GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimist o M19/2434, 2441, 2443/2000/1/1 0 VIHANTI, RUUKKI. PATTIJOKI 31.01.2000 Jarmo Nikander POKA-KAIRAUKSET VIHANNIN KESKUSTAN LUOTEISPUOLELLA VIHANNIN, RUUKIN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA, KARTTALEHDILLÄ 2434 03, 2441 10, 2441 11 J A 2443 01, VUOSINA 1998 JA 1999.
SISÄLLYSLUETTEL O TUTKIMUSALUEIDEN SIJAINTI 1 TUTKIMUSTEN TAUSTAA 2 SUORITETUT TUTKIMUKSET 2 YHTEENVETO 5 LIITTEET 6 LIITTYY 6
Kuva 1. Kairauskohteiden sijainti.
2 TUTKIMUSALUEIDEN SIJAINT I Poka-kairauksia tehtiin 9 eri kohteessa. Kohteista Puuroneva sijaitsee karttalehdellä 2434 03, Ahmakaarto, Majakangas ja Temppeli sijaitsevat karttalehdellä 2443 01, Musta, Kalma ja Metel i sijaitsevat karttalehdellä 2441 10, Nokela ja Pikkukaara ovat karttalehdellä 2441 11. Kohteiden sijainti on esitetty kuvassa 1. TUTKIMUSTEN TAUSTAA POKA-kairauskohteet valittiin matalalentogeofysikaalisten karttojen ja geologisen tiedon perusteella. Valinta tehtiin siten, että kairaustulos täydentäisi alueen kallioperätietoja ja samalla toisi esiin mandollisi a malmiviitteitä. SUORITETUT TUTKIMUKSET Tutkimusavustajat Tuomo Stranius ja Rauli Lempiäinen paikansivat maastossa kairauspaikat j a määrittivät kairareikien sijainnin magnetometrin, slingram-haravan ja GPS-laitteen avulla. Kairauksen suoritti GTK:n POKA-kairausryhmä. Tutkimusten aikana kairattiin yhteensä 30 reikää yhteispituudeltaan 2549.70 m. Reikätiedot on esitetty taulukossa 1. Puuroneva 2434 03 Joulukuun 1998 ja helmikuun 1999 välisenä aikana Puuronevalle kairattiin samaan profiiliin 4 reikää, R 419-422. Rei'illä tutkittiin kohteen kivilajeja ja sen eteläpuolella olevan Kokonnevan hydrotermise n kvartsi-kaoliini-rikkikiisukiven mandollisia jatkeita. Reiät lävistivät keskirakeista sarvivälkegneissiä, hienorakeista graniittia ja emäksisiä juonia. Reiässä 41 9 on 11 m pitkä ruhje, jossa kivi on voimakkaasti uuttunutta amfiboliittia. Reiässä 420 on 41 m voimakkaasti kaoliiniutunutta sarvivälkegneissiä. Kairaukset osoittivat, että Kokonnevan voimakas hydroterminen hiertovyöhyke jatkuu pohjoiseen ainaki n Puuronevalle saakka. Tästä pohjoiseen hiertovyöhykkeen ilmaiseva sähköinen anomalia loppuu. Temppeli 2443 0 1 Kohteeseen kairattiin helmikuussa 1999 kolme reikää, R 339-341, laajan epäyhtenäisen magneettise n anomalia-alueen itäreunaan. Magneettisen anomalian itäpuolella kivi on hienorakeista migmatiittista kiillegneissiä, joka o n voimakkaasti graniittiutunutta. Magneettisen anomalian itäreunan kivi on homogeenista, asultaan uraliittiporfyriittista emäksistä vulkaniittia. Ahmakaarto 2443 0 1 Toukokuussa 1999 tutkittiin Ahmakaarrossa laajan magneettisen anomalian ja sen itäreunassa oleva n johteen aiheuttajia. Kohteeseen kairattiin 4 reikää, R 332-335. Magneettisen anomalian aiheuttaa keskirakeinen sarvivälkegabro, jossa on hengetön magneettikiisupirot e ja pieniä kiillegneissifragmentteja. Gabron itäpuolella kivilaji on migmatiittista kiillegneissiä. Sähköinen johde aiheutunee suon alla olevan kiillegneissin rikkonaisuudesta ja rapautuneisuudesta.
