TAMPERE MUISTIO 5/2009 1 (8) KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ Aika 7.9.2009 klo 13.00 Paikka Läsnä Poissa Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Seututoimisto Satakunnankatu 18 A, 2.krs Hinkkanen Pekka (puheenjohtaja) Hakola Jorma Heinävä Auli Hietamäki Mari Kangasniemi Ritva Männikkö Markku Nurminen Mikko Nurminen Päivi Penttilä Tuomo Reiskanen Seppo Riihimäki Asko Rikala Päivi Ruoppila Sampo Lampinen Tarja Lehtinen Jarmo (sihteeri) Lahtinen Markku 1. Kokouksen avaus ja edellisen kokouksen muistio Pekka Hinkkanen avasi kokouksen ja kävi läpi edellisten kokousten muistiot. 27.5.2009 pidetyssä kokouksessa käsiteltiin Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisen ohjelman tekstiluonnosta. 16.6.2009 pidetyssä kokouksessa käsiteltiin rakennemallityötä ja Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisen ohjelman tekstiluonnosta sekä keskusteltiin valtion kanssa tehtävän aiesopimuksen suunnittelusta ja kansallisen MAL verkoston koordinoinnista. Muistioihin ei ollut huomauttamista. Kokouksen asialistaa muutettiin niin, että kohdat 2. (Rakennesuunnitelma ja asuntolaskelmat) ja 4. (Rakennesuunnitelma ja valtion kanssa tehtävän sopimuksen suunnitteluvaihe) käsitellään yhtenä kokonaisuutena.
TAMPERE MUISTIO 5/2009 2 (8) Asko Riihimäki ilmoitti, että hän jää pois asuntopoliittisesta työryhmästä ja että hänen tilalleen tulee Nokialta kaava arkkitehti Jorma Hakola. 2. Rakennesuunnitelma ja asuntolaskelmat sekä 4. Rakennesuunnitelma ja valtion kanssa tehtävän sopimuksen suunnitteluvaihe Sampo Ruoppila kertoi tavanneensa rakennesuunnitelmaa laativat konsultit ja että työryhmien ja konsulttien käytössä olevat asuntolaskelmat on tarkistettu ja että ne ovat nyt yhtenevät. Ruoppila kehotti kuntia miettimään, mitä luvut käytännössä tarkoittavat verrattaessa Tamperetta muihin kaupunkiseudun kuntiin. Ruoppilan mukaan pitäisi pohtia miten rakennesuunnitelma palvelee asuntopoliittista ohjelmaa. Auli Heinävä esitteli rakennesuunnitelman viimeisimmän luonnoksen, joka on jo osittain päivittynyt Maankäyttö ja rakennetyöryhmän ja TASE liikennejärjestelmätyön suunnitteluryhmän kokouksessa 25.8.2009 esitellystä luonnoksesta. Suunnitelmassa on keskeistä kasvun ohjaaminen ja se pohjautuu kaupunkirakenteen tiivistämiseen sekä rakentamiseen keskustojen tuntumaan ja joukkoliikennekäytävien varrelle. Liikenteen energiankulutuksen hallitsemiseen tähtäävän suunnitelman aikaansaaminen on haastavaa: liikenneratkaisut perustuvat yhdistelmävaihtoehtoon ja seuraava vaihe on tavoitteita tukevan taksapolitiikan aikaansaaminen. Heinävän mukaan nyt olisi tärkeää, että kuntien luottamus ja virkamiehet miettisivät oman kuntansa kannan rakennemalliin. Kuntien lisäksi lausuntoja pyydettäneen myös sidosryhmiltä. Asuntopolitiikan ja liikennejärjestelyjen osalta ollaan tekemässä valtion kanssa aiesopimusta, mutta nyt on keskustelun alla ajatus, että valtion kanssa tehtäisiin yhteinen kokonaisvaltainen MALi sopimus. Asiasta ollaan oltu yhteydessä jo YM:ään ja TEM:iin ja seuraavaksi ollaan sovittu tapaamisesta