Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi

Samankaltaiset tiedostot
Ravinteiden vähentäminen ja kierrätys. Saloy Oy

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

Hiidenveden vedenlaatu

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Vedenlaadun alueellinen vaihtelu Sääksjärvellä tehtyjen mittausten perustella Antti Lindfors, Joose Mykkänen & Ari Laukkanen

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Saarijärven reitin ja Kivijärven ympäristön vedenlaatukartoitukset 2011

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

LAUSUNTO RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSTÄ

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017

Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen?

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kesällä 2008 toteutetun rehevyystutkimusken tuloksia

Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

VUOTOTUTKIMUSRAPORTTI. Vuove-vuotovesitutkimus

FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO. Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006

Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta näytekierrokselta

Mobiiliverkkojen vertailumittaus Tampere, Jyväskylä, Turku

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Haapjärvi, Kurkjärvi, Nummijärvi, Pentjärvi, Vähäjärvi. Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy

Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

EU-UIMAVESIPROFIILI. Suojärven uimaranta. Äänekosken kaupunki

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Takajärven ja Alajärven tila ja hoidon ja kunnostuksen mahdollisuudet

Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa?


Mobiiliverkkojen vertailumittaus Seinäjoki

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys

SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS

PYHÄMAAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESÄLLÄ Väliraportti nro

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

Hormajärven hoitotoimenpiteiden vaikutukset ja arvio järven tilasta ( ) Esityksen laatinut: Anna-Stiina Heiskanen (29.7.

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta havaintokierrokselta

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA

Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

KOKEMÄENJOKI JA ITÄMERI ESITELMÄ Limnologi Reijo Oravainen.

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Transkriptio:

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus Iso Suojärvi yhäjärvi Kyyjärvi

Sinilevämittari Mittaussyvyys 30 cm Mittausvene

Uusi mittarisuojus Kyyjärvellä

Mittausmenetelmä äyte 1,5 sekunnin välein GS-Koordinaatit ja levämäärä Keskiarvo 2 minuutin ajalta oistetaan ylimääräinen kohina näytteistä

Keskiarvoistaminen

Kuvan väritys Mittausreittien ulkopuolisten pisteiden leväpitoisuus lasketaan kaikkien mittauspisteiden painotettuna keskiarvona Yksittäisen pisteen paino on 1/(etäisyys^4) Kaukasilla pisteillä paino 0 Lähellä mittausreittiä leväpitoisuus mitattu

Iso Suojärvi Kartoitus tehtiin 31.5.2010 ja 1.6.2010 Vesinäytteet otettiin 2.6.2010

Leväpitoisuudet Huomattavan korkea sinileväesiintymä oli myös järven pohjoisrannan keskiosassa Tavaralahdessa. Sinilevämäärät vaihtelivat välillä 0,3-0,9 mg/l. Suurimmat laajat leväpitoisuudet olivat järven länsipuolella, jossa on runsaasti peltoja. Osa pelloista ulottuu rantaviivaan asti.

yhäjärvi Kartoitus tehtiin 1.6.2010 ja 2.6.2010 Vesinäytteet otettiin 2.6.2010

Leväpitoisuudet Sinilevämäärät vaihtelivat välillä 0,3-0,9 mg/l. Suurimmat leväpitoisuudet olivat Kurjensaarella peltojen ympäröimässä lahdessa ja Kurjensaareen johtavassa salmessa yhäjärveen laskevan puron kohdalla sekä Häkkilän asutustaajaman edustalla Myös yhäjärven luoteisosan öykynlahdessa oli sinilevämäärä korkeahko. Lahden pohjaan laskee öykynjoki

Fosforimittaukset Fosforipitoisuudet Iso Suojärveen laskevissa puroissa olivat alhaisia todennäköisesti pitkän sateettoman kauden johdosta. Iso Suojärveltä yhäjärveen lähtevän puron veden fosforipitoisuus oli 26 μg/l ja loppupäässä juuri ennen yhäjärveä 35 μg/l. Järveen laskevien purojen fosforipitoisuudet olivat yhäjärvelläkin alhaiset.

Kyyjärvi Kartoitus tehtiin 7.-11.6.2010 Vesinäytteet otettiin 10.6.2010

Sinilevämäärät vaihtelivat välillä 0,3-1,0 mg/l. Suurimmat leväpitoisuudet olivat järven pohjoisosan luoteisrannalla, johon laskee runsaasti ojia ja puroja. Tällä järven osalla ei ole turvesoilta lähteviä puroja. Leväpitoisuudet

Kokonaisfosfori Järven eteläosaan laskevan turvesuolta lähtevän Ähtyrinpuron veden fosforipitoisuus oli alhainen 17 μg/l. Järven sinileväpitoisuus oli puron laskukohdassa myös alhainen. 51 46 45 43 40 130 330 96 32 27 6 Suurin yksittäinen fosforikuormittaja oli opolanjoki, joka laskee järveen Kyyjärven taajaman kohdalla. Fosforimäärä kasvoi turvesoiden alkupäiden lukemista 43 μg/l ja 46 μg/l juuri ennen järveä lukemaan 330 μg/l. 21 17

Typpi 1100 620 1300 730 350 710 780 1100 840 2500 620 580 530

Liukoinen fosfori 43 10 27 18 16 <2 4 7 12 88 6 6 5

Mittaustulokset L 730 51 18 L 620 43 10 L 1300 130 27 L 1100 96 43 L 350 32 16 L 780 45 4 L 710 6 <2 L 1100 46 7 L 840 40 12 L 2500 330 88 L 620 27 6 L 580 21 6 L 530 17 5

Karttakuva

Johtopäätökset

Johtopäätökset Turvesoilta lähtevien purojen fosforipitoisuuksilla ei mittausten mukaan ollut osuutta järvien korkeimpiin sinileväpitoisuuksiin Suurimmat levämäärät mitattiin läheltä peltoalueita ja niistä laskevia puroja Sinileväpitoisuudet olivat ympäristöä korkeammat myös Kyyjärven ja yhäjärven Häkkilän taajamien kohdalla opolanjoen korkean fosforipitoisuuden aiheuttajan löytämiseksi tulisi näytteitä ottaa niin pitkälle yläjuoksulle päin, että kuormittaja löytyy Samoin Iso Suojärven Tavaralahden korkea leväpitoisuus tulisi selvittää ottamalla vesinäytteitä lahteen laskevasta purosta

Muita huomioita Suurimpien leväesiintymien kohdalta voisi sisäisen kuormituksen vähentämiseksi poistaa sinilevää myöhemmin kesällä, kun leväpitoisuudet ovat oletettavasti korkeammat Hyvän uimaveden rajana pidetään 2 mg sinilevää/litra, joten kaikkien mitattujen järvien vedet olivat sinileväpitoisuuksiltaan uimakelpoisia. Suurin mitattu arvo oli 1,0 mg/l.

Yhteystiedot Insinööritoimisto Saloy Oy Tapio Salminen, tapio.salminen@saloy.net Sopulitie 2 B 00800 Helsinki p. 010 6666 310 www.saloy.net