TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2006-2009

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2006-2009 Kuva Teatterikorkeakoulun esityksestä Position 5.30, käsikirjoitus ja ohjaus Anna Viitala, ensi-ilta 3.11.2004. Kuva: Hannu Keski-Hakuni, ulkoasu: Jaana Forsström

Teatterikorkeakoulu Toiminta- ja taloussuunnitelma 2006-2009 Sisällys Johdanto 1 1. Yliopiston tehtävä ja tavoitteet 1.1 Tanssi ja teatteri 1 1.2 Yliopiston tehtävä ja tavoitteet 1 2. Toimintaympäristö 2.1 Asema Suomen yliopistolaitoksessa 2 2.2 Toimintaympäristö 2 2.3 Kansainvälinen kehitys 3 3. Toiminnan tavoitteet 3.1 Perus- ja jatkokoulutus 3 3.2 Pedagogiikka 4 3.3 Opiskelijavalinta 4 3.4 Kesälukukausi 4 3.5 Aikuiskoulutus 4 4. Rakenteellinen kehittäminen ja henkilöstö 4.1 Organisaatio ja sen palvelut 5 4.2 Tulosohjaus 5 4.3 Laatutyö taideyliopistoissa 7 4.4 Johtamisen kehittäminen 7 5. Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen paluumuutto 8 6. Muut hankerahoituksella toteutettavat hankkeet 8 6.1 Tanssiryhmän pilottihanke 8 6.2 Verkkopalveluiden kehittäminen 9 6.3 Teatteri- ja tanssipedagogiikan perinteen tallennushanke osana opetuksen kehittämistä 9 6.4 Oppimiskeskuksen perustaminen 10 7. Virtuaaliyliopistohankkeet 11 8. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen 11 9. Taloudelliset voimavarat 2006 9.1 Esitys voimavaroiksi 12 9.2 Tilakustannukset 12 9.3 Maksullinen toiminta 12

Taulukot Taulukko 1: Tulot ja menot sekä toiminnan rahoituslähteet Taulukko 2: Liiketaloudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Taulukko 3: Julkisoikeudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Erillinen liiteosa Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Liite 5: Liite 6: Liite 7: HOK-Elannon omistaman ns. Keskusvaraston vuokraaminen Tilahankkeen varustelumenot Tanssiryhmän pilottihanke Verkkopalveluiden kehittäminen Teatteri- ja tanssipedagogiikan perinteen tallennushanke Oppimiskeskuksen perustaminen Virtuaaliyliopistohankkeet

Johdanto Teatterikorkeakoulun toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2006-2009 on tarkiste ajanjaksolle 2005-2008 laaditusta toiminta- ja taloussuunnitelmasta. Tämä asiakirja perustuu yliopiston omaan kokonaisstrategiaan, jonka ensimmäinen osa käsittelee koulutusta ja tutkimusta. Sen toinen osa käsittelee oppimisympäristöä sekä organisaation periaatteita ja rakenteita. Strategia on laadittu vuosille 2004-2012. Asiakirja sisältää myös yliopiston johdon ja laitosten vuosittaisessa tulosneuvottelussa esiin nousseet kysymykset. Tämän julkaisun sisältämät suunnitelmat ja ehdotukset ovat yliopiston omia eikä niihin vielä sisälly opetusministeriön kannanottoja. Toiminta- ja taloussuunnitelmaa on käsitelty yliopiston yhteistoimintaneuvoston kokouksessa 1.2.2005 ja se on hyväksytty yliopiston hallituksessa 3.2.2005. 1. Yliopiston tehtävä ja tavoitteet 1.1 Tanssi ja teatteri Tanssi ja teatteri, niiden harjoittaminen ja niistä nauttiminen, kuuluvat kulttuurien ja yhteisöjen elämään. Ne ja niiden sovellukset ovat omalakisia, kehittyviä taiteita. Niillä on oma, välineellisyydestä vapaa arvonsa. Ne heijastavat, vahvistavat ja kritisoivat yhteiskunnan rakenteita, tavoitteita ja arvoja. Ne tarjoavat esteettisiä, emotionaalisia ja älyllisiä elämyksiä. Niiden jokainen elävä esitys jatkaa ja uudistaa vuosituhantisia perinteitä. Jokainen elävä esitys, tavoitteistaan riippumatta, on repliikki keskusteluun joka kehittää yhteiskuntaa avoimeksi, sivistyneeksi ja inhimilliseksi. 1.2 Yliopiston tehtävä ja tavoitteet Teatterikorkeakoulu on autonominen taideyliopisto. Sen toiminnan perusta on käsitys tanssin ja teatterin arvosta yksilölle ja yhteisölle. Se palvelee taidetta, opiskelijoita ja yhteiskuntaa. Se täyttää tehtävänsä olemalla taidealojensa johtava kouluttaja, näyttämötaiteen uudistaja, kansainvälisen taide- ja tiedeyhteisön arvostama tutkimusyksikkö. 1

