LAUSUNTO 1 (9) Lausunto Liikenne- ja viestintäministeriölle osto- ja velvoiteliikenteen kehittämisestä 2020-2022 Imatran kaupunki on valmistellut lausunnon Etelä-Karjalan liiton lausunnon pohjalta, täydentäen siihen omia näkemyksiä ja tavoitteita. Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää alueiden näkemyksiä junaliikenteen kehittämisestä. Lisäksi ministeriö pyytää viranomaistahoja ilmoittamaan kiinnostuksensa osallistua pilottiyhteistyöhön uuden ostoliikennesopimuksen ja velvoitepäätöksen valmistelussa ja toteutuksessa. Ministeriö toivoo laajasti tietoa ja näkemyksiä alueiden liikkumistarpeista ja osto- ja velvoiteliikenteen mahdollisesta tulevasta tarjonnasta. Näkemyksiä osto- ja velvoiteliikenteen kehittämisestä toivotaan toimivaltaisilta joukkoliikenneviranomaisilta, kunnilta ja maakuntien liitoilta, raideliikenteen käyttäjiltä ja joukkoliikennealan yrityksiltä mennessä. 1. Etelä-Karjalassa on aloitettu maakunnallisen taajamajunaliikenteen selvitystyö Etelä-Karjalassa aloitettiin keväällä 2018 maakunnallisen taajamajunaselvityksen päivittäminen. Selvitystyössä ovat mukana Karjalan radan varrella olevat Etelä-Karjalan kunnat (Luumäki, Lappeenranta, Imatra, Rautjärvi ja Parikkala) sekä Etelä-Karjalan liitto, Liikennevirasto, VR, Kaakkois-Suomen ELYkeskus ja Kouvolan kaupunki. Selvityksen tarkastelualueena on rataosuus Kouvola Lappeenranta Imatra Parikkala. Taajamajunan mahdollisia asemia tarkastellaan maakuntakaavassa esitettyjen henkilöliikennepaikkojen ja kuntien esittämien tarkistustarpeiden pohjalta. Imatran kaupunki tarkastelee liikenneverkostoa Imatran uuden yleiskaavan laatimisen yhteydessä koko kaupungin osalta ja määrittää siinä yhteydessä myös taajamajunien asema-/seisakepaikat. Tarkastelussa huomioidaan sekä ratatekniset mahdollisuudet aseman toteuttamiselle, että vaikutusalueen yhdyskuntarakenne ja sen synnyttämä junaliikenteen matkustuspotentiaali. Etelä-Karjalan liiton vuonna 2010 valmistuneessa maakuntakaavassa todetaan, että ilmastonmuutoksen hillitseminen ja liikkumistapoihin vaikuttaminen edellyttävät yhdyskuntarakenteen hajautumisen pysäyttämistä sekä taajama-alueiden eheyttämistä enemmän kevyt- ja joukkoliikennettä suosivaksi elinympäristöksi. Tätä tavoitetta silmällä pitäen on maakuntakaavassa korostettu seudullisen raideliikenteen kehittämistä osoittamalla taajamajuna-asemia keskeiselle työssäkäyntialueelle Luumäki Lappeenranta Imatra -ratakäytävään. Lopulliset paikat tarkentuvat jatkosuunnittelun yhteydessä. Etelä-Karjalan vuosien 2018 2021 maakuntaohjelmassa on yhdeksi tavoitteeksi nostettu Luumäki Imatra -kaksoisraiteen rakentaminen ja rataosan välityskyvyn lisääminen sekä sen valmistuttua rataverkon kattavaan hyödyntämiseen varautuminen muun muassa henkilöliikenteessä. Tarkoitus on, että junaliikenne muodostaa yhdessä muun joukkoliikenteen kanssa yhteen toimivan julkisen liikenteen kokonaisuuden, ja että junaliikenne palvelee aiempaa paremmin myös alueen sisäisessä liikenteessä.
LAUSUNTO 2 (9) 2. Liikkumistarpeet ja palvelutaso Etelä-Karjalassa 2.1 Liikkumistarpeet Etelä-Karjalassa asui vuoden 2017 lopussa noin 130 000 henkeä ja maakunnan työllisyysaste oli 63,1 %. Etelä-Karjalan asuntovaltainen taajamatoimintojen alue sekä pääosa työpaikkojen ja palvelujen alueista sijaitsevat Karjalan radan ja sen kanssa samassa linjassa kulkevan valtatien 6 varrella. Suurimmat keskittymät sijoittuvat Lappeenrannan Selkäharjun ja Imatran Vuoksenniskan väliselle alueelle. Kuva 1. Etelä-Karjalan maakuntakaavojen asuin- ja työpaikka-alueet.
