Stigma, itsestigmatisaatio ja mielenterveyden edistäminen. Ha(ll)ussa hyvä elämä

Samankaltaiset tiedostot
Kohtaamispaikkapäivät. Paikallisen järjestötoiminnan mahdollisuus ITUSPY asiakaslähtöinen mielenterveystyön kehittäjä

POSITIIVISEN MIELENTERVEYDEN MITTARI. Esa Nordling

Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura Helsinki

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!

Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Kokemusohjaus mielenterveys- ja päihdetyön työmuotona

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Mielenterveystyön kehittäminen

MIELEN HYVINVOINTI VALTAKUNNALLISET TERVEYSPISTEPÄIVÄT

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät Paasitorni, Helsinki

Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

Yhteisvoimin pakkoa vähentämään

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Mielenterveys- ja päihdestrategiat linjauksista toimenpiteisiin Heli Hätönen, TtT, Projektipäällikkö Esa Nordling, PsT, Kehittämispäällikkö

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti

Mielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä

CASE TYKS SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT, TAMPERE Projektipäällikkö Pekka Makkonen

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja

Toisin tekemisestä toisin johtamiseen? Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön kehitysnäkymiä

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Pohjanmaa-hankkeen tuloksia ja näkymiä tulevaan. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura Helsinki

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Mielenterveyskuntoutujien asuminen ja hyvinvointi. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Jaana Vanhala Vastaava ohjaaja Kulttuuripaja Marilyn

Kuntoutujalähtöisyyttä tukevan osallisuuden vahvistaminen asumispalveluissa

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Neuvolatyö perhekeskusmallin ytimessä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura

Ajankohtaista ennakkoarvioinnista Terve Kunta verkostolle

Recovery-toimintaorientaatio mielenterveyspalveluissa -hanke

Hoitaja potilaan mielenterveyden tukena. Hiv hoitotyön päivät Taru Kaivola

Kärkidigiä rinta rottingilla

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Järjestöyhteistyön nykytilanne

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

Mielenterveyttä kaikille!

Ajan trendit suomalaisessa liikuntapolitiikassa jatkuuko Liikkuvan koulun menestystarina?

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Yhtenäinen työ- ja toimintakyvyn arviointi

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Osallisuutta vai supermarkettiosallisuutta?

Toiminnan monet ulottuvuudet

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen

Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma

Krits. Kriminaalihuollon tukisäätiö Strategia

KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY

MUUTOKSEN PSYKOLOGIA. ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi STRESSIPÄIVÄ 24.5.

Perustehtävä ja arvot

Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Yhteiskehittämällä uudistamme päihde- ja mielenterveyspalveluita

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Kuopio

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Pohjanmaa hanke II vaihe jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Hyvän mielen valtuusto Turkuun

Palvelu nimeltään sosiaalinen kuntoutus

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä?

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

A lyka s kunta - avoin, luova, virheet tunnistava ja uutta oppiva

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Toipumisen erilaiset käsitteelliset lähtökohdat; toipumisen tarkastelu kliinisen työn tavoitteiden kautta ja henkilökohtaisen kokemuksen perusteella

Alakouluhanke Workshop

Nuorten Akatemia. Työpaja, Nuorten Suomi

Transkriptio:

Stigma, itsestigmatisaatio ja mielenterveyden edistäminen PETE-VERKOSTO, HEINOLA 10.10.2018 Ha(ll)ussa hyvä elämä

Stigma, itsestigmatisaatio ja toipumisorientaatio (Recovery) Stigma on mielenterveyden edistämisen kannalta keskeinen ilmiö, johon mielenterveyttä edistävässä työssä tulisi paneutua Toipumisorientaatio mielenterveystyön uusia tuulia Suomessa, josta ajattelutapana on mielestäni hyötyä myös edistävässä työssä kaikilla palvelusektoreilla Tämän esityksen stigmaa koskevassa osiossa on referoitu Kristian Wahlbeckin SSYK:n koulutuspäivien esitelmää (3.10.2018), joka löytyy osoitteesta: https://www.slideshare.net/kristianwahlbeck/mielenterveydenongelmien-stigma 11.10.2018 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ WWW.PHSOSPSYK.NET 2