Yliopisto on yksi Suomen neljästä taideyliopistosta. Yliopistossa on mahdollisuus suorittaa tanssitaiteen maisterin tutkinto tanssijan, koreografin ja tanssinopettajan koulutusohjelmissa sekä teatteritaiteen maisterin tutkinto näyttelijäntyön, ruotsinkielisen näyttelijäntyön, ohjauksen, dramaturgian, esitystaiteen ja -teorian, teatteri-ilmaisun opettajan ja valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelmissa. Yliopisto kantaa päävastuun ruotsinkielisten tanssi- ja teatteritaiteilijoiden koulutuksesta. Ruotsinkielisen näyttelijäntyön laitoksella on lisäksi pohjoismainen maisterinkoulutusohjelma, jossa muissa pohjoismaissa kandidaatin tutkinnon suorittaneet näyttelijät voivat hankkia maisterin tutkinnon. Yliopiston ydinosaaminen on elävä tanssi- ja teatteriesitys ja sen muunnelmat. Ratkaisut koulutusalojen muutoksista tehdään ydinosaamisen lähtökohdasta. Yliopiston koulutustoiminta keskittyy Haapaniemenkadun ja Sörnäisten rantatien kortteliin. Yliopisto - sen tilat, toimintakulttuuri, taiteelliset ja pedagogiset perinteet - on orgaaninen kokonaisuus jolla on oma vahva identiteetti. Se edistää yliopiston tehtävien täyttämistä, ja on siten myös taide- ja yliopistomaailman etu. 2. Toimintaympäristö 2.1 Asema Suomen yliopistolaitoksessa Teatterikorkeakoulun lähin yhteistyöpiiri on muut taideyliopistot. Yliopisto harjoittaa yhteistyötä tiedeyliopistojen kanssa. Yliopistomaailmassa vaikuttamiseen taideyliopistojen yhteistyö tarjoaa tehokkaan väylän. Yliopisto pitää säännöllistä yhteyttä tanssi- ja teatterialan koulutusta harjoittaviin ammattikorkeakouluihin ja arvioi niiden kanssa koulutuksen sisältöjä ja rakenteita, työllisyyttä ja työnjaon toimivuutta. 2.2 Toimintaympäristö Pääkaupunkiseutu on kansainvälinen monikulttuurinen metropoli jossa on tyypillinen eurooppalaisen suurkaupungin taide-elämä sekä vakiintuneet instituutiot, että kasvava innovatiivinen vapaa kenttä jonka organisaatiot ja rahoitus ovat jatkuvassa muutoksen tilassa. Maakunnat ja niiden keskukset vahvistavat asemaansa, samoin taide niiden identiteetti- ja vetovoimatekijänä. Molemmat kehityskulut ovat yliopiston kannalta positiivisia ja avaavat mahdollisuuksia. Suuret ikäluokat ovat siirtymässä työelämän ulkopuolelle. Työllisyystilanne on parantunut. Taiteen sisältö ja yleisösuhde on muuttunut. Sukupolvien vaihtumisella on myös vaikutuksensa instituutioiden rakenteisiin, johtamiseen ja tapaan hahmottaa niiden tehtäviä. Tavat elää tanssi- ja teatteritaiteilijana monipuolistuvat. Työmahdollisuudet nykymuotoisen taiteellisen tuotannon ulkopuolella lisääntyvät. Sähköiset mediat ovat yhä tärkeämpi työnantaja. Digitalisoituminen ja vuorovaikutteisuus synnyttävät uusia esitystapoja. Uudet, taiteiden välillä liikkuvat esittämisen muodot (kuten esitystaide) ja taiteen uudet sosiaaliset funktiot (kuten yhteisöteatteri) lisääntyvät. Samoin lisääntyy teatterin ja tanssin käyttö muiden alojen koulutuksessa, yhteiskunnallisessa toiminnassa ja yrityselämässä. Monikulttuurisuus alkaa vaikuttaa taiteen tuotantoon, sisältöön ja kysyntään, luo uusia yleisöjä ja koulutustarpeita. 2

2.3 Kansainvälinen kehitys Euroopan Unioni muistuttaa liittovaltiota, sen sisäpolitiikan perusjännite on markkinaeurooppa kontra sosiaalieurooppa. Tämä jännite jakaa jäsenvaltioita, ja määrittää yhteiskunnallista keskustelua niiden sisällä. Kulttuuri- ja koulutuspolitiikka ovat kansallisia kysymyksiä, mutta nekin muovautuvat tästä dialogista. Eurooppalainen koulutusalue on nostanut vaihdon ja liikkuvuuden uudelle tasolle. Varsinkin taidekoulutuksessa on siirrytty jäykistä vaihtojärjestelmistä yksilöllisen liikkuvuuden ja teemakohtaisen yhteistyön tukemiseen. Baltia on taloudessa ja koulutuksessa saavuttanut pohjoismaat. Viron EU-jäsenyys ja suomalaisesta poikkeava yliopistolainsäädäntö on avannut uusia yhteistyömahdollisuuksia. Pohjoismaat muodostavat eurooppalaisessa kontekstissa arvoyhteisön, joka korostaa avoimuutta ja tasa-arvoa. Varsinkin Baltian ja Pietarin taidekoulutuksella on kansainvälistä vetovoimaa, yliopistolle ne ovat sekä yhteistyökumppaneita että kilpailijoita. Yliopisto avaa opiskelijoilleen Euroopan taide-elämän, yliopistot ja työmarkkinat. Samoin se antaa opiskelijoille ainekset globaalin vision rakentamiseen mikä on taiteen tulevaisuus maailmassa jonka talouden ja kulttuurin voimakeskukset tulevat 2000-luvun kuluessa siirtymään Aasiaan, ja jossa Euroopan (Venäjä mukaan luettuna) tärkein kysymys on rauha ja yhteistyö islamilaisen maailman kanssa, ja sopeutuminen kasvaviin muuttovirtoihin, ja uskontojen, kulttuurien ja elämäntapojen kirjo Euroopan sisällä. 3. Toiminnan tavoitteet 3.1 Perus- ja jatkokoulutus Suunnittelukaudella otetaan käyttöön kaksiportainen, 3 + 2 tutkintorakenne. Kaikki yliopistoon hyväksytyt opiskelijat suorittavat kandidaatin tutkinnon. Kolme neljäsosaa suorittaa maisterintutkinnon, joko suoraan kandidaatin tutkinnon jälkeen tai myöhemmin. Tohtoriopiskelijoiden määrä on noin 10 prosenttia kandidaattija maisteriopiskelijoiden määrästä. Maisteriopinnot voivat toteutua myös erillisessä maisteriohjelmassa, työelämästä käsin ja yliopiston perustaman taiteellisen projektin puitteissa (tanssiryhmä, teatteriryhmä). Yliopistolla on ruotsinkielinen kandidaattiohjelma, ja pohjoismainen ruotsinkielinen maisteriohjelma. Yliopistolla on soveltuvilla aloilla englanninkielisiä maisteriohjelmia, joko omia tai yhteisiä ulkomaisten yliopistojen kanssa. Taiteellispainotteiset tohtorintutkinnot ovat yliopiston painopiste. Tieteellinen tutkimus ja jatkokoulutus suunnataan alueille joita yliopisto, sen ydinosaaminen, ja opiskelu- ja tutkimusympäristö voi hyödyttää. Eurooppaan on muodostunut taiteellinen tutkimus- ja jatkokoulutusalue. Yliopisto on siinä aktiivinen toimija. Yliopiston koulutus kaikilla tasoilla on uutta luovaa, autonomista ja kriittistä. Opetus perustuu luottamukseen, henkilökohtaisuuteen ja eettisesti kestäviin työtapoihin. Sen vahvuutena ovat valikoituneet ja motivoituneet opiskelijat, taiteellisesti pätevä opettajakunta, kannustava ilmapiiri, ja tiloiltaan ja teknisesti korkeatasoinen ympäristö. Opettajien ja opiskelijoiden läheinen kontakti, arvioinnin ja palautteen helppous ja niiden nopea vaikutus opintojen suunnitteluun ovat myös olennainen voimavara. Jokaisella opiskelijalla on henkilökohtainen opintosuunnitelma jonka toteutumista seurataan. 3

