Retki Arvometsään Polku tuottavaan metsänhoitoon
|
|
- Auvo Jarmo Aho
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Retki Arvometsään Polku tuottavaan metsänhoitoon
2 SISÄLTÖ - Arvometsän metsäpalvelut - Käsitteitä - Kannattava metsänhoito - Esimerkkitilan käsittelyvaihtoehdot - Tuottavin hakkuutapa - Puunkorjuu - Metsien uudistaminen - Metsien virkistys- ja luontoarvot - Metsätuhot
3 Arvometsän metsäpalvelut Asiakkaan tavoitteet lähtökohtana Metsäsuunnitelu Metsien optimaalisten käsittelyjen määrittäminen Kehittyneimmät laskentaohjelmat eri kasvatusvaihtoehtojen vertailuun Puukauppapalvelut Leimikon kilpailutus Optimaalisten hakkuutapojen toteuttaminen Metsänhoitopalvelut Taloudellisimmat taimikonhoidot kevyet maanmuokkaukset (tarvittaessa)
4 Arvometsän metsäpalvelut Taloudellisimpien hakkuutapojen käyttämistä Metsät säilyvät metsinä Yläharvennus Ylispuiden poisto Pienaukot Luontaisen uudistamisen hakkuut Näiden hakkuutapojen yhdistelmät Hyvät virkistys- ja maisemaarvot Enemmän marjoja sieniä Runsaasti metsäkanalintuja Metsäluonto hyötyy Metsien luontaisen uudistumisen hyödyntämistä Alikasvoksen säästäminen Taimettumista edistävät hakkuut Ei turhia ennakkoraivauksia Taimikonhoidot halvalla laadun ehdoilla
5 KÄSITTEITÄ Metsänhoidon kaksi päälinjaa ovat tasaikäisen metsän kasvatus ja jatkuva kasvatus. Tasaikäiskasvatuksessa synnytetään yhden kokoluokan puusto, jota kasvatetaan mahdollisimman tasakokoisena aina seuraavaan päätehakkuuseen asti. Tällä hetkellä Suomessa käytetään uudistamisessa pääosin metsänviljelyä, yleisimmin istutusta, harvennustapana alaharvennusta ja uudistushakkuuna avohakkuuta. Jatkuvassa kasvatuksessa kasvatetaan useaa puukokoluokkaa samassa metsikössä ja metsien annetaan kehittyä erirakenteisiksi. Uudistamisessa käytetään pääosin luontaista uudistumista, harvennustapana yläharvennusta ja uudistamispainotteisina hakkuina siemen- ja suojuspuuhakkuita, pienaukko- ja kaistalehakkuita sekä näiden yhdistelmiä. Myös uudistushakkuut tehdään yläharvennusperiaatteella. Kannattavassa metsätaloudessa käsitteiden pohtiminen on sinänsä tarpeetonta. Olennaista on joustavuus ja taloudellisimpien käsittelyketjujen valitseminen tapauskohtaisesti metsiköiden lähtötilanteista riippuen. Yleensä yllä kuvattu erirakenteinen kasvatus on järkevin vaihtoehto, mutta toisinaan on perusteltua saada metsään nuori puusukupolvi suhteellisen nopeasti. Tällöin kasvatusmuoto on hetkellisesti tasaikäisen metsän kasvatusta, jossa tosin hyödynnetään luontaista uudistumista istutuksen sijaan. Varttuessaan metsä kehittyy jälleen yläharvennusten myötä erirakenteiseksi.
6 KANNATTAVA METSÄTALOUS Metsätalouiden kannattavuutta tarkasteltaessa on huomioitava eri metsänhoitotapojen tuottamat puunmyyntitulot ja niihin liittyvät metsänhoitokulut. Lisäksi kannattavuuteen vaikuttaa tulojen ja menojen ajoittuminen. Suuret puunmyyntitulot luonnollisesti nostavat kannattavuutta ja metsänhoitokulut alentavat sitä. Olennaista on käteen jäävä erotus sekä metsänhoitoon sijoitettujen rahojen tuottama lisäarvo muihin hoitotapoihin verrattuna. On selvää, ettei tulevaisuuden suurempia puunmyyntituloja kannata tavoitella hinnalla millä hyvänsä, vaan hyvä kannattavuus edellyttää metsänhoitoinvestointien tarkkaa harkintaa. Lisäksi tulojen ja menojen ajoittuminen on huomionarvoinen asia. Nyt saatu tulo on arvokkaampi kuin sama tulo vuosikymmenten päästä. Vastaavasti metsänhoitokulut alentavat kannattavuutta enemmän kun ne sijoittuvat lähitulevaisuuteen. Tämän vuoksi eri metsänhoitovaihtoehtojen kannattavuusvertailu edellyttää koron huomioimista. Kun eri ajankohtiin sijoittuvat tulot ja menot tehdään korkolaskennalla (diskonttaus) yhteismitallisiksi (nykyarvo), nähdään mitkä käsittelyvaihtoehdot ovat tuottoisimpia. Korkolaskennan avulla nähdään myös, kuinka suuren tuottoprosentin eri metsänhoitotavat antavat metsään sijoitetulle pääomalle. Hyvää taloudellista tuottoa arvostava metsänomistaja valitsee metsänhoidon, joka tuottaa suuret hakkuutulot pienillä kustannuksilla ja pitää metsien arvokasvun korkealla tasolla. Seuraavissa luvuissa esittelemme Arvometsän keinot tämän saavuttamiseksi.
