9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINT~ JXTEAWEEN SOIJATUTK IMUS Kf SRO AIJALA ARKis~x~,tp~~ Sijainti: 1:'lObOOO
9 OUTOMUMPU 0Y 0 K MALMINETSINTX MKSOJAI Tutkimusalueen sijainti Tutkimusalue sijaitsee Aijalan kaivoksen valittomassa laheisyydessa. Tarkempi si jainti ilnenee raportin etulehtena olevalta 1 :400 000 kartalta. Tutkimuksen tarkoitus -C Tutkimukse1,la pyrittiin selvittamiian jatealueen mahdollisesti sisaltamat arvometallipitoisuudet.,+),.-- Naytteenotto Naytteenotto tehtiin 13.-15.lo. seka 28.-30.10<'. valisena aikana Geotek 0y:n A-sondilla. Talloin alueelta kersttiin 28 pisteesta yhteensa 249 naytetta. OKME: sta, naytteenottoon osallistuivat R Rasanen ja J Salo. Naytteenottoa vaikeutti sateinen syksy, joka lietti jatealuetta ja aiheutti mm. A-sondin uppoamisen. Jatteen keskipaksuus naytteenottopisteissa oli 8,7 m:a ja maksimipaksuus 12,O m:a. Tulosten tarkastelua Naytteet kuivattiin Outokummussa Keretin laboratorion vetokaapissa ja analysoitiin Olarissa AAS-menetelmalla. Naytteista analysoitiin Cu, Zn, Mi, Co, Pb, Mn, Ag ja Fe seka valitulsta naytteista myos Au. Tulokset on esitetty liitteena olevalla atk-listalla seka pylvasdiagrammeina liitekartoilla. Cu Zn Pb Cu: n keskipitoisuus alueella on 1209 ppm maksimipitoisuuden ollessa yli 6 000 ppm. Korkeimmat pitoisuudet sijoittuvat jatealueen pohjoisosaan pisteisiin 17, 18 ja 21, niiden alaosiin. Zn:n keskipitoisuus nzyteissii oli 5070 ppm maksimipitoisuuden ollessa 1,9 8. Zn:n korkeimmat pi toisuudet alueelle sijoittuvat epatasaisesti eika Zn nayta muodostavan Cu:n tavoin voimakkaampaa rikastumisaluetta. Pb:n keskipitoisuus alueella on 1077 ppm maksimipitoisuuden ollessa 5 890 ppm. Pb:n pitoisuudet ovat selvasti korkeampia jatekerroksen pintaosissa, mika johtunee syotteen laadusta. Maksimipitoisuudet si jai t- sevat Zn: n tavoin kuitenkin epatasaises ti alueella. Ag Ag:n keskipitoisuudet jatteessa olivat 7,95 ppm maksilnipitoisuuden olessa 23 ppm. Ag-pitoisuudet nayttavat seuraavan jossain maarin Pb:a. N i ja Co Ni:n ja Co:n pi-toisuudet jatteessa ovat muutamia pbikkeuksia lukuun ottanatta lahinna tausta-arvoja. Au Valituista 39 naytteestii analysoitiin myos Au. Pitoisuudet ovat yleensa melko alhaiset, keskiarvo ko.
OUTOKUMPU OY MALM~METSINTZC MKSOJAI n3ytteiasz on 0,69 ppm, maksimipitoisuus on kuitenkin 315 PPm* Cu/Pb-suhde osoittaa alueella selvzsti eri jztetyyppien levinneisyyttg. Jfftealueen syvemmiss8 alueissa on vallalla voimakkaasti Cu-valtainen jate, kun taas pintaosia dominoi Pb. Yhdistelma Suoritetussa tutkimuksessa on todettu, ett; Aijalan jgtealueella on selvssti anomaalista Cu-, Zn-, Pb- ja Ag-pitoisuutta. Lukuun ottamatta Cu:n ja Pb:n selvzsti erilaista konsentraatiota jatekerrosten eri osissa voitaneen jgtettii pits3 suhteellisen homogsenisena ja nyt suoritettua ngytteenottoa kohtuullisen edustavana. Jatenlueen lounaisosasta ei nzytteenottoa voltu vetisyyden takia suorittaa, jaten arviointi ei ulotu tdlle lueelle. JAKELU LI ITTEET 1 P Rouhunkoski - M Ketola - E Pehkonen - A Stenberg - Arkisto 2 ja 3 M Virtanen KTR I # Kokkola Ilgytepistekartta 1 :4 000 Pylv5sdiagramrniknct,at; Cu, Zn, Pb, Ag ja Fe 1:2 000 &,a& Pistekohtaiset tulokset, atk-listaus
Geotek 0y:n A-sondi n$ytteenotossa Aijalan jatealueella Kava 2 I Jkitetta A-sondin spiraalikairassa. JStteen ylzosa on hapettunut, mika nskyy selvhs ti ~Zrimuutoksena.
Kuva 3 I-' ) A-sondi uponneena jatealueelle. Kuva 4 ' A-sondin nostoyrityksi% traktorilla kayttaen apuna vanhoja kaivoksen hiss ivai jere ita. ' Taus talla on soraketroksella peitettya jztealuetta.