LAUSUNTO 3 (9) 2.1.1 Pendelöinti Työpaikkojen ja asumisen sijoittuminen pääväylien varteen näkyy myös maakunnan pendelöintitilastoissa. Pendelöinti on suurinta Lappeenrannan ja Imatran välillä, minkä lisäksi molempaan kaupunkiin suuntautuu huomattavasti pendelöintiä ympäröivistä kunnista. Karjalan radan varrella olevien kuntien välinen pendelöinti on vilkasta maakunnan sisällä. Lisäksi erityisesti Kymenlaakson suuntaan/suunnasta tapahtuu pendelöintiä melko runsaasti. Kuva 2. Pendelöinti Etelä-Karjalassa 2.1.2 Toisen asteen oppilaitokset ja korkeakoulut Etelä-Karjalan maakuntakeskuksessa Lappeenrannassa sijaitsee Lappeenrannan teknillisen yliopiston kampus. Yliopistossa on noin 4 500 perustutkinto-opiskelijaa ja noin 550 opetus- ja tutkimushenkilöä. Kampukselta on matkaa Lappeenrannan matkakeskukseen 8 kilometriä. Saimaan ammattikorkeakoulu Saimia on Lappeenrannassa ja Imatralla toimiva yhteensä yli 3 000 opiskelijan kansainvälinen korkeakoulu. Henkilöstön määrä on 300. Lappeenrannan Skinnarilan kampus sijaitsee samalla kampuksella Lappeenrannan teknillisen yliopiston kampuksen kanssa ja matkaa Lappeenrannan matkakeskukseen on 8 kilometriä. Imatran kampuksen toiminnot on hajautettu 3 pistee-
LAUSUNTO 4 (9) seen, joiden etäisyys Imatran keskusasemalle on 1,5 km. Saimian Imatran kampuksen toiminnot siirtyvät syksyllä 2019 Lappeenrannan kampukselle, jolloin kaikki Saimian toiminnot ovat samalla kampuksella Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Tämän seurauksena liikkumistarve Imatran ja Lappeenrannan välillä lisääntyy. Huomioitavaa on, että jatkoyhteydet juna-asemalta kotiin tai kouluun/työpaikalle on oltava kunnossa, jotta junaliikenteeseen syntyy kysyntää. Molempien kaupunkien asemanseudulla kävelyetäisyyden päässä asuu hyvin pieni asiakaspotentiaali. Saimaan ammattiopisto Sampo on Lappeenrannassa, Imatralla ja Ruokolahdella toimiva yhteensä 3 900 opiskelijan ammattioppilaitos. Henkilöstön määrä on 375. Lappeenrannan Armilankadun ja Pohjolankadun toimipisteistä on matkaa Lappeenrannan matkakeskukseen 1,5 km. Imatran Koulukadun toimipisteestä on 1,5 km ja Piikadun toimipisteestä 2,5 km Imatran keskusasemalle. Ruokolahden toimipisteestä (Vennonmäentie) on 15,5 km Imatran keskusasemalle. Lappeenrannassa, entisen Joutsenon kunnan alueella sijaitsee Joutsenon Opisto, jonka oppilasmäärä on talviaikaan noin 100 ja henkilöstön määrä noin 20. Opistossa on kursseja myös kesäaikaan ja kesäisin oppilasmäärä on noin 500 ja henkilöstön määrä 70. Opisto (Pöyhiänniementie 2) sijaitsee 2,5 kilometrin päässä Joutsenon rautatieasemalta. Lappeenrannassa yliopiston (Skinnarilan kampus) ja matkakeskuksen välillä kulkee kaksi paikallisliikenteen reittiä, joilla pääsee kulkemaan kyseisen välin ilman vaihtoja. Näiden lisäksi Skinnarilasta pääsee Lappeenrannan matkakeskukseen kutsutaksiyhteydellä klo 5.42 Helsinkiin lähtevään junaan. Imatralla kaikki paikallisliikenteen reitit kulkevat keskusaseman kautta. Saimaan ammattikorkeakoulun Imatran toiminnot siirtyvät syksyllä 2019 Imatralta Lappeenrantaan, mikä lisää kysyntää Imatran ja Lappeenrannan välillä. 