7 Metsänhoitotapojen vertailua Esimerkkitila 100 ha Etelä-Suomi Lämpösumma 1200
8 Hakkuut hakkuutavoittain Perinteinen Arvometsä
9 Hoitotoimet Perinteinen Arvometsä
10 Hakkuutavat Perinteinen Arvometsä
11 Hakkuukertymä Perinteinen Arvometsä
12 Puuston kehitys Perinteinen Arvometsä
13 Yhteenvetoa Perinteinen Tulot 30v Menot 30v Nykyarvo Kasvu m3 / v. Puuston arvo Avohakkuupinta-ala 32,3 ha Arvometsä Tulot Menot Nykyarvo Kasvu m3 / v. Metsän arvo Avohakkuupinta-ala 1,5 ha
14 Tuottavin hakkuutapa
15 Yläharvennus vai alaharvennus? Harvennukset jaetaan ylä- ja alaharvennuksiin. Alaharvennuksessa poistetaan metsän pienimpiä puita ja jätetään suurimpia puita. Yläharvennuksessa menetellään päinvastoin. Vertailtaessa harvennustapojen kannattavuutta, tulee tarkastella niiden vaikutusta pääoman tuottavuuteen. On pyrittävä hakkuisiin, joissa pääoman arvo pienenee reippaasti mutta arvokasvu mahdollisimman vähän. Pääoman tuottoprosentti Pääoman tuottoprosentti (maa 1500 /ha) Keskiläpimitta, cm Mänty Kuusi Raudus Hies Kun tähdätään hyvään pääoman tuottavuuteen, arvokynnystä lähestyvät tulee jättää kasvamaan. Korjuukypsiä ovat suuret tukkipuut, koska niihin on sidottu paljon pääomaa, eikä uusia arvokasvukynnyksiä ole enää ole edessä. Pienien puiden poistoa on syytä välttää. Erityisen tuottavia, sekä absoluuttisesti että suhteellisesti, ovat tukkikokoa lähestyvät kookkaat kuitupuut. Sen vuoksi niitä ei tulisi poistaa missään hakkuussa. Taloudellisin harvennustapa on siis yläharvennus, jossa poistetaan korjuukypsiä tukkipuita, annetaan tilaa pienille ja keskikokoisille puille ja säästetään ilmainen alikasvos. Menetelmä on päinvastainen verrattuna tavanomaiseen alaharvennukseen. Puuston pääoman tuottoprosentti eri keskiläpimitoissa. Johtopäätöksiä: Älä hakkaa alle 10 cm:n puita - suuri arvokasvu, olematon hakkuutulo, älä hakkaa cm:n puita - erittäin hyvä taloudellinen tuotto.
16 Yläharvennus Alaharvennus Alaharvennuksessa poistetaan keskenkasvuisia kuitupuita ja jätetään korjuukypsiä tukkipuita. Yläharvennuksessa korjataan valmiit tukkipuut ja annetaan tilaa hyvän arvokasvun antaville pienemmille puille. Pääoman tuotto nousee yläharvennuksen myötä huomattavasti paremmaksi kuin alaharvennuksessa. Metsänomistajan valinta on selvä: yläharvennus.
17 Tukkikertymä ja hakkuutulo kolmen esimerkkimetsikön ala- ja yläharvennuksessa, sekä jäävän puuston arvo, arvokasvu ja arvokasvuprosentti (vuotuinen arvokasvu prosentteina puuston arvosta). Hakkuuta edeltävä pohjapinta-ala on 30 m2/ha. Metsiköissä on sekä kuitu- että tukkikokoista puustoa.
18 Ennen hakkuuta Yläharvennuksen jälkeen Alaharvennuksen jälkeen Tukkikertymä: 101 m 3 /ha Hakkuutulo: 5976 /ha Jäävän puuston arvokasvuprosentti: 8,9 Tukkikertymä: 16 m 3 /ha Hakkuutulo: 1736 /ha Jäävän puuston arvokasvuprosentti: 3,4
19 Yläharvennus vai päätehakkuu? Niin sanotuissa uudistuskypsissä metsissä on usein runsaasti taloudellisesti keskenkasvuista puustoa eli kuitupuita, pieniä tukkipuita ja alikasvosta. Näissä tapauksissa yläharvennusten jatkaminen ja aukkopaikkojen luontainen uudistuminen tuottavat paremmin kuin avohakkuu ja istuttaminen.
20 37 cm 0.5 % 29 cm 2 % 34 cm 1 % 13 cm 6 % 18 cm 8 % 29 cm 2 % 23 cm 5 % 21 cm 6 % 18 cm 8 % 19 cm 7 % 16 cm 15 % Uudistamiskypsää metsää? Vastaus löytyy vertaamalla puita osakkeisiin. Osalla puita parhaan tuoton vaihe on jo ohitettu, mutta pienillä puilla se on vasta edessä. Tuottoa maksimoiva metsänomistaja myy arvokkaat, mutta heikkotuottoiset osakkeet ja pitää ne, joiden arvo kasvaa nopeasti. Kuvaan on merkitty erikokoisten puiden läpimitat ja tuottoprosentit vapautettaessa. Punaisella merkittyjen runkojen tuotto suhteessa sidottuun pääomaan on alentunut eli ne ovat hakkuukypsiä. Vihreällä ja keltaisella merkityt puut antavat hyvän arvokasvun, joten niitä kannattaa kasvattaa edelleen. Kyseisen metsän taloudellisin hakkuutapa on siis yläharvennus.
