JIA ja lapsen uveiitti

Samankaltaiset tiedostot
Lastenreuman uveiitti ja kaihi - esto ja leikkaukset lapsipotillailla. Sanna Leinonen, silmät.el Kanta-Hämeen keskussairaala HYKS

Aikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen. Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka

Anterioirinen uveiitti aikuisella. Hanna-Mari Jauhonen KYS, Silmätautien klinikka Levi

Suomessa lastenreumaa sairastaa noin lasta. Perinteiset ja biologiset reumalääkkeet KOHTI YKSILÖLLISTETTYÄ LASTENREUMAN LÄÄKEHOITOA

Lastenreuma puhkeaa varhain. Puolet kaikista


Lastenreumaan liittyvä värikalvontulehdus. Kaisu Kotaniemi

SUOSITUS REUMADIAGNOOSIEN KÄYTÖSTÄ NIVELTULEHDUKSISSA TAUSTAMUISTIO

Selkärankareuman hoito. Riitta Tuompo

Erityisesti tehokkaat biologiset lääkkeet ovat muuttaneet hoidon tavoitetasoa merkittävästi.


Lastenreuman hoito ja siihen liittyvä kuntoutus Kristiina Aalto Lastenreumatologi HYKS, Lastenklinikka

Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era)

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Katse silmiin - yleisimmät silmäongelmat reumasairauksissa

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta

Biologisten lääkkeiden käyttö ja lääkevastaaineet

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

SSLY Levi Jukka Moilanen, LT, dos. HYKS Silmäklinikka

Tulehdussairauksien biologisen lääkehoidon erityispiirteet lapsilla

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Silmäklinikan viikkovartti on jokainen arkimaanantai 27.8 alkaen klo silmäpoliklinikan huoneessa 59.

Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY

ALL2000_Amendment_2014

VANHEMPIEN KOKEMUKSET REUMAA SAIRASTAVAN LAPSEN HOIDON OHJAUKSESTA SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILTA

LASTENREUMAN ILMAANTUVUUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA

Sidonnaisuudet. 1. Sidekudossairaudet - limittymien. Tumavasta-aineet apoptoosissa. Tuma ja tumavasta-aineet 18/04/15

Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys

Nivelvaivainen lapsi avohoidossa. Pekka Lahdenne, lastenreumatologi, lastent. dos. Lastenklinikka, HY/HYKS

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus


C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

Uudet toimintakonseptit ja tulokset. Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja

Nivelreuman biologinen lääkehoito

HSV- ja VZV-keratiitit


Autoimmuunitaudit: osa 1


Rokotukset lasten tulehduksellisissa reumasairauksissa

Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit

Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi

SISÄLLYS. Kirjan painatus- ja julkaisutietoja ISDN Helsinki 2012 Ulkoasu: Heikki Nuutinen Design

SSLY Tarja Maaranen Päijät-Hämeen keskussairaala

aikuiset, joilla on nivelpsoriaasi (sairaus, joka aiheuttaa punaisia, hilseileviä läiskiä iholla ja niveltulehdusta);

Silmäklinikan kuukausikokous: MDR-ohjeistus, Anne Kosunen. Biologiset lääkkeet ja biosimilaarit Fimean kannalta, Hanna-Mari Jauhonen

SSLY Kortisoni. Heikki Saaren-Seppälä, HYKS

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö

Nivelpsoriaasin hoito ja ennuste. Timo Yli-Kerttula, yl Reumasairauksien yksikkö

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Lastenreuman hoito kehittyy

Mitä onkologi toivoo patologilta?

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71

potilaille, joilla on vaikea aktiivinen nivelreuma ja jotka eivät ole aikaisemmin saaneet metotreksaattihoitoa

Selkärankareuma ja aksiaalinen spondyloartopatia

BAKTEERIKERATIITTI. ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY Levi

Kroonisuus merkitsee myös sitä, että kun tauti todetaan, on mahdotonta arvioida, kuinka kauan lapsi sairastaa.

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen. REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri


IAP:n lasiseminaari Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

Annikka Kalliokoski, Vesa Mustalammi / Kirjoitettu / Julkaistu

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS

GLAUKOOMAKENTTIEN TULKINTA. SSLY 2018 Dos. Päivi Puska, HYKS

YLEISOIREIN ALKAVAN LASTENREUMAN TAUDINKUVA JA ENNUSTE

Reumaklinikan alueellinen koulutuspäivä HUS Reumatologian klinikka. Riitta Luosujärvi vastaavaylilääkäri

Psorin uudet hoidot. Elina Heikkilä LT, ihotautien ja allergologian el Mehiläinen Turku Kuvat mm. Raimo Suhonen

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

Lääkkeiden tauotus reumasairauksissa Ekman P ja Yli-Kerttula T

Lääkkeiden tauotus reumasairauksissa Ekman P ja Yli-Kerttula T POTILASOHJE 1 (7)

Dira Eli Interleukiini-1-Reseptorin Salpaajan Puute

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä. Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen

Lymen tautiin liittyvä niveltulehdus

Lymen tautiin liittyvää niveltulehdus

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Tulehdukselliset suolistosairaudet ovat yleistyneet tunnistatko suumuutokset. Prof Kaija-Leena Kolho Lastenklinikka Tays ja TaY

Kaihileikkauksen komplikaatiot. Saara Yli-Kyyny Silmätautien erikoislääkäri, KYS

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

KURSSI L4 kevät 2015, cursus tacti Kurssin isännät:

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Psoriaasin uudet hoidot

- aktiivisen nivelreuman hoitoon aikuisille silloin, kun hoito sairauden kulkuun vaikuttavilla lääkkeillä (DMARD) on aiheellinen

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)

LEIKKI-IKÄISEN LASTENREUMAA SAIRASTAVAN LAPSEN HOITO JA OHJAUS

Lipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen.

Nuorten nivelvaivat - Tutkiminen ja hoito perusterveydenhuollossa

Polymyalgia Rheumatica. Tia Sandström sis el, reumatol.eval. Reumatologian alueellinen koulutuspäivä

Reumapotilaiden silmäongelmat

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio , Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo

Transkriptio:

JIA ja lapsen uveiitti Päivi Lindahl LL HYKS Silmätautien klinikka Lasten yksikkö SSLY kevätkoulutuspäivät Levi 23.-24.3.2017

Ei sidonnaisuuksia

Johdanto Uveiitti on yleisin juveniilin idiopaattisen artriitin ekstraartikulaarinen komplikaatio Vaikka tehokkaampien lääkkeiden ja riskipotilaiden seulonnan seurauksena näkövammaisuus on vähentynyt 1990-luvun 18%:sta 5%:iin, tauti on edelleen potentiaalisesti sokeuttava Krooninen taudinkuva ja vaikeahoitoisuus heikentävät elämänlaatua N. 50%:lla uveiitti jatkuu aikuisuuteen (Kotaniemi et al)

Epidemiologia Kaikista uveiiteista 5-10% esiintyy lapsilla Lasten uveiittien esiintyvyys Suomessa 27.9/100 000 Päivönsalo-Hietanen et al 2000 Lastenreumaan sairastuu Suomessa vuosittain 150-200 lasta Reumalapsista 11-30% sairastuu uveiittiin Angeles-Han et al 2013,Moradi et al 2014 70-80% lasten uveiiteista liittyy lastenreumaan

Patogeneesi JIA:n ja uveiitin yhteinen biologinen perusta ei ole selvillä Useat HLA assosiaatiot tukevat teoriaa, jossa autoimmunologinen häiriö syntyy silmänsisäisten proteiinien toleranssin menettämisestä ( S-arrestin, RBP3, tyrosinase related proteins) ja siitä seuraavasta T-solu aktivaatiosta Ek nesteen sytokiiniprofiili ei korreloi uveiitin tai artriitin tyyppiin B-solujen rooli tulehduksessa ehkä luultua keskeisempi: autovasta-ainetuotanto ja antigeenin esittely T-soluille ANA vasta-aineiden positiivisuus on selkeä riskitekijä uveiitille, mutta täsmällisempää merkitystä ei tiedetä

Uveiitin kumulatiivinen insidenssi JIA:n alaryhmissä JIA subgroups Systemic arthritis Persistent oligoarthritis Extended oligoarthritis RF negative polyarthritis RF-positive polyarthritis Psoriatic arthritis Enthesitisrelated arthritis Pts with uveitis n (%) 4 (2.0) 1.0 Risk of uveitis (univariate analysis) OR 95%CI 289 (13.5) 7.7 2.8-20.9 92 (19.1) 11.7 4.2-32.2 59 (6.5) 3.4 1.2-9.5 3 (2.2) 1.1 0.2-5.0 15 (4.5) 2.3 0.8-7.2 31 (6.2) 3.3 1.1-9.3 Other JIA 15 (6.2) 4.4 1.1-13.6 Data source: The central registry of children and adolescents with rheumatic disorders for 2012, German Rheumatism Research Center,Berlin Heiligenhaus A et al 2015

HUS 2004-2014 321 uveiittisilmää/181 potilasta 70%:lla uveiitti liittyy lastenreumaan Lastenreumaan sairastumisikä 4.2±3.0 Uveiittiin sairastumisikä 5.2 ± 3.4 Leinonen 2014

Uveiitti dg 50%:lla uveiitti dg 4-5 kk:n sisällä JIA dg:sta 75%:lla vuoden sisällä 90%:lla 4 vuoden sisällä 3-5 %:lla ennen JIA dg:a tai yli 5 vuotta dg:n jälkeen Heiligenhaus et al 2007,Kotaniemi et al 2001 75%:lla bilateraalinen viimeistään muutaman kuukauden sisällä Jos uveiitti on unilateraalinen ensimmäiset 12kk, harvoin muuttuu myöhemmin bilateraaliseksi Berntson et al 2003, Edelsten et al 2002

JIA associated uveitis in childhood.diagnostic evaluation JIA Rate of uveitis and clinical presentation Systemic arthritis Very rare θ Persistent oligoarthritis 10-20% Often bilateral Suportive laboratory markers ANA+ 70-90% Onset at early childhood Clinical symptoms affecting eyes Asymptomatic Extended oligoarthritis 20-40% Often bilateral ANA+ Asymptomatic RF negative polyarthritis RF-positive polyarthritis 5-10% Often bilateral Very rare Psoriatic arthritis Early onset 20% Late onset 10% Enthesitis-related arthritis ANA+ 30% IgM-RF ANA+60-70% ANA+10% Asymptomatic Asymptomatic Symptomatic 20% HLA-B27 Symptomatic Heiligenhaus et al 2015

Kohonnut uveiitti riski Oireettomat pt:t Oireiset pt:t Oligoartriitti RF negat. polyartriitti Early onset psoriartriitti ANA + Sairastumisikä 6v Taudin kesto 4v Entesiitteihin liittyvä artriitti Late onset psoriartriitti Sairastumisikä > 6v 15%-40% HLA B27+ Näkökykyyn vaikuttavien komplikaatioiden riski pienempi

Seulonta Painotus oireettomiin riskipotilaisiin JIA sairastumisikä Taudin kesto ANA Niveltaudin luokitus Seulontatutkimus 6 viikon kuluessa JIA dg:sta < 1vk, jos jo komplikaatioita Diagnoosi viivästyy 85%:lla, jos ei seulontaa Carvounis 2006

iriittiseulonta lastenreumaa sairastavilla 7.2.2014 / S. Leinonen oligoartriitti,extended oligoartriitti, polyartriitti RF -, psoriaasiartriitti, artriitti NAS 6v'ikä'toteamisvaiheessa >6v'ikä'toteamisvaiheessa vuosia'diagnoosista'(ikä) ANA+ ANA# ANA+ ANA# aktiivisuuden mukaan 0-2v 3kk välein 3kk välein 6kk välein 6kk välein 2-4v 4-7v 6kk välein 6kk välein 12kk välein 12kk välein 12kk välein 12kk välein 12kk välein >7v (16-vuotiaaksi asti) jos reumalääkitys lopetetaan: kontrolli < 6kk entesiittityyppinen artriitti, polyartriitti RF+, yleisoireinen lastenreuma, tulehdukselliset suolistosairaudet 12kk välein 16-v asti TIN 3kk välein 12kk ajan uveiitti 1-3kk välein

Taudinkuva Oireeton Krooninen (kesto > 3kk) Anteriorinen Non-granulomatoottinen Pienen lapsen kyky havaita ja ilmaista näkötilannetta on puutteellinen; tulehdus voi oireettomana jatkua pitkään

Komplisoitunut tauti Nuori lapsi Uveiitti ilmaantuu ennen artriittia Uveiitti diagnosoidaan pian artriitin jälkeen Sol 2+, vitriitti Kiinnikkeitä, kaihta tai bandkeratopatiaa jo diagnoosi hetkellä

HUS 2004-2014 Komplikaatio JIA uveiitti 225 silmää Bandkeratopatia 15,8% Kiinnikkeet 27,6% Lasiaissamentumat 9,0% Makulavaurio 8,3% Glaukooma 36,9% operoitu 68,9% Kaihi 38,2% operoitu 46,9% Visus <0,3 5,4% Leinonen 2014

Glaukooma 10-40%:lle Sjissens et al 2006, Heinz et al 2009 60%:lla silmänpaine nousee uveiitin inaktiivisessa vaiheessa Keskimääräinen aika inaktiviteetin saavuttamisesta silmänpaineen nousuun 4,5± 5,3 kk Heinz.c et al 2012 Mekanismi: perifeeriset etukiinnikkeet, etukammionesteen proteiini konsentraation nousu, trabekkelivyöhykkeen inflammaatio, ja sek. vaurio, kortisoni Ladas 2001

JIA uveiitti ja makulopatia OCT on parantanut makulavaurioiden diagnostiikkaa ja on hyvä työkalu hoitovasteen objektiivisessa seurannassa Makulamuutoksia ad 82%:lla: fovean paksuus kasvaa, kystinen turvotus Ducos de Lahitte,G et al 2008 Lasten makula toipuu turvotuksesta aikuisia paremmin, mikäli inflammaatio saadaan hallintaan.

11/2014 Retisert impl 1/2015 3/20153 3/2016/20

Uveiitin hoito Kortikosteroidit hoidon perusta alkuvaiheessa, mutta etenkin lapsilla minimoidaan pitkässä hoidossa haittavaikutusten takia PF 1x2 Prednisoloni po 0.1mg/kg Methylprednisoloni pulssihoito 30mg/kg iv 3 vrk Kortikosteroidin jälkeen ensisijainen systeemilääkitys metotreksaatti Metotreksaatin annos uveiitin hoidossa > niveltaudin hoidossa (ad 30mg/m2/vk) 59% remissioon MTX hoidolla Samson et al 2001

Biologiset lääkkeet TNFα on keskeinen tulehduksen välittäjäaine uveiitissa ja artriitissa Jos antireumaateilla ei saavuteta remissiota kombinoidaan hoitoon TNFα estäjä Adalimumabi Infliximabi Muita: IL-6 estäjä tocilizumabi CD-20 vasta-aine rituksimabi IL-1 estäjä anakinra IL-2 estäjä daclizumabi T-solujen co-stimulaatioon vaikuttava abatacepti

Hoitovasteen seuranta Visus Ek-solutus Silmänpaine Makula OCT Glaukoomatutkimukset Komplikaatioiden etenemisen arvionti Hoidon/sairauden vaikutus potilaan elämänlaatuun (QOL) Hoitovasteen arviointi ja hoitopäätökset ovat luotettavampia, jos potilasta seuraa yksi ja sama lääkäri Investigator Global Assesment

Kirurginen hoito Bandkeratopatia EDTA Mekaaninen poisto PTK Kaihileikkaus Amblyopiariski? IOL implantaatio ei lisää komplikaatioita Sjissens et al 2010 Uveiitin tehokas hoito 3kk:n ajan ennen leikkausta Glaukoomakirurgia Filtroiva kirurgia Shuntti Tehokas immunomodulaatio vaikuttaa positiivisesti kirurgisen hoidon tuloksiin

Uveiitin ja komplikaatioiden ennaltaehkäisy? Seulonta Riskipotilaiden tunnistaminen Tehokas immunomodulatorinen hoito ajoissa

Löydösten raportoinnin ja tutkimustulosten yhtenäistäminen Kansainvälisen työryhmän suositus 2012: Proposed outcome measures for prospective clinical trials in juvenile idiopathic arthritis-associated uveitis:a consensus effort from the multinational interdisciplinary working group for uveitis in childhood Heiligenhaus, A et al 2012

Riskitekijät Sairastumisikä JIA : 6-7v JIA+uveiitti: 4-5v Heiligenhaus,Kotaniemi, Edelsten ANA+ JIA: 30-42% JIA+uveiitti 70-90% Carvounis et al 2006, Heiligenhaus et al 2007, Edelsten et al 2002