2.1.3 Ylikunnalliset julkiset palvelut ja niiden sijainti Etelä-Karjalan keskussairaala sijaitsee Lappeenrannassa (Valto Käkelän katu 1) noin 3 kilometrin päässä Lappeenrannan matkakeskuksesta. Honkaharjun sairaala sijaitsee Imatralla (Honkaharju 4) noin 4 kilometrin päässä Imatran keskusasemasta. Kelalla on Etelä-Karjalassa 3 palvelupistettä. Lappeenrannan Toikankadun palvelupiste sijaitse 1,5 kilometrin päässä ja Hietakallionkadun palvelupiste 6,5 kilometrin päässä Lappeenrannan matkakeskuksesta. Imatran palvelupiste sijaitsee samassa rakennuksessa Imatran keskusaseman kanssa. Kaakkois-Suomen TE-toimiston toimipaikat sijaitsevat Etelä-Karjalassa Imatralla ja Lappeenrannassa. Imatran toimipaikka (Tainionkoskentie 70) sijaitsee 500 metrin päässä Imatran keskusasemasta ja Lappeenrannan toimipaikka (Villimiehenkatu 2) sijaitsee 1,3 kilometrin päässä Lappeenrannan matkakeskuksesta. Etelä-Karjalassa on yksi verotoimisto ja se sijaitsee Lappeenrannassa. Verotoimisto sijaitsee (Villimiehenkatu 2) 1,3 kilometrin päässä Lappeenrannan matkakeskuksesta. Maanmittauslaitoksen ainoa palvelupiste Etelä-Karjalassa sijaitsee Lappeenrannassa (Pormestarinkatu 1) 1,3 kilometrin päässä Lappeenrannan matkakeskuksesta. Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien rajalla, Saimaan rannalla, sijaitsevat Lappeenrannan Rauha ja Imatran Ukonniemi, jotka ovat nopeasti kehittyviä matkailualueita. Alueella sijaitsee kaksi kylpylähotellia sekä monipuoliset puitteet harrastus- ja ammattiurheilijoille. Alueella järjestetään vuosittain
LAUSUNTO 5 (9) useita urheilutapahtumia ja kansanvälisiä kilpailuja. Etäisyys Ukonniemestä Imatran keskusasemalle on 4 kilometriä ja Rauhasta 7 kilometriä. Rauhassa sijaitsee vanha asema, joka ei ole ollut käytössä pitkään aikaan. 2.2 Palvelutaso Etelä-Karjalan joukkoliikenteen palvelutasomäärittely on tehty vuonna 2016. Määrittelyn lähtökohtana on liikkumistarpeita, joukkoliikenteen kysyntää ja rahoitusmahdollisuuksia vastaava palvelutaso. Määrittelyssä on huomioitu valtionhallinnon budjettipaineista johtuva ELY-keskuksen joukkoliikenteen määrärahojen lasku tulevina vuosina ja sen vuoksi palvelutaso on määritelty Liikenneviraston ohjeen mukaisesti sen tasoiseksi, että toimivaltaisella viranomaisella on taloudelliset resurssit järjestää liikenne määritetyn palvelutason mukaisena silloin, kun liikenne järjestetään PSA-liikenteenä. ELY-keskusten joukkoliikenteen peruspalvelutasoluokkana on alin luokka, (luokka 7) joka turvaa vain kaikkein välttämättömimmät koulu-, työmatka- ja asiointiyhteydet. ELY-keskusten käytössä on kuitenkin kaikki ylemmätkin luokat, joita voidaan käyttää kysynnän ollessa suurempaa. Etelä-Karjalan maakunnan luokituksessa on sovellettu Liikenneviraston ohjeessa esitettyjä seuraavia vaihtoehtoja: Luokka IV: Liikkumisvaihtoehto päivittäisiin kohteisiin. Luokka V: Säännöllisiä yhteyksiä arkipäivisin Luokka VI: Koulu- ja asiointiyhteyksiä sekä yleisimmät opiskelu- ja työmatkayhteydet Luokka VII: Koulu- ja asiointiyhteyksiä sekä välttämättömimmät opiskelu- ja työmatkayhteydet
LAUSUNTO 6 (9) Kuva 5. Talvi- ja kesäarjen palvelutasomääritelmät. Palvelutasomäärittelyn mukaan vuorotarjonnan kehittämisen osalta Etelä-Karjalassa vähennyspotentiaalia on todettu olevan Parikkalan ja Luumäen suunnilla, joissa juna- ja reittiliikenteen rooli on dominoiva. Näillä suunnilla palvelutason on siis katsottu toteutuvan linja-autojen reittiliikenteen ja junavuorojen avulla. Luumäen osalta on kuitenkin todettava, että junat eivät pysähdy Luumäellä, eikä linjaautojenkaan vuorotarjonta ole nykyisin enää sama kuin se oli palvelutasomäärittelyä laadittaessa. ELY-keskuksen laatima palvelutasomäärittely ja kartoilla esitetty vuorotarjonta perustuu vuoden 2016 tilanteeseen. Sen jälkeen on tapahtunut runsaasti muutoksia