Varhaista kieltenopetusta kaikille kuntatason selvitys

Samankaltaiset tiedostot
Kieltenopetuksen varhentamisen hanketapaaminen. Tampere

Opetus- ja kulttuuriministeriö lausuntopalvelu.fi. Asia: 27/010/2018

Kaikille kieliä keväästä 2020 Vl:n 1-2 A1-kielen opsperusteiden. Jyväskylä

Kaikki varhentavat 2020

Kielikylpy ja muu kaksikielinen toiminta Suomen kunnissa 2017

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Espoon kaupunki Pöytäkirja 70

Helsingin kaupunki Esityslista 15/ (5) Kaupunginhallitus Sj/

Kielten oppiminen Imatralla

Vuosiluokkien 1-2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteiden muutostyö

VARHAISTA KIELTENOPETUSTA KAIKILLE Selvitys varhaisen ja vapaaehtoisen kieltenopetuksen tilasta sekä toteuttamisen edellytyksistä kunnissa

Aarnivalkean koulun opetussuunitelmamuutokset LIITE 1

Aloite kieltenopetuksen varhentamisesta/kokoomuksen valtuustoryhmä

Varhentamisen kielten kärkihankkeen hanketapaaminen. Paasitorni

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Inledande seminarium. språkundervisningen. Varhentamisen kielten kärkihankkeen starttiseminaari. Tidigareläggning av

Ensimmäisen vieraan kielen (A1-kieli) tuntijakomuutoksesta. Tiedote

Perusopetuksen kieliohjelma

Aloite kieltenopetuksen varhentamisesta/kokoomuksen valtuustoryhmä

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh

Laadukkaalla hankkeella kestäviin tuloksiin

Espoon kaupunki Pöytäkirja 82

Timo Itälehto, puheenjohtaja Terhi Leivo-Holmqvist, varapuheenjohtaja Hans Vikman Kim Yli-Pelkola Pirkko Rantanen Tuomo Palojärvi Anni Teerikangas

Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta

Kärkihanke 1: Uusi peruskoulu ohjelma, kieltenopetusta koskeva kokeilu

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen

A2-kieli. Puolalan koulussa

KIELIKYLPY, VALINNANVAPAUS KIELTEN OPISKELUMOTIVAATIO JA OPPIMISTULOKSET

Vuosi kärkihanketta takana

Alueellinen VOPS-koulutus Tampereella Scandic Rantapuisto

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Emmi Romppainen Emmi Romppainen

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Täydennyskoulutusohjelman starttitapaaminen VOPSin toimeenpanon tuki käynnistyy

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa

LASTEN JA NUORTEN KIELTEN OPPIMISKYKY

Alueellinen VOPS-koulutus Oulussa Myllytullin koulu

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh.

TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA.

Kokoomuksen valtuustoryhmän valtuustoaloite kielten opetuksen lisäämisestä

Valtion erityisavustus kaksikielisen opetuksen kehittämiseen ja lisäämiseen 2019

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta

OPStuki Jyväskylä. Tuuli Murtorinne Marita Kontoniemi

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)

Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman

LIITE 7 OULUN KAUPUNGIN KIELIOHJELMA

Ajankohtaista. koulutuksesta. varhaiskasvatuksesta ja. Johtaja Jorma Kauppinen, Opetushallitus Tiedon Kumppanuusfoorum Jyväskylä 24.8.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus Meritorin kaksikielisen opetuksen opetusryhmän perustamatta jättämistä koskevaan päätökseen

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Oulun kaupungin kieliohjelma

KOKEMUKSIA KIELISUIHKUISTA LIISA VIROLAINEN TRE YO

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Opettajien käsityksiä varhennetusta kielten opetuksesta

VARHENNETUN KIELENOPETUKSEN MALLEJA JA KÄYTÄNTEITÄ HELSINGISSÄ

Mä haluun oppia kieliä! Innostus kieliin herää kielikerhossa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 184. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 105. Valtuusto Sivu 1 / 1

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Kokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu

Storyline-menetelmä ja sen käyttö varhennetussa kielenopetuksessa. Tiina Sarisalmi Varhaista kieltenopetusta kaikkialla koulutus Perjantaina 9.3.

PALAUTE KOULUSTA 1 (6)

Perusopetuksen tuntijako

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski

Summanen Anna-Mari TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013

Kiinaa meillä ja muualla Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (7) Opetuslautakunta POL/

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma

Opetuksen järjestäjä PEDAGOGINEN SELVITYS ERITYISTÄ TUKEA VARTEN. Oppilaan nimi Syntymäaika Vuosiluokka

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

MONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Selvitys kansallisen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista

Tervetuloa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen osaaja! Opetushallituksen henkilöstökoulutustiimi

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö

Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Oulun kielten opetussuunnitelma. Kielten opettajien tapaaminen 3.3. Pauliina Kanervo ja Eija Ruohomäki

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla

Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa

Opetushallitus avaa täydennyskoulutushaun Kärkihanke 1:n kieltenopetusta koskevan kokeilun toimeenpanon tueksi.