21 Myös varttuneempien metsien yläharventaminen kannattaa, jos puusto on erirakenteista ja alikasvosta esiintyy. Olisiko vasemman kuvan yläharvennettu metsä kannattanut vanhan metsäsuunnitelman mukaisesti ennakkoraivata, avohakata ja istuttaa kuuselle?
22 Avohakkuu saattaa olla taloudellisesti perusteltu ratkaisu silloin kun a) metsässä on aikaisempien alaharvennusten jäljiltä vain korjuukypsiä puita b) kuusikossa on kauttaaltaan runsaasti juurikääpää
23 Aukean uudistaminen Myös avohakkuun jälkeen luontainen uudistaminen on kannattavin vaihtoehto. Tarvittaessa uudistumista voi edesauttaa kevyellä maanmuokkauksella, jos korjuu itsessään ei riittävästi muokkaa maan pintakerrosta. Näin toimien syntyy Etelä- ja Keski-Suomessa pienillä kustannuksilla laadukas rauduskoivikko ja viiveellä ilmainen kuusialikasvos. Vaihtoehto on kannattavampi kuin tavanomainen istutuskuusikko, jonka perustamisja hoitokustannukset nousevat helposti 1500 euroon/ha. Luontainen rauduskoivikko syntyy kevyellä muokkauksella ja taimikonhoidolla (yht. n e/ha). Myöhemmin kuusi uudistuu koivun alle ilmaiseksi. Kuusitukki on arvokkaampaa kuin koivutukki, mutta koivikosta saa tukkia aikaisemmin. Lisäksi se tuottaa viiveellä myös kuusitukkia alikasvoksesta. 3 % korolla laskettuna on koivutaimikon nykyarvo n /ha ja kuusitaimikon 1200 /ha. Taloudellista tuottoa arvostava metsänomistaja valitsee siis luontaisen koivikon.
24 Luontainen uudistaminen koivulle on selvästi kannattavampaa kuin kuusen istutus.
25 Kustannustehokasta metsänhoitoa: Luontaisesta koivikosta sekametsän kautta erirakenteiseen kuusikkoon. Kulut alas, tuotto ylös.
26 Istuttaminen ja kylvö Keinollisen uudistamisen menetelmistä tulee kysymykseen lähinnä kylvö, joka on edullisempaa kuin istutus. Mitä halvemmalla uusi puusukupolvi syntyy, sitä kannattavampaa on puuntuotanto. Erityisesti suurilla korkokannoilla kulujen minimointi kiertoajan alussa on kannattavan puuntuotannon välttämätön edellytys. Taimikonhoito Uudistumisvaiheen jälkeen seuraava toimenpide on kevyt taimikonhoito, jossa annetaan kasvutilaa riittävälle määrälle laadukkaimpia runkoja. Jos taimikossa on kokovaihtelua eikä ylitiheys uhkaa, voi taimikon antaa kehittyä myös ilman toimenpiteitä ensiharvennukseen.
27 Puunkorjuu yläharvennusmetsissä
28 Ammattitaidolla tehdyssä yläharvennuksessa kypsät tukkipuut korjataan jäävä pienpuusto säästäen. Korjuukustannus on alaharvennusta pienempi, sillä paremman kertymän ja puiden suuremman koon ansiosta kuutioita kertyy nopeammin. Toisaalta taimien ja pienpuuston säästäminen vaatii tarkkuutta, minkä vuoksi työ on avohakkuuta hitaampaa. Tasarakenteisen metsän kiertoajan keskimääräiset korjuukustannukset ovat samaa suuruusluokkaa yläharvennuskustannuksen kanssa.
29 Tavanomaisilla metsäkoneilla tehty yläharvennus onnistuu hyvällä korjuujäljellä.
30 Sulan maan aikaan tehtävä yläharvennus onnistuu kantavilla mailla yhtä lailla kuin alaharvennus. Kuvassa vasemmalla harventamatonta ja oikealla hyvään kasvuasentoon yläharvennettua metsää. Korjuuvaurioita ei juuri ole.
31 Harvennuksessa juuristovauriot minimoidaan ajourien havutuksella ja runkovauriot taitavalla kaadolla. Korjuussa vaurioituvat puut korjataan talteen, jolloin kasvamaan jää parhaan arvokasvun antava terve puusto. Alikasvoksen säästämiseksi kaadot keskitetään ajourille ja kohtiin, joissa on vain korjuukypsiä puita. Yksittäisiä suuria puita jätetään korjattaviksi seuraavissa harvennuksissa, jos niiden kaato on vaikeaa ilman ympäröivän pienpuuston vaurioittamista.
32 Yläharvennusmetsä tuoreeltaan hakkuun jälkeen. Tukit on poimittu siististi pienemmän puuston ja alikasvoksen lomasta. Hakkuusta kertovat lähinnä ajourat, joiden taimettuminen on jo käynnissä. Muutaman vuoden kuluttua korjuun jälkiä on enää vaikea havaita.
33 Järeänkin puuston yläharvennus onnistuu hyvällä jäljellä. Tällä saarikohteelta kertyi puuta n. 150 m3/ha, jäljelle jäi kasvuisa puusto ja uudistuminen käynnistyy syntyneissä aukkopaikoissa.
34 Metsien uudistaminen
35 Luontainen uudistumisen hyödyntäminen on yleensä kannattavin uudistamismenetelmä. Se voi perustua olemassa olevaan alikasvokseen, uudistamispainotteisen hakkuun jälkeiseen taimettumiseen tai näiden yhdistelmään. Alikasvoksen nojaava uudistuminen tapahtuu vähitellen metsää väljentävien yläharvennushakkuiden ohella. Erityisesti korjuussa avattavat ajourat sekä pienet aukkopaikat kiihdyttävät taimettumista. Tällöin varsinainen uudistamisvaihe voidaan välttää kokonaan ja metsä säilyy jatkuvasti puustoisena.