Taiteen harjoittaminen ja esittäminen on yliopiston koulutuksen metodi. Esitysten päätarkoitus on koulutus. Muita tarkoituksia kuten kulttuurinen pääoma, taiteellinen profiili, julkisuus, tekijöiden urakehitys, yleisö ei tavoitella päätarkoituksen kustannuksella. Yliopisto tekee jatkuvaa produktioyhteistyötä maan teatterien kanssa. Siinä yliopiston lähtökohta on aina koulutus tai tutkimus. Yliopistolla on toimivia esitysten vaihtoohjelmia valikoitujen ulkomaisten korkeakoulujen kanssa. 3.2 Pedagogiikka Yliopisto harjoittaa taidepedagogista tutkimusta. Se kouluttaa tanssi- ja teatteripedagogeja joissa opettajan kompetenssi yhtyy taiteiden syvälliseen, kokemuksen kautta hankittuun tuntemukseen. Yliopisto käyttää taidepedagogista tietämystään omien opettajiensa kouluttamiseen. Se edistää taideaineiden asemaa koululaitoksessa ja yhteiskunnassa. Yliopisto osallistuu taideyliopistojen opettajien yhteiseen pedagogiseen koulutukseen ( Taikopeda ). Tämän lisäksi yliopisto järjestää opettajakunnalleen omista tarpeistaan lähtevää pedagogista koulutusta ( Täsmäpeda ). Koulutus järjestetään osittain perehdytyksen yhteydessä ja osittain räätälöitynä koulutuksena. 3.3 Opiskelijavalinta Kaksiportainen tutkintorakenne on lisännyt koulutusohjelma-valintojen määrää. Kandidaattiohjelmien valinnat ovat opiskelijavalintojen strategisin piste. Kandidaattiohjelmien valinnoissa taiteellinen lahjakkuus on tärkein, muut kriteerit ylittävä valintaperuste. Maisteri- ja tohtorikoulutuksen valinnoissa tulevat kysymykseen myös siihenastiset näytöt, opinto- ja työsuunnitelmat, ja arvio kyvystä yliopistollisiin opintoihin. Valinnat ovat tehokkaita, eettisesti korkeatasoisia ja niihin osallistuvien tietosuojasta ja ihmisarvosta huolehtivia. Niitä arvioidaan vuosittain. Niihin kuuluu palautejärjestelmä. Kiintiöitä ei käytetä. 3.4 Kesälukukausi Yliopiston opetusta on kehitetty niin, että suunnittelukaudella valmistellaan lukukausien uudelleenjaksotusta. Kesälukukausi tarjoaa tutkinto-opiskelijoille korvaavia ja valinnaisia opintoja ja niihin liittyvää esitystoimintaa avointa yliopisto-opetusta täydennyskoulutusta 3.5 Aikuiskoulutus Taiteilijan ura on jatkuvaa kouluttautumista. Tutkinnon myötä ei saa valmiin taiteilijan leimaa, vaan kuvan tietojensa ja taitojensa aukoista ja kehittämistarpeista. Yliopiston voimana on oma koulutus ja tutkimus, kriittisyys ja riippumattomuus taidealojen ja organisaatioiden sisäisistä intresseistä ja ristiriidoista. Aikuiskoulutuksen muodot ovat: taiteilijoiden ammatillinen täydennyskoulutus yleissivistävä koulutus kaupalliset koulutuspalvelut 4

Taiteilijoiden täydennyskoulutus laajentaa ammatillista kompetenssia, syventää taiteilijuutta ja palauttaa perusasioiden äärelle. Teatterikorkeakoulussa se perustuu yliopiston ydinosaamiseen ja omiin opettajavoimiin, ja sitä voidaan toteuttaa myös perusopetukseen integroituna. Yleissivistävän koulutuksen tärkein väylä on avoin yliopisto. Se tuo yliopiston koulutuksen ja tutkimuksen tuloksia kansalaisten ulottuville, ja tuottaa opintokokonaisuuksia korkeakouluopiskelijoille. Avoin yliopisto ei tarjoa taitelijakoulutusta, eikä muodosta väylää yliopiston tutkintokoulutusohjelmiin. 4. Rakenteellinen kehittäminen ja henkilöstö 4.1 Organisaatio ja sen palvelut Teatterikorkeakoulun tehtävä on luoda suotuisa ympäristö tanssin ja teatterin koulutukselle, tutkimukselle ja taiteelle. Teatterikorkeakoulun organisaation tarkoituksena on tuottaa ja tukea näiden tehtävien vaatimia prosesseja (= tukipalvelut). Tukipalveluilla on aktiivinen rooli oppimisympäristön rakentamisessa. On tärkeää, millainen kuva organisaatiosta, ja millainen toimintakulttuuri ja näkemys eri ammattialueiden yhteistyöstä opiskelijoille välittyvät. Tukipalveluiden tehtävänä on myös seurata yhteiskunnallista kehitystä, ja tuoda Teatterikorkeakoulun tietoon sellaisia teemoja ja kehityssuuntia, jotka voivat edellyttää muutoksia koulutuksen tavoitteissa, sisällössä ja toteutuksessa. Tukipalvelut seuraavat palvelujen tarjontaa ja kysyntää, ja muuttavat sitä. Kysyntää voi luoda tuomalla tarjolle jotakin, mitä aiemmin ei ole tiedetty kysyä. Samoin on kyettävä rohkeasti lopettamaan palvelu, jonka aito tarve on lakannut, tai kustannus on hyötyyn nähden kohtuuton. Tukipalvelut yhdessä johdon kanssa myös suodattavat ja tulkitsevat valtio-omistajan ja yhteiskunnan toiveita ja vaatimuksia, ja priorisoivat niiden edellyttämiä tehtäviä. Tukipalvelut ymmärtävät teatterin ja tanssin toimintakulttuuria ja arvomaailmaa, ja työskentelevät sen eteen että ne ja yliopistolliset toimintatavat kohtaavat mahdollisimman kitkattomasti. Tukipalvelujen sisältöä ja tarpeellisuutta harkitaan säännöllisesti strategian kautta. Taideyliopistojen yhteistyö luo uusia mahdollisuuksia niiden taloudelliseen tuottamiseen. Strategiakaudella määritellään palvelut prosessien ja oppimisympäristön lähtökohdasta: mitkä kuuluvat välittömiin ja yksilöllisiin lähipalveluihin, minkä kohdalla etäisyys ei haittaa, joten ne voidaan tuottaa keskitetysti ja hakea isompien yksiköiden mittakaavaetua (taideyliopistojen yhteistyö, palvelukeskukset, ostopalvelut). Siksi tukipalvelujen suhteellinen osuus Teatterikorkeakoulussa on pienentynyt. 4.2 Tulosohjaus Yliopiston johto käy vuosittain tulosneuvottelun opetusta antavien laitosten, tukipalveluiden ja erillisyksiköiden johdon sekä tiettyjen hanketyöryhmien ja johtoryhmien kanssa. Tulosneuvottelu toimii keskustelufoorumina strategisten asioiden tunnistamiseksi, kehittämiseksi ja arvioimiseksi. Suunnittelukaudelle tulosneuvottelujen kautta esiin nousseita konkreettisia kysymyksiä ja kehittämistarpeita ovat muun muassa seuraavat asiat: 5

Teatteritaiteen laitos 1. tutkinnonuudistuksen toteuttaminen ja opetussuunnitelman uudistaminen 2. laitoksen sisäisen keskustelukulttuurin ja organisaation vahvistaminen 3. laitoksen sisäisen yhteissuunnittelun kehittäminen erityisesti tuotantojen suhteen 4. koulutusohjelmien kansainvälistyminen Ruotsinkielinen näyttelijäntyön laitos 1. kentän mukaantuominen tutkinnonuudistuksessa - sisäänotto, harjoittelu 2. aikuiskoulutuksen hanke kouluttaa ruotsinkielisiä ohjaajia ja dramaturgeja 3. Teatterikorkeakoulun kaksikielisyys 4. tuottajakysymys Tanssitaiteen laitos 1. maisteriohjelman kehittäminen/tanssiryhmän perustaminen 2. lisätilan akuutti tarve 3. kansainvälisen toiminnan resursointi ja laajuus 4. sisäänoton kehittäminen ja sen vaikutukset (siirtymävaiheessa ja sen jälkeen) Valo- ja äänisuunnittelun laitos 1. paluumuuton valmistelu 2. valmistuneiden kandidaattien ja maisterien määrä 3. kansainvälisyys 4. digitaalisen valon ja äänen tutkimushankkeiden eteneminen Tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos 1. laitoksen yhteydet johdon kautta opetusministeriöön 2. virkarakenne kuntoon 3. poikittaisinformaatio yksiköiden ja laitosten välillä 4. taidekasvatusprojektit-hankkeen toteutuminen Jatkokoulutus 1. taiteellisten sekä ulkomaisten jatko-opiskelijoiden rekrytointi ja resurssointi 2. dosentuuriasian eteneminen 3. taiteellisen tutkijakoulun linjauksen hahmottaminen ja kehittäminen 4. kansainvälisten verkostojen kehittäminen Kirjasto 1. kirjaston palveluiden käytön reaaliaikainen seuranta 2. aineiston hankintapolitiikan uudistamisen toteutuminen 3. nykyisten kokoelmien inventointi ja ajantasaistaminen 4. kirjaston taloussuunnittelun uudistaminen 5. kirjaston resurssien uudelleen arviointi 6