Käynnistämistapaaminen

10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia

Marraskuussa 2011 järjestettiin kuulemistilaisuus (mm. Kuntaliitto, OAJ, opiskelijajärjestöjä,alueellisia ja paikallisia sivistystoimen edustajia,

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä Anna-Kaisa Mustaparta

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka

Puistopolun peruskoulu PÖYTÄKIRJA 2017 / 2 1(4) PL Helsingin kaupunki Johtokunta

Ari Huhta & Dmitri Leontjev Kieltenopetuksen varhentamisen kärkihankkeen seurantapilotti Loppuraportti

Opetus- ja kulttuuriministeriö PL Valtioneuvosto

Puistolanraitin ala-asteen koulu PÖYTÄKIRJA 4/17 PL Helsingin kaupunki Johtokunta

Lausunto annetaan lausuntopalvelu.fi:n kautta vastaamalla 41 täsmäkysymykseen ja vapaa sana- kohtaan.

Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

Hello! Hej! 1A/2019 MITÄ KIELIÄ PERUSOPETUKSESSA OPISKELLAAN? Tilastotietoa oppilaiden kielten opiskelusta ja kielivalinnoista TAUSTAA. Bonjour!

c5d...

Alueellinen VOPS-koulutus Jyväskylässä Scandic Laajavuori

Transkriptio:

Varhaista kieltenopetusta kaikille kuntatason selvitys Hanketapaaminen, OPH 30.1.2019 Kristiina Skinnari JYU. Since 1863. 30.1.2019 1

Julkaistu 15.7.2018 Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/ 123456789/59449/978-951-39-7511-1. pdf?sequence=1&isallowed=y JYU. Since 1863. 30.1.2019 2

Selvityksen tehtävä OKM:n toimeksianto: tietoa päätöksenteon pohjaksi Kieltenopetuksen (erityisesti A1-kielen) varhentaminen Suomen kunnissa Tilanne Esteet Taustaksi tutkimustietoa varhaisen kieltenopetuksen ja kielenoppimisen vaikutuksista Tietoa varhentamisesta Suomessa JYU. Since 1863. 30.1.2019 3

Tavoitteet ja tutkimuskysymykset (s. 9) JYU. Since 1863. 30.1.2019 4

Aineisto, osallistujat, menetelmät Tutkimuskirjallisuus ja taustadokumentit Sähköpostikysely kunnille Kuntien opetustoimen verkkosivut ja yhteydenotot kuntiin Tapaushaastattelut kunnissa (5 haastattelua, 7 henkilöä) Asiantuntijahaastattelu (Anu Halvari ja Karoliina Inha) Muut aineistot: uutisointi, Helsingin Kerrokantasi-verkkopalvelu JYU. Since 1863. 30.1.2019 5

Sähköpostikysely Kaikkiin Suomen kuntiin (N=311) helmi maaliskuussa 2018 (su/ru) Järjestettiinkö varhennettua kieltenopetusta, miltä luokalta alkaen, millä kielillä Kokemuksia/ miksi ei/ aikeita/ mitä tarvitaan? Varhennettua kieltenopetusta ei määritelty 154 vastausta (49,5 %) JYU. Since 1863. 30.1.2019 6

Raportin rakenne Teoreettinen taustoitus Kontekstuaali nen taustoitus Selvitys JYU. Since 1863. 30.1.2019 7

Teoreettinen taustoitus Varhainen kielenoppiminen ja varhennettu kielten opetus (Skinnari & Halvari 2018) Miksi varhentaa? Herkkyyskausi? Toinen kieli/ vieras kieli Varhaisen kieltenopetuksen laatutekijöitä Kieltenopetus ja oppimisvaikeudet JYU. Since 1863. 30.1.2019 8

Varhaisen kielenopetuksen laatutekijöitä varhaiseen kielipedagogiikkaan perehtyneet opettajat, henkilökunnan koulutus oppijoiden motivaation säilyttäminen koulun ulkopuolisen oppimisen tunnustaminen paikalliset tekijät, jotka rajoittavat tai tukevat varhaisen kielenopetuksen järjestämistä ikätasoiset tavoitteet, menetelmät, materiaalit ja arviointi toimivat jatkumot eri koulutusasteiden välillä kaikkien osallisuuden ja osallistumisen varmistaminen (Enever 2015, Rixon 2015, Euroopan komissio 2011) JYU. Since 1863. 30.1.2019 9

Kontekstuaalinen taustoitus Vain vähän seurantaa ja tutkimusta: vaikuttavuus Tietoa hankkeista: Huhta & Leontjev (2018); Huhta & Inha (2018) Pro gradu -töitä: Metsälä (2017), Linna (2018) Helsingin kuuleminen (kerrokantasipalvelu) Pitkittäistutkimuksen tarve JYU. Since 1863. 30.1.2019 10