36 Jatkuvassa kasvatuksessa ajourat edistävät metsän luontaista uudistumista. Urat avataan hakkuussa kohtiin, joissa on eniten korjattavaa tukkipuustoa ja vanhojen ajourien annetaan taimettua. Kuvassa tasarakenteisen mäntykankaan uudistuminen on käynnistynyt ajourilla.
37 Yläharvennuksena tehty suojuspuuhakkuu on synnyttänyt runsaan kuusialikasvoksen. Seuraavana on vuorossa tukkimittaisen ylispuuston poisto. Kuitupuut jätetään edelleen kasvamaan ja korjataan tulevan kuusikon ensiharvennuksessa.
38 Mänty uudistuu pienaukkoihin ja väljennetyn puuston lomaan. Jos alikasvosta ei ole ja suuri osa puustosta on kokonsa puolesta korjuukypsää, tehdään uudistamispainotteinen hakkuu uudistumisen käynnistämiseksi. Luontaisen uudistamisen hakkuita ovat väljennys-, siemen- ja suojuspuuhakkuut sekä pienaukko- ja kaistalehakkuut. Usein kannattaa yhdistää eri hakkuumenetelmiä ja muodostaa siemen- ja suojuspuusto metsikön pienimmistä puista, jotka edelleen antavat kohtuullisen arvokasvun uudistamisvaiheen aikana. Nämä puut voidaan korjata joko ylispuuhakkuulla tai vasta alemman jakson ensimmäisen harvennuksen yhteydessä
39 Alikasvosten elpymiskyky Tulevia tukkeja Alikasvosten elpymiskyky on hyvä ja vanhatkin taimet elpyvät, kun kasvutilaa vapautuu. Tämä tuo joustavuutta hakkuiden ajoitukseen ja valmiina odottavat taimet takaavat sen, että metsän kasvutila on jatkuvasti käytössä.
40 Ikä 90 v Ikä 40 v Vasemmalla pitkään juroneita ja sittemmin elpyneitä alikasvoskuusia. Oikealla 40 vuotta kasvuvuoroa odotellut tukkikuusi. Vapautumisen jälkeen puu on saavuttanut hakkuukypsyyden 50 vuodessa. Puun ikä 90v., metsätaloudellinen ikä 50 v.
41 Osoitus alikasvosmännyn sitkeydestä: taimi on odottanut 50 vuotta n. metrin mitassa, minkä jälkeen se on elpynyt ripeään kasvuun päällyspuuston hakkuun myötä (Vaartaja 1951). Kuva: Vaartaja, O Alikasvosasemasta vapautettujen männyn taimistojen toipumisesta ja merkityksestä metsänhoidossa. Acta Forestalia Fennica 59(1). 133 s.
42 Männikön kuusialikasvos kannattaa säästää yläharvennuksissa. Alikasvos on ilmainen ja tuo aikavoittoa verrattuna puuttomaan aukeaan. Korjuun helpottamiseksi taimikkoa voidaan tarpeen vaatiessa harventaa näkemäraivauksella.
43 Hyvin suunniteltu ja taidolla tehty yläharvennus säästää alikasvoksen, joka ottaa vapautuneen kasvutilan välittömästi käyttöönsä. Säästetty nuorennos on metsänomistajalle suuri etu ja tae metsätulojen tasaisesta jatkumisesta. Jos kuvan metsään olisi tehty ennakkoraivaus ja alaharvennus, olisi pian edessä hakkuuaukea, kalliit taimet ja vuosikymmenten työläs ensiharvennuksen odottelu. Kumman valitset?
44 Älä tee näin! Tarakenteisen metsän kasvatuksessa alikasvos raivataan kauttaaltaan, pahimmillaan useaan otteeseen kiertoajan aikana. Tämä on suuri taloudellinen menetys metsänomistajalle. Tässä metsässä arvokas kuusialikasvos raivattiin maahaan ennen alaharvennusta. Huomattavasti taloudellisempi
45 Pienaukot ja harvoiksi hakatut kohdat mahdollistavat valopuiden uudistumisen. Näin turvataan sekametsärakenne, joka ylläpitää rikasta metsäluontoa, elävöittää maisemaa ja auttaa torjumaan esimerkiksi kuusta lahottavaa juurikääpää.
46 Siemenpuuhakkuu on yksi männyn luontaisen uudistamisen vaihtoehto.
47 Luontainen uudistaminen on laadun tae
48 Alikasvoksesta ponnistavien luonnontaimien oksat jäävät hennoiksi, oksakulma on suuri ja runko suora. Tuloksena on arvokkain puutavaralaji eli A-luokan tyvitukki.
49 Pienaukon luontainen taimikko tarjoaa hyvät mahdollisuudet laatupuun kasvattamiselle. Suuri kokovaihtelu ja sivusuuntainen kilpailu johtavat hyviin laatuominaisuuksiin.
50 Luontaisesti syntyneet puustot ovat tutkitusti parempilaatuisia (Verkasalo 2013). Kuvassa vertailussa eri tavoin syntyneiden metsien tukkivähennys eli se kuinka paljon laatuviat alentavat tukkisaantoa maksimaaliseen verrattuna.