linja-autoyhteyksissä: esimerkiksi keväällä 2017 loppuivat Pohjolan Liikenteen kaikki Lappeenranta-Kouvola-Helsinki -vuorot ja Savonlinja lopetti osan Joensuu-Lappeenranta-Helsinki -vuoroista. Myös siirtymäajan sopimusliikenteitä on päättynyt: esimerkiksi elokuussa 2018 loppuivat siirtymäajan liikennöintisopimuksilla ajetut vuorot, jotka vaikuttavat talviyhteyksiin Luumäki-Kouvola -välillä. Tälle välille on tullut uusia markkinaehtoisia vuoroja, mutta ne liikennöivät Luumäen Rantsilanmäeltä Kouvolan Veturille eli eivät palvele keskusten välisiä matkoja. 2.2.1 Imatran joukkoliikenteen palvelutaso Imatran joukkoliikenteen palvelutaso on päätetty ajalle 1.7.2016-30.6.2019 joka noudattelee voimassa olevan paikallisliikennesopimuksen sopimuskautta. Palvelutasomäärittelyssä on huomioitu Imatran palveluverkkouudistuksen muutokset niiltä osin kuin se on asian valmisteluhetkellä ollut mahdollista. Palvelutasomäärittelyä päivitettäessä vuonna 2019 on vuoden 2016 jälkeen tulleet uudet muutokset huomioitava myös reitistössä ja liikennöintiajoissa sekä vuorovälissä.
LAUSUNTO 7 (9) Kuva 6 Imatran joukkoliikenteen palvelutaso
LAUSUNTO 8 (9) 2.3 Nykyisen junatarjonnan tärkeimmät vuorot ja merkittävimmät palvelutasopuutteet Tämän hetken junavuorotarjonta on Etelä-Karjalan ja Helsingin välillä seuraava: Helsinki-Lappeenranta välillä molempaan suuntaan 10 vuoroa Helsinki-Joutseno välillä molempaan suuntaan 7 vuoroa Helsinki-Imatra välillä molempaan suuntaan 8 vuoroa Helsinki-Simpele välillä molempaan suuntaan 5 vuoroa Helsinki-Parikkala välillä Helsingistä Parikkalaan 5 vuoroa ja Parikkalasta Helsinkiin 6 vuoroa Helsinki Lappeenranta Joutseno Imatra Simpele Parikkala 07:09 09:18 09:35 09:47 10:16 10:30 09:19 11:19 10:19 12:18 12:35 12:47 13:16 13:30 13:19 15:18 15:35 15:47 16:16 16:30 14:19 16:19 15:19 17:17 17:45 16:19 18:19 18:34 18:46 19:14 19:28 17:19 19:17 19:32 19:44 18:29 20:27 20:42 20:54 21:22 21:36 20:19 22:17 22:32 22:44 Parikkala Simpele Imatra Joutseno Lappeenranta Helsinki 05:09 05:21 05:38 07:39 06:11 06:23 06:40 08:39 06:28 07:06 07:31 09:30 07:30 07:43 08:11 08:23 08:40 10:39 10:30 10:43 11:11 11:23 11:40 13:39 12:35 14:39 13:30 13:43 14:11 14:23 14:40 16:39 16:30 18:29 16:30 16:43 17:11 17:23 17:40 19:39 19:33 19:46 20:15 20:27 20:49 22:49 Taulukko 1. Junavuorotarjonta välillä Helsinki-Parikkala-Helsinki. Tärkeimmät vuorot ovat Helsingistä maakuntaan päin aamun ensimmäinen vuoro klo 7.09 Lappeenrantaan ja Imatralle sekä maakunnasta Helsinkiin päin iltapäivän klo 16.30 Lappeenrannasta ja klo 17.23 Imatralta lähtevät vuorot. Nämä vuorot palvelevat liikematkailua. Merkittävimmät palvelutasopuutteet, joista on tullut palautetta sekä työ-, opiskelu- että liikematkustajilta: Aamuvuoro, jolla Helsingin suunnasta pääsisi Lappeenrantaan klo 8.30 ja Imatralle klo 9.00. Iltavuoro, jolla maakuntaan pääsisi Helsinkiin saapuvilta iltalennoilta. Iltapäivällä klo 16.30 Lappeenrannasta Helsinkiin lähtevän vuoron tulisi lähteä Imatralta (lähtö klo 16.01). Tulevaisuudessa kysyntää lisääviä tekijöitä: Saimaan ammattikorkeakoulun Imatran toimintojen siirtyminen syksyllä 2019 Imatralta Lappeenrantaan lisää joukkoliikenteen kysyntää Imatran ja Lappeenrannan välillä. Huomioitavaa on, että jatkoyhteydet juna-asemalta kotiin tai kouluun/työpaikalle on oltava kunnossa jotta junalii-