Virtuaaliyliopisto 1. asiakaspinnan seuraaminen - opettajat sekä opiskelijat 2. tomintojen vakiintuminen, integroituminen osaksi Teatterikorkeakoulun toimintakulttuuria 3. virtuaalipalveluiden kehityksen seuranta: kehitys suhteessa kansalliseen kenttään (mm. SVY) 4. tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittyminen taidekorkeakoulujen toiminnassa Aikuiskoulutus 1. vanhentuneen tietohallinnon uusiminen 2. teatterinjohtajakoulutuksen käynnistyminen Esitystoiminnan johtokunta 1. laitosten sitoutuminen rajallisista resursseista johtuvaan esitystoiminnan rajoittamiseen 2. opetussuunnitelman tarkastelu esitystoiminnan resursseja vasten; aiheuttaako karsintaa? 3. teatterisalin jako aikavyöhykkeisiin: toimiiko? 4. ratkaisuyritykset ison esitystilan saamiseksi. Opetusteatteri 1. henkilöresurssien riittävyys 2. esitystoiminnan johtokunnan toiminnan ja muiden päätösten vaikutus ruuhkahuippujen tasoittumiseen 3. käyttöomaisuuden arvon säilyminen hanke-ehdotusten toteutumisen valossa 4. UPJ:n vaikutus palkkauksen kannustavuuteen 4.3 Laatutyö taideyliopistoissa Suunnittelukauden alussa päättyy taideyliopistojen yhteinen Laatu-hanke (2003-2006). Hankkeen tuloksena taideyliopistoissa ymmärretään mitä hyvä ja huono laatu yliopistotyössä käytännössä ovat ja miten laatua voidaan hallita. Taideyliopistoissa on systemaattisesti Laatu-hankkeen aikana rakennettu ja otettu käyttöön toiminnan laadun arviointia, johtamista ja kehittämistä tukevia menetelmiä, joiden käyttöönottoa jatketaan ajankohtaisten tarpeiden mukaan. Taideyliopistojen henkilöstöä on hankkeen puitteissa koulutettu laatutyöhön ja rakennettujen menetelmien käyttöön ja tätä koulutusta täydennetään jatkuvasti. 4.4 Johtamisen kehittäminen Teatterikorkeakoulun strateginen johtaminen pohjautuu Teatterikorkeakoulun uudistettuun kokonaisstrategiaan sekä siitä johdettuihin konkreettisiin tavoitteisiin. Suunnittelukaudella panostetaan Teatterikorkeakoulun uuden strategian systemaattiseen jalkauttamiseen, tulosten seurantaan ja niiden tarvitsemien työkalujen käyttöönottoon. Johtamisen tueksi kerätään relevanttia tietoa ja hyödynnetään tulevaisuudessa mahdollisuuksien mukaan entistä enemmän sähköisiä tietovarastoja. Teatterikorkeakoulun johtamisjärjestelmää sen kaikilla tasoilla kehitetään osana taideyliopistojen Laatu-hanketta. Teatterikorkeakoulun operatiivista johtamista kehitetään sekä henkilöstö- että asiajohtamisen osalta. Muun muassa uuden rehtorin valinta ja uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto vaikuttavat tulevaan toimintatapaan. Teatterikorkeakoulu parantaa tuottavuuttaan kehittämällä johtamista - erityisesti sen toteutusta ja seurantaa - ottamalla käyttöön muun muassa uusia johtamisen menetelmiä ja apuvälineitä. Kustannustietoisuutta lisätään eri palveluiden tuottamisessa. Toiminnan tuottavuutta lisätään muun muassa 7

toimintaprosesseja kehittämällä ja niiden sähköisiä palveluita tukemalla. Teatterikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti yliopistojen ja valtionhallinnon palveluiden rakenteelliseen kehittämiseen kuten palvelukeskukset ja hankintatoimi. Teatterikorkeakoulun strategia tunnistaa pedagogisen johtajuuden yliopiston ydintehtävän ja strategian kannalta keskeiseksi johtamisen muodoksi. Se erotetaan selkeästi operatiivisesta johtamisesta. Siitä vastaavien, useimmiten määräaikaisten taiteilija-opettajien valmiuksia, koulutusta ja tukea parannetaan. Koulutusohjelmien ja laitosten organisaatiossa pedagoginen johtajuus on keskeinen näkökulma. 5. Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen paluumuutto Valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelma on yliopiston strategian mukaisesti keskittynyt esittävän taiteen valo- ja äänisuunnitteluun. Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen viimeaikainen menestys perustuu juuri tähän linjaukseen. Se on vahvistanut voimakkaasti jatkokoulutusta ja tutkimusta. Mutta muusta yliopistosta erillään laitos ei kykene tuomaan täyttä panosta siihen yhteiskunnalliseen ja valtakunnalliseen vaikuttamiseen jota Teatterikorkeakoululta edellytetään. Teatterikorkeakoulun koulutus on integroitu kokonaisuus joka perustuu esitysten valmistamiseen ja ammattiryhmien yhteistyöhön. Valo- ja äänisuunnittelija muodostavat ohjaajan/koreografin, säveltäjän, lavastajan ja dramaturgin kanssa kiinteän taiteellisen suunnittelutiimin. Valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelma on koulutusajatukseltaan alansa edelläkävijä Euroopassa ja sillä on edelleen mahdollisuus vahvistaa yliopiston asemaa kansainvälisessä koulutuskentässä. Taideteollinen korkeakoulu, Kuvataideakatemia ja Sibelius-Akatemia ovat keskeisiä kumppaneita peruskoulutuksen toteuttamisessa kotimaassa. Teatterikorkeakoulu valmistelee yhteistyössä HOK-Elannon, ISS Suunnittelupalvelujen ja ISS Prokon kanssa valo- ja äänisuunnittelun laitoksen tilahanketta Sörnäisiin. Tavoitteena on että laitoksen toiminta voi alkaa ns. Keskusvaraston peruskorjatuissa tiloissa syksyllä 2007. Nykyiset vuokrasopimukset Tampereella päättyvät helmikuussa 2008 ja tilat siirtynevät Pirkanmaan ammattikorkeakoulun käyttöön. Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen paluumuutto esitellään tila- ja varusteluhankkeena (liitteet 1-2). 6. Muut hankerahoituksella toteutettavat hankkeet Teatterikorkeakoulu esittää suunnittelukaudelle neljää hanketta, joihin anotaan opetusministeriön hankerahaa. Hankkeet ovat tanssiryhmän pilottihanke, verkkopalveluiden kehittäminen, teatteri- ja tanssipedagogiikan perinteen tallennushanke osana opetuksen kehittämistä ja oppimiskeskuksen perustaminen. Teatterikorkeakoulu sitoutuu varaamaan hankkeille omarahoitusosuuden. Hankkeet esitetään liitteinä 3-6. 6.1 Tanssiryhmän pilottihanke Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitoksen tanssiryhmän pilottihanke tarkoittaa, että lukuvuodeksi 2005-2006 valittavista uusista maisteritutkinnon opiskelijoista osa, oman kiinnostuksensa ja soveltuvuutensa perustella, valitaan suorittamaan viimeisimmän opintovuotensa tanssijan työn opinnot mahdollisimman 8