R x y suunta/kalt maata m pituu s m 2434 03 Puuroneva 419 7156.901 2541.80 1 270/45 7.35 88.40 420 7156.902 2541.701 270/45 12.30 100.20 421 7156.902 2541.599 270/45 12.60 100.00 422 7156.900 2541.502 270/45 10.00 25.5 0 2441 10 Musta 358 7167.615 2538.938 59/45 19.45 34.5 0 359 7167.669 2539.025 59/45 26.20 99.20 360 7167.732 2539.106 59/45 26.00 99.60 361 7167.779 2539.194 59/45 23.20 100.5 0 362 7167.912 2539.369 59/45 21.60 98.20 2441 10 Meteli 368 7166.966 2538.293 90/70 11.50 32.00 2441 10 Kalma 369 7166.784 2537.582 90/45 16.40 87.40 370 7166.787 2537.483 90/45 16.10 99.30 2441 11 Pikkukaara 355 7173.837 2533.507 315/45 20.10 100.20 356 7173.768 2533.573 315/45 25.70 93.20 357 7173.768 2533.573 135/45 26.20 60.70 363 7173.901 2533.429 315/45 22.30 95.40 364 7173.670 2533.695 315/45 25.00 88.50 2441 11 Nokel a 365 7172.492 2537.819 20/45 21.00 100.20 366 7172.588 2537.844 20/45 18.80 100.00 367 7172.678 2537.878 20/45 32.00 98.80 2443 01 Ahmankaarto 332 7161.202 2547.340 270/45 21.50 50.90 333 7161.201 2547.600 270/45 27.30 96.80 334 7161.199 2547.699 270/45 29.00 98.30 335 7161.201 2547.802 270/45 26.40 101.1 0 2443 01 Maj akangas 336 7162.412 2544.327 270/45 28.20 99.30 337 7162.404 2544.425 270/45 24.80 100.1 0 338 7162.596 2543.962 270/45 17.00 61.00 2443 01 Temppeli 339 7161.004 2541.539 253/45 10.90 98.1 0 340 7160.980 2541.433 253/45 7.10 77.80 341 7160.955 2541.336 253/45 4.70 64.50 Taulukko 1. Kairareikätiedot. Yhteensä 30 reikää 2549.70 m 3
4 Majakangas 2443 0 1 Majakankaalle kairattiin kesäkuussa 1999 kolme reikää, R 336-338, pitkän kapean magneettise n anomalian ja sen itäpuolella olevan heikon johteen aiheuttajien selvittämiseksi. Magneettinen anomalia aiheutuu keskirakeisesta sarvivälkeporfyyrisestä gabrosta. Tämän itäpuolen reiät lävistivät migmatiittista kiillegneissiä ja amfiboliittia, sekä graniittijuonia. Muuta johteen aiheuttajaa e i havaittu kuin rikkonaista ja rapautunutta kiillegneissiä. Musta 2441 1 0 Maalis-huhtikuussa 1999 kairattiin Ruukin Relletin kylän Turtanevan kaakkoispäähän Musta-nimisee n kohteeseen 5 reikää, R 358-362. Reiät kairattiin samaan profiiliin (liite 1). Outokumpu Oy on kairannut 1970-luvun lopulla Relletin ja Kopsan välisen maantien vartee n kymmenkunta reikää laajan magneettisen ja sähköisen anomalia-alueen tutkimiseksi. Rei'illä oli lävistetty emäksisiä vulkaniitteja, karsia ja grafiittipitoisia gneissejä. GTK:n nyt tekemillä kairauksilla tutkittiin samaa anomalia-aluetta n. 1.5 km kaakkoon Outokumpu Oy :n kairauksista. Kairausprofiilin lounaispäässä kivi on hienorakeista, raitaista kiillegneissiä, jossa on heikk o magneettikiisupirote. Tämän koillispuolella on hienorakeista intermediääristä vulkaniittia j a biotiittigneissiä. Edelleen koilliseen reiässä 359 on tremoliittiraitaista hapanta vulkaniittia ja kordieriittimuskoviittigneissiä, joissa on heikkoa magneettikiisu-rikkikiisupirotetta. Edelleen koilliseen reiän 36 0 alussa on biotiittigneissiä ja siinä diopsidi-tremoliittikarsikerroksia. Biotiittigneississä on syvyyksill ä 30.80-56.80 ja 64.40-71.30 kordieriitti-muskoviittigneissiä, jossa on paikoin kohtalaisestikin rikkikiisu a ja magneettikiisua pirotteena ja raitoina. Runsaimmin kiisuuntuneissa osissa on satunnaisesti vähä n sinkkivälkettä. Lisäksi on havaittu pari arseenikiisuraetta. Kordieriitti-muskoviittigneissin päämineraali t ovat kvartsi, kordieriitti, plagioklaasi, kalimaasälpä, sillimaniitti, muskoviitti ja biotiitti. Lisäksi kivess ä on vähän graniittia. Profiili päättyy