IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia Tero Toivanen, BirdLife Suomi, lintulaskijatapaaminen 14.2.2015 Kuva: Kalle Meller
IBA = kansainvälisesti tärkeät lintualueet Maailmanlaajuinen seurantaverkosto Birdlife sitoutunut seuraamaan IBA-alueiden linnuston tilaa Suomessa 97 aluetta Yhteispinta-ala 27486km 2 Linnuston arvo kansainvälisestä näkökulmasta pääosa pintaalasta Pohjois-Suomessa ja saaristossa
IBA-hankkeen historia Suomessa Alueet valittu v. 2000 Tietopohjana Natura-alueiden valinnassa ja FINIBAhankkeessa tehdyt kartoitukset ja asiantuntija-arviot 2000-luvulta laskentatietoa kaikilta alueilta: Viranomaisten selvityksiä koko vuosikymmenen ajalta, BirdLifen organisoimat laskennat 2007-2009 Seurantasuunnitelma: laskennat toistetaan jatkossa 5 tai 10 vuoden välein Seurataan erityisesti kriteerilajeja, mutta mahdollisuuksien mukaan myös koko linnustoa
Mikä tekee IBA-alueen: esimerkkejä Luonnonmaantieteellisen alueen linnustoa mahdollisimman hyvin edustava alue (A3) - Suomessa arktinen/tundra ja boreaalinen vyöhyke Alueella esiintyy säännöllisesti 1% maailman tai eliömaantieteellisen alueen populaatiosta (A4/B1) Tärkeä pesimäalue lajille, jonka suojelutilanne Euroopassa epäsuotuisa tai lajille, jonka kanta keskittyy Eurooppaan (B2/B3) EU:ssa tärkeä lintualue: lintudirektiivin liitteen I lajin tai muuttolintulajin merkittävä pesimä / kerääntymäalue (C2/C3/C6)
Miksi IBA-seuranta? Kansainvälinen velvoite Suurin osa suojelualueita: seurataan suojelutavoitteiden toteutumista Suojelualueiden lintukantojen arviointi Ennallistamis- ja hoitotarpeen arviointi Täydentää muita seurantoja: erityisesti harvalukuisten lajien kantojen ja levinneisyysmuutosten seuranta (mm. suo- ja tunturilajit) Perustietoa puutteellisesti tunnetuista alueista / lajeista Eroaako kannankehitys suojelu- ja suojelemattomien alueiden välillä?
Seurantamenetelmät nyt: kuka ja miten? Metsä-, suo- ja tunturialueiden linjalaskennat (34 aluetta) Pesimälinnuston kartoitukset (32) Levähtäjälaskennat (35) Saaristolaskennat (19) Yhteistyö muiden seurantojen kanssa: aineistonvaihto BL:n ja viranomaisten kanssa Aineiston kertymisessä tärkeitä MH:n linjalaskennat, SYKEn ja ELYjen laskennat, erilaisten hankkeiden seurannat
Miten toteutunut Kunnianhimoisesta seurantasuunnitelmasta ollaan jäljessä, eikä ihme Pohjois-Suomen linjalaskentakohteet saatu hoidettua hyvin Kahtena viime vuonna mittavia inventointeja mm. Saariselkä, Sammuttijänkä, Kemihaaran suot, Olvassuo, Litokaira Erityisen haastavia lintuvesien kartoitukset, karut sisävedet, saaristo Viranomaisten seurannat ja seurantaa vaativat hankkeet vähentyneet yhteistyökumppaneilta aineistoa vähemmän
Tuloksia? Linnut-vuosikirja 2010: suojeluarvon muutos IBA-alueilla ja alueen hoidon merkitys
Tietoa huonosti tunnetuilta alueilta: Sammuttijängän laskennat 2014 31 linjaa (yht. 146km ) ja kattava vesistökartoitus (2/3 alueen vesistöistä) Erityisesti vesilintujen kannanarviot uusiksi Sammuttijängällä pesii: - 76-120 paria alleja - 52-84 paria mustalintuja - 57-107 paria pilkkasiipiä - yli 300 paria suosirrejä - yli 400 paria jänkäsirriäisiä - yli 10 000 paria lapinsirkkuja Kuva: Kalle Meller
Esimerkkejä linnuston muutoksista (tosi alustava) Vertailussa viisi suovaltaista aluetta Itä- ja Pohjois- Suomesta Patvinsuo (Ilomantsi), Olvassuo (Pudasjärvi), Litokaira (Pudasjärvi), Kemihaaran suot (Pelkosenniemi), Sammuttijänkä (Inari) Kaikilla kaksi linjalaskentakertaa 2000-luvulla, joiltain myös vanhempia datoja Vertaillaan tiheyksiä (paria/km2) alueiden välillä, yleisiä kannanmuutoksia ja mahdollisia alueellisia eroja muutoksessa
Soiden erityislajit hupenemassa: esimerkkinä jänkäkurppa ja -sirriäinen Sammuttijänkä ylivertainen alue molemmille lajeille Sirriäinen taantunut kaikkialla ja kurppa useimmilla alueilla
Niittykirvinen ja keltavästäräkki: mitä tapahtui 1900-luvun lopussa? Keltavästäräkin kanta näyttää viime vuosina jopa elpyneen Niittykirvisen hiipuminen jatkuu pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta
Myös monet valtalajit, kuten punakylkirastas ja pajulintu taantuvat Punakylkirastas on todella vähissä myös Etelä-Suomen suojelualueilla pitäisikö huolestua?
Sirkut kriisissä Pelto- ja pohjansirkun ahdinko tiedetään, mutta onko pajusirkku seuraavana vuorossa?
IBA-seurannan haasteet Seurantasuunnitelma liian raskas (5v väli hankala toteuttaa) Parempi integrointi muihin seurantoihin Kannattaako aina tavoitella täydellistä kannanarviota? - > muutosten havaitsemiseen riittäisi vähempikin Muutosten tulkinta yksittäisten alueiden osalta vaikeaa (ei tietoa vuosittaisesta vaihtelusta) Muutamat alueet jo lähtökohtaisesti huonosti valittuja kannattaako väkisin seurata?
Ajatuksia seurannan tehostamiseksi Muutosten seuranta mahdollista järkevästi otostamalla Vesilintulaskennat olisivat helposti yhdistettävissä IBAseurantaan! Yhteistyö SYKE:n ja MH:n kanssa SPA-kosteikkojen seurannassa Saaristoseurannan ja IBA-seurantojen yhteistyötä parannettava Tiiran havaintojen hyödyntäminen mm. lepäilijälaskennoissa (data ei täydellistä, mutta vuosittaista) Ylipäänsä keskityttävä sellaisiin alueisiin, joilta ei muuten saada tietoa
Miten teidän mielestänne IBA-seurantoja tulisi kehittää?