ammattimaisesti ja taiteellisesti kunnianhimoisesti työskentelevän tanssiryhmän puitteissa (5-7 opiskelijaa). Tanssiryhmän taiteelliseksi johtajaksi valitaan vieraileva huippukoreografi, joka joko luo ryhmälle täysin uuden ohjelmiston tai harjoituttaa sille aiempia teoksiaan. Asiasta on käyty alustavia neuvotteluja koreografi Jorma Uotisen kanssa. Teosten valmistuttua tanssiryhmä lähtee kotimaiselle ja ulkomaiselle kiertueelle. Pilottihankkeen keskeinen opetuksellinen tavoite on toimia siltana opiskelun ja työelämän välillä. Tanssiryhmä tutustuttaa opintonsa loppuvaiheessa olevat opiskelijat ammatissa jo toimivien tanssijoiden työtapoihin, toimintakulttuureihin ja -mahdollisuuksiin ja edistää näin opiskelijoiden työllistymistä valmistumisen jälkeen. Kokemukset kiertuetoiminnan arjesta ja esitysten ja kiertueiden tuottamisesta muodostuvat arvokkaaksi pääomaksi opiskelijoiden tulevaa työtä ajatellen. Tanssiryhmän kiertue suunnataan sekä Pohjoismaihin että muualle Eurooppaan. Kiertueen yhteydessä opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus osallistua eurooppalaisten nykytanssiryhmien koetanssitilaisuuksiin ja solmia omia kansainvälisiä kontakteja. Tämä avaa opiskelijoille mahdollisuuden työllistyä valmistuttuaan myös kansainväliselle kentälle. 6.2 Verkkopalveluiden kehittäminen Verkkopalveluiden kehittäminen luo edellytykset sille, että Teatterikorkeakoulun valmisteilla olevan strategian päämäärät, kuten perustoimintojen ja palveluiden sähköistäminen ja sähköisen asioinnin lisääminen, voidaan asteittain toteuttaa. Luotettava ja toimintakykyinen tietoverkko palveluineen turvaa Teatterikorkeakoulun kasvavat tarpeet verkottua muiden yliopistojen kanssa kotimaassa ja ulkomailla sekä esittävän taiteen kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kesken. Samalla kasvaa jatkuvasti henkilökunnan, opiskelijoiden, yhteistyökumppaneiden, toimittajien sekä muiden sidosryhmien välinen reaaliaikainen sähköinen kommunikointi. Oppimiskeskus ja siihen integroituvat monimuoto-opiskelua tukevat palvelut, virtuaalikirjasto ja virtuaaliyliopisto, luovat suunnittelukaudella kokonaan uusia haasteita digitaalisille, audiovisuaalisille sisällöille ja niitä tukeville verkko- ja työasemateknologioille. Tämä hanke pyrkii toteuttamaan valtion tietohallintostrategian yleisiä linjauksia kustannustehokkuudesta, teknisen ympäristön vakioimisesta, yleisistä standardeista, sekä yhteensopivuudesta valtionhallinnon muuhun tietojenkäsittelyyn. Samalla se turvaa tietojenkäsittelyn kustannustehokkuuden kasvattamisen ja myös hallinnonalan palvelukeskuksiin liittymisen. Tärkeä lähtökohta hankkeessa on turvata tietojärjestelmien käyttäjäystävällisyys ja palvelevuus, jonka merkitys Teatterikorkeakoulussa usein korostuu. 6.3 Teatteri- ja tanssipedagogiikan perinteen tallennushanke osana opetuksen kehittämistä Teatterikorkeakoulussa on meneillään murrosvaihe, jossa useat pitkään opettaneet professorit, lehtorit ja tuntiopettajat ovat joko juuri jääneet tai jäämässä eläkkeelle tai muuten lopettaneet pitkäaikaisen palvelusuhteensa. Kaikkiaan tämä tilanne koskee kymmenkuntaa pedagogia. Tallennushankkeeseen valitaan henkilöitä, joilla on oma persoonallinen tapansa opettaa teatteri- ja tanssitaiteen eri osa-alueita. Heidän toimintatapojensa ja pedagogisten näkemystensä tallentaminen on suomalaisen kulttuurihistorian säilyttämistä. 9