hienorakeiseen intermediääriseen vulkaniittiin. Reiän 361 kiillegneissin arseenikiisupitoisesta raidasta tehtiin kulta-analyysi, jossa on vain 0.04 ppm Au. Reiässä 362 on graniitti- ja pegmatiittijuonissa spodumeenia. Meteli 2441 1 0 Noin 1 km Mustan kohteen lounaispuolelle kairattiin reikä 368 magneettiseen anomaliaan. Reikä lävisti keskirakeista kiillegneissiä, jossa on vähän magneettikiisua ja rikkikiisua. Kalma 2441 1 0 Metelistä 700 m länteen kairattiin magneettiseen anomaliaan kaksi reikää, R 369 ja 370. Reiät lävistivä t kiillegneissiä, graniittia ja diabaasia. Nokela 2441 1 1 Relletistä 2 km luoteeseen kairattiin itä-länsisuuntaiseen magneettiseen ja heikkoon sähköiseen anomali - aan kolme reikää, R 365-367. Kiillegneissin keskellä tavattiin kiillegneissistä syntynyt hiertyny t kordieriitti-biotiittigneissi, jossa on kapeita rikkikiisu-magneettikiisuraitoja. Tämän vyöhykkeen paksuu s on n. 10 m. Pikkukaara 2441 1 1 Relletistä 5.5 km luoteeseen rautatien varteen kairattiin viisi reikää, R 355-357, 363, 364 (liite 2). Rei'illä tutkittiin 3.5 km pitkää pohjois-eteläsuuntaista magneettista ja sähköistä anomaliaa, jonka kaakkoispuolella on useita karsi- ja kiillegneissilohkareita, joissa on vähän rikkikiisua, sinkkivälkettä ja lyijyhohdetta. Magneettisen anomalian itäreunan kivi on emäksistä vulkaniittia. Tämän länsipuolella on pinnaltaan
voimakkaasti hematiittiutunutta ja rikkoutunutta intermediääristä vulkaniittia. Reiässä 356 on syvyydeltä 85.40 m reiän loppuun syvyydelle 93.20 m hiertynyttä ja kvartsiutunutta intermediääristä vulkaniittia, jossa on heikko hienorakeinen magneettikiisu-rikkikiisu-arseenikiisupirote. Analyysien mukaan siinä o n enimmillään 2.5 % rikkiä, 0.2 % arseenia, 0.05 % sinkkiä ja 0.03 ppm kultaa. Tämän länsipuolella on vuorottelevina kerroksina intermediääristä vulkaniittia, emäksistä vulkaniittia ja biotiittigneissiä. Kairausprofiililla lävistettiin kivilajivyöhyke, josta sen kaakkoispuolen malmipitoiset lohkareet voiva t olla lähtöisin, vaikkakaan lohkareiden tyyppiseen kiisuuntumaan ei osuttu. 5 YHTEENVET O Kairaustulokset antavat uutta kivilajitieoa alueen geologisen kartan laadintaan. Malminetsinnällisesti mielenkiintoisin kohde on Musta. Karttalehdellä 2441 10 oleva Musta kuuluu Relletin Turtanevan kautta kulkevaan pitkään ja leveää n magneettiseen ja sähköiseen anomaliavyöhykkeeseen, jossa ei ole yhtään kalliopaljastumaa. Kaikki kivilajitietous perustuu siten kairaustuloksiin. Outokumpu Oy :n ja GTK:n kairausten perusteella tiedetään, että tässä vyöhykkeesä on emäksisiä ja intermediäärisiä vulkaniitteja, tremoliittikarsiraitaisia happamia vulkaniitteja, karsikiviä, grafiittigneissejä ja kiillegneissejä. Lisäksi vyöhykkeeseen kuuluu ns. muuttuneita kiviä, kordieriitti-muskoviittigneissejä, joissa on rautasulfideja ja vähän sinkkivälkettä. Lisäksi yhdessä Relletin reiässä on 0.3 m matkalla massiivista baryyttia.vyöhykkeen kivilajit ovat samoj a kuin Vihannin Lampinsaaren sinkkimalmin yhteydessä, ainoastaan havainnot mittavista happamist a vulkaniiteista ja subvulkaniiteista puuttuvat. Alueen paksujen maapeitteiden vuoksi ainoa käyttökelpoinen näytteenottomenetelmä on kairaus. Mittaviin kairauksiin ei tämän hankkeen yhteydessä kuitenkaan katsottu olevan aihetta. Jarmo Nikander
6 LIITTEET LIITE 1. Kairausprofiili. 2441 10 Musta. LIITE 2. Kairausprofiili. 2441 11 Pikkukaara. LIITTYY Syväkairausraporti t M52.5/2434/99/R419-422 M52.5/2441/99/R355-370 M52.5/2443/99/R332-33 8 Kiillotetut ohuthieet Ku28192-28195, 28216-28218