51 Yläharvennus jalostaa laatua -alaharvennus tuhoaa sen
52 Männikön laatuharvennus. Taimikosta kehittyneen metsikön valtapuut olivat oksikkaita ja lenkoja, joten ne poistettiin yläharvennuksessa laadukkaan pienemmän puuston ja alikasvoksen tieltä. Seuraavat yläharvennukset antavat laatutukkia.
53 Yläharvennuksessa kasvamaan jätettävät pienet ja keskisuuret puut ovat huippulaatuisia. Tästä yläharvennusmänniköstä saadaan seuraavassa hakkuussa parhaimman laatuluokan oksaton tyvitukki lähes jokaisesta rungosta!.
54 Tavanomainen metsänhoito tuottaa huonoa laatua. Kuvissa viljelymännikön kehitys kohti heikkolaatuista sahatavaraa. Taimikonhoidolla puusto muutetaan liian harvaksi ja tasaiseksi, jolloin oksat kasvavat paksuiksi ja runkoon kertyy löyhää lustoa. Myöhemmin latvus sulkeutuu, paksut alaoksat kuolevat ja jäävät lahoina tyvitukin sisään. Alaharvennuksissa jätetään suurimmat puut, joiden laatuominaisuudet ovat heikoimmat (lenkous, paksut kuolleet oksat) ja ilmainen kuusialikasvos jätetään hyödyntämättä. Lopputuloksena on tekniseltä laadultaan ala-arvoista puutavaraa, joka kestää huonosti kuormitusta, vääntyilee ja on lahojen oksien takia ulkonäöltään rumaa. Kannattaakohan ryhtyä uudelle viljelykierrokselle vai siirtyä luontaiseen uudistamiseen ja yläharvennuksiin?
55 Viljelymännyn ja luontaisesti syntyneen, asteittain yläharvennuksilla vapautetun männyn laatuero on silmiinpistävä. Viljelymänty on täynnä kuollutta oksaa ja löyhää lustoa, puutavara C-luokkaa, sahatavaran arvo 120 /m 3. Yläharvennusmänty on oksaton, tiheäsyinen ja parasta laatuluokkaa, sahatavaran arvo lähes nelinkertainen, 400 /m 3. Huomaa laatumännyn alikasvosvaihe sekä kasvun kiihtyminen yläharvennusten myötä.
56 Kannattavuus
57 Nykuarvo, /ha Alaharvennusmetsätalous Yläharvennusmetsätalous Jatkuva kasvatus Rannikko Häme Itä-Suomi Kaunuu Lappi Viidelle metsäalueelle tehtyjen vaihtoehtoisten metsätaloussuunnitelmien tuottama nykyarvo (3 % korkokannalla). Jatkuvassa kasvatuksessa ei tehdä lainkaan päätehakkuita. Kuvan ala- ja yläharvennusmetsätalous on tasaikäismetsätaloutta, jossa metsä uudistetaan päätehakkuun ja viljelyn avulla. Nykyarvo riippuu puuston määrästä, kasvupaikan viljavuudesta ja käsittelyistä. Itä-Suomen esimerkkimetsä on runsaspuustoinen ja viljava, Lapin taas niukkapuustoinen ja karu.
58 Puuntuotos
59 Tasarakenteisten ja erirakenteisten metsien puuntuotos on samaa suuruusluokkaa. Jatkuva kasvatuksen taloudellinen tuotto on kuitenkin parempi, sillä tukkipuuta kertyy enemmän pienemmillä kustannuksilla.
60 Virkistys- ja luontoarvot
61 Jatkuva peitteisyys, erirakenteinen puusto ja alikasvos suosivat metsien virkistyskäyttöä ja mm. metsäkanalintuja. Riistatiheiköt sekä metsien ja soiden vaihettumisvyöhykkeet säilyvät yläharvennuksessa. Hoitamissamme metsissä pyy viheltää ja metso soi myös hakkuiden jälkeen.
62 Luonnontilainen kuusikko Yläharvennettu kuusikko Luonnontilaisille metsille on tyypillistä jatkuva peitteisyys, puuston erirakenteisuus, alikasvoksen esiintyminen sekä rakenteen suuri vaihtelevuus. Jatkuvan kasvatuksen monipuoliset hakkuumenetelmät mukailevat metsien luontaisia kehityskulkuja, mikä ylläpitää metsälajien elinympäristöjä. Metsien monimuotoisuus säilyy aivan eri tasolla kuin avohakkuiden, taimikoiden ja puupeltomaisten metsiköiden vaihtoehdossa. Luonnonystävän valinta on jatkuva kasvatus, jossa luonnosta huolehtiminen ja taloudellisuus kulkevat yhtä jalkaa.
63 Kestämättömän metsänkäsittelyn myötä harvinaistuneet lajit viihtyvät jatkuvan kasvatuksen metsissä. Muun muassa kuukkeli hyötyy alikasvoksesta ja metsien peitteisyydestä. Monet metsätalouden ja luonnonsuojelun ristiriidat poistuvat jatkuvan kasvatuksen myötä. Esimerkiksi liito-oravalle erirakenteiset sekametsät tarjoavat tuottavista hakkuista huolimatta sopivaa elinympäristöä, kunhan ruokailu- ja pesäpuita jätetään säästöpuiksi.