Teatterikorkeakoulun kannalta kyseessä on kuitenkin ennen kaikkea opetuksen kehittämishanke. Kun aikaisemmista opetusmenetelmistä ja toimintatavoista on tietoa, uuden opetushenkilöstön ei tarvitse lähteä aina alusta, vaan he voivat opetusta suunnitellessaan ottaa oppia aikaisemmista kokemuksista. Teatterikorkeakoulu pitää tärkeänä, että tämä tallennushanke toteutetaan yliopiston sisäisenä hankkeena. Tallennushankkeen tarkoituksena on tallentaa teatterialan koulutukseen liittyvää pedagogista käytäntöä ja siten estää perinteen katoamista. Tallennushankkeen tuloksena syntyvää materiaalia voidaan tulevaisuudessa käyttää sekä Teatterikorkeakoulun omien opettajien perehdyttämisessä ja kouluttamisessa että teatteri- ja tanssipedagogiikan opintojen materiaalina. Opetusta kuvailevan raportoinnin lisäksi tallennushankkeeseen liitetään teoreettista reflektointia esimerkiksi taidekäsitys- ja/tai oppimis- ja ihmiskäsitysanalyysin kautta. Tämä tuo tallennushankkeeseen kiinnostavuutta myös laajemmalle yleisölle (teatteritiede, filosofia, estetiikka, opettajankoulutus). 6.4 Oppimiskeskuksen perustaminen Hanke avaa kokonaan uuden luvun Teatterikorkeakoulun toiminnassa. Hankkeen tavoite on käynnistää Teatterikorkeakoulussa informaatiopalveluita sekä monipuolista tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävä oppimiskeskus. Hanke kokoaa yhteen Teatterikorkeakoulun informaatiopalveluiden opetusta ja oppimista palvelevat toiminnot kuten kirjaston, virtuaaliyliopiston sekä IT-palvelut. Lisäksi toiminnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä hyödynnetään muiden laitosten asiantuntemusta. Keskuksen tavoitteena on erikoistua esittävän taiteen oppimiskeskukseksi, joka on oman erikoisalueensa johtava toimija Suomessa. Sen tavoitteena on toimia tiiviissä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa niin yliopiston sisällä kuin osana Suomen yliopistoverkostoa. Erityistä huomiota kiinnitetään taideyliopistojen oppimiskeskusten välisen yhteistyön kehittämiseen. Oppimiskeskus käynnistetään vuoden 2006 alussa. Se sijoitetaan pääosin kirjaston tilojen yhteyteen. Kirjaston yhteyteen tulee kaksi työpajaa ja videoneuvotteluhuone: AV-katselupaja, joka on korkeatasoinen audiovisuaalisen aineiston katseluhuone taltioitujen teatterija tanssiesitysten sekä elokuvien katseluun. Työpaja, jossa 1-4 opiskelijaa voi samanaikaisesti tehdä omia oppimistehtäviään kuten henkilökohtaista digitaalista portfolioaan. Videoteekki on työtila, jossa opiskelijat ja opettajat voivat osallistua niin kansalliseen kuin kansainväliseenkin yhteistyöhön videoneuvottelujen avulla. Vuonna 2007 virtuaaliyliopisto yhdistetään oppimiskeskukseen ja sen tiloihin perustetaan virtuaalityöpaja, jossa noin 10 henkilön pienryhmä voi osallistua sekä itsenäiseen että ohjattuun opiskeluun monipuolisessa digitaalisen kuvan, äänen ja valon virtuaalityöpajassa. Oppimiskeskuksen toimintaan integroidaan myös opiskelijoiden monimuoto-opiskelua tukeva mikrotyöpaja, joka soveltuu myös vaativan virtuaaliaineistojen käytön opetukseen, itseopiskeluun ja aineistojen tuottamiseen. 10

7. Virtuaaliyliopistohankkeet Virtuaaliyliopistohankkeissa (liite 7) keskitytään edelleen kehittämään omia tarpeita vastaavaa monimuotoopetusta. Keskeiset opetettavat aineet liittyvät opiskelijan taiteellisten ilmaisutaitojen ja näyttämöilmaisun kehittämiseen. Näiden ilmaisuun liittyvien perustaitojen ympärille suunnitellaan verkko-opetusta ja muun muassa oppimateriaalikokonaisuuksia. Tarjottavat verkko-opinnot voi tarpeen mukaan liittää osaksi perusopintoja, aikuiskoulutusta tai poikkitaiteellisia ja -tieteellisiä opintoja. Virtuaaliopetuksen painopistealueet voidaan tiivistää seuraavasti: oppimisen tukena toimivat osahankkeet, opetusta tukevat osahankkeet, virtuaaliset aineistopankit ja laitoskohtaiset osahankkeet. Teatterikorkeakoulun virtuaaliyliopistohankkeen toiminta integroituu osaksi jokapäiväistä opetusta, jolloin pedagogisella tuella ja tuotantotuella on entistä tärkeämpi rooli. Samalla tulee myös varmistaa riittävät resurssit tekniseen asiantuntemukseen ja multimediatuotantoon. 8. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Teatterikorkeakoulu on aktiivinen ja ulospäin suuntautunut yliopisto. Se pyrkii levittämään koulutuksensa ja tutkimuksensa tuloksia taide- ja tiedemaailman sekä suuren yleisön saataviin. Perinteisen esitystoiminnan lisäksi lehdistö ja digitalisoitunut media tarjoaa tähän uusia mahdollisuuksia. Yliopisto harjoittaa resurssiensa mukaan mitoitettua julkaisutoimintaa sekä yksin että yhteistyössä muiden yliopistojen ja kaupallisten toimijoiden kanssa. Yliopisto tarjoaa palveluksiaan taiteen alan tutkimus- ja kehityshankkeisiin omista, itsenäisistä ja kriittisistä lähtökohdistaan käsin. Yliopiston tehtävä on valtakunnallinen. Siitä lähtökohdasta voidaan osallistua myös alueellisiin kehityshankkeisiin niin kotipaikkakunnalla kuin muualla Suomessa. Yliopisto toimii kohtauspaikkana ja uusien ideoiden generaattorina. Se tarjoaa tilojaan ja osaamistaan kansallisille ja kansainvälisille tanssi- ja teatterialan tapahtumille. Teatterikorkeakoulun opettajien taiteellinen kompetenssi on tunnettu ja tunnustettu. Opetustyö ei katkaise omaa taiteellista toimintaa. Professorit ovat omien taidealojensa aktiivisia kehittäjiä. 11

9. Taloudelliset voimavarat 2006 9.1 Esitys voimavaroiksi Seuraavassa on esitetty voimavaroja koskevat tiedot. Toimintamenojen perusrahoitus lasketaan opetusministeriössä. Toimintamenot Perusrahoitus Tuloksellisuus OPM laskee OPM laskee Tilahanke Vuokravaltuus (sis. alv) 5 417 000 Investoinnit 520 000 Uudet hankkeet Tanssiryhmän pilottihanke 85 000 Verkkopalveluiden kehittäminen 110 000 Teatteri- ja tanssipedagogiikan perinteen tallennushanke 99 000 Oppimiskeskuksen perustaminen 83 000 Virtuaaliyliopisto Virtuaaliyliopistohankkeet 130 000 Aiemmin sovitut hankkeet Tutkinnonuudistuksen toimeenpano 80 000 Kansainvälisyyden edistäminen 70 000 9.2 Tilakustannukset Yliopiston toimitilojen tilakustannukset ovat Helsingissä 2 700 000 ja Tampereella 560 000, eli yhteensä 3 260 000. Pääomavuokra on sidottu elinkustannusindeksiin ja hoitokustannukset nousevat kustannustason mukaan. Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen palauttaminen Helsinkiin ei tule nostamaan yliopiston kiinteistömenoja, mutta valo- ja äänisuunnittelun laitoksen tilaratkaisun suunnittelu ja varustelu tulee aiheuttamaan lisäkustannuksia. 9.3 Maksullinen toiminta Liiketaloudellinen toiminta Yliopiston liiketaloudellisen maksullisen toiminnan tulotavoite on 600 000 ja kannattavuustavoite 15 000 (3 % tuloista). Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat on esitetty liitteenä. Yliopistolla ei ole tiedossaan merkittävää yhteisrahoitteista toimintaa eikä myöskään sponsorointituloja. Yliopiston maksullisen toiminnan kannattavuus on ollut pääosin esitysteknisen suunnittelu- ja konsultointiyksikön (Teakon) varassa. Vuoden 2004 aikana yliopisto on osana strategisten painopisteiden valintaa teettänyt erillisen selvityksen Teakonin asemasta alan kotimaisessa konsultointikentässä ja samalla 12