Miksi stigmaa tulee poistaa? Stigma on suurin este väetön mielenterveyden edistämiselle ja mielenterveyspalvelujen kehittämiselle. Stigma ei pysähdy potilaaseen se leviää hänen perheeseen ja häntä hoitaviin. Wahlbeck 2018 11.10.2018 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ WWW.PHSOSPSYK.NET 3

Stigma tappaa Elinajanodote psykiatrian potilailla pohjoismaissa 15-20 vuotta lyhyempi. Kuntoutuja kuolee tavanomaisiin kansantauteihin, koska hän saa alihoitoa. Wahlbeck et al, BJP 2011 11.10.2018 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ WWW.PHSOSPSYK.NET 4

Suomi on stigmatutkimuksen kärkimaita Mitä suomalainen stigmatutkimus kertoo? Myönteinen trendi: Stigma vähenee Nuoret suhtautuvat myönteisemmin mielenterveyden häiriöihin kuin vanhemmat Naiset suhtautuvat myönteisemmin kuin miehet Hyvin koulutetut suhtautuvat myönteisemmin kuin vähemmän koulutetut Wahlbeck 2018 11.10.2018 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ WWW.PHSOSPSYK.NET 5

Tietämättömyys (väärät uskomukset, stereotypiat) Stigman kolme osa-aluetta Kielteiset asenteet (ennakkoluulot) Käyttäytyminen (syrjintä) Wahlbeck 2018 11.10.2018 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ WWW.PHSOSPSYK.NET 6

Itsestigmatisaatio Itseleimautuminen johtaa itsesyrjintään, esimerkiksi: työnhaussa (skitsofrenia: 64%, depressio: 25 %) läheisissä ihmisuhteissa (skitsofrenia: 55 %, depressio: 37 %) Haketumisessa koulutukseen (depressio: 20 %) Taustalla usein aikaisemmat epäonnistumiset tai epäonnistumisen ennakointi Thornicroft et al, Lancet 2009 Lasalvia et al, Lancet 2012 11.10.2018 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ WWW.PHSOSPSYK.NET 7

MIELENTERVEYDEN EDISTÄMISEN JA STIGMAN HAASTE: MITEN TEHDÄ HEISTÄ MEITÄ? 11.10.2018 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ WWW.PHSOSPSYK.NET 8

Vaikuttavat keinot stigman vähentämiseksi Vaikuttaminen stigman kolmeen osa-alueeseen: stereotypiat, asenne ja syrjintä Keinot: Sosiaalinen kanssakäynti Mielenterveysosaamisen kasvattaminen Vastalauseet Mielenterveys on riippuvainen rakenteista: psyykkinen hyvinvointi on paras oikeudenmukaisissa, tasa-arvoisissa ja väkivallattomissa yhteisöissä Järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden rooli tällaisten yhteisöjen rakentajana korostuu Wahlbeck 11.10.2018 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ WWW.PHSOSPSYK.NET 9

Käytännön keinoja stigman vähentämiseksi 1. Sosiaalinen kanssakäynti: Videot ovat yhtä tehokkaita kuin tapaamiset kasvokkain stigman vähentämisessä (Janoušková 2016, Eur Psych) Julkkis ei useinkaan ole paras henkilö videolle Kampanjat eivät aina ole kovin vaikuttavia 2. Mielenterveysosaamisen kasvattaminen: Mielenterveyden ensiapukoulutukset vähentävät kielteistä suhtautumista (Hadlaczky et al 2014) Recovery College, esimerkiksi Mielen avoin opisto Tampereella 3. Vastalauseet: Kokemusasiantuntijat mielestäni tärkeä osa tätä keinovalikoimaa Wahlbeck 11.10.2018 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ WWW.PHSOSPSYK.NET 10