Kieltenopetuksen varhentaminen Suomessa Vastanneista kunnista (n=154) 46 % (71) ilmoitti varhentaneensa kieltenopetusta 2017 2018 Kuntien kieliohjelmat (302 kuntaa) A1- ja/tai B1-kielen opetus varhennettu 116 kunnassa (38 %), mukana kyselyvastauksissa ilmoitettu varhentaminen JYU. Since 1863. 30.1.2019 11

A1-kielen varhentaminen 113 kuntaa varhensi (37 % tarkastelluista, 97 % varhentaneista) JYU. Since 1863. 30.1.2019 12

Varhennettu A1-kieli Yleisin kieli englanti Ennen 3. luokkaa englantia opetettiin 93 kunnassa (82 % A1- kieltä varhentaneista, myös esiopetus) Suomi tai ruotsi varhennettu 34 kunnassa (joista 26 on kaksikielisiä) 24 kaksikielisen kunnan ruotsinkielisessä opetustoimessa oli varhennettu suomi A1-kielenä alkamaan jo ennen 3. vuosiluokkaa Kaksikielisten kuntien suomenkielisessä opetustoimessa ruotsi oli varhennettu alkamaan vain 9 kunnassa (kahdeksassa A1-kieli, yhdessä B1-kieli) Minkään kaksikielisen kunnan ruotsinkielisessä opetustoimessa ei varhennettu englannin opetusta JYU. Since 1863. 30.1.2019 13

B1-kielen varhentaminen 1.8.2016 lähtien viimeistään 6. luokalta 8/ 302 kuntaa (2,6 %) oli varhentanut B1- kielen opetuksen alkamaan 5. luokalta 7 kunnassa ruotsi, 1 kunnan ruotsinkielisessä opetustoimessa suomi JYU. Since 1863. 30.1.2019 14

Varhentamisen kokemuksia JYU. Since 1863. 30.1.2019 15

Varhentamisen esteitä JYU. Since 1863. 30.1.2019 16

Varhentamisen esteet Temaattinen jaottelu: Talouteen liittyvät syyt Kunnan koko ja jatkumoiden turvaamisen vaikeus Tuntijakoon ja muihin oppiaineisiin liittyvät syyt Hankerahoitukseen liittyvät syyt Kunnissa järjestettiin muuta toimintaa varhaisvaiheessa eri kielillä Opettajiin liittyvät syyt: vastustus tai opettajaresurssien puute Oppilaisiin ja huoltajiin liittyvät syyt: ei kiinnostusta tai varhentaminen koettiin liian haasteelliseksi oppilaille Tutkimus- ja kokemustiedon puute varhentamisen perusteiksi Kuntapäättäjien kiinnostuksen puute JYU. Since 1863. 30.1.2019 17

Vastaajien näkemyksiä varhentamisesta JYU. Since 1863. 30.1.2019 18

Haasteisiin vastaaminen Varhentamispäätös VOPS-työ Opettajien täydennyskoulutus Erilaiset oppijat? Kuka opettaa? Seurannat ja tutkimustieto vaikuttavuudesta Opetuksen laatu Yhteinen ymmärrys varhentamisen tarpeellisuudesta JYU. Since 1863. 30.1.2019 19

Lähteitä Enever, J. 2015. The Advantages and Disadvantages of English as a Foreign Language with Young Learners. Teoksessa Bland, J. (toim.) 2015. Teaching English to Young Learners. Critical Issues in Language Teaching with 3 12 Year Olds. London: Bloomsbury, 13 29. Euroopan komissio. 2011. Language learning at pre-primary school level: Making it efficient and sustainable. A policy handbook. Commission staff working paper. Huhta, A. & Leontjev, D. (2018). Kieltenopetuksen varhentamisen kärkihankkeen seurantapilotti. Helsinki: Opetushallitus. Inha, K., & Huhta, A. (2018). Varhennettua englannin opiskelua Suomessa : tutkimustuloksia sukupuolten eroista ja yhtäläisyyksistä. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 9 (7). Linna, S. (2018). Opettajien käsityksiä varhennetusta kielten opetuksesta : fenomenografinen tutkimus täydennyskoulutuksen vaikuttavuudesta opettajien kokemana. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Metsälä, C. M. (2017). Early English language teaching in the first grade. A comparative case study on approaches, methods and procedures. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto. Rixon, S. 2015. Primary English and Critical Issues: A Worldwide Perspective. Teoksessa Bland, J. (toim.) 2015. Teaching English to Young Learners. Critical Issues in Language Teaching with 3 12 Year Olds. London: Bloomsbury, 32 50. Skinnari, K., & Halvari, A. (2018). Varhennettua kieltenopetusta vai kaksikielistä toimintaa? : varhaisen kieltenopetuksen puurot ja vellit. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 9 (4). JYU. Since 1863. 30.1.2019 20