LAUSUNTO 9 (9) kenteeseen syntyy kysyntää. Molempien kaupunkien asemanseudulla kävelyetäisyyden päässä asuu hyvin pieni asiakaspotentiaali. 3. LIPPUJÄRJESTELMÄ Nykyisin Etelä-Karjalan maakunnassa on käytössä useita eri lippu- ja maksujärjestelmiä. Imatran kaupungin joukkoliikenteessä käytetään tällä hetkellä Matkahuollon lippujärjestelmää, sekä IQ-Payments Oy:n mobiililippujärjestelmää. IQ-Payments:n järjestelmässä on lippurajapinnat valmiina. Lappeenrannassa on käytössä Waltti-kortti. ELYn käyttöoikeussopimusten mukaisessa liikenteessä lippu- ja maksujärjestelmälle on määritelty vain vähimmäisvaatimukset eli mitään sidosta tiettyyn lippu- ja maksujärjestelmään ei ole, vaan jokainen liikennöitsijä voi määritellä itse lipputuotteensa vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Imatran ja Lappeenrannan välisessä liikenteessä voi matkustaa sekä Walttikortilla että Matkahuollon seutulipulla. Lappeenrannan paikallisliikenteen Waltti-lippujärjestelmä hyväksyy myös Matkahuollon kortit, joten imatralaiset voivat matkustaa seutulipulla myös Lappeenrannan sisäisessä liikenteessä. Imatralaisten seutulipulla Lappeenrannassa tekemistä matkoista Imatran kaupunki maksaa Lappeenrannan kaupungille kulukorvausta. Etelä-Karjalassa on alkamassa Imatran kaupungin vetämä Business Finlandin rahoittama (50 %) hanke, jossa luodaan standardit avoimelle lipputuotealustalle, johon on helppo yhdistää avoimen rajapinnan kautta eri palveluntarjoajien lipputuotteita. Hankkeessa on mukana Imatran ja Lappeenrannan kaupungit, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, sekä Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri. Alustan arkkitehtuurissa korostetaan ID-pohjaisuutta siten, että liikkumisen taustalla on ns. matkatili, jonka tarkoituksena on kerätä informaatiota käyttäjien liikkumisesta ja maksukäyttäytymisestä sekä mahdollisista subventioista. Alustan standardeja luotaessa huolehditaan, että järjestelmä pystyy vastaamaan alustaa tarvitsevien tahojen tarpeisiin. Matkustajan näkökulmasta tämän toteutuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että matkustaja pystyy kulkemaan samalla lipputuotteella kaikissa maakunnan joukkoliikennevälineissä, myös junassa. 4. YHTEENVETO Yhteenvetona Imatran kaupunki haluaa todeta seuraava: Etelä-Karjalan ja Imatran alueen elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää, että yhteyksiä pääkaupunkiseudulle ovat riittävästi ja ne ovat riittävän nopeita. Tällä mahdollistetaan myös työmatkaliikkuminen alueiden välillä. Maakunnan sisäinen liikenne on alueen rakenteen kannalta tärkeää ja sitä on joustavasti kehitettävä muuttuvassa toimintaympäristössä palvelemaan uusia käyttötarpeita. Imatran kaupunki suhtautuu positiivisesti yhteiskäyttöistä lipputuotetta edistäviin kokeiluihin Kolmannen asteen koulutustarjonnan keskittyminen Lappeenrantaan edellyttää hyvien opiskelijoita palvelevien suorien yhteyksien toteuttamista jotta Imatralta Lappeenrantaan siirtyvät opiskelijat kokevat joukkoliikenteen houkuttelevan vaihtoehtona omalle autolle tai kaupungista pois muuttamiselle Imatran ympäristöohjelman mukaisesti joukkoliikenteen kokonaisarvioinnissa on syytä selvittää uusia joukkoliikenteen vaihtoehtoisia ratkaisuja ennakkoluulottomasti sekä tie- että rautatieliikenteen osalta mm. seuraavien osalta osa-alueiden kohdalla: kaksoisraiteen mahdollisuudet henkilöliikenteen kasvattamiseksi Imatra Lappeenranta-linjalla sekä lisätä ympäristöystävällisiä joukkoliikennevälineitä (esim. sähkö- tai kaasubussit). Imatralla Lisätietoja kaupungininsinööri Päivi Pekkanen, paivi.pekkanen@imatra.fi