Uusi paradigma stigmatyössä Yhteiskunnan hyväksynnän ja erilaisuuden sietämisen sijaan uudessa ajattelutavassa painotetaan jokaisen oikeutta osallisuuteen ja yhteiskunnan velvollisuutta tukea osallisuutta. Toipumisorientaatio mielenterveystyössä on keskeinen osa tätä paradigmaa. Wahlbeck, ESS 2018 11.10.2018 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ WWW.PHSOSPSYK.NET 11

MITÄ ON MIELENTERVEYS? WHO:n (2013) määritelmän mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä sekä kohtaamaan ja selviytymään elämään kuuluvien normaalien haasteiden kanssa sekä kykenee työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan 11.10.2018 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ WWW.PHSOSPSYK.NET 12

Toipumisorientaation määritelmä (yksi monista) Toipumisorientaatio on ajattelun ja toiminnan viitekehys, missä painottuvat voimavarat, osallisuus, toivo, merkityksellisyys ja positiivinen mielenterveys. Mikä tässä sitten on uutta? Nordling 2016 11.10.2018 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ WWW.PHSOSPSYK.NET 13

Asiakas toipui kuntoutuksesta huolimatta Tärkeä käsitteellinen ero: toipumisorientaatio ei tarkoita samaa kuin toipuminen kliinisenä käsitteenä (paraneminen) Matkan metafora tärkeä; ei paluu, vaan matka uuteen Hylkää ajatuksen, jossa mielenterveys ja mielenterveyden häiriö ovat saman jatkumon vastakkaisia päivä (Norling 2016) Perustuu näkemykseen, minkä mukaan mielen hyvin- ja pahoinvointi ovat kaksi erillistä ulottuvuutta; mielenterveys ei ole vain mielenterveyshäiriön puuttumista. Esimerkki: Skitsofreniaa sairastava henkilö voi runsaista harhaoireista huolimatta kokea onnellisuutta, elämän mielekkyyttä ja läheisyyttä muihin ihmisiin Toisaalta psykiatrisesti arvioituna terve, mutta työuupumuksesta kärsivä henkilö voi kokea olevansa onneton, heikosti motivoitunut ja yksin pärjäämään joutuva (Norling 2016) Ammattihenkilöstö toimii toipumisorientaation mukaisesti palvelu- ja vuorovaikutusprosesseissa silloin, kun se tukee ja edistää kuntoutujan toiveikkuutta, osallisuutta, elämän tarkoituksellisuuden kokemusta ja elämän mielekkyyttä (vrt. WHO:n mielenterveyden määritelmään) 11.10.2018 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ WWW.PHSOSPSYK.NET 14

11.10.2018 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ WWW.PHSOSPSYK.NET 15

Toipumisorientaatioon (Recovery oriented approach) keskeiset periaatteet 1. Sinun unelmistasi ja toiveistasi tulee yhteisiä tavoitteitamme ja työskentelemme yhdessä niiden toteuttamiseksi. Kannustamme sinua löytämään ja toteuttamaan niitä sekä kokeilemaan uusia asioita elämässäsi. 2. Sinun näkemyksesi ja kokemuksesi ovat yhteistyömme lähtökohtana. Kuulemme sinua ja olemme kiinnostuneita sinun tarinastasi sellaisena kuin haluat sen kertoa. 3. Sinä olet tärkeä juuri sellaisena kuin olet. Puhumme sinun kanssasi, sinulle, emme sinusta. Tuemme sinua löytämään merkityksellisiä rooleja ja toimintamahdollisuuksia lähiyhteisöissä ja yhteiskunnassa kansalaisena. Saat vertaistukea ja voit toimia vertaistukena halutessasi. 4. Sinä päätät. Etsimme yhdessä tietoa, pohdimme kanssasi päätösten seurauksia, ja autamme sinua vaihtoehtojen löytämisessä (MPNet 2017) Miten näitä periaatteita voisi soveltaa sinun työssäsi? 11.10.2018 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ WWW.PHSOSPSYK.NET 16