64 Sertifikaatit ja metsälaki velvoittavat jättämään säästöpuita ja säästämään metsätalouden erityisen tärkeät elinympäristöt, kuten esimerkiksi lähteet ja purot. Käytännössä näiden pienialaisten kohteiden säilyminen on kyseenalaista, kun ne jäävät avohakkuiden ympäröimiksi. Jatkuva kasvatus säilyttää arvokohteet kuin itsestään. Avohakkuussa alenee taloustuloksen lisäksi myös luonto- ja virkistysarvot
65 Jatkuva kasvatus pienentää metsätuhoriskiä
66 Tavanomainen metsänhoito on synnyttänyt Suomeen runsaasti avohakkuiden laitametsiä, jotka ovat alttiita tuulituhoille. Jatkuvan kasvatuksen yleistyessä syntyy eheitä metsäalueita ilman suuria aukeita, jolloin tuulituhoriski pienenee huomattavasti. Kattavan peitteisyyden myönteinen vaikutus alkaa vaikuttaa jo muutaman kymmenen hehtaarin metsätilalla. Lisäksi erirakenteinen puusto on itsessään paremmin tuulta kestävä kuin tasarakenteinen. Myös riskin hajauttaminen puoltaa jatkuvaa kasvatusta: yläharvennuksessa alennetaan säännöllisesti metsään sidottua pääomaa korjaamalla talteen arvokkaat tukkipuut. Alaharvennuksessa järeitä puita seisotetaan aina päätehakkuuseen saakka, mikä lisää todennäköisyyttä menettää kerralla koko kertynyt pääoma. Tuuliriskiä voidaan harvennustavasta riippumatta vähentää suojakaistoilla ja harvennusvoimakkuutta alentamalla.
67 Juurikääpä Etelä- ja Keski-Suomessa etenkin kuusta lahottava juurikääpä (maannousema) on yleistynyt huomattavasti kesäaikaisen puunkorjuun ja aikaisemmin harjoitetun metsälaidunnuksen myötä. Sieni on ongelma kuusen uudistamiselle kasvatustavasta riippumatta. Kun metsässä on juurikääpää vain paikoitellen, on tehokas torjuntakeino yläharvennukseen yhdistettävät pienaukot, joita tehdään lahopesäkkeisiin. Pienaukot uudistuvat luontaisesti koivulle ja männylle, joihin laho ei leviä. Viiveellä syntyvä uusi kuusialikasvos on laholta turvassa.
68 Jos juurikääpää on erittäin runsaasti, on metsä perusteltua uudistaa kauttaaltaan lehtipuulle
TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA. -Ilman avohakkuita
TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA -Ilman avohakkuita Sisällys Tuohi ja yhteismetsät Metsänhoitomme Virkistys-ja luontoarvojen huomioiminen Osakkaaksi liittyminen YHTEISMETSÄ TUOHI: Yhteismetsä: Metsäala n.
LisätiedotMetsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset
LisätiedotPaljonko metsäsijoitus tuottaa?
Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan
LisätiedotParempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla
ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen
LisätiedotKuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?
Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotKannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä
/ha /ha Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi
LisätiedotMyytti 1: Alikasvos ei elvy
Myyttejä Myytti 1: Alikasvos ei elvy Nykyiset varttuneet kuusikot ovat elpyneitä alikasvoksia Sarvas osoitti vuosikymmeniä sitten, että myös alikasvosmänty elpyy Puu kasvaa kokonsa mukaan Varjoneulasten
LisätiedotKannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä
Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi vaihtoehtoisessa
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotÄlä sorru alaharvennukseen
Älä sorru alaharvennukseen Tasaikäismetsätaloudessa metsikkö luokitellaan hakkuukypsäksi, kun puuston keskiläpimitta ylittää tietyn rajan, esimerkiksi 27 cm. Tällä läpimitalla metsikön arvokasvu suhteessa
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotErirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014
Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan
LisätiedotKorpien luontainen uudistaminen
Korpien luontainen uudistaminen Hannu Hökkä, Jaakko Repola & Markku Saarinen Kiitokset: Luken Rovaniemen ja Oulun APAL-tiimit, Metsähallitus Lapin metsätalouspäivät Rovaniemi, 2.2.2017 Sisältö Korpien
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotMotit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien
LisätiedotKuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla?
Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla? Timo Pukkala Johdanto Metsäammattilaisten ja metsäorganisaatioiden, jotka haluavat neuvoa metsänomistajia taloudellisissa asioissa,
LisätiedotMETSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala
METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Historiaa Jatkuvan kasvatuksen tutkimus Mallitus ja optimointi Optimointituloksia Suunnittelu Metsikkötasolla Aluetasolla Tasaikäismetsätalous
LisätiedotJatkuvan kasvatuksen. kannattavuudesta ja. ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi. Timo Pukkala, Vihtari
Jatkuvan kasvatuksen kannattavuudesta ja ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi Timo Pukkala, Vihtari 29.10.2016 JATKUVA KASVATUS =? Jatkuva kasvatus = peitteinen metsätalous Kaikki menetelmät, joissa
LisätiedotMetsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien
LisätiedotMetsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma
MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa
LisätiedotMuuttuva metsäsuunnittelu
Muuttuva metsäsuunnittelu Joensuu 31.8.2015 Timo Pukkala Taustoja Muutoksia Metsälainsäädäntö muuttunut Jatkuva kasvatus luvalliseksi 2014 Uudet ohjeet tehty, mukana jatkuva kasvatus Organisaatiot muuttuvat
LisätiedotLuontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon
Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon JANNE RÄMÖ janne.ramo@helsinki.fi Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Economic-Ecological Optimization group (EEOpt)
LisätiedotJohdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
LisätiedotTaloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus
Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus TIMO PUKKALA.PALJONKO METSIKÖN PERUSTAMINEN SAA MAKSAA?.METSIKÖN OPTIMAALINEN KASVATUSTIHEYS 3.ERI PUULAJIEN TALOUDELLINEN KASVATUSKELPOISUUS
LisätiedotOnko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?
Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotMETSÄN JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala
METSÄN JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Metsien dynamiikka luonnonmukainen metsänhoito Ala- vai yläharvennus Jatkuva vai jaksollinen kasvatus Poikkeavat tutkimukset Puun korjuu Muita näkökohtia
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotMännikön harvennustapa ja aika puntarissa
Pentti Niemistö, Metla PA 5.9.2013 Männikön harvennustapa ja aika puntarissa 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti Niemistö, Metsätieteen
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotJoensuu Suomen metsäkeskus 1
7.10.2014 Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Luento 3 MISTÄ TIEDÄN MILLOIN METSÄNI TARVITSEE HOITOA? Kasvatushakkuiden merkitys tasa-ikäismetsän kasvatuksessa Kasvatushakkuiden tarpeen määrittäminen
LisätiedotPuuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa
Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa Sauli Valkonen Sisältö Tilavuuskasvu, tukki/kuitu, puun laatu? Eri-käiskuusikko (poimintahakkuu) kasvun taso verrattuna tasaikäiseen puustopääoman vaikutus hakkuusta
LisätiedotMetsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena
Tutkijoiden metsäpalaverin päätöskokous Kolilla, 16.-17.11. 200 Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Kari Hyytiäinen, Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
Lisätiedot-Metsien rakenne (lähinnä puiden koko ja sen vaihtelu eli runkolukujakauma) ja puulajikoostumus luovat perustan niiden taloudellisille, ekologisille,
1 -Metsien rakenne (lähinnä puiden koko ja sen vaihtelu eli runkolukujakauma) ja puulajikoostumus luovat perustan niiden taloudellisille, ekologisille, sosiaalisille ja kulttuurisille merkityksille ja
LisätiedotMännikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja
Pentti Niemistö, Metla PA 13.06.2013 Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti
LisätiedotKESTOMETSÄTALOUTTA YLÄHARVENNUKSELLA
KESTOMETSÄTALOUTTA YLÄHARVENNUKSELLA Timo Pukkala Tahko 13.3.2015 Sisältö Termejä Metsän dynamiikkaa Historiaa Jatkuvan kasvatuksen teoriaa Jatkuvan kasvatuksen kannattavuus Ekosysteemipalvelut ja ulkoisvaikutukset
LisätiedotLAAJAPERÄINEN METSÄNHOITO KANNATTAA
LAAJAPERÄINEN METSÄNHOITO KANNATTAA VETELI 25.8.2013 Timo Pukkala Sisältö Muutoksia ilmassa Miten metsä kehittyy Mitä jatkuva kasvatus on Laajaperäinen metsänhoito Muutama uusi tutkimustulos Muutoksia
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut
Poiminta- ja pienaukkohakkuut Sauli Valkonen METLA Vantaa 15.4.2010 1 Sisältö metsänhoidollinen toimivuus puuntuotos puunkorjuu ja hankinta juurikääpä ja muut tuhot kannattavuus metsäluonnon monimuotoisuus
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotKOHTI MONIPUOLISEMPAA METSÄNHOITOA ALAVIESKA 18.8.2012. Timo Pukkala
KOHTI MONIPUOLISEMPAA METSÄNHOITOA ALAVIESKA 18.8.2012 Timo Pukkala Sisältö 1. Taustoja ja määritelmiä 2. Miten metsä kehittyy 3. Metsän hoito luonnonmukaisesti ja kannattavasti Ala- vai yläharvennusta?
LisätiedotMetsähallituksen kokemuksia erityishakkuista
Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metla/Tikkurila 22.3.2013 Niklas Björkqvist Hakkuutavan valinta Tavanomaiset monikäyttömetsät Yleensä tavanomainen uudistushakkuu, selkeä uudistamisvaihe Erityiskohteet,
LisätiedotEhdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi
Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/2013 Timo Pukkala Metsälaki ja metsälaskelmat eroja ja yhtäläisyyksiä e e m t a Ehdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi lähtivät lausuntokierrokselle perjantaina
LisätiedotMetsänomistajan Talouskoulu Loppuseminaari
Metsänomistajan Talouskoulu Loppuseminaari 9.3.2019 Hinnoittelun periaatteita Myyjän kannalta käyttöarvo: Puun laskennallinen arvo metsäteollisuuden raaka-aineena eli tuotteen myyntituotosta on vähennetty
LisätiedotSuometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen
Suometsien uudistaminen Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen Turvemaiden metsätalouden erityispiirteet - Ojaverkoston ylläpito - Vesiensuojelutoimet - Ravinnetalouden hoito - Puunkorjuun ongelmat
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Poimintahakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotMetsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
LisätiedotHarvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen
Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen harvennushakkuiden perusteet puunkorjuu kangas- ja turvemailla 5.3.2013 Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 Metsäkeskus Keski-Suomi 1
LisätiedotMännyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
LisätiedotTaimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
LisätiedotPienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi
Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Rovaniemellä 11.12.2014 Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turvemailla Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Taustaa Suomessa pitkät perinteet
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä
Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotMilloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
LisätiedotEri ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun
LisätiedotJuurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä
Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.
LisätiedotTaimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa
Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja
LisätiedotRISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012. Timo Pukkala
RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012 Timo Pukkala Mitä riskejä on tutkittu (Joensuussa) Metsäpalot (mm. J-R Gonzalez, Maria Pasalodos, TP) Myrskyt (Heli Peltola, Hongcheng Zeng, TP) Maannousema
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Pienaukkohakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotPeitteinen metsänkasvatus. Lapin 61. Metsätalouspäivät Lauri Karvonen Metsähallitus Metsätalous Oy
Peitteinen metsänkasvatus Lapin 61. Metsätalouspäivät 15.2.2019 Lauri Karvonen Metsähallitus Metsätalous Oy Peitteinen metsänkäsittely Peitteinen metsänkäsittely = metsänkäsittely ilman selkeää uudistamisvaihetta
LisätiedotEnergiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu
LisätiedotYhteistyötä maan alla
Yhteistyötä maan alla Lisääntynyt maaperän ravinnekierto lisää puun yhteyttämistä Lisääntynyt yhteyttäminen lisää juuriston ravintovirtaa sienirihmastolle Sienirihmastot välittävät puille ravinteita ja
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotTarvitseeko metsäsi hoitoa?
Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotMETSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS
METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala 26. 2. 2015 Sisältö Määritelmiä Kannattavuudesta Ekosysteemipalvelut Riskien hallinta Myyttejä Optimointituloksia Metsäsuunnittelu ja jatkuva kasvatus
LisätiedotSastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54
LisätiedotMetsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa
Metsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa Timo Pukkala, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto Miksi metsänhoitoa on syytä tarkistaa? Nykyinen, ns. hyvä metsänhoito ei tarkemmassa tarkastelussa
LisätiedotPuustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano
Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano Tunnista ensin kasvupaikka Jäkäläturvekangas I Jäkäläturvekangas II Aidot puustoiset suot Varputurvekangas I Puolukkaturvekangas
LisätiedotTehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
LisätiedotKannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa
Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa
LisätiedotLaatumäntyä erirakenteiskasvatuksella koesuunnitelma ja toteutus
Laatumäntyä erirakenteiskasvatuksella koesuunnitelma ja toteutus Riikka Piispanen Luonnonvarakeskus Erirakenteiskasvatus männiköissä näin se voi toimia (Sauli Valkonen ja Riikka Piispanen) Erirakenteis-
LisätiedotEri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.
LisätiedotMetsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
LisätiedotLiiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta
Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta 4.11.2010 1 Metsänomistaja ja liiketaloudellinen kannattavuus Metsänomistajan välineet
LisätiedotMiten jatkuva kasvatus onnistuu ja kannattaa?
Miten jatkuva kasvatus onnistuu ja kannattaa? Sauli Valkonen Sisältö Erirakenteiskasvatus (ERK) = Jatkuva kasvatus (JK) JK:n menetelmät (lyhyt oppimäärä) Kannattaako JK Missä hyvät onnistumisen edellytykset
LisätiedotMetsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa
Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa Olli Tahvonen Prof. metsäekonomia ja -politiikka Helsingin yliopisto Sopu projekti (Koneen säätiö) Vesa-Pekka Parkatti Metsänhoitaja, tohtorikoulutettava Helsingin
LisätiedotHarvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella
Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella Annikki Mäkelä Ylä- ja alaharvennus ja poimintahakkuut - Määritelmiä Alaharvennus Poistetaan pienimpiä ja vioittuneita puita Kasvutilaa
LisätiedotLaskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:
LisätiedotMetsänhoitoa kanalintuja suosien
RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön
LisätiedotERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS
Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo
LisätiedotKuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
LisätiedotKäytännön kokemuksia peitteisestä metsätaloudesta. Janne Miettinen Rovaniemi
Käytännön kokemuksia peitteisestä metsätaloudesta Janne Miettinen Rovaniemi 15.2.2019 Miksi käytän osassa metsiäni jatkuvapeitteisiä menetelmiä? Päätavoitteena yhdistää talous sekä virkistys- ja luontoarvot
LisätiedotMetsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
LisätiedotMetsänhoito on omaisuuden hoitoa
Metsänhoito on omaisuuden hoitoa Metsäpäivä 13.4.2019 Petri Parviainen Mhy Keski-Savo Kohti kevättä, ajankohtaisia asioita Kevään askelmerkit Metsissä on hyvä näkyvyys, ennen kuin lehdet tulevat puuhun
LisätiedotKestävää metsätaloutta turv la?
Kestävää metsätaloutta turvemailla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 30.1.2014 1 30.1.2014 2 Sisältö 1. Ongelmat 2. Luopuminen ja ennallistaminen 3. Avohakkuuton metsänhoito 30.1.2014 3 Turvemaiden
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
LisätiedotPuukauppa Metsään ABC 5.9.2015
Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti
LisätiedotKuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä
Kunta Alue Ms 593 463 95 kirja 2019 Sivu 1 / 6 Kunta 593 Alue 463 Ms 95 METSÄPELTO II jne. Vallitseva jakso 51 21 566 22 19 186 85 96 10,9 52 12 297 23 19 111 70 39 6,3 52 3 87 20 18 25 11 13 1,4 Rauduskoivu
LisätiedotJOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO
JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen
LisätiedotKuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa
LisätiedotMetsätalouden kannattavuuden seuranta ja mittaaminen
Metsätalouden kannattavuuden seuranta ja mittaaminen 1) Metsäomaisuuden hoidon pitkän aikavälin tavoitteet 2) Metsätalouden kannattavuus / käsitteitä ja perusteita 3) Case I: Jaksollisen metsänkasvatuksen
LisätiedotMetsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.
LisätiedotSuomen avohakkuut
Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotMaanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun
Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava
LisätiedotMetsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?
Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet
LisätiedotMotit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito
Lisätiedot