Ehdotus kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain mukaiseksi suunnitelmaksi Vaasanseudulla 5.10.2006

1 Ehdotus kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain mukaiseksi suunnitelmaksi Vaasanseudulla 5.10.2006

2 1 Johdanto...3 2 Puitelaki...3 2.1 Puitelain tarkoitus ja lähtökohdat... 3 2.2 Puitelain mukainen kunta... 4 2.3 Yhteistoiminnan lisääminen... 5 2.4 Tuottavuuden parantaminen... 6 2.5 Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut... 7 2.6 Kunta- ja palvelurakenneuudistus eräillä kaupunkiseuduilla... 7 2.7 Puitelain mukaisten uudistusten toimeenpanosuunnitelma... 8 3 Vaasanseudun palvelustrategian suhde puitelakiin...8 3.1 Vaasanseudun palveluvisio... 9 3.2 Vision pohjalta rakennettu palveluyhteistyön perusrakenne ja toimintamalli... 9 3.3 Yhteistoiminta-alueiden muodostaminen... 9 3.3.1 Yhteistoiminta-alueen hallintomallit... 10 3.3.2 Kansanterveyslaissa säädetyistä tehtävistä ja niihin liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä vastaavan yhteistoiminta-alueen muodostaminen... 11 3.3.3 Kasvatus- ja opetuspalvelujen yhteistoiminta-alue... 14 3.3.4 Ammatillinen koulutus (jatkovalmiuksien kehittäminen)... 16 3.3.5 Kulttuuripalvelut... 18 3.3.6 Liikunta- ja nuorisotoimen palvelut... 18 3.3.7 Kirjastopalvelut... 19 3.3.8 Ympäristöpalvelut... 20 3.4 Kuntien yhteiset resurssikeskukset... 21 3.4.1 Yhteinen tukipalvelukeskus... 21 3.4.2 Seudullinen vesi- ja viemärilaitos... 22 3.4.3 Kiinteistövirasto ja tilapalvelu... 23 3.4.4 Seudullinen tietoimisto ja tieliikelaitos... 24 3.4.5 Kaavoitustoimisto... 25

3 1 Johdanto Tässä asiakirjassa tarkastellaan Vaasanseudun palvelustrategiassa esille nousseita yhteistyökohteita valmisteilla olevan kunta- ja palvelurakenneuudistusta ohjaavan puitelain pohjalta ja esitetään konkreettisia ehdotuksia yhteistoiminnan perusrakenteeksi. Yhteistyökohteet ja niihin liittyvät edut ja haitat on esitelty tarkemmin palvelustrategian loppuraportissa. Tämän tarkastelun ulkopuolelle jää joitakin pieniä palvelukokonaisuuksia, jotka eivät nousseet palvelustrategiatyön aikana esille. Niiden sijoittuminen tässä esitettyihin perusmalleihin joudutaan tekemään myöhemmin tapauskohtaisesti. Palvelustrategiatyön toimeksiannon mukaisesti tässä asiakirjassa ei oteta kantaa kuntarakenteeseen ja mahdollisiin kuntaliitoksiin, vaan tarkastellaan ainoastaan palvelurakenteeseen liittyviä kysymyksiä. Aineistossa sivutaan kuitenkin myös kuntaliitoksiin liittyviä puitelain kohtia, mutta niitä ei ole tarkasteltu tarkemmin. Ehdotuksen on laatinut liikeenjohdon konsultti Tero Maksimainen, joka oli vastaavana konsulttina myös Vaasanseudun palvelustrategian laatimisprosessissa. Hän työskentelee nykyisen PricewaterhouseCoopers Oy:ssä, joka osti viime kesänä Yritystaito Neolocal Oy:n liiketoiminnan. 2 Puitelaki 2.1 Puitelain tarkoitus ja lähtökohdat Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun puitelain tarkoituksena on luoda edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. Uudistuksen tarkoituksena on kunnallisen kansanvallan lähtökohdista vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on siten parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palveluiden ohjauksen kehittämiselle. Puitelain mukaisia järjestelyjä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon: 1) palvelujen saatavuus, laatu ja rahoitus maan kaikissa osissa; 2) asukkaiden perusoikeudet ja yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa; 3) kunnan asukkaiden itsehallinnon toimintaedellytykset; 4) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet; 5) suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet käyttää omaa kieltään ja saada palveluja tällä kielellä; 6) saamelaisten kielelliset oikeudet sekä saamelaisten oikeus alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan kotiseutualueella.

4 Vaasan-seudun palvelustrategiassa mukana olevat 13 kuntaa jakautuvat kielellisesti seuraavasti: yksikielisiä ruotsinkielisiä kuntia ovat Korsnäs ja Närpiö kaksikielisiä kuntia, joissa ruotsinkieli on enemmistökielenä, ovat Kristiinankaupunki, Maalahti, Maksamaa, Mustasaari, Oravainen ja Vöyri Kaksikielinen kunta, jossa suomenkieli on enemmistökielenä, on Vaasa Yksikielisiä suomenkielisiä kuntia ovat Jurva, Laihia, Isokyrö ja Vähäkyrö Tämä tarkoittaa, että mahdollisia muutoksia kunta- tai muihin rakenteisiin tehtäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota kielellisiin seikkoihin. Kuntakokoa mahdollisesti suurennettaessa on otettava huomioon, että muutokset eivät kohdistu pelkästään peruskuntaan, vaan myös esimerkiksi oikeustoimeen ja kirkkoon. Lisäksi on huomioitava, että Jurvalla on meneillään kuntaliitoshanke Kurikan kanssa ja Maksamaalla ja Vöyrillä on vireillä keskinäinen kuntaliitoshanke. 2.2 Puitelain mukainen kunta Ensimmäisenä kunta- ja palvelurakenteen uudistamiskeinona puitelaki esittää kuntaliitokset. Puitelain 5 :n 1 momentissa kunta määritellään seuraavasti: Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Samansisältöinen muutos on tulossa kuntajakolakiin. Aiemmassa lainsäädännössä ei ole otettu kantaa siihen, miten kunta muodostuu ja mitä edellytyksiä sen täytyy täyttää. Työssäkäyntialue on yleinen tilastollinen luokitus. Työssäkäyntialueen muodostavat keskuskunta ja ympäryskunnat, joiden työvoimasta vähintään 10 prosenttia käy töissä eli pendelöi keskuskunnassa. Myös yhden kunnan kautta keskuskuntaan vähintään 10 prosentin osuudella pendelöivät kunnat luetaan työssäkäyntialueeseen kuuluviksi. Keskuskunta on pääsääntöisesti kunta, jonka työvoimasta enintään 25 prosenttia käy töissä muissa kunnissa, eikä siitä käy töissä missään muussa yksittäisessä kunnassa yli 10 prosenttia työvoimasta. Vaasan työssäkäyntialueeseen kuuluvat seuraavat kunnat: Isokyrö Jurva Laihia Maalahti Maksamaa Mustasaari Vaasa Vähäkyrö Vöyri

5 Närpiön työssäkäyntialueeseen kuuluu Kaskinen ja Kristiinankaupungin työssäkäyntialueeseen kuuluu Karijoki. Korsnäs ja Oravainen eivät kuulu mihinkään työssäkäyntialueeseen. Vaasanseudun palvelustrategiassa mukana olevat kunnat jakautuvat kolmeen eri työssäkäyntialueeseen. Nämä kolme työssäkäyntialuetta eivät muodosta keskenään toiminnallista kokonaisuutta. 2.3 Yhteistoiminnan lisääminen Toisena keinona kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi esitettään puitelain 4 :ssä: Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Kunnat voivat perustaa toiminnallisesta kokonaisuudesta muodostuvan yhteistoiminta-alueen. Yhteistoiminta-alue organisoitaisiin kuntalain mukaisesti joko niin sanotun isäntäkuntamallin pohjalta tai kuntayhtymäksi. Kunnat voivat sopia, että yhteistoiminta-alue annetaan kuntalain 76 :n mukaisesti yhden kunnan hoidettavaksi. Tehtävien hoitamista varten tulisi tällöin perustaa kuntalain 77 :ssä mainittu toimielin: Kunnan hoitaessa sopimuksen nojalla tehtävää yhden tai useamman kunnan puolesta voidaan sopia, että ensiksi mainitun kunnan siihen toimielimeen, joka huolehtii tehtävästä, valitsevat osan jäsenistä asianomaiset muut kunnat. Yhteistoiminta-alueelle esitettään väestöpohjavaatimukset kahdessa tapauksessa: 1. Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii kansanterveyslaissa säädetyistä tehtävistä ja niihin liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään n. 20 000 asukasta. Kansanterveyslakiin liittyviä sosiaalitoimen tehtäviä ovat: lastensuojelulaissa ja päihdehuoltolaissa säädetyt tehtävät, sosiaalihuoltolain mukainen vanhusten laitoshuolto ja kasvatus- sekä perheneuvonta sekä vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoiminnasta annetussa laissa säädetyt kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus sekä vaikeavammaisten henkilöiden kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvät saattopalvelut ja tulkkipalvelut. Viime kädessä kunnat päättäisivät yhteistoiminta-alueelle siirtyvistä sosiaalipalveluista. 2. Kunnan tai yhteistoiminta-alueen, jolla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukainen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa, asukasmäärän on oltava vähintään noin 50 000 asukasta. Jos kunnan asukasluku alittaa mainitut väestöpohjavaatimukset, eikä niiden saavuttamiseksi tehdä kuntaliitosta, kunnan tulisi mainituista tehtävistä huolehtimiseksi kuulua yhteistoiminta-alueeseen. Väestöpohjavaatimuksen osalta ei ole laissa täsmennetty, onko kyseessä järjestämisvastuu vai tuotantovastuu. Laissa käytetty sana huolehtii voi tarkoittaa molempia. Puitelaissa jää epäselväksi kunnan rooli suhteessa palvelutuotantoon; onko se järjestäjä vai tuottaja. Kunnilla säilyy puitelain jälkeenkin kuntalain mukaan

6 palveluiden järjestämisvastuu, mutta todennäköistä on, että Oulussa, Tampereella ja monissa muissa kunnissa käyttöön otettu tilaaja-tuottaja -mallin tyyppinen järjestämismenettely yleistyy. Tilaaminen on osa järjestämistä. Kuten jo kuntaliitosten kohdalla todettiin Vaasanseudun palvelustrategiassa mukana olevat kunnat jakautuvat kolmeen eri työssäkäyntialueeseen. Nämä kolme työssäkäyntialuetta eivät muodosta keskenään toiminnallista kokonaisuutta. Seuraavassa taulukossa on esitetty Vaasanseudun palvelustrategian kuntien asukasluvut. Asukasluku elokuu 2006 Vaasa - Vasa 57 414 Mustasaari - Korsholm 17 601 Närpiö - Närpes 9 460 Laihia - Laihela 7 648 Kristiinankaupunki - Kristinestad 7 585 Maalahti - Malax 5 538 Isokyrö - Storkyro 5 048 Vähäkyrö - Lillkyro 4 636 Jurva - Jurva 4 472 Korsnäs - Korsnäs 2 218 Oravainen - Oravais 2 163 Maksamaa - Maxmo 1 041 Vöyri - Vörå 3472 yhteensä 128 296 Kaikkien muiden kuntien paitsi Vaasan osalta joudutaan tekemään uudet ratkaisut kansanterveystyön ja siihen läheisesti liittyvien sosiaalipalvelujen osalta. Yhteistoiminta-alueen muodostamiselle asetetuista säädöksistä voidaan puitelain mukaan kuitenkin poiketa, jos toiminnallisen kokonaisuuden muodostaminen ei ole mahdollista saaristoisuuden tai pitkien etäisyyksien vuoksi tai, jos se on tarpeen suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaamiseksi. 2.4 Tuottavuuden parantaminen Kolmantena keinona kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi esitetään puitelain 4 :ssä: Toiminnan tuottavuutta parannetaan myös tehostamalla kuntien toimintaa palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä vahvistamalla pääkaupunkiseudun ja muiden yhdyskuntarakenteellisista ongelmista kärsivien kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä. Tehostamisen keinona puitelaissa korostetaan tietojärjestelmien ja yhteispalvelun kehittämistä. Tästä on laissa erillinen pykälä (13 ). Toiminnan tuottavuuden kehittämisen vaatimus koskee kaikkia kuntia, kuntaliitoksia ja yhteistoiminta-alueiden muodostamisia. Tuottavuuden tehostamistoimenpiteet tulee sisällyttää uudistuksen toimeenpanosuunnitelmaan.

7 2.5 Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut Puitelain mukaan laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi maa jaetaan erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989; 7 ) lueteltuihin kuntayhtymiin. Jokaisen kunnan tulee kuulua yhteen kuntayhtymään. Kuntayhtymän tulee kunnan osoittamassa laajuudessa vastata palveluista, joista säädetään erikoissairaanhoitolaissa ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa, edistää alueellaan terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden huomioon ottamista sekä hoitaa myös muut sille lailla säädettävät tehtävät. Kunta voi antaa kuntayhtymälle myös muita tehtäviä. Kaksikieliset ja ruotsinkieliset kunnat voivat olla jäseninä kuntayhtymässä, jonka tehtävänä on turvata ruotsinkielisten palvelujen järjestäminen sen ja 1 momentissa tarkoitettujen kuntayhtymien kesken sovittavan työnjaon mukaisesti. Osa erityistason sairaanhoitoon kuuluvista toimenpiteistä ja hoidoista keskitetään valtakunnallisesti joillekin erityisvastuualueille. Valtioneuvoston asetuksella säädetään, mitkä tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot kuuluvat erityistason sairaanhoitoon. Myös osa erityishuoltoon kuuluvista palveluista voidaan niiden vaativuuden tai muiden erityisten edellytysten vuoksi säätää valtioneuvoston asetuksella keskitettäväksi yhdelle tai useammalle kuntayhtymälle. Vaasanseudun kunnille tuottaa ko. palveluja kaksi erikoissairaanhoidon kuntayhtymää ja kaksi erityishuollon kuntayhtymää. Puitelain tavoitteena on yhdistää erikoissairaanhoitopiirit ja erityishuoltopiirit. Tulevaisuudessa erikoissairaanhoito- ja erityishuollon palvelut tuotetaan kuntien päättämässä laajuudessa pääsääntöisesti yhden kuntayhtymän kautta. Puitelain perustelujen mukaan sairaanhoitopiirit ja erityishuoltopiirit yhdistävä piirijako turvaa alueellisen palveluverkon kattavuuden, palvelujen laadun ja rahoituksen. Kunnat suunnittelevat uudistuksen alueellisten palvelutarpeiden lähtökohdista ja toteutustavat voivat olla jossain määrin poikkeavia. Kunnat voivat esittää esimerkiksi nykyisten sairaanhoitopiirien alueiden yhdistämistä. Pakollisten kuntayhtymäverkostojen yhdistäminen ei aseta estettä sellaisellekaan ratkaisulle, että jokin nykisin pakollisista kuntayhtymistä jatkaa toimintaansa vapaaehtoisena kuntayhtymänä tai muuna palvelujen tuottajaorganisaationa kuntien sopimalla tavalla. 2.6 Kunta- ja palvelurakenneuudistus eräillä kaupunkiseuduilla Vaasan tulee puitelain 7 :n mukaan laatia yhdessä Mustasaaren, Maalahden, Korsnäsin, Laihian, Isokyrön, Vähäkyrön, Maksamaan, Oravaisten ja Vöyrin kanssa suunnitelma 31.8.2007 mennessä siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan.

8 Asianomaiset kunnat voivat yksimielisesti todeta suunnitelman laatimisen tarpeettomaksi. Suunnitteluun voi keskuskunta pyytää mukaan myös muita kuin laissa mainitut kunnat. 2.7 Puitelain mukaisten uudistusten toimeenpanosuunnitelma Puitelain 11 :n mukaan kunnan on viimeistään 30.6.2007 annettava valtioneuvostolle selvitys kunnassa puitelain 5 ja 6 :n mukaisista toimenpiteistä sekä suunnitelma uudistuksen toimeenpanosta. Selvityksestä ja toimeenpanosuunnitelmasta päättää viimeistään kunnanvaltuusto. Toimeenpanosuunnitelmaan tulee sisältyä: 1) väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille 2015 ja 2025 2) kuntalain 65 :n 1 momentissa tarkoitettu kunnan taloussuunnitelma sekä, jos taseen alijäämää ei saada taloussuunnitelman suunnittelukautena katetuksi, kuntalain 65 :n 3 momentissa tarkoitettu toimenpideohjelma; 3) suunnitelma, miten kunta käyttää puitelain 4 :ssä mainittuja keinoja; 4) selvitys palveluverkon kattavuudesta; sekä 5) suunnitelma kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä sekä henkilöstövoimavarojen riittävyydestä ja kehittämisestä. Kaikkien kuntien on tehtävä kunnan selvitys ja uudistuksen toimeenpanosuunnitelma. Suuri osa toimeenpanosuunnitelmassa tarvittavasta tietoaineistosta on mukana Vaasanseudun palvelustrategian loppuraportissa. Ne kunnat, joiden talous ei ole tasapainossa, joutuvat lisäksi laatimaan talouden tasapainotusohjelman. 3 Vaasanseudun palvelustrategian suhde puitelakiin Puitelain henki edellyttää kunnilta palvelutuotannon tuottavuuden nostamista ja palveluiden organisoimista asiakaslähtöisesti verkostomaiseksi kokonaisuudeksi, jossa on mukana monia toimijoita ja joka ylittää myös kuntarajat tarvittaessa kaikkiin suuntiin. Tämän tyyppistä verkostoa ei voi ohjata enää perinteisen toimialapohjaisen tulosyksikköorganisaation ohjaustavoilla. Synergisen verkosto-organisaation toimijoiden/ yksiköiden yhteistyö ei tapahdu perinteisen keskitetyn ohjauksen kautta, vaan perustana ovat vahvat integroivat mekanismit. Synerginen verkostoorganisaatio perustuu itsenäisiin toimijoihin, jotka pelaavat voimakkaasti yhteen ja hyödyntävät yhteisiä resursseja ja toimintamalleja.

9 3.1 Vaasanseudun palveluvisio Palvelustrategiassa on määritelty visioksi: Vuoteen 2009 mennessä Vaasan seudusta on luotu yhteinen palvelualue, jossa kuntarajat eivät vaikeuta palveluiden käyttöä. Vaasanseudun kuntien järjestämät palvelut tuotetaan eri palvelutuottajien verkostolla yhteisen brändin alla. Brändi on Vaasanseutu. Visio on yhdensuuntainen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen peruslinjausten kanssa muilta osin, paitsi että Korsnäs, Kristiinankaupunki ja Närpiö eivät kuulu Vaasan työssäkäyntialueeseen eivätkä ne muodosta toiminnallista kokonaisuutta muiden kanssa. Korsnäs on kuitenkin toiminnallisesti lähellä muuta Vaasan seutua. 3.2 Vision pohjalta rakennettu palveluyhteistyön perusrakenne ja toimintamalli Toimintamallin lähtökohtana on erottaa itsenäisen kunnan ytimeen liittyvät asiat (kunnan strateginen johtaminen ja omistajaohjaus) palvelutuotannon operatiivisesta ohjauksesta. Malli ei ota kantaa kuntaliitoksiin, vaan tarkastelee palvelutuotannon tehostamismahdollisuuksia. Kunnassa määritellään tavoitteet ja reunaehdot palvelutuotannon suhteen. Operatiivinen tuotannonohjaus voidaan järjestää eri palveluissa eri tavoilla riippuen siitä, millainen tuotantoverkosto on kyseessä. Palvelujärjestelmään voi kuulua kunnan omaa palvelutuotantoa, kuntien yhteistä palvelutuotantoa, kuntayhtymiä, yksityistä palvelutuotantoa sekä kansalaissektorin toimintaa. Kyse on siis kahdentasoisesta yhteistyöstä: järjestämisyhteistyöstä ja tuotantoyhteistyöstä. Organisointimalli soveltuu siten puitelain peruslinjauksiin. Yhteistoiminta-alueiden lisäksi tarkastellaan jatkossa yksittäisten palvelujen tai palvelukokonaisuuksien puitteissa tapahtuvaa yhteistyötä. Tavoitteena on, että kuntien palveluyhteistyö olisi mahdollisimman kattavaa ja kaikissa yhteistyömuodoissa olisi sama toimintalogiikka, koska erilaiset hallintomallit vaikeuttavat kokonaishallintaa ja yksittäisten pienten palvelukokonaisuuksien organisointi kunnan omaksi toiminnaksi sitoo suhteettoman paljon hallintoresursseja. 3.3 Yhteistoiminta-alueiden muodostaminen Tässä yhteydessä tarkastellaan yhteistoiminta-alueiden muodostamista alla esitettyjen puitelaista johdettujen kriteereiden kautta.

10 Yhteistyöalueiden muodostamisessa on huomioitu seuraavat seikat: 1) Työssäkäyntialue / toiminnallinen kokonaisuus 2) Kuntalaisten oikeus saada palvelua omalla äidinkielellään 3) Kuntalaisten oikeus osallistua itsehallintoon omalla äidinkielellään 4) Kuntalaisten ja asiakkaiden mahdollisuus käyttää palveluja siten, että kuntarajat eivät vaikeuta sitä 5) Palveluprosessien kokonaishallinta siten, että se mahdollistaa palvelujen järjestämisen erilaisilla väestöpohjilla. 6) Kuntien keskinäinen työnjako ja yhteistyö niissä palveluissa, joissa on saavutettavissa suurtuotannon etuja Työssäkäyntialueen ja toiminnallisen kokonaisuuden kautta tarkasteltuna koko varsinainen Vaasan seutu ja Kyrönmaa muodostavat luontevan yhteistoimintaalueen. Näin määriteltynä yhteistoiminta-alue vastaa myös puitelain 7 :n mukaista Vaasan ympäristön toiminnallista suunnittelualuetta. Närpiö ja Kristiinankaupunki muodostavat oman yhteistoiminta-alueensa läheisten naapureidensa kanssa vastaavien periaatteiden mukaisesti kuin jatkossa tarkemmin esiteltävä laajempi kokonaisuus. Jurvan asema palveluyhteistyössä on mahdollista määritellä vasta sen jälkeen, kun kuntaliitosselvitys Kurikan kanssa on saatettu loppuun. Tässä asiakirjassa seuraavissa kappaleissa ehdotetut yhteistoiminta-alueet perustuvat edellä esitettyjen kahden yhteistoiminta-alueen varaan lukuun ottamatta ammatillista koulutusta. Nämä alueet yhdessä muodostavat yhteisen koordinaatioelimen. Yhteistoiminta-alueiden esittelyjen yhteydessä olevissa kuvissa kuvataan vain Vaasan ympärillä oleva laajempi yhteistoiminta-alue. Närpiön ja Kristiinankaupungin sekä niiden lähikuntien yhteistoiminta-alue on rakenteeltaan samanlainen ja sen vuoksi sitä ei ole kuvattu erillisenä kuvana. 3.3.1 Yhteistoiminta-alueen hallintomallit Puitelaki esittää yhteistoiminta-alueiden hallintomalliksi kaksi vaihtoehtoa: 1. isäntäkuntamalli 2. kuntayhtymä Oleellisin ero näiden kahden hallintomallin välillä on se, että lopullinen päätäntävalta asioissa, jotka ovat annettu kuntayhtymän vastuulle, siirtyvät kuntayhtymän hallinnolle. Kuntayhtymä voi siis käyttää päätösvaltaa yli peruskuntien päätösvallan. Isäntäkuntamallissa lopullinen päätösvalta säilyy joko isäntäkunnalla. Mukana olevat kunnat voivat myös keskinäisellä sopimuksella rajoittaa isäntäkunnan otto-oikeuden käyttöä. Omistajaohjauksen ja isäntävallan käyttö isäntäkuntamallissa on siten helpompaa. Kuntayhtymiä voi olla kahdentyyppisiä. Perinteisten kuntayhtymien lisäksi kuntalaki mahdollistaa uudentyyppiset liikelaitoskuntayhtymät, jotka toimivat liiketaloudellisin perustein. Liikelaitoskuntayhtymät ovat yhtiöiden ja perinteisten kuntayhtymien välimaastossa. Oleellisin ero yhtiön ja liikelaitoskuntayhtymän välillä on se, että kuntayhtymässä mukana olevat kunnat voivat hankkia palveluja siltä ilman kilpailutuspakkoa. (Kuntayhtymä ei tällöin kuitenkaan voi toimia avoimilla markkinoilla ja myydä palveluja myös kolmansille osapuolille. Inhouse- tyyppisessä

11 toiminassa palvelujen hankinta katsotaan kuntien yhteistoiminnaksi eikä siten ole arvonlisäverollista toimintaa). 3.3.2 Kansanterveyslaissa säädetyistä tehtävistä ja niihin liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä vastaavan yhteistoiminta-alueen muodostaminen Puitelaki edellyttää kunnilta yhteistyötä otsikossa mainituissa palveluissa, mikäli kunnan asukasluku on alle 20 000. Laki ei kuitenkaan estä tekemästä yhteistyötä laajemminkin esimerkiksi kaikkien sosiaali- ja terveystoimen palveluiden osalta. Tässä esitetty malli lähtee kokonaisvaltaisen sosiaali- ja terveystoimen yhteistyön pohjalta. Yhteistoiminta-alue tuottaa kaikki sosiaali- ja terveystoimen peruspalvelut lukuun ottamatta päivähoitopalveluja, joita käsitellään seuraavassa kappaleessa osana kasvatusprosessia (opetuspalveluja). Mikäli rajoitutaan ainoastaan puitelain mukaiseen suppeampaan yhteistoimintaalueeseen, kunnat joutuvat organisoimaan sosiaalitoimen muut palvelut kuntakohtaisesti. Kunnat toimivat tässä mallissa tilaajina ja yhteistoiminta-alue on tuottaja, joka toimittaa tilatun palvelun tilaajan haluamaan paikkaan ennakkoon sovitulla hinnalla ja laatutasolla. Tilaaja määrittelee myös paikallisen lähipalveluverkon: mitä palveluja ja missä muodossa on kuntalaisten saatavilla oman kunnan alueella. Niiden palveluiden osalta, jotka vaativat laajemman väestöpohjan kunnat sopivat keskenään siitä, mihin paikkoihin palvelu keskitetään. Palvelun tuottaja veloittaa palveluistaan ennakolta sovittujen yksikköhintojen perusteella käytön mukaisesti. Tuottajalla ei ole jälkilaskutusmahdollisuutta. Kysynnän laskiessa tai noustessa tuottaja vastaa tuotantoresurssien sopeuttamisesta uuteen tilanteeseen.

12 Vaasa Maalahti Maksa- Korsnäs maa Yhteinen hankinta managerointi Vöyri Oravainen (isäntäkunta) Mustasaari Iso- Vähä- Laihia kyrö kyrö Yhteinen hankinta managerointi Yhteinen lautakunta Tuotannon ohjaus Sairaanhoitoprosessi Terveyttä Erikois- Tukipalvelut tukevat Vastaanotto Hammashoito yksi- vaativa vuode- keskitetty röntgen lähipalveluna ESH:n Erityisen tuneita tk:n Päivystys labra palvelut lähipalveluna lähipalveluna köitä ESH osastoja keskitetty Hoivapalveluprosessi ESH-piiri Miljoona- Lähipalvelu Yhteistoiminta-alue EH-piiri piiri Toimintakykyä Kotihoito Palvelu- Keskitetyt tukipalvelut Erikois- ylläpitävät Vaativia lähipalveluna asumista turvapuh. tuneita palvelut erityis- (kotipalvelu ja eri asiakas kuljetukset laitos- lähipalveluna palveluja ksh yhdessä) ryhmille ruoka palveluja Sosiaalityön prosessi Mielenterveyden Päihdehuollon Päihdehuollon Vaativat Sosiaalityö avopalvelu avopalvelu laitoshoito erityispalvelut lähipalveluna lähipalveluna lähipalveluna keskitetty keskitetty Palvelun tuottaja tuottaa palveluja kahdella kielellä tilausten mukaan. Tämän vuoksi asiakkaiden oikeus saada palvelua omalla kielellään voidaan turvata entistä tehokkaammin. Yhteistoiminta-alueen hallintomalliksi sopii parhaiten isäntäkuntamalli, koska ko. palveluihin sisältyvät palvelut eivät kaikilta osin sovellu liiketaloudellisin perustein tuotettavaksi. Isäntäkuntana voisi toimia Vaasan kaupunki. Tuotannon ohjauksesta vastaa tässä mallissa yhteislautakunta, jossa kaikilla mukana olevilla kunnilla on edustus joko asukaslukujen suhteessa tai kuntien erikseen sopimassa suhteessa. Tarvittaessa pienemmät kunnat voivat muodostaa yhteisen tilaajaorganisaation, joka huolehtii kuntien määrittelemien asiakasvaikuttavuuksien muuttamisesta varsinaisten toimenpiteiden hankinnoiksi. Yhteinen tilaajaorganisaatio vastaa nykyistä toimialajohtoa. Jatkossa kuntakohtaisen toimialajohdon sijasta kunnilla on yksi yhteinen toimialajohto, jonka asiantuntemus on kaikkien peruskuntien käytössä palvelusopimuksia laadittaessa. Mallin toimivuus ei kuitenkaan edellytä kieliryhmittäin eriytettyjä tilaajaorganisaatioita. Yllä olevassa kuvassa on oletettu, että ruotsinkieliset ja ruotsinkielienemmistöiset kunnat muodostavat oman tilaajaorganisaationsa ja Kyrönmaan kunnat omansa. Myös tilaajaorganisaatiot voidaan organisoida isäntäkuntamallin mukaisesti tai perustamalla kunnille yhteisiä virkoja. Kuvassa ruotsinkielinen tilaajaorganisaatio

13 on ajateltu Mustasaaren isäntäkuntavastuulle ja Kyrönmaan kuntien tilaajaorganisaatio Laihian vastuulle. Koska kunnat säilyvät itsenäisinä, ei kunnan sisäinen hallintokieli muutu. Tuotannonohjauksesta vastaavan yhteislautakunnan hallinto toimii kaksikielisenä. Koko työssäkäyntialueen kattava yhteistoiminta-alue mahdollistaa myös palvelujen käytön yli kuntarajojen ilman suurempia erityisjärjestelyjä. Suuri väestöpohja mahdollistaa myös palveluprosessin kokonaishallinnan paremmin kuin pieni kokonaisuus. Myös työnjako ja yhteistyökysymykset kuntien kesken ja sairaanhoitopiirin kanssa on siten helpompi määritellä. Edut Mahdollistaa yhteisten resurssien käytön joustavasti ja suurtuotannon etujen hyödyntämisen sekä toimintavarmuuden lisäämisen Tilaajan ja tuottajan roolit selkiytyvät, mikä turvaa kuntien vaikutusmahdollisuudet palvelutuotannon ohjauksessa Lähipalvelu voidaan turvata Henkilöstöresurssin yhteiskäyttö lisää myös mahdollisuuksia kohdistaa palveluresursseja kielellisten tarpeiden mukaan Mahdollistaa palveluprosessien kokonaishallinnan Haitat Muutosvaihe voi aiheuttaa väliaikaisen tehokkuuden ja tuottavuuden laskun Jos asukkaiden luontaisia asiointisuuntia ei huomioida, yhteistyömalli voi vaikeuttaa palveluiden saatavuutta Asiakkaat voivat kokea palvelutarjonnassa tapahtuvat muutokset heikennyksinä, sen vuoksi, että vakiintunutta palvelua ei enää saada samasta paikasta ja samalla tavalla. Mikäli mukana olevat kunnat eivät aidosti luota toisiinsa ja ohjausmalli ei ole läpinäkyvä, kuntiin jää varmuuden vuoksi päällekkäisiä resursseja Isäntäkunta joutuu kaikkien mukana olevien kuntien puolesta tekemään tarvittavia toimintaresurssien sopeuttamistoimia ja kohdistamaan resursseja uudelleen. Tuotantoyksiköt voivat erilaistua ja erikoistua ja siten nostaa tuottavuutta ja laatua sekä samalla resursseja voidaan kohdistaa asiakaslähtöisesti

14 3.3.3 Kasvatus- ja opetuspalvelujen yhteistoiminta-alue Puitelaki ei suoraan velvoita kuntia sivistystoimen palveluissa yhteistoimintaalueiden muodostamiseen, mutta tuottavuuden ja tehokkuuden nostaminen edellyttää kuitenkin yhteistyötä. Päivähoidossa, perusopetuksessa ja lukio-opetuksessa yhteistoiminta-alue toimii operatiivisen opetus- ja kasvatuspalvelujen ja siihen liittyvien hallintopalveluiden tuottajana. Kunta tilaa opetuksen yhteistoiminta-alueelta (=kasvatus- ja opetuspalvelukeskus, joka tuottaa palvelut) haluamiinsa palvelupisteisiin, kouluihinsa ja päiväkoteihinsa. Kunta päättää siis edelleenkin kouluverkostaan ja siitä järjestetäänkö kunnassa lukio-opetusta. Palvelukeskus veloittaa opetuksesta kuntaa suoritepohjaisesti. Kunta sitoutuu tilauksensa yhteydessä maksamaan kunkin koulun todelliset oppilaskohtaiset kustannukset. Kunnan päätettäväksi jäävät strategiset asiat: kustannustaso, laatutaso, kunnan kouluverkon rakenne. Kuntien opetus- ja kasvatushenkilöstö siirtyy palvelukeskuksen palvelukseen. Valtionosuudet tulevat kunnille. Luonteva hallintomalli tämän tyyppiselle palvelukonseptille on isäntäkuntamalli. 3.3.3.1 Organisointivaihtoehto 1 Kaikki Vaasan seudun ja Kyrönmaan kunnat muodostavat yhteisen yhteistoimintaalueen. Tällöin voidaan hyödyntää täysimääräisesti yhteisiä resursseja. Pienemmät kunnat voivat myös tarvittaessa muodostaa yhteisiä hankintaorganisaatioita. Hankintaorganisaatiossa on kuntien yhteiskäytössä olevia toimialan asiantuntijoita. Vaasa Maalahti Korsnäs Vähäkyrö Maksamaa Yhteinen hankinta managerointi Yhteinen lautakunta Vöyri Oravainen Laihia (isäntäkunta?) Mustasaari Isokyrö Yhteinen hankinta managerointi Paikallinen palveluverkko palvelee asiakkaiden omalla äidinkielellä kunnan määrittelemissä pisteissä Kaksikielinen tuotanto Kasvatusprosessi Perusopetus Esiopetus Iltapäivähoito Päivähoito Lukioopetus

15 Opetusta annetaan kunkin oppilaan äidinkielellä siellä, minne kunnat ovat sitä tilanneet. Kielellistä resurssia voidaan tässä mallissa kohdistaa juuri sinne, missä sitä tarvitaan. Yhteistoiminta-alueen hallinto toimii kahdella kielellä, mutta tilaajaorganisaation puolella nykyisen hallintokielen asema ei muutu. Palvelujen käyttö yli kuntarajojen on myös mahdollista toteuttaa joustavasti. 3.3.3.2 Organisointivaihtoehto 2 Vaasan seudun ja Kyrönmaan kunnat muodostavat kaksi yhteistoiminta-aluetta: toinen on suomenkielistä ja toinen ruotsinkielistä tuotantoa varten. Suomenkielinen yhteistoiminta-alue organisoidaan Vaasan isäntäkuntavastuulle ja ruotsinkielinen Mustasaaren vastuulle. Vaasan nykyinen kaksikielinen kouluhallinto muuttuu tässä mallissa pelkästään suomenkieliseksi. Ruotsinkielisen opetuksen Vaasa hankkii omille koululaisilleen ruotsinkieliseltä yhteistoiminta-alueelta. Ruotsinkielisen yhteistoiminta-alueen kunnat hankkivat suomenkielisen opetuksen suomenkieliseltä yhteistoimintaalueelta. Tämä malli on kielikysymyksen kannalta selkeä, mutta resurssien yhteiskäytön kannalta se on jäykempi kuin ensimmäinen vaihtoehto. Resurssien yhteiskäyttö edellyttää joka tapauksessa yhteistä opetussuunnittelua ja yhteen sovitettuja työjärjestelyjä (esim. lukioiden kurssitarjonta ja jaksojärjestelmät) onnistuakseen täysimääräisesti. Koulutustarjonnan liiallinen eriytyminen voi käytännössä rajoittaa oppilaiden yleisiä valmiuksia jatkossa. Vaasa (isäntäk.) (isäntäk.) Maalahti Korsnäs Iso- Vähä- Laihia kyrö kyrö Mustasaari Maksamaa Vöyri Oravainen Yhteinen lautakunta Yhteinen lautakunta Paikallinen palveluverkko palvelee asiakkaiden omalla äidinkielellä kunnan määrittelemissä pisteissä Suomenkielinen tuotanto Kasvatusprosessi Ilta- Päivä- Esi- Perus- Lukiopäivähoitopetuopetuopetuhoito Ruotsinkielinen tuotanto Kasvatusprosessi Ilta- Päivä- Esi- Perus- Lukiopäivähoitopetuopetuopetuhoito

16 Kasvatus- ja opetuspalvelukeskus Yksi yhteinen palvelukeskus Edut Saavutetaan suurtuotannon etuja kyllä osittain Mahdollistaa yhteisten resurssien käytön joustavasti ja päällekkäisyyksien purkamisen kyllä osittain Tilaajan ja tuottajan roolit selkiytyvät kyllä kyllä Kustannustietoisuus lisääntyy kyllä kyllä Lähipalvelu voidaan turvata kyllä kyllä Kielelliset oikeudet turvataan (hallintokieli) kyllä kyllä Kielelliset oikeudet turvataan (käyttö- ja kyllä kyllä opetuskieli) Yhteiset toimintaperiaatteet kyllä osittain Kuntien vaikutusmahdollisuudet turvataan kyllä kyllä Toimintavarmuus lisääntyy kyllä kyllä Tuotantoyksiköt voivat erilaistua ja erikoistua ja siten nostaa tuottavuutta ja laatua Opetuksen ja kasvatuksen yhteensovittaminen kyllä kyllä Suomen- ja ruotsinkieliset palvelukeskukset osittain osittain 3.3.4 Ammatillinen koulutus (jatkovalmiuksien kehittäminen) Puitelaki ei edellytä suoraan muutoksia ammatillisen koulutuksen järjestämiseen, koska sekä suomen- että ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen järjestäjällä on riittävä, vähintään 50 000 asukkaan väestöpohja. Ruotsinkielisellä puolella Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur - kuntayhtymä vastaa tällä hetkellä ammattikoulutuksen, ammattikorkeakouluopetuksen ja ruotsinkielisen teatterin ylläpitämisestä. Suomenkielisellä puolella Vaasan kaupunki vastaa vastaavista tehtävistä. Jatkossa olisi järkevää perustaa SÖF:n kaltainen suomenkielinen kuntayhtymä, joka tuottaa ammattikoulutuksen ja ammattikorkeakouluopetuksen sekä teatteripalvelut koko alueen suomenkielisille asukkaille. Kulttuuripalvelujen osalta asiaa tarkastellaan tarkemmin seuraavassa kappaleessa. Ammatillisessa koulutuksessa nykyiset oppilaitokset säilyvät palveluiden tuottajina ja kunnat muodostavat yhteisen tilaajaorganisaation, jonka tehtävänä on koordinoida koulutusaloja ja aloituspaikkoja alueen elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti. Tilaajaorganisaatiossa voisi olla mukana myös elinkeinoelämän edustajia. Jatkovalmiuksien kehittämisprosessi on yksi kokonaisuus, jonka kokonaishallinta (resurssien kohdentaminen koulutusaloittain ja koulutustarjonnan suunnittelu) tulee

17 olla yksissä käsissä. Kokonaishallinta tarkoittaa tässä tapauksessa koordinaatiota. Koordinoijan tehtävänä on sovittaa yhteen seudun ja jopa maakunnan kokonaiskehityksen (työelämän) tarpeista lähtien. Mikäli tällaista kokonaishallintaa ei pystytä organisoimaan alueellisesti, valtio tulee määrittelemään omilla rahoituspäätöksillään alueen koulutustarjonnan. Vaasanseudulla koordinaatioelin voisi luontevasti toimia Vasek Oy:n alaisuudessa. Korsnäs Vaasa Jurva Vöyri Mustasaari Maksamaa Oravainen Närpiö Laihia Kristiinankaupunki Maalahti Isokyrö Vähäkyrö Yhteinen koordinointi/ managerointi Jatkovalmiuksien kehittämisprosessi SÖF 2 asteen ammatillinen koulutus ammattikorkeakoulutus Vaasan kaupunki 2 asteen ammatillinen koulutus ammattikorkeakoulutus Korsnäs kurscentral Erilaisia tuottajia voi toimia prosessin sisällä useita. Koulutuspalvelujen tuotantoorganisaatiot voivat eriytyä tarvittaessa kieliryhmittäin. Koulutustarjonnan liiallinen eriytyminen voi käytännössä rajoittaa opiskelijoiden yleisiä työelämävalmiuksia. Aito kaksikielisyys myös opiskelussa lisää valmistuvien opiskelijoiden valmiuksia, koska työelämä on useimmiten kaksikielinen. Tämä malli on kielikysymyksen kannalta selkeä, mutta resurssien yhteiskäytön kannalta se on jäykempi kuin ensimmäinen vaihtoehto. Resurssien yhteiskäyttö edellyttää joka tapauksessa yhteistä opetussuunnittelua ja yhteen sovitettuja työjärjestelyjä onnistuakseen täysimääräisesti. Koulutustarjonnan liiallinen eriytyminen voi käytännössä rajoittaa oppilaiden yleisiä valmiuksia jatkossa. Edut Kielikysymyksen kannalta selkeä Jäntevöittää paikallista koordinaatiota Lähipalvelu voidaan turvata Haitat Resurssien yhteiskäyttö yli kielirajan vaikeaa Voi aiheuttaa vääränlaista paikallista kilpailua

18 3.3.5 Kulttuuripalvelut Edellisessä kappaleessa esitettyjen kuntayhtymien palvelutuotantoon voisi liittää myös kansalais- ja työväenopiston palvelut sekä muut kulttuuripalvelut kuten esimerkiksi kulttuuritapahtumien järjestäminen. Vaasa Laihia Maalahti Korsnäs Isokyrö Vähäkyrö Mustasaari Maksamaa Vöyri Oravainen Paikallinen palveluverkko palvelee asiakkaiden omalla äidinkielellä kunnan määrittelemissä pisteissä Suomenkielinen kuntayhtymä 2 asteen ammatillinen koulutus ammattikorkeakoulutus teatteri kansalaisopisto muut kulttuuripalvelut Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur 2 asteen ammatillinen koulutus ammattikorkeakoulutus teatteri kansalaisopisto muut kulttuuripalvelut Kunnat tilaisivat tässä mallissa esim. kansalais- ja työväenopistojen opetustarjonnan oman kuntansa alueelle ja päättäisivät siitä, millaisia kulttuuritapahtumia järjestetään. Kuntayhtymä toimii vain tapahtumien käytännön toteuttajana. Edut Malli on kielikysymyksen kannalta selkeä Mahdollistaa palvelun kohdistamisen selkeään asiakasryhmään Tilaajan ja tuottajan roolit selkiytyvät, mikä turvaa kuntien vaikutusmahdollisuudet palvelutuotannon ohjauksessa Lisää toimintavarmuutta Haitat Palvelujen kytkeminen paikallisten vapaaehtoistoimijoiden kanssa voi vaikeutua Jos asukkaiden luontaisia asiointisuuntia ei huomioida, yhteistyömalli voi vaikeuttaa palveluiden saatavuutta Mikäli mukana olevat kunnat eivät aidosti luota toisiinsa ja ohjausmalli ei ole läpinäkyvä, kuntiin jää varmuuden vuoksi päällekkäisiä resursseja Voi vahvistaa kielellisiä kulttuurirajoja 3.3.6 Liikunta- ja nuorisotoimen palvelut Nuoriso- ja liikuntapalveluiden palvelujen tuotanto keskitetään jatkossa jo olemassa olevan Vaasan ja Mustasaaren yhteisen Vaasanseudun urheiluhallit -

19 kuntayhtymään. Kuntayhtymän toimialaa, palveluvalikoimaa ja omistuspohjaa laajennetaan tarvittavalla tavalla. Uusi laajennettu liikunta- ja nuorisopalvelujen kuntayhtymä tuottaa palveluja kuntien tilausten mukaan. Vaasa Laihia Maalahti Korsnäs Isokyrö Vähäkyrö Mustasaari Maksamaa Vöyri Oravainen Paikallinen palveluverkko palvelee asiakkaiden omalla äidinkielellä kunnan määrittelemissä pisteissä Vaasaseudun liikunta- ja nuorisopalvelujen kuntayhtymä liikuntapaikkojen ylläpito nuorisotilojen ylläpito ohjatut liikunta- ja nuorisopalvelut tapahtumien järjestäminen kirjasto (?) Edut Mahdollistaa yhteisten resurssien käytön joustavasti ja suurtuotannon etujen hyödyntämisen Tilaajan ja tuottajan roolit selkiytyvät, mikä turvaa kuntien vaikutusmahdollisuudet palvelutuotannon ohjauksessa Lähipalvelu voidaan turvata Henkilöstöresurssin yhteiskäyttö lisää myös mahdollisuuksia kohdistaa palveluresursseja kielellisten tarpeiden mukaan Lisää toimintavarmuutta Haitat Palvelujen kytkeminen paikallisten vapaaehtoistoimijoiden kanssa voi vaikeutua Jos asukkaiden luontaisia asiointisuuntia ei huomioida, yhteistyömalli voi vaikeuttaa palveluiden saatavuutta Mikäli mukana olevat kunnat eivät aidosti luota toisiinsa ja ohjausmalli ei ole läpinäkyvä, kuntiin jää varmuuden vuoksi päällekkäisiä resursseja 3.3.7 Kirjastopalvelut Kirjastopalvelut voidaan organisoida osaksi uutta liikunta- ja nuorisopalvelujen kuntayhtymää tai ne voidaan liittää osaksi kasvatus- ja opetuspalvelukeskusta (vaihtoehto 1 mukainen) tai niille voidaan perustaa oma yhteinen kirjastolautakunta

20 Vaasan alaisuuteen. Näistä oma yhteislautakunta sitoo eniten hallintoresursseja suhteessa palvelutuotannon laajuuteen. 3.3.8 Ympäristöpalvelut Valtakunnallisesti on menossa ympäristöterveydenhuollon kehittämisprojekti, jossa tarkastellaan kuntien välistä yhteistyötä ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun palveluissa. Kuntien on järkevää muodostaa ympäristöpalvelujen yhteistoiminta-alue samojen kuntien kanssa, jotka ovat mukana jo sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueessa. Yhtenäinen perusrakenne helpottaa eri palveluiden välistä yhteistyötä. Valtakunnallisesta kehityssuunnasta poiketen Vaasanseudulla kannattaisi edellä mainittujen palveluiden yhteyteen liittää myös rakennusvalvonnan palvelut. Luonteva hallintomalli ympäristöpalveluissa on isäntäkuntamalli, koska se on hallinnollisesti kevyin ja joustava. Isäntäkuntamalli lisäksi turvaa kunnille päätösvallan paikallisten normien ja reunaehtojen määrittelyssä. Isäntäorganisaationa toimisi mallissa Mustasaari. Vaasa Maalahti Korsnäs Vähäkyrö Maksamaa Vöyri Oravainen Laihia Mustasaari Isokyrö Yhteinen ympäristölautakunta Paikallinen palveluverkko palvelee asiakkaiden omalla äidinkielellä kunnan määrittelemissä pisteissä Ympäristötoimisto Ympäristönsuojelu Ympäristöterveydenhuolto Rakennusvalvonta Mustasaaren isäntäkuntavastuulle perustetaan yhteinen ympäristölautakunta ja sen alaisuuteen yhteinen ympäristötoimisto, joka tuottaa rakennusvalvonta-, ympäristönsuojelu-, terveysvalvonta- ja eläinlääkintäpalveluja. Edut Turvaa erityisosaamisen kaikissa kunnissa Voidaan hyödyntää yhteisiä resursseja Toimintavarmuus paranee Tarjoaa tasapuolisen ja tasalaatuisen palvelun kaikkien kuntien asukkaille Haitat Paikallistuntemus voi heikentyä Aikaa kuluu tiepäällä Erilaiset kuntakohtaiset säädökset vaativat yhtenäistämistä