Espoon kaupungin kulttuurilautakunta Vapaan sivistystyön tulosyksikön vuoden 2013 käyttösuunnitelma SISÄLLYS 1. VAPAAN SIVISTYSTYÖN TULOSYKSIKKÖ Helena Värri, va. vapaan sivistystyön johtaja 351 Vapaa sivistystyö 352 Kaupunginkirjasto 353 Kulttuuripalvelut 354 Yhteispalvelu 356 Työväenopisto
35 KULTTUURILAUTAKUNTA Kulttuurilautakuntaa sitoo vapaan sivistystyön, kaupunginkirjaston, kulttuuritoimen ja yhteispalvelun yhteinen määräraha 28 047 000 euroa ja tuloarvio 1 311 000 euroa Lautakunnan alaisia nettobudjetoituja työväenopistoa sitoo toimintakate -6 036 000 euroa ja kaupunkikulttuurin tulosyksikköä sitoo toimintakate -25 679 000 euroa. Kulttuurilautakunnan avustuksiin on varattu noin 11,2 milj. euroa, josta lautakunta 11.12.2012 kokouksessa päätti jakaa 10,9 milj. euroa. 35 KULTTUURILAUTAKUNTA TOT 2011 Muutettu TA 2012 TA 2013 2014 2015 Toimintatulot 4 920 3 410 3 610 3 697 3 784 Toimintamenot 60 587 59 994 62 061 63 267 64 559 Toimintakate -55 667-56 584-58 451-59 570-60 775 Suunnitelmapoistot 897 1 011 536 678 1 559 Tilikauden tulos -56 564-57 595-58 987-60 248-62 334 Menot euroa/asukas 240 234 239 240 242 Investoinnit 9535 Koneet ja kalusto TOT 2011 Muutettu TA 2012 TA 2013 2014 2015 Menot 558 1 345 1 201 665 3 230 Tulot 0 0 0 0 0 Netto 558 1 345 1 201 665 3 230 VAPAAN SIVISTYSTYÖN TULOSYKSIKKÖ Kaupunginkirjasto, työväenopisto, kulttuuripalvelut ja yhteispalvelu vastaavat vapaan sivistystyön palvelukokonaisuudesta, joka tarjoaa kuntalaista lähellä olevia kulttuurielämyksiä, neuvontapalveluja ja mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Kuntalaiset otetaan mukaan palvelujen suunnitteluun asiakasraatien ja sosiaalisen median avulla. Erilaisten asiakkaiden tarpeita pyritään tunnistamaan ja vastaamaan niihin palvelutuotannossa. Palvelutoimintaa kehitetään sekä kaupungin sisäisellä yhteistyöllä että ulkopuolisten kumppaneiden, kuten Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Aaltoyliopiston kanssa. 2
Henkilöstö Toiminnan kehittäminen esim. Matinkylän, Espoonlahden, Tapiolan, Opinmäen ja Pikku-Auroran hankkeiden edetessä edellyttää nykyisten henkilöstöresurssien arviointia. Henkilöstön koulutusmahdollisuuksiin ja työhyvinvointiin liittyviin asioihin kiinnitetään erityistä huomiota. Toiminnan kehittäminen Vuoden 2013 aikana selvitetään vapaan sivistystyön palvelualueiden sijoittuminen Espoon kaupungin organisaatiossa. Tulosyksikön edustus on viidessä toimialajohtajan asettamassa kehittämistyöryhmässä. Lisäksi osallistutaan esimerkiksi valtiovarainministeriön Asiakaspalvelu 2014 - hankkeen työryhmiin. Vapaan sivistystyön tulosyksikön tehtävänä on entistä selkeämmin kuntalaisten kulttuuristen lähipalvelujen ja omaehtoisen elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien tarjoaminen. Asiakkaiden tarpeista noussut keskeinen strateginen tavoite tulee seuraavalla suunnitelmakaudella olemaan lasten, nuorten ja maahanmuuttajien hyvinvoinnin vahvistaminen osallistavan ja voimaannuttavan kulttuuritoiminnan avulla. Tähän keskeiseen tehtävään osallistuvat tulosyksikön kaikki palvelualueet yhdessä kaupungin sisäisten ja ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Erityisen huomion kohteena on Keski-Espoon alueen palvelujen kehittäminen. Tulevaisuuden toimintamallien laboratoriona toimii Jukeboksi Entressen kirjaston musamesta, joka on valittu kaupunkisuunnittelun hallinnoiman asuinhankkeiden kehittämisohjelman kärkihankkeeksi. Talous A35 VAPAAN SIVISTYSTYÖN TULOSYKSIKKÖ TOT 2011 Muutettu TA 2012 TA 2013 2014 2015 Toimintatulot 3 205 2 671 2 871 2 947 3 014 Toimintamenot 34 483 34 051 35 643 36 324 37 056 Toimintakate -31 279-31 380-32 772-33 377-34 042 Suunnitelmapoistot 722 780 302 307 1 117 Tilikauden tulos -32 001-32 160-33 074-33 684-35 159 Menot euroa/asukas 137 133 137 138 139 3
351 VAPAA SIVISTYSTYÖ Tehtäväalue sisältää vapaan sivistystyön tulosyksikön hallinnon ja kehittämisen määrärahat. 351 Vapaa sivistystyö TOT 2011 Muutettu TA 2012 TA 2013 2014 2015 Toimintamenot 402 434 385 395 404 Toimintakate -402-434 -385-395 -404 Menot euroa/asukas 2 2 1 1 2 Helena Värri va. vapaan sivistystyön johtaja 352 KAUPUNGINKIRJASTO Palvelut Kaupunginkirjaston käyttö jatkui vilkkaana koko vuoden 2012. Kävijöitä kirjastoissa oli 3,3 miljoonaa, kasvua edellisen vuoteen oli 11,4 %. Eniten kävijämäärät kasvoivat Sellossa (29,1 %), Kirjasto Omenassa (12,6 %) ja Viherlaaksossa (10,4 %). Viikonloppuaukioloaikojen lisääminen kahteen vilkkaimpaan kirjastoon kannatti. Kaikkiaan kirjasto olivat auki 2,0 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Espoon kirjastoista lainattiin 2012 4,2 miljoonaa teosta. Kokonaislainaus laski 0,4 %. Kirjasto Omenassa, Sellon ja Kauklahden kirjastoissa lainaus nousi kuitenkin hieman. HelMet-verkkosivukäyntejä oli vuonna 2012 6,8 miljoonaa, mikä on 25,2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Aineistohaun lisäksi HelMet.fi-sivustolla on nyt tietoa kirjastojen tapahtumista, palveluista sekä luku-, kuuntelu- ja katseluvinkkejä. Espoolaiset kiittivät kirjastoaan hienoimmalla mahdollisella tavalla käyttämällä kirjastoa ahkerasti. Kuntapalvelututkimuksen 2012 mukaan espoolaisista 81 % oli käyttänyt kirjastoa viimeisen kahdentoista kuukauden aikana. 92 % pitää kirjastopalveluja hyvin hoidettuina ja vain 2 % mielestä palvelut on hoidettu huonosti. Kirjastoaineistoraha pidetään vähintään tasolla 5 euroa asukasta kohti. Uusia aineistomuotoja, kuten sähköisiä kirjoja, hankitaan perinteisten aineistojen rinnalle. Venäjänkielisen aineiston hankkimiseen on erityisavustuksesta varattu 30 000 euroa. 4
Henkilöstö Kirjastojen lisääntynyt käyttö ja samaan aikaan meneillään olevat useat suunnitteluhankkeet asettavat paineita kirjaston henkilökunnan riittävyydelle. Esimiehiä lukuun ottamatta kirjaston koko henkilöstö toimii suorissa asiakaspalvelutehtävissä kahdessa eri vuorossa ja viikonloppuisin. Minkäänlaista toimistotyövoimaa tai suunnittelijoita ei ole kirjaston palveluksessa. Mikäli jokin rakennushankkeista käynnistyy vuoden 2013 aikana, kirjasto tarvitsee lisää henkilöstöresursseja suunnittelun käyttöön. Toiminnan kehittäminen Uusi kirjastoauto otetaan käyttöön 1.2.2013. Venäjänkielinen kirjasto aloittaa toimintansa Sellon kirjastossa 8.2.2013 palvellen Espoon lisäksi koko pääkaupunkiseutua ja jatkossa myös koko maan venäjänkielistä väestöä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut Venäjänkielisen kirjaston ylläpitämisen Espoon kaupunginkirjaston erityistehtäväksi 1.1.2013 alkaen. Entressen kirjaston lisätila Jukeboksi (musamesta) avataan kirjaston ja yhteistyökumppaneiden käyttöön 15.3.2013. Tilassa toteutetaan ensi kertaa monen palveluyksikön yhteiskäyttökonseptia täysimääräisesti. Opinmäen koulu- ja lähikirjaston suunnittelu jatkuu yhteistyössä nuorisopalveluiden kanssa. Uuden Espoonlahden aluekirjaston ja Matinkylä-Olarin aluekirjaston uusien tilojen suunnitteluprosessit ovat käynnissä. Myös Tapiolan alueella selvitetään vaihtoehtoja isomman aluekirjaston sijainnille. Metron tulo lisää kirjastojen asiakasmäärää. Esimerkiksi Kirjasto Omenaan odotetaan vähintään miljoonaa kävijää vuodessa Talous Kirjastonkäytön kasvaminen ja aukiololaajennukset lisäävät kirjastopalveluiden tehokkuutta. 5
Jaana Tyrni kirjastotoimen johtaja 353 KULTTUURIPALVELUT Palvelut Kulttuuripalveluja järjestetään Pikku-Auroran lasten taidetalossa, Karatalossa ja ruotsinkielisten kulttuuripalvelujen osalta sekä Vindängenissä että Espoon muissa kulttuuritalossa. Palveluja tuotetaan eri ikäryhmille. Alueellista tasapuolisuutta kehitetään hakeutuvan toiminnan avulla. Kulttuuritapahtumia voidaan järjestää asukaspuistoissa ja avoimissa päiväkodeissa, vanhusten hoivalaitoksissa, kouluissa ja kirjastoissa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Karataloa kehitetään monipuolisena kulttuurikeskuksena, jonka tarjonnassa on kulttuuritapahtumia, taiteen perusopetusta, työväenopiston opetusta ja toimintamahdollisuuksia kulttuuritoimijoille ja kokoontumistiloja paikallisille yhdistyksille. Toimintaa kehitetään yhteistyössä muiden talon toimijoiden kanssa. Kulttuuripalveluiden ja työväenopiston tilojen lisäksi talossa on nuorisotila ja neuvola. Vindängen on sukupolvia yhdistävä kohtaamis- ja tapahtumapaikka. Sen tiloissa toimivat ruotsinkieliset kulttuuripalvelut, Musikinstitutet Kungsvägen sekä ruotsinkielinen yhteispalvelupiste. Palveluja kehitetään yhteistyössä Espoossa ja pääkaupunkiseudulla toimivien ruotsinkielisten tahojen kanssa. Kulttuuripalveluiden kehittämisyksikkö vastaa toimiala- ja kuntarajat ylittävistä kehittämis- ja yhteistyöhankkeista sekä osaltaan taiteen perusopetuksen viranomaistehtävistä. Yksikkö koordinoi syyslukukaudesta 2008 toiminutta Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS!:ia, joka on suunnitelmallinen ja opetussuunnitelmaan sidottu kulttuuri- ja liikuntakasvatuksen toimintamalli peruskouluille. KULPS! on sivistystoimen yhteinen toimintamalli, jonka yhteistyökumppaneita ovat espoolaiset kulttuurin ja liikunnan toimijat. Toimintamallin laajentamista varhaiskasvatuksen piiriin suunnitellaan. Ikäihmisten ja kehitysvammaisten kulttuuritarjontaa varten on luotu toimintamallit. Kulttuuriketjun avulla viedään kulttuuria vanhusten hoivalaitoksissa ja palvelukeskuksissa asuville ikäihmisille ja kehitysvammaisille, jotka muuten jäisivät palvelujen ulkopuolelle. Henkilöstö Kulttuuripalveluissa työskentelee 14 henkilöä täysipäiväisesti. Sisällöntuottajiksi hankitaan taiteilijoita ja kulttuurin ammattilaisia projektikohtaisesti. Siirtymi- 6
nen neljän viikon tasoittuvaan työaikajärjestelmään mahdollistaa palvelujen tarjonnan myös iltaisin ja viikonloppuisin. Toiminnan kehittäminen Taidetalo Pikku-Auroraa kehitetään kansainväliseksi lastenkulttuurikeskukseksi. Pihapiirin rakennukset kunnostetaan kulttuurikäyttöön. Toiminnan sisältöä kehitetään yhteistyössä Aalto-yliopiston taiteen lai-toksen kanssa. Taidetalo Pikku-Aurorassa kehitetään myös taiteilijaresidenssitoimintaa osana lastenkulttuurikeskuksen kehittämistyötä. Kehittämisyksikkö koordinoi vuonna 2010 kokeiluna toteutetun Kulttuurineuvola-hankkeen jatkoa yhteis-työssä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Kulttuurineuvolaa kehitetään yhteistyössä eri kulttuuritoimijoi-den ja taideoppilaitosten kanssa. Yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa on valmistumassa pilottiprojektina neuvoloissa jaettava kulttuuripakkaus. Kulttuurineuvola-toiminta on osa vanhemmuuden tukemisen ohjelmaa. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia - ohjelman periaatteet ovat keskiössä myös valtakunnallisessa ESRrahoitetussa Kolmiohankkeessa, jonka päämäärä on taiteen ja taidelähtöisten menetelmien käytön edistäminen hyvinvointipalveluissa. Talous Avustusten arviointia kehitetään IVA-menetelmän mukaisesti ja taiteen perusopetuksen oppilaitosten osalta lisäksi suhteessa valtionosuuksien seurantajärjestelmään sekä Taiteen perusopetusliitto TPO ry:n valtakunnalliseen Virvatuliitsearviointijärjestelmään. Kulttuuripalveluiden määrärahasta jaetaan avustuksina säännöllistä toimintaavustusta saaville taiteen perusopetuksen oppilaitoksille 4,7 milj. euroa (ltk 11.12.12), josta toimitilakustannukset ovat 1,6 milj. euroa, muille taiteen perusopetuksen oppilaitoksille 0,3 milj. euroa (ltk 11.12.12), kulttuuri-, sivistys- ja kotiseutuyhdistyksille 170 000 euroa (ltk 11.12.12). Kohdeavustuksiin kulttuuriprojekteihin varataan 130 000 euroa myöhemmin jaettavaksi. Kulttuuripalveluiden oman tuotannon sekä tila- ja henkilöstökulujen määräraha on noin 1,8 milj. euroa, josta peruskoululaisten KULPS:in määräraha on 130 000 euroa, kulttuuriketjun 40 000 euroa. Määrärahasta varataan ruotsinkieliseen kulttuuritoimintaan 58 000 euroa. Ruotsinkielisen toiminnan tulotavoite 10 000 euroa. 353 Kulttuuripalvelut TOT 2011 Muutettu TA 2012 TA 2013 2014 2015 Toimintatulot 58 47 47 47 47 Toimintamenot 6 520 6 595 6 852 6 948 7 016 Toimintakate -6 461-6 548-6 805-6 901-6 969 Suunnitelmapoistot 37 64 14 56 448 Tilikauden tulos -6 498-6 612-6 819-6 957-7 417 Menot euroa/asukas 26 26 26 26 26 7
Tunnuslukuja TOT 2011 TA 2012 TA 2013 2014 2015 Avustukset yhteensä, 1 000 euroa 3 431 3 406 3 651 3 711 3 729 - toiminta-avustukset 3 281 3 256 3 521 3 581 3 599 - kohdeavustukset 150 150 130 130 130 Avustukset euroa/asukas 13,59 13,28 14,03 14,07 13,95 - toiminta-avustukset 13,00 12,69 13,53 13,58 13,47 - kohdeavustukset 0,59 0,58 0,50 0,49 0,49 Avustettavien yhteisöjen tilakustannukset, 1 000 euroa 1 320 1 430 1 430 1 450 1 480 Oma toiminta yhteensä, 1 000 euroa 1 768 1 759 1 782 1 798 1 818 Pia Louko johtava intendentti 354 YHTEISPALVELU Yhteispalvelun tehtävä on tarjota kuntalaisille julkishallinnon ja muiden toimijoiden palveluja keskitetysti yhden luukun periaatteella. Toiminta perustuu lakiin julkisen hallinnon yhteispalvelusta. 1.2.2011 voimaan tulleen lainmuutoksen mukaan yhteispalvelun valtakunnallista kehittämistä johtaa valtiovarainministeriö ja tehtävänä on myös sovittaa yhteen viranomaisten yhteispalvelua koskevia toimenpiteitä. Palvelut Yhteispalvelun antamia opastus-, neuvonta- ja asiointipalveluja monipuolistetaan ja kehitetään asiakaslähtöisesti yhteistyössä sekä kaupungin toimialojen ja liikelaitosten että valtion paikallishallinnon kanssa. Painopisteinä on neuvoa ja opastaa asiakkaita käyttämään sähköisiä asiointipalveluja ja antaa asiakkaille yleisneuvontaa ja opastusta julkishallinnon palveluista. Yhteispalvelupisteissä hoidetaan kaupungin käteiskassapalvelut. Yhteistyö- ja toimeksiantosopimuksia palvelujen antamisesta kuntalaisille on tehty useita mm. Kelan avustavien asiakaspalvelutehtävien osalta, Länsi Uudenmaan Poliisin lupahallintoon kuuluvien ajokorttihakemusten ja maksujen vastaanotto, HSL:n joukkoliikenteen lipunmyynti, ja Lippupisteen ja Lippupalvelun lipunmyynti. Myös espoolaisten järjestöjen kanssa on toimeksiantosopimuksia mm. kalastuslupien myynti Espoon merialueen kalastusyhdistys ry:n lukuun sekä lukuisten kaupunginosa- ja kotiseutujärjestöjen kirjojen myynti kuuluu palveluvalikoimaan. Yhteispalvelupisteet palvelevat kuntalaisia kaikilla Espoon suuralueilla ja tämän lisäksi myös Kalajärvellä sekä pääsääntöisesti ruotsinkielistä palvelua saa Folkhälsan talosta Vindängenin palvelupisteestä Tapiolassa. 8
Henkilöstö Yhteispalvelun nykyinen henkilökuntamäärä mahdollistaa tämänhetkiset laajat aukioloajat sekä nykyisen palveluverkon toiminnan. Toiminnan laajentuminen ja asiakaspalvelutehtävien monipuolistuminen, mm. Lippupisteen lipunmyynti osin myös viikonloppuisin, Kelan neuvontatyöt, sähköisen asioinnin tuen lisääntyminen sekä jatkuvasti kasvavat asiakasmäärät, aiheuttavat haasteita henkilökunnalle. Henkilökunnan osaamisen kehittämistä jatketaan omalla sekä yhteistyökumppaneiden tarjoamalla koulutuksella yhteistyösopimusten mukaisesti. Yhteispalvelupisteissä on ollut vuoden 2012 loppupuolella pitkästä aikaa työharjoittelijoita ammattioppilaitos Omniasta, työharjoittelijoita on tarkoitus ottaa tulevaisuudessa aina kun se toiminnallisesti ja työharjoittelun näkökulmasta on mahdollista. Myös oppisopimusopiskelija on rekrytoitu ja Reaaliaikainen neuvotonta - Click -hanke saa projektikoordinaattorin. Kehittäminen Vuonna 2013 sähköiset asiointipalvelut tulevat yhä tärkeämpään asemaan kaupungin omien sähköisten palvelujen lisääntyessä ja kuntalaisten neuvonnan tarpeen kasvaessa. Muualta muuttaneiden sekä monikulttuurisen asiakaspalvelun kehittäminen jatkuu uuden Reaaliaikainen neuvonta - Click -hankkeen myötä. Hankkeeseen on haettu ESR:n rahoitusta. Siinä ovat mukana Espoon yhteispalvelu sekä InEspoo, Kauniaisten kaupunki, Vantaan yhteispalvelu sekä Helsingin Virka Info. Hanke tuottaa palveluneuvojille työkaluja kuntarajat ylittävään yhteistyöhön sekä asiakkaille mm. mahdollisuuden tavoittaa palveluneuvoja sähköisesti, jolloin palvelua voidaan antaa paikasta riippumatta. Kaupungin johtoryhmä asetti elokuussa 2012 asiakaspalvelun kehittämisprojektin, jossa tarkastellaan tulevaisuuden asiakaspalvelua kokonaisuutena huomioiden toimialojen yhteistyön lisäksi valtionhallinnon paikalliset palvelut. Yhteispalvelut on mukana tässä konsernihallinnon vetämässä projektissa, kehittämistyö jatkuu vuoden 2013 huhtikuun loppuun asti. Vapaan sivistystyön va johtaja ja va yhteispalvelupäällikkö ovat mukana valtakunnallisessa Asiakaspalvelu 2014 -hankkeessa. Näin tuodaan espoolaista näkemystä ja kokemusta tuodaan tähän hankkeeseen, jossa suunnitellaan valtion paikallishallinnon palveluiden tuomista mukaan yhteispalveluun (mm. Verottajan, Poliisin, TE-keskuksen sekä Maistraatin palvelut). Talous Vuosien 2013-2015 aikana varaudutaan eri yhteispalvelupisteiden toimintojen siirtämiseen uusiin toimitiloihin. Matinkylän yhteispalvelupisteen toiminnan on suunniteltu siirtyvän palvelutorialueelle. Espoonlahden osalta vuonna 2007 hyväksytyn hankesuunnitelman pohjalta laaditaan uusi tarveselvitys ja hankesuunnitelma kauppakeskus Lippulaivan laajennuksen suunnittelun käynnisty- 9
essä. Espoonlahden yhteispalvelupisteen toiminta siirtyisi uusiin toimitiloihin vuoden 2015 aikana, jolloin kauppakeskuksen laajennuksen pitäisi valmistua. Tapiolan yhteispalvelupisteen toiminnan siirtymistä uuteen tilaan selvitetään edelleen. Neuvotteluja mahdollisuuksista eri toimijoiden kanssa yhteisiin tiloihin siirtymisestä jatketaan. Päivi Nyholm va. yhteispalvelupäällikkö 356 TYÖVÄENOPISTO Espoon työväenopisto toimii alueensa laadukkaana ja monipuolisena aikuisopetuksen keskuksena. Pääosa sen antamasta opetuksesta on vapaan sivistystyön opetusta, jota annetaan perinteisesti iltaisin ja viikonloppuisin. Yhä useammin eri asiakasryhmät voivat tarvita opetusta myös päiväsaikaan. Tämän vuoksi työväenopistosta on kehittynyt kokopäiväisesti toimiva sivistysorganisaatio, jonka toiminnan suunnan määräävät alueen asukkaat. Vuoden 2012 asukastyytyväisyystutkimuksen mukaan Espoon työväenopiston toimintaan ollaan tyytyväisiä kaupungissa. Se koetaan yhdeksi tärkeimmistä vapaa-ajan toiminnan muodoista, joka halutaan säilyttää kaupungissa. Taloudellisten suhdanteiden muuttuessa tiukemmiksi vapaa sivistystyö monipuolisena, tasa-arvoisena ja edullisena sivistyspalveluna korostuu. Sen yleissivistävä perustehtävä laajenee joustavasti monikulttuurisuus-, työllistymistä tukevansekä nuorten täydennyskoulutuksen suuntaan. Opisto on perustettu viisikymmentä viisi vuotta sitten missiona toimia kaupunkilaisten kaksikielisenä sekä monikulttuurisena opetus- ja kohtaamispaikkana. Vuoden 2013 aikana selvitetään työväenopiston organisoituminen Espoon kaupungissa. Opiston toiminnallisina haasteina tulevaisuudessa ovat väestön monikulttuuristuminen, väestön ikääntyminen sekä julkisen talouden kiristyminen. Vapaan sivistystyön on kirkastettava historiallisesti merkittävä missionsa, koko kansan sivistäminen, vastaamaan asiakkaiden nykyisiä ja tulevia tarpeita. Espoon työväenopiston ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian selvitystyössä tarkastellaan yhteistyömahdollisuuksia sekä opiston suomenkelisen opetuksen että maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksen näkökulmasta. 10
Opiston ruotsinkielisen opetuksen osalta selvitetään sivistystoimen ruotsinkielisten toimintojen yhteistyömahdollisuudet sekä tuleva organisoituminen kaupungissa. Palvelut Opiston visiona on olla Suomen pedagogisesti arvostetuin kansainvälinen vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä vuoteen 2020 mennessä. Opiston organisaatiorakenne tukee strategista tavoitetta aikuispedagogiikan jatkuvaan kehittämiseen. Opiston henkilöstö toimii vapaan sivistystyön kansallisesti ja kansainvälisesti verkostoituneena asiantuntijaorganisaationa. Palvelujen järjestämisen strategisena ydintavoitteena on kehittää eri opetusainesisällöt pedagogisesti laadukkaaksi määriteltyjen opiskelijasegmenttien mukaan. Opetussisällöt määritellään vuosittain aikuisopiskelijoita motivoiviksi ja asiakaslähtöisiksi. Vapaan sivistystyön lainsäädännöllisiä painopisteitä ovat hyvinvointi, monikulttuurisuus, kansainvälistyminen ja kestävä kehitys. Opiston toiminta organisoidaan aikuispedagogisesti painottuneen ohjausmallin mukaisesti, jossa korostuvat opetushenkilöstön pedagogiset valmiudet, asiakaspalveluhenkilöstön palveluhenkisyys sekä kehittämishenkilöstön ammattitaito. Vuoden 2013 opetussisällöt perustuvat osaltaan Euroopan Unionin Euroopan kansalaisten teemavuoteen. Kestävä kehitys ja digitaalisten oppimisympäristöjen rakentaminen ovat pedagogisia painopistealueita. Aikuisten taiteen perusopetuksessa käynnistetään teatteritaiteen opinnot. Tämän lisäksi opisto järjestää kuvataiteen, musiikin ja käsityön taiteen perusopetusta. Avoimen yliopiston opetusta kehitetään päätetyn toimenpideohjelman mukaisesti. Opiston yhteiskunnallisena tehtävänä on toimia aktiivisesti eri yhteiskuntaryhmien syrjäytymisen ehkäisyn puolesta. Opisto järjestää koulutusta vanhemmille, perheille ja nuorille lasten sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Eriikäisten lasten vanhemmille tarjotaan sekä tiedollista että taidollista ilmaisua valmentavaa koulutusta, joka tukee vanhempia heidän kasvatustyössään, arjen hallinnassa sekä kasvattajina jaksamisessa. Opisto toteuttaa eri oppiaineissa syksyllä 2013 perhekursseja, joille lapset ja vanhemmat voivat osallistua yhdessä. Nuorten kurssit houkuttelevat varsinaisten sisältöjen avulla nuoria osallistumaan yhteiseen oppimiseen omalla vapaa-ajallaan ja aktivoivat elämänpituisen oppimisen elintapaan. Opistolla on vahva maahanmuuttajien koulutustehtävä. Suomen kielen opetusta ja opintoneuvontaa kehitetään Suomi toisena kielenä -kehittämishankkeen kautta. Kotiäitien koulutus on erityinen painopistealue. Yleiseen kielitutkintoon valmentava koulutus vakiinnutetaan osaksi opetustarjontaa. Maahanmuuttajaopiskelijoiden kielitaidon alkukartoitukseen on mahdollisuus osallistua suomen kielen lähtötasotesteissä. Yhteistyötä tiivistetään muiden Espoossa toimivien, maahanmuuttajakoulutusta järjestävien oppilaitosten kanssa. Suomen kielen opetuksen, ohjauksen ja maahanmuuttajien kotoutumisen tehostamiseksi opistoon perustetaan opinto-ohjaajan vakanssi. Espoon työväenopiston ruotsinkielinen opetus (Esbo Arbetarinstitut, Arbis) suunnittelee ruotsinkielisen opetuksen vastamaan väestönsä sivistys- ja eri- 11
tyistarpeita. Osa opetuksesta on lähellä kulttuurista toimintaa ja vastaa yhteisöllisyyden tarpeeseen. Vapaan sivistystyön ruotsinkielisessä opetuksessa ja kulttuurisessa toiminnassa painopistealueena ovat kestävä kehitys, monikulttuurisuus sekä terveyden edistäminen liikunnan ja erilaisten taidemuotojenavulla. Toimintaa kehitetään talousarviovuonna 2013 voimassa olevan kehittämissuunnitelman (2009 2016) mukaisesti, johon tehdään tarvittavat strategiset painopistetarkistukset. Kehittämistoiminnan kohderyhminä ovat perheet, nuoret aikuiset, seniori-ikäiset ja maahanmuuttajat. Vuonna 2013 vapaan sivistystyön opetusta suunnitellaan ja toteutetaan 64 100 opetustuntia. Ruotsinkielisten kurssien osuus on 6 200 tuntia. Henkilöstö Opistossa työskentelee ydintehtävään vastaava ja eri ammattialoista koostuva monialainen henkilöstö, joka on motivoitunut kehittämään omaa työtään. Jokaisen työtä tuetaan systemaattisella osaamisen kehittämisellä ja työhyvinvointityöllä. Opistossa työskentelee 61 kokopäiväistä työntekijää sekä tarvittava määrä tuntiopettajia. Opetustilojen aula- ja turvallisuuspalvelut ostetaan sopimuksen mukaisesti palveluliiketoimelta sekä henkilöstöpalvelusta. Maahanmuuttajataustaisen henkilöstön osuutta henkilöstöstä lisätään kaupungin rekrytointistrategian mukaisesti. Nuorten yhteiskuntatakuu toteutuu rekrytoimalla työharjoittelijoita tai palkkatuettuja työntekijöitä. Työhyvinvointia ja sairauspoissaoloja seurataan aktiivisen puuttumisen mallin mukaisesti. Työntekijöitä kannustetaan kehittämään itseään sekä kaupungin koulutuksilla että ulkoisella täydennyskoulutuksella. Toiminnan kehittäminen Työväenopiston kehittämisen tavoitteena on vahvistaa opiston pedagogista työtä, markkinointia sekä asiakashallinnan laatua. Kehittämisen painopisteenä vuonna 2013 on jatkuvan parantamisen (PDCA) lisäksi aikuispedagoginen kehittämis- ja tutkimustyö. Vuoden 2013 aikana ollaan mukana seuraavissa hankkeissa: Pääkaupunkiseudun opistojen tuottavuus- ja tehokkuustunnuslukujen valmistelu Espoon työväenopiston markkinatutkimus ja asiakasanalyysi Pääkaupunkiseudun opistojen ICT-kehittämisyhteistyö (Kursor) Digitaalisen oppimateriaalin laadinta Suomen Verkko-opistossa Aikuisten teatteritaiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman laadinta Suomi toisena kielenä Vanhemmat mukaan -hanke Monatta -hanke Opintoseteliopinnot -hanke 12
Talous Työväenopisto on nettobudjetoitu ja sen sitova toimintakate on 6 036 000 euroa, josta ruotsinkielisen toiminnan toimintakate on -353 984 euroa. Ruotsinkielisen opetuksen toimintamenot ovat 463 984 euroa ja tulotavoite on 110 000 euroa. 356 TYÖVÄENOPISTO TOT 2011 Muutettu TA 2012 TA 2013 2014 2015 Toimintatulot 2 239 1 560 1 560 1 592 1 656 Toimintamenot 7 803 7 238 7 596 7 754 7 955 Toimintakate -5 564-5 678-6 036-6 162-6 299 Suunnitelmapoistot 40 28 57 91 104 Tilikauden tulos -5 603-5 706-6 093-6 253-6 403 Menot euroa/asukas 31 28 29 29 30 Vuonna 2012 työväenopiston tulot ja menot ylittyivät noin 0,8 milj. eurolla Tunnuslukuja TOT 2011 TA 2012 TA 2013 2014 2015 Opetustunteja 62 208 64 100 64 100 64 100 64 100 - perusopetus 58 092 62 050 62 050 62 050 62 000 - myyntipalvelu 4 116 2 050 2 050 2 050 2 100 Nettomenot euroa/opetustunti 89,44 88,58 94,17 96,13 98,14 Tulot euroa/opetustunti 35,99 24,34 24,34 24,84 25,83 Kursseilla kävijöitä 50 001 55 700 55 700 55 700 55 700 Nettomenot euroa/kursseilla kävijä 111,27 101,94 108,37 110,63 112,94 Tarja Lang rehtori 13
Kulttuurilautakunta KÄYTTÖSUUNNITELMA 2013 (1.000 ) tp 2008 tp 2009 tp 2010 tp 2011 tp 2012 mta 2012 ks 2013 Kasvu-% ta12/ks13 Henkilöstömenot 20 517 20 561 20 432 21 373 22 217 22 062 22 801 3,3 Palvelut: asiantunt., turvallisuus, työvoimap. 5 914 5 569 5 269 5 677 6 824 6 760 6 044-10,6 Kirjastoaineisto ja tarvikkeet 2 676 2 457 2 898 2 443 3 107 2 414 2 423 0,4 Avustukset, tilakust. sisäisissä ostoissa 10 563 11 213 10 618 10 761 10 744 10 805 11 213 3,8 Vuokrat, ulkoiset mm. leasing 387 468 422 476 493 449 220-51,0 Muut kulut 292 328 225 204 439 345 322-6,7 Sisäiset ostot: toimitilat, siivous ja muut ostot 13 841 15 764 16 163 16 586 17 472 17 236 19 038 10,5 Toimintamenot 54 190 56 360 56 027 57 520 61 296 60 071 62 061 3,3 Toimintatulot 3 709 3 481 4 195 3 190 4 871 3 290 3 610 9,7 Toimintakate -50 481-52 879-51 832-54 330-56 425-56 781-58 451 2,9 Sisäiset ostot: Toimitilavuokrat, uutena Entressen Jukeboksi 12 311 14 032 14 109 14 780 15 456 14 993 15 968 6,5 Muut kustannukset, josta siivous 1,3 milj. euroa. 1 530 1 732 2 054 1 806 2 016 2 243 3 070 36,9 Yhteensä 13 841 15 764 16 163 16 586 17 472 17 236 19 038 10,5 Yksikkökohtaista käyttösuunnitelmaa valmistellaan helmikuun loppuun asti, joten tekniset muutokset ovat mahdollisia. Henkilöstömenoissa on varhaiseläkemenoperusteinen ja eläkemenoperusteinen eläkemaksu yhteensä 0,8 milj. euroa. Henkilöstömenoissa on mukana uutena mm. Venäjänkielisen kirjaston henkilöstö. Tietotekniikka- ja puhelinpalveluita sekä tietotekniikan leasingvuokria on siirretty sisäisiin ostoihin, mikä selittää osaksi sisäisten ostojen kasvua. Tuloissa on otettu huomioon OKM:ltä saatavia avustuksia noin 0,5 milj. euroa. 14
Kulttuurilautakunta Investoinnnit V. 2013 95 Koneet ja kalusto Vapaan sivistystyön tulosyksikkö 1 000 99070 Kaupunginkirjasto 285 *mm. Tapiolan kirjaston lajitteleva palautusautomaatti 99076 Työväenopisto 80 *opetusvälineistön uusimista 99078 Kulttuuripalvelut 150 *Pikku Auroran tilanhoitajan asunnon ensikertainen kalustaminen ja elokuvakaluston digitalisointi Yhteensä 515 Kaupunkikulttuurin tulosyksikkö 99072 Kaupunkikulttuuri 70 * museokauppakonseptin uudistaminen 99071 Kulttuurikeskus 400 * teknisen laitteiston ajanmukaistaminen ja täydentäminen. mm. digitaaliset äänipöydät 99073 Sellosali 92 * teknisen laitteiston ajanmukaistaminen ja täydentäminen 99074 Kaupunginmuseo 124 *perusnäyttelyn tekninen uudistaminen sekä Pentalan saaristomuseon eniskertainen kalustaminen 99075 Kaupunginorkesteri, Tapiola Sinfonietta 0 Yhteensä 686 Koneet ja kalusto yhteensä 1 201 Muutokset mahdollisia. Vuoden 2012 kulttuurilautakunnan koneet ja kalusto määräraha 1,3 milj. euroa alitti talousarvion 0,4 milj. euroa, johtuen Sellon kirjaston pyöröoven muutostöiden jatkumisesta vuodelle 2013. Tapiola Sinfoniettan soitinhankinta siirtyi vuodelle 2013. Soittimia on tutkittu ja koesoittoja suoritettu ulkomaita myöten, lopullista päätöstä soittimesta ei ole vielä tehty. Määräraha Sellon kirjaston pyöröoven hankintaprojektia ja Tapiola Sinfoniettan soitinrahaa varten tullaan anomaan uudelleen vuodelle 2013. Terttu Nygren talousasiantuntija 15