Kesällä 2008 toteutetun rehevyystutkimusken tuloksia

Transkriptio

1 Kesällä 2008 toteutetun rehevyystutkimusken tuloksia Annukka Puro Tahvanainen

2 Tutkimuksen tavoite Lähtökohta: Inarijärvessä havaittu lieviä rehevöitymisen merkkejä (rantakivien ja pyydysten limoittuminen) erityisesti Ivalojokisuussa ja Juutuanvuonossa Tavoite: Selvittää veden laadun ja rehevyystason alueellista vaihtelua sekä löytää ranta alueen lievää rehevöitymistä kuvaavia seurantamenetelmiä, jotka voidaan ottaa käyttöön seurannassa ja velvoitetarkkailussa Toteutus: Tutkimus toteutettiin Lapin ympäristökeskuksen ja Inarin kunnan kalatalouden kehittämisrahaston yhteistyönä + RKTL:n avulla 2

3 Tutkimuksen toteutus Toistettiin kesällä 1999 tehty veden laadun kartoitus suppeammalla verkostolla ( havaintopaikkaa) Otettiin vesinäytteet 3 kertaa kesän aikana 1 m ja 5 m syvyyksiltä: , ja Näytteistä analysoitiin lt, ravinteet, alkaliniteetti, ph,väri, CODMn, sameus, näkösyvyys ja a klorofylli Päällyslevien kasvun arviointi keinoalustojen avulla Ulappa ja rantatelineet 6 alueella + jokitelineet 2 havaintopaikalla Kaksi 3 viikon inkubointijaksoa Havasten limoittuminen Ulappatelineiden läheisyydessä 6 alueella 2 kertaa 1 vrk 3

4 Havaintopaikat 4

5 Nellim pintalämpötila Lämpötila C Keskiarvo Päivä 5

6 Näkösyvyys INARIJÄRVI VASIKKAS 151 INARIJÄRVI SAMMAKKOS 30 INARIJÄRVI KASARISELK 89 INARIJÄRVI VIEPPISAAR 85 INARIJÄRVI NELLIMÖ 150 INARIJÄRVI JUUTUANVUO 86 INARIJÄRVI TISSIKIVINUOR INARIJÄRVI KALKULAHTI INARIJÄRVI JUUTUANVUON 3 INARIJÄRVI NANGUVUONO 81 INARIJÄRVI MOOSSINAS.22 INARIJÄRVI PILTSIS 14F INARIJÄRVI NUORASEL P14D INARIJÄRVI JOENSUUS 14G ,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 m 6

7 Väriluku INARIJÄRVI VASIKKAS 151 INARIJÄRVI SAMMAKKOS 30 INARIJÄRVI KASARISELK 89 INARIJÄRVI VIEPPISAAR 85 INARIJÄRVI NELLIMÖ 150 INARIJÄRVI JUUTUANVUO 86 INARIJÄRVI TISSIKIVINUOR INARIJÄRVI KALKULAHTI INARIJÄRVI JUUTUANVUON 3 INARIJÄRVI NANGUVUONO 81 INARIJÄRVI MOOSSINAS.22 INARIJÄRVI PILTSIS 14F INARIJÄRVI NUORASEL P14D INARIJÄRVI JOENSUUS 14G IVALOJOKI SUU 8 IVALOJOKI MI Pt mg/l 7

8 Kokonaisfosfori INARIJÄRVI VASIKKAS 151 INARIJÄRVI SAMMAKKOS 30 INARIJÄRVI KASARISELK 89 INARIJÄRVI VIEPPISAAR 85 INARIJÄRVI NELLIMÖ 150 INARIJÄRVI JUUTUANVUO 86 INARIJÄRVI TISSIKIVINUOR INARIJÄRVI KALKULAHTI INARIJÄRVI JUUTUANVUON 3 INARIJÄRVI NANGUVUONO 81 INARIJÄRVI MOOSSINAS.22 INARIJÄRVI PILTSIS 14F INARIJÄRVI NUORASEL P14D INARIJÄRVI JOENSUUS 14G IVALOJOKI SUU 8 IVALOJOKI MI µg/l 8

9 Klorofylli a INARIJÄRVI VASIKKAS 151 INARIJÄRVI SAMMAKKOS 30 INARIJÄRVI KASARISELK 89 INARIJÄRVI VIEPPISAAR 85 INARIJÄRVI NELLIMÖ 150 INARIJÄRVI JUUTUANVUO 86 INARIJÄRVI TISSIKIVINUOR INARIJÄRVI KALKULAHTI INARIJÄRVI JUUTUANVUON 3 INARIJÄRVI NANGUVUONO 81 INARIJÄRVI MOOSSINAS.22 INARIJÄRVI PILTSIS 14F INARIJÄRVI NUORASEL P14D INARIJÄRVI JOENSUUS 14G ,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 µg/l 9

10 Perifyton, Ulappatelineet 10

11 Perifyton, Rantatelineet 11

12 Lajistonäytteet rantakiviltä 12

13 INARIJÄRVI SAMMAKKOS INARIJÄRVI TISSIKIVINUORA INARIJÄRVI KALKULAHTI INARIJÄRVI MOOSSINAS 25 INARIJÄRVI PILTSISELKÄ 14F INARIJÄRVI JOENSUUSELKÄ 14G IVALOJOKI SUU 8 IVALOJOKI MI Klorofylli mg/m2 Ranta Jakso II Ranta Jakso I Ulappa Jakso II Ulappa Jakso I 13

14 Klorofylli a mg/m2 / µg/l INARIJÄRVI JOENSUUSELKÄ 14G INARIJÄRVI PILTSISELKÄ 14F INARIJÄRVI MOOSSINAS 25 INARIJÄRVI KALKULAHTI INARIJÄRVI TISSIKIVINUORA INARIJÄRVI SAMMAKKOS Ulappa Ranta Vesi 14

15 Havaksen inkubointi, Joensuuselkä 15

16 Klorofylli a mg/g INARIJÄRVI JOENSUUSELKÄ 14G 0 INARIJÄRVI PILTSISELKÄ 14F INARIJÄRVI MOOSSINAS 25 INARIJÄRVI KALKULAHTI INARIJÄRVI TISSIKIVINUORA INARIJÄRVI SAMMAKKOS Jakso I Jakso II 16

17 Tulosten tarkastelua Menetelmät ovat periaatteessa toimivia Inarijärvellä, mutta tulokset osittain epäselviä (ranta ulappa) > Ranta alueella eri havaintopaikkojen vertailukelpoisuus hyvin tärkeää (pohjan laatu, syvyys, avoimuus) Pyrittiin löytämään vertailukelpoiset olosuhteet, mutta Kalkulahdessa pohja oli kaikkein kivikkoisin Menetelmät ovat melko työläitä (kalliita), mutta niiden avulla saadaan lisätietoa ravinnekuormituksen rehevöittävästä vaikutuksesta Perifytonmenetelmää (ulappa) ja havaksen limoittumista voitaisiin käyttää velvoitetarkkailuissa täydentävänä menetelmänä tietyin välein (esim. 3 vuotta) Ongelmana on luokittelun puuttuminen Kivien pinnoilla kasvavien levien lajistoanalyysi (piilevät) voisi antaa lisätietoa alueiden välisistä eroista > luokittelu kehitteillä 17