.ottaja al; Virt 5,1 l/s; 0,2 11, KIMOLA / Oja4 Sulun alap. laskeva oja Klo 11:00; Näytt.ottaja JMä, HH; Virt 0,5 l/s; 0,2 12, KIMOLA / Oja4 Sulun alap. laskeva oja Klo 10:35; Näytt.ottaja al jk; Virt 1,2 l/s; 0,2 14, KIMOLA / Oja4 Sulun alap. laskeva oja Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä; Virt 9,1 l/s; 0,2 7, KIMOLA / Oja4 Sulun alap. laskeva oja Klo 10:45; Näytt.ottaja jmä al; Virt 7,2 l/s; 0,2 6, KIMOLA / Oja5 Kellarmäen länsip. laskeva oja Klo 13:10; Näytt.ottaja JMä, HH; Virt 2,1 l/s; 0,2 17,2 7, KIMOLA / Oja5 Kellarmäen länsip. laskeva oja Klo 10:50; Näytt.ottaja al; Virt 0,5 l/s; 0,2 11, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

23 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a liite 4 3/3 Kimolanlahden ja siihen laskevien ojien tutkimus (KIMOLA) Pvm. Hav.paikka lt K-aine kok.n Kok.P Syvyys (m) oc mg/l µg/l µg/l KIMOLA / Oja5 Kellarmäen länsip. laskeva oja Klo 13:05; Näytt.ottaja JMä, HH; Virt 0,8 l/s; 0,2 12,2 8, KIMOLA / Oja5 Kellarmäen länsip. laskeva oja Klo 12:05; Näytt.ottaja al jk; Virt 0,6 l/s; 0,2 13,6 2, KIMOLA / Oja5 Kellarmäen länsip. laskeva oja Klo 12:10; Näytt.ottaja JMä; Virt 6,2 l/s; 0,2 8,5 6, KIMOLA / Oja5 Kellarmäen länsip. laskeva oja Klo 09:40; Näytt.ottaja jmä al; Virt 5,8 l/s; 0,2 7, KIMOLA / Oja6 Pullonoja Klo 13:40; Näytt.ottaja JMä, HH; Virt 58 l/s; 0,2 16,9 7, KIMOLA / Oja6 Pullonoja Klo 10:00; Näytt.ottaja al; Virt 32 l/s; 0,2 12, KIMOLA / Oja6 Pullonoja Klo 13:30; Näytt.ottaja JMä, HH; Virt 22,6 l/s; 0,2 14,0 4, KIMOLA / Oja6 Pullonoja Klo 13:00; Näytt.ottaja al jk; Virt 53 l/s; 0,2 16,3 6, KIMOLA / Oja6 Pullonoja Klo 12:45; Näytt.ottaja JMä; Virt 276 l/s; 0,2 9,1 5, KIMOLA / Oja6 Pullonoja Klo 12:20; Näytt.ottaja jmä al; Virt 177 l/s; 0,2 7,1 9, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) , Fax (05)

24 LIITE 5 JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUSSELVITYS Ojien tulokset 2007 Kiintoainepitoisuus mg/l Oja1 Oja2 Oja3 Oja4 Oja5 Oja6 Kokonaistyppipitoisuus µg/l Oja1 Oja2 Oja3 Oja4 Oja5 Oja6 Kokonaisfosforipitoisuus 350 µg/l Oja1 Oja2 Oja3 Oja4 Oja5 Oja