on arvioitu realistiset odotukset yksikön toiminnan volyymille tulevina vuosina. Vuoden 2005 osalta Teakon ei saavuttane sille aiemmin asetettuja tulo- ja kannattavuustavoitteita, mutta vuodesta 2006 lukien arvioidaan toiminnan asettuvan tasolle, jota voidaan tulevaisuudessa pitää vakiintuneena ammatillinen täydennyskoulutus Aikuiskoulutuksen osuus maksullisen toiminnan tulotavoitteesta on 250 000 ja kannattavuustavoitteesta 5 000. esitystekniset suunnittelu- ja konsultointipalvelut Teakonin osuus maksullisen toiminnan tulotavoitteesta on 250 000 ja toiminnan kannattavuustavoite on 5 000. muu maksullinen toiminta Yliopiston muiden yksiköiden maksullinen toiminta on vähäistä, lähinnä tilojen ja laitteiden vuokraustoiminnan tuottoja. Muiden yksiköiden osuus tulotavoitteesta on 120 000 ja tuottotavoitteesta 5 000. Julkisoikeudellinen maksullinen toiminta avoin yliopisto-opetus Avoimen yliopisto-opetuksen tavoite kaudella 2006 2009 on vuosittain 150 laskennallista kokopäivästä opiskelijapaikkaa. Vuodelle 2005 on avoimeen yliopisto-opetukseen osoitettu tulossopimuksessa 87 000. 13

Taulukko 1: Tulot ja menot sekä toiminnan rahoituslähteet (1 000 ) 2004 2005 2006 Arvio TA TAE Tulot 742 790 770 - maksullinen toiminta 630 685 665 - yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muulta valtion virastolta 47 45 45 - yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus) 32 30 30 - muut tulot 33 30 30 Menot 10 644 10 900 11 200 - henkilöstömenot 6 092 6 200 6 400 - toimitilavuokrat 2 786 2 900 3 000 - palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) 872 900 900 - muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) 894 900 900 Toiminnan rahoitus - toimintamenomomentille budjetoidut tulot 740 620 - toimintamenomomentille budjetoidut menot 10 826 11 061 - toimintamenorahoitus, netto 10 086 10 441 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat 82 62 54 Muu erittelemätön talousarviorahoitus 112 Momentin käyttö - siirtynyt edelliseltä vuodelta 510 694 - myönnetty 10 086 10 441 - käytetty 9 902 - siirtynyt seuraavalle vuodelle 694

Taulukko 2: Liiketaloudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT 2003 toteutunut (1 000 ) 2004 arvio (1 000 ) 2005 tavoite (1 000 ) 2006 arvio (1 000 ) Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot 593 483 530 510 - maksullisen toiminnan muut tuotot 71 84 90 90 Tuotot yhteensä 664 567 620 600 KUSTANNUKSET Aineet, tarvikkeet ja tavarat 25 4 20 20 Henkilöstökustannukset 403 336 360 360 Vuokrat 3 15 10 5 Palvelujen ostot 68 32 50 40 Muut erilliskustannukset 66 39 45 40 Erilliskustannukset yhteensä 565 426 485 465 KÄYTTÖJÄÄMÄ 99 141 135 135 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 118 118 100 100 - poistot 5 5 5 5 - korot - muut yhteiskustannukset 17 17 15 15 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 140 140 120 120 Kokonaiskustannukset yhteensä 705 566 605 585 YLI-/ALIJÄÄMÄ -41 1 15 15 Käyttöjäämä (% tuloista) 14 % 25 % 22 % 23 % Yli-/alijäämä (% tuloista) -6 % 0 % 2 % 3 % Tulot % kustannuksista 94 % 100 % 102 % 103 % Hintatuki (1 000 ) 100 66 100 Yli-/alijäämä (% tuloista) hintatuki huomioituna 8 % 11 % 16 %

Taulukko 3: Julkisoikeudellisen maksullisen kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT 2003 toteutunut (1 000 ) 2004 arvio (1 000 ) 2005 tavoite (1 000 ) 2006 arvio (1 000 ) Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot 69 63 65 65 - maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä 69 63 65 65 KUSTANNUKSET Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 3 3 3 Henkilöstökustannukset 105 128 135 135 Vuokrat 1 Palvelujen ostot 32 7 10 10 Muut erilliskustannukset 3 1 2 2 Erilliskustannukset yhteensä 144 139 150 150 KÄYTTÖJÄÄMÄ -75-76 -85-85 - tukitoimintojen kustannukset 17 17 17 17 - poistot 1 1 1 1 - korot - muut yhteiskustannukset 5 5 5 5 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 23 23 23 23 Kokonaiskustannukset yhteensä 167 162 173 173 ALIJÄÄMÄ -98-99 -108-108 Käyttöjäämä (% tuloista) -107 % -121 % -131 % - 131 % Alijäämä (% tuloista) -141 % - 157 % - 166 % - 166 % Tulot % kustannuksista 41 % 39 % 38 % 38 %

Liitteet 1-2