liikenneministeriön kanssa. Ritva Kangasniemen mukaan rakennesuunnitelma ei ole Tampereen linjan mukainen. Täydennysrakentamiselle on laskettu liian suuri volyymi, varsinkin kun Tampereen tärkeänä pitämä Nurmi Sorilan asuntorakentaminen on jätetty pois suunnitelmasta. Asuntorakentamiseen merkitty Kauppi Niihaman alue on esitetyssä muodossa mahdoton, kun alue on sidottu 2030 saakka. Ojala Lamminrahkan alueelle Tampere on suunnitellut pientalovaltaista rakentamista, joten 5 000 asukkaan sijoittaminen alueelle on mahdotonta ilman kuntarajan siirtoa eikä sellaista tässä vaiheessa suunnitella. Seppo Reiskanen totesi Ylöjärven osalta rakennesuunnitelman olevan tavoitteiden mukainen. Toteutusjärjestys ei kuitenkaan ole en
TAMPERE MUISTIO 5/2009 3 (8) simmäisessä vaiheessa realistinen, kun ensimmäinen toteutettava alue on Kirkonseutu eikä Mäkkylän alue. Rautatien varteen pyritään kaavoittamaan asuntoja. Suunnitelmasta poiketen Metsäkylän suuntaan rakennetaan joka tapauksessa pientaloja. Siivikkalan asuntorakentaminen toteutetaan tarvittaessa vuoden 2030 jälkeen. Asko Riihimäen mukaan rakennesuunnitelmaan pitäisi ottaa realiteetit mukaan. Nyt suunnitelmasta puuttuu Nokian Sammaliston ja Taivalkunnan kasvusuunta. Näille alueille voidaan rakentaa asunnot 1 500 asukkaalle keskustan tiivistämisen sijaan. Alueita ei tulisi pitää uusina asuntoalueina vaan pikemminkin olemassa olevien alueiden laajentumisena. Sammaliston alueelle vahvistetaan jo tänä vuonna kaavan 1. vaihe. Sampo Ruoppila huomautti Sammaliston olevan rakennesuunnitelman vastainen, Sammalistossa ei ole yleiskaavaa. Jarmo Hakola vastasi, että on tärkeätä saada tiivistä rakentamista keskustan tuntumaan. Nokia ei halua rakentaa asutusta Porintien pohjoispuolelle. Alueet saadaan seutuliikenteen piiriin bussiyhteyksiä laajentamalla. Kun Sammalisto ja Taivalkunta ovat joka tapauksessa tulossa, niin niiden pitäisi näkyä kartalla. Asko Riihimäki muistutti, että suunnitelma ei saa olla liian idealistinen, vaikka se olisi oikeaoppinen. Nokialla ei saada hyväksyntää suunnitelmalle rakentaa keskustaan asuntoja 6 000 ihmiselle senkään vuoksi, että tontit ovat yksityisten omistuksessa. Seppo Reiskanen kommentoi, että bussiyhteyksien kasvattaminenkin on iso asia. Pelkkä joukkoliikennekään ei voi olla peruste uusien alueiden sijoittamiselle, työpaikkojen ym. rakenteidenkin on oltava valmiina. Kun kartta piirretään niin yleensä katsotaan minkä kokoiset alueet ja asukasmäärät näytetään. Auli Heinävä muistutti joukkoliikennekäytävien ja keskustojen tiivistämisen olevan tärkeä syöte. Suunnitelmassa on otettu pois kaikkien kuntien taajamien takaalueita. Reiskasen mukaan realismia tarvitaan, että asuntotavoitteet saadaan konkretisoiduksi. Myös Mikko Nurminen ilmoitti olevansa huolissaan suunnitelman epärealistisuudesta monilta osin Tampereen osalta. Realismin puute voi kääntyä päätöksiä vastaan luottamuselimissä. Tavoitteet sinänsä voivat olla oikeansuuntaiset, mutta aikataulut eivät, esimerkiksi Kaupin, Hankkion ja Niihamaan osalta. Pekka Hinkkanen yhtyi Nurmisen näkemykseen, että Tampereen realistiset kasvusuunnat täytyy näkyä suunnitelmassa. Mari Hietamäen mukaan Pirkkalan kanta suunnitelmaan on periaatteessa myönteinen, mutta 7 000 asukkaan sijoittaminen Naistenmatkantielle ei ehkä onnistu pientalotyyppisenä ratkaisuna, vaan tarvitaan myös kerrostaloja. Keskustan tiivistyvä rakenne on kannatetta
TAMPERE MUISTIO 5/2009 4 (8) va, mutta sen sijaan suunnitelmasta puuttuu Pirkkalan länsipuolelle suunniteltu asuinalue. Päivi Rikalan mukaan suunnitelma on Oriveden osalta hyväksyttävissä. Orivedellä keskustan asuinrakentaminen on ensisijalla ja sitä tukee seuraavaksi asemanseudun rakentaminen pitkälle siten kuin suunnitelmassa on esitetty, vaikka melko kova tuhannen asukkaan tavoite voi aiheuttaa muutoksia. Markku Männikkö toivoo myös, että suunnitelmassa täytyy säilyttää realismi ja että se täytyy olla mahdollista toteuttaa. Männikkö on huolissaan siitä miten kirjataan mukaan ne suunnitelmat, jotka on jo päätetty toteuttaa. Vesilahden tulevaisuutta ei voi perustaa vain kisko tai bussiliikenteen varaan. Kymmenen vuoden kuluttua liikkuminen on todennäköisesti aivan erilaista kuin tänään ja energia asiat ovat menneet uudelle tasolle. Tuolloin työpaikatkin saattavat olla nykyistä enemmän etätyöskentelyä. Pirkkalan lentokentän toiminnan kehittäminen on tärkeää ja hyville alueille kannattaa panostaa. Männikkö on luvannut toimittaa Auli Heinävälle laskelmia Vesilahden asumisesta. Tuomo Penttilä totesi suunnitelmassa esitettyjen kasvulukujen ja ympäröityjen alueiden olevan suurin piirtein kohdallaan Lempäälän osalta. Suunnitelmassa olisi kuitenkin hänen mielestään voinut olla enemmän realismia, sillä olemassa olevien yleis ja asemakaavojen pitäisi näkyä suunnitelmassa, samoin kuin Nurmi Sorilan, koska niitä ei tulla perumaan. Toteutusjärjestys ei ole realistinen, Kulju Sääksjärvi rakentuu rinnakkain keskustan kanssa eikä vasta keskustan jälkeen. Vuoreksen aluetta Lempäälä ei ala rakentaa tämän vuosikymmenen aikana. Suunnitelmaan merkityillä luvuilla Sääksjärven alueesta rakennetaan pientalovaltaisen alueen sijaan pien ja kerrostaloalue. Kehä II tie ja Puskiaisten liittymä puuttuvat suunnitelmasta. Muutoin suunnitelmaan ei ole huomauttamista. Pekka Hinkkanen kysyi voisiko asemien välimatkaa lyhentää lisäämällä seisakkeita ja onko tämän vaikutusta asukaslukuun pohdittu. Sampo Ruoppila vastasi, että asemien lukumäärän lisäämiseen tarvitaan suurempi väestö. Auli Heinävä lisäsi, että väestön kasvun painopiste siirtyy jos jonkun kunnan alueelle rakennetaan enemmän asemia. Suunnitelmaan on merkitty uusi asema etelään lähelle työpaikka aluetta. Päivi Nurminen totesi, että Sampo Ruoppilan kokouksen alussa esittämä kysymys miten suunnitelma palvelee asumisen kehittämisen tavoitteita, ansaitsee pohdintaa. Tukeeko suunnitelma tavoitetta, että kehyskunnat ottavat enemmän vastuuta vuokra asuntotuotannosta ja että vuokra asuntotuotanto jakautuu tasaisesti kaikkiin kaupunki
TAMPERE MUISTIO 5/2009 5 (8) seudun kuntiin? Synnyttääkö suunnitelma Tampereelle riittävästi pientalovaihtoehtoja ja pientalovaltaisia alueita tasapainottamaan nykyistä asuntojakaumaa määrällisesti ja laadullisesti? Pekka Hinkkanen totesi, että ohjelmaan on merkitty 30 prosentin tuotanto osuus huokeahintaisille vuokra asunnoille. Hänen mielestään vuokraasuntojen rakentaminen seudulle kytkeytyy myös joukkoliikenneratkaisuihin. Sampo Ruoppila huomautti, että tiivistämisen myötä tulee vuokra asuntoja ja että suunnitelma edellyttää kerrostalojen rakentamista jokaiseen kuntaan. Sen sijaan pientalovaihtoehdoista voidaan keskustella, mutta kunnat voisivat erilaistua siten että esimerkiksi Tampereelle tulisi korkealaatuisia kerrostaloja ja pieniä pientalotontteja. Kysymys on myös laadusta. Päivi Nurmisen mukaan rakennemallin keskeinen arvo myös siinä, että jos se saa aikaan muutoksen nykytrendissä tukemalla kuntia kääntämään suunnan eheyttämiseen päin. Suunnitelma tuotetaan kaikkien kuntien käyttöön oman työn tueksi ja tavoitteeksi. Kaikki mukanaolijat halunnevat hyvän suunnitelman ja kaikkien on myös tehtävä myönnytyksiä. Onko tavoitteeksi kirjattu tuottaa jokaiseen kuntaan monimuotoista asumista: profiloitunut malli tuottaa tietynlaisen asukasrakenteen. Ruoppilan mukaan tarkoitus ei ole sovittaa samanlaista mallia jokaiseen kuntaan vaan pikemminkin kyse on monipuolisesta profiloitumisesta. Mikko Nurmisen mukaan Tampere ei ole pitkään aikaan tarjonnut väljää pientaloasumista, mutta suunnitelman tiiveydellä ja mitoitustarpeella se ei pysty tarjoamaan pientaloasumista. Seppo Reiskasen mukaan rakennesuunnitelmassa tulee näkyä tuleeko Tampere mukaan pientalotalkoisiin vai ei ja kuinka ehdottomasta tavoitteesta tässä on kysymys. Asiassa eteenpäin pääsemiseksi alueet täytyisi avata. Mikäli Tampere ei pysty tarjoamaan pientaloasumista, ei se myöskään pysty asuttamaan puolta väestönkasvusta kuten se on luvannut. Pientalotonteista on kysyntää ja siihen on vastattava, vaikkapa Nurmi Sorilassa. Pientalotonttien tarjoaminen helpottaisi myös palvelurakentamisen tarvetta kehyskunnissa. Kehyskunnat ovat huolissaan palvelurakentamisen tarpeesta, Tampere taas vuokra asuntojen tuottamisesta. Ritva Kangasniemen mukaan Tampereen ainoa uusien alueiden laajenemissuunta on pohjoinen. Täydennysrakentamisesta saadaan hyvin vähän volyymia, suunnitelman painopiste on kuitenkin olemassa olevien kerrostaloalueiden täydennysrakentamisessa. Ollaanko tässä taas lähtöruudussa? Markku Männikkö kysyi, onko sitä mietitty minkälaisiin ihmisten asumistarpeisiin vuokra asuntoja tarvitaan. Puhuttaessa väljästä
TAMPERE MUISTIO 5/2009 6 (8) pientaloasumisesta täytyisi muistaa myös muunlaiset pientaloasumisen toiveet. Ihmiset voivat olla kiinnostuneita ekomaaseutuasumisesta yhdistettynä minimaaliseen liikkumiseen kun taas tamperelaiset voivat olla kiinnostuneita city asumisesta. Sampo Ruoppila totesi Männikön olevan oikeassa, että ihmisillä on erilaisia vuokra asumisen tarpeita ja että ohjelmaan on kirjattu vuokraasuntojen tuottaminen muihinkin kuin kerrostaloihin. Voidaan kysyä toteutuvatko asumisen tavoitteet ohjelmassa (tiivistäminen ja laadun parantaminen, joukkoliikennekäytävien varrelle rakentaminen, kustannusten kehitys haluttuun suuntaan, viihtyisyys, luonnonläheisyys ja turvallisuus). Sampo Ruoppilan mukaan rakennesuunnitelman pohjana olleet laskelmat perustuvat väestökasvun tasaiseen jakamiseen. Tampereen asukasmäärä on nostettu aikaisempia lukuja suuremmaksi ja myös asumisväljyys on laskettu Tampereella suuremmaksi kuin muualla. Seppo Reiskanen haluaisi laskelman siitä mitä luvut tarkoittavat eri asuntotyypeiksi muutettuna. Hänen mukaansa tavoitteellinen tonttituotanto täytyy selvitä laskelmasta. Päättäjille saatava esitettyä laadullinen esitys suunnitelmasta. Reiskanen totesi myös, että Ylöjärvellä tehdään jo vuokra asuntoja muun tyyppisiin taloihin (rivitaloihin) kuin kerrostaloihin. Kysyntää olisi enemmän tällaisiin vaihtoehtoihin, mutta ongelman on korkea vuokrataso. Ruoppilan mukaan kolmeen aluetiheysluokkaan perustuva laskelma on tulossa myöhemmin. Auli Heinävä lupasi selvittää tarkemmin mitkä ovat kolmijaon määritykset ja rajat. Pekka Hinkkasen kysymykseen tehokkuuslaskennan käytännöstä ja milloin tehokkuusluvut ovat käytössä, Sampo Ruoppila vastasi, että luvut saadaan seuraavaan asuntopoliittisen työryhmän kokoukseen. NetEffect saa tarkistetut laskelmat aluetehokkuuksista Pöyryltä, jonka laskelmat perustuvat asuntomääriin ja neliöihin. Laskelmat eivät ole vielä lopullisia. Hinkkasen mukaan tässä pitäisi olla kaavoittajat mukana. Auli Heinävän mukaan ensivaiheessa tehokkuudet tulee avata ja sen jälkeen laittaa taulukkoon ja sitten selvittää sopivuudet kaavoittajien kanssa. Asiasta ei järjestetä lausuntokierrosta, maankäyttö ja rakennemallityöryhmä työstää laskelmaa. Kuntayhtymän extranetissä on esimerkkejä havainnollistamisesta. Todettiin, että mitoitus on saatava realistiseksi ja että konsultit tulevat aloittamaan tehokkuussuunnittelun ja ottavat kuntiin yhteyttä. 3. Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelmaluonnos Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisen ohjelman viimeisin luonnos on lähetetty kokouksen osanottajille. Sen todettiin alkavan
TAMPERE MUISTIO 5/2009 7 (8) olla melko valmis. Ohjelmatekstiä voi kommentoida Sampo Ruoppilalle. 5. Vuoden 2010 asumisen kehittämishankkeet Auli Heinävä kertoi, että suuret seudulliset strategiset hankkeet loppuvat vuoden 2009 lopussa. Valtiolta on varattuna määrärahaa maran, liikenne, asuntopoliittisiin tai ilmastohankkeisiin myös vuodelle 2010. Nyt pitäisi kehittää toiminnallisia asumista koskevia hankkeita vuodelle 2010. Tilanne on siinä mielessä haasteellinen, että rakennesuunnitelman laatiminen on vielä kesken ja että hanketta koskevien tavoitteiden tulisi olla seutuhallituksessa vielä tämän vuoden puolella. Sampo Ruoppila ehdotti hankkeeksi keskitiheysluokan suunnittelua: aluetehokkuus, joka mahdollistaisi sekä pientalovaltaisen asumisen että siihen liittyen selvitettäisiin uusia asuntotypologioita. Tähän liitettäisiin 1 2 hanketta joltakin konkreettiselta alueelta, jossa olisi uusia tiivis matala ratkaisuja, uusi asumisen atlas. Pekka Hinkkanen piti tätä hyvänä avauksena mutta oli huolissaan siitