TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA. -Ilman avohakkuita

Samankaltaiset tiedostot
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

YHTEISMETSÄ SIJOITUSKOHTEENA

Korpien luontainen uudistaminen

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Peitteinen metsänkasvatus. Lapin 61. Metsätalouspäivät Lauri Karvonen Metsähallitus Metsätalous Oy

METSÄN LIITTÄMINEN YHTEISMETSÄÄN OSUUKSIA VASTAAN ROVANIEMI Sallan yhteismetsä Vesa Tennilä

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO. Jukka Matilainen Suomen metsäkeskus

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Jatkuvan kasvatuksen. kannattavuudesta ja. ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi. Timo Pukkala, Vihtari

Omistusmuotona yhteismetsä

ERI-IKÄISRAKENTEISESSA METSÄN- HOIDOSSA METSÄALA ON KOKO AJAN PEITTEINEN EIKÄ AVOHAKKUITA SUORITETA.

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO

XXX:n YHTEISMETSÄ. Tähän päiväys Alle mahd. koko dian kokoinen kuva Värit ja fontti vielä päättämättä, nyt fontti cambria.

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä

Muuttuva metsäsuunnittelu

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa

Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti. Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa

Yhteismetsä- Tulevaisuuden metsänomistusta. Metsätilarakenteen asiantuntija Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus- hanke

Haapaveden Yhteismetsä Tausta Kehitysajatuksia Haasteita. Markku Anttila

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monikäyttösuunnitelman laadinta ja METSO-kartoitus SJ

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO

KUOLINPESÄN METSÄASIAT KÄYTÄNNÖT SUJUVIKSI

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke

Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

METSÄN JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Uudet metsänhoidon suositukset

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Toimenpiteet kuvioittain

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh Yhteistyössä mukana

Metsätilan omistajanvaihdoksen vaihtoehtoja

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

Riistametsänhoito Tausta ja työohjeet

Retki Arvometsään Polku tuottavaan metsänhoitoon

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Hakkuukuviot opaskartalla: Hanke Kolmen hakkuukuvion metsänhakkuu seuraavasti:

Yhteistyötä Preiviikinlahden Yyterin alueen toimintojen turvaamiseksi. Yhteistyöryhmästäkö ratkaisu? Mikko Ojanen

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Yhteismetsän perustaminen

-Metsien rakenne (lähinnä puiden koko ja sen vaihtelu eli runkolukujakauma) ja puulajikoostumus luovat perustan niiden taloudellisille, ekologisille,

Metsätalouden ympäristöseuranta 2017

Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Älä sorru alaharvennukseen

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

Metsien monikäyttösuunnitelman laadinta ja METSO-kartoitus. SJ KH suunn. 1

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL Valtioneuvosto Helsinki Viite: MMM:n lausuntopyyntö

METSÄNHOITOSUOSITUKSET JA METSÄSUUNNITTELU KAAVOITUKSEN TUKENA. Markku Remes Metsätalous ja kuntakaavoitus -seminaari Kuopio 15.4.

Riistametsänhoito mistä on kyse?

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Metsätalouden ympäristöseuranta 2018

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

ERI HAKKUUTAPOJEN YLEISYYS METSÄ- LAIN MUUTOKSEN JÄLKEEN

Metsän merkitys omaisuuseränä Metsäpäivä

Yhteiskunnan muutospaineet: Miten metsänhoito muuttuu tulevaisuudessa?

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

Metsäohjelman seuranta

Metsänhoitosuositukset

METSÄALAN TULEVAISUUSNÄKYMIÄ 2020-LUVULLA

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Suomen avohakkuut

Transkriptio:

TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA -Ilman avohakkuita

Sisällys Tuohi ja yhteismetsät Metsänhoitomme Virkistys-ja luontoarvojen huomioiminen Osakkaaksi liittyminen

YHTEISMETSÄ TUOHI: Yhteismetsä: Metsäala n. 400 ha Metsiä Etelä-Suomesta Pohjois-Pohjanmaalle Hoidamme metsiämme jatkuvalla kasvatuksella Uusia tiloja liitetään tasaisesti Metsiin sijoitettu pääoma n. 1 200 000 e Metsien puusto n. 47 000 m3 Tuottotavoite: 4 % kulujen jälkeinen reaalituotto metsiin sijoitetulle pääomalle Kiinteistöjen yhteinen alue Yhteismetsän osakaskiinteistöjen omistajat muodostavat osakaskunnan, joka päättää yhteismetsän toiminnasta Osakaskunnan valitsema hoitokunta vastaa käytännön hallinnon ja metsätalouden järjestämisestä Yhteismetsä jakaa osakkaille ylijäämää osuuksien suhteessa

YHTEISMETSÄ TUOHI: TAVOITTEET Tarjota tuottava, vähäriskinen ja aidosti kestävä metsäsijoituskohde Tarjota metsänomistajille vaivaton ja tuottava metsänomistusmuoto Talousmetsien luonto-ja virkistysarvojen säilyttäminen ja lisääminen Metsäalan laajentaminen Metsien siirtäminen viljelymetsätalouden piiristä avohakkuuttomaan metsänhoitoon Käytännön esimerkki jatkuvan kasvatuksen metsänhoidosta

Miksi sijoittaa tai liittää metsätila Tuoheen?

METSÄNHOITOMME-KÄSITTEITÄ Jatkuva kasvatus = peitteinen metsänhoito HAKKUUMENETELMÄT - Toistuvat yläharvennukset - Pienaukot - Ylispuuhakkuut - Hakkuutapojen yhdistelmät Eri-ikäismetsätalous - Poimintahakkuut - Pysyvä rakenne LUONTAINEN UUDISTUMINEN - Alikasvos - Taimettuminen yläharvennusten lomassa - Alikasvos säästetään hakkuissa - Luontaisen uudistamisen hakkuut yläharvennuksina - Väljennyshakkuut - Suojuspuuhakkuut - Siemenpuuhakkuut

Alikasvos säästetään hakkuissa

YLÄHARVENNUS KANNATTAA

56 37 cm 0.5 % 32 29 cm 2% 7 8 18 cm 8% 19 cm 7% 17 32 46 34 cm 1% 29 cm 2% 1 23 cm 5% 14 7 13 cm 6% 18 cm 8% 21 cm 6% 2 16 cm 15 % Yläharvennuksen idea: taloudellisesti kypsät puut myyntiin, tilaa tuottavammille rungoille ja taimettumiselle

METSÄT UUDISTUVAT LUONTAISESTI

Alikasvos säästetään hakkuissa

ALIKASVOSTEN ELPYMISKYKY

ALIKASVOSTEN ELPYMISKYKY Kuva oikealla: Vaartaja, O. 1951. Alikasvosasemasta vapautettujen männyn taimistojen toipumisesta ja merkityksestä metsänhoidossa. Acta Forestalia Fennica 59(1). 133 s.

Virkistys- ja luontoarvot Jatkuva puustoisuus luo hyvät edellytykset virkistys- ja luontoarvojen säilymiselle Jatkuva kasvatus mukailee metsien luontaista rakennetta ja kehitystä Erirakenteiset sekametsät ihanteellista ympäristöä mm. metsäkanalinnuille Tuohen hakkuissa jätetään runsaasti jyhkeitä säästöpuita maisemaa ja luontoa rikastuttamaan Kiinnitämme erityistä huomiota harvinaisten elinympäristöjen ja kulttuurihistoriallisten arvokohteiden säilyttämiseen

OSAKKAAKSI LIITTYMINEN

OSAKKAAKSI LIITTYMINEN Liittymiskäytännöt 1) Metsätilan liittäminen Valmis puustotieto ja maastoarvio + markkinahintaennuste Tarjous tilan liittämisarvosta metsänomistajalle 2) Sijoittaminen Tuohen metsähankintoihin Myynnissä oleviin yhteismetsäosuuksiin Liittämisarvon mukainen määrä yhteismetsäosuuksia uudelle osakkaalle

KIITOS! Lisätietoa: www.yhteismetsatuohi.fi Ole yhteydessä, jos metsän liittäminen tai sijoitus Tuoheen kiinnostaa! Jussi Saarinen metsänhoitaja, hoitokunnan pj 0469469884 jussi.saarinen@yhteismetsatuohi.fi