KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS UHKA VAI MAHDOLLISUUS? HANKEKOKKARIT. Jutta Urpilainen, kansanedustaja

Transkriptio

1 KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS UHKA VAI MAHDOLLISUUS? HANKEKOKKARIT Jutta Urpilainen, kansanedustaja

2 65+vuotiaiden osuus väestöstä 2003 ja 2030 Yli 65-vuotiaiden osuus (%) kunnittain koko väestöstä (Koko maa = 15,6) 25,0-32,9 (45) 15,6-24,9 (308) - 15,5 (91) Yli 65-vuotiaiden osuus(%) kunnittain koko väestöstä (koko maa = 26,1) 33,0 - (178) 25,0-32,9 (202) 15,6-24,9 (61) - 15,5 (3) Tilastokeskus/Pekka Myrskylä

3 Tilastokeskus/Pekka Myrskylä

4 90000 Työllisiin tuleva ikäluokka (22-v) ja työllisistä poistuva ikäluokka (59-v) ennusteen mukaan v 59-v Tilastokeskus/Pekka Myrskylä

5 Tulevaisuuden haasteet Väestön ikääntyminen -> hyvinvointivaltion paineiden kasvu Kansainvälistyminen -> verokilpailun koveneminen, kansainvälinen uusi työnjako, globaalin kuilun syveneminen Alueellinen keskittyminen -> väestö, työpaikat, palvelut

6 1 Lain tarkoitus Luoda edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle Vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta Kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia Uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä Tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtävänjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on siten parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palveluiden ohjauksen kehittämiselle. Tämän lain mukaisia järjestelyjä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon: 1) palvelujen saatavuus, laatu ja rahoitus maan kaikissa osissa; 2) asukkaiden perusoikeudet ja yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa; 3) kunnan asukkaiden itsehallinnon toimintaedellytykset; 4) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet 5) suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet käyttää omaa kieltään ja saada sillä palveluja 6) saamelaisten kielelliset oikeudet sekä oikeus alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan kotiseutualueella

7 4 Keinot Kuntarakennetta vahvistetaan: - yhdistämällä kuntia - liittämällä kuntien osia Tavoitteena on: - elinvoimainen - toimintakykyinen ja - eheä kuntarakenne Palvelurakenteita vahvistetaan: - kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja - lisäämällä kuntien yhteistoimintaa Toiminnan tuottavuutta parannetaan: - tehostamalla kuntien toimintaa palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa - vahvistamalla pääkaupunkiseudun ja muiden yhdyskuntarakenteellisista ongelmista kärsivien kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä

8 5 Kunnan ja yhteistoiminta-alueen muodostaminen Kunta Yhteistoimintaalue Työssäkäyntialue tai muu toiminnallinen kokonaisuus, Toiminnallisesta kokonaisuudesta muodostuva yhteistoiminta-alue, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta jolla on kuntalain 77 :n mukainen yhteinen toimielin tai tehtävät hoitaa kuntayhtymä Päätöksenteko perustuu osallistuvien kuntien asukaslukuun, elleivät kunnat toisin sovi Väestöpohjat: Perusterveydenhuollossa ja siihen kiinteästi liittyvissä sosiaalitoimen tehtävissä vähintään noin asukasta. Ammatillisessa koulutuksessa vähintään noin asukasta Voidaan poiketa, jos kyseessä on 1) Saaristoisuus tai pitkät etäisyydet (kuntakeskusten tieyhteys vähintään 40 km) 2) Suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaaminen 3) Saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevien oikeuksien turvaaminen

9 6 Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut Erikoissairaanhoitolain mukaiset kuntayhtymät erikoissairaanhoidon palvelut kehitysvammaisten erityishuollon palvelut kuntien antamat muut mahdolliset tehtävät Osa erityistason sairaanhoitoon kuuluvista toimenpiteistä keskitetään valtakunnallisesti joillekin erityisvastuualueille. Erityistason tutkimuksista ja toimenpiteistä säädetään VN:n asetuksella Kaksikieliset ja yksinkieliset ruotsinkieliset kunnat ovat lisäksi jäseninä kuntayhtymässä, joka turvaa jäsenkuntiensa ruotsinkieliset palvelut erikseen sovittavan työnjaon mukaisesti

10 7 Suunnitteluvelvollisuus eräillä kaupunkiseuduilla HELSINKI, Espoo, Vantaa ja Kauniainen mennessä suunnitelma siitä, miten parannetaan maankäyttöä, asumista ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen Mikäli maakuntakeskus ja sen ympäristökunnat eivät katso yksimielisesti suunnitelman laatimista tarpeettomaksi TURKU, Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko ja Vahto PORVOO, Askola, Myrskylä ja Pernaja PORI, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Siikainen ja Ulvila HÄMEENLINNA, Hattula, Hauho, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos TAMPERE, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi LAHTI, Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola ja Orimattila KOTKA, Hamina, Pyhtää ja Ruotsinpyhtää LAPPEENRANTA, Joutseno, Lemi ja Taipalsaari MIKKELI, Hirvensalmi ja Ristiina KUOPIO, Karttula, Maaninka ja Siilinjärvi JOENSUU, Kontiolahti, Liperi ja Pyhäselkä JYVÄSKYLÄ, Jyväskylän mlk, Korpilahti, Laukaa, Muurame, Petäjävesi ja Toivakka SEINÄJOKI, Ilmajoki, Lapua, Nurmo ja Ylistaro VAASA, Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maksamaa, Maalahti, Mustasaari, Oravainen, Vähäkyrö ja Vöyri KOKKOLA, Kruunupyy ja Kälviä OULU, Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo, Tyrnävä ja Ylikiiminki

11 8 Kunnilta valtiolle siirrettävät tehtävät Siirrot valtiolle viimeistään lukien kuluttajaneuvonnan järjestäminen (laki 72/1992) valtion järjestettäväksi ja rahoitettavaksi elatusturvalain (laki 671/1998) tehtävät lukuun ottamatta toimenpiteitä elatusvelvollisuuden vahvistamiseksi holhoustoimen edunvalvontapalvelut (laki 443/1999) valtion rahoitettavaksi siirrettävät kustannukset niiden henkilöiden terveyden- ja sairaanhoito, joiden palveluista tai kustannuksista Suomen valtio on vastuussa EU:n lainsäädännön tai Suomen solmiman kv. sopimuksen nojalla lasten seksuaalisen hyväksikäyttöön liittyvät selvitykset oikeuspsykiatriset selvitykset

12 11 Valtion kuntapolitiikka sekä rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Peruspalveluohjelmaa kehitetään ja se vakinaistetaan osaksi lakiin perustuvaa valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan tavoitteena yksinkertainen ja läpinäkyvä järjestelmä Kuntien verotulopohjaa vahvistetaan siirtämällä verovähennyksiä valtion rasitukseksi Poistetaan kuntien rahoitusjärjestelmään liittyvät kuntien yhdistymisen ja yhteistyön esteet

13 13 Henkilöstön asema Lain tarkoittamat uudelleenjärjestelyt sekä lain tarkoittaman selvityksen ja suunnitelmien valmistelu ja laadinta toteutetaan yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa Lain tarkoittamat uudelleenjärjestelyt, jotka johtavat henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi Puitelain 5 ja 6 :ssä tarkoitettujen toiminnan uudelleenjärjestelyjen perusteella työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla 5 v:n aikana (poikkeuksena kieltäytyminen uudesta työtehtävästä tai virasta)

14 Hankkeet ja niiden rahoitus Valtion hankerekisteristä löytyy 1660 meneillään olevaa hanketta -> jo yksin STM:llä on satoja hankkeita Keski-Pohjanmaalla v STM:n mukaisia kehittämishankkeita oli 15 kpl, joihin STM ja lääninhallitus myönsi rahaa noin 1,3 miljoonaa euroa.

15 Hankkeet ja niiden rahoitus EU lisännyt hankkeiden määrää -> vuodesta 2000 alkaneella ohjelmakaudella on syntynyt Pohjois-Suomeen uutta työpaikkaa ja 2300 uutta yritystä. Koulutuksellisissa toimenpiteissä on ollut mukana henkilöä Rakennerahastokaudella Keski- Pohjanmaa kuuluu Pohjois-Suomen toimenpideohjelmaan

16 Hankkeiden tulevaisuus Hankkeet ovat tulleet pysyväksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa -> toivottavasti hankkeet tuovat lisäarvoa ja niiden myötä syntyy jotain uutta Kunta- ja palvelurakenneuudistus on mahdollisuus, joka tulee hyödyntää Tärkeää ottaa käyttöön hankkeiden tuoma uusi tieto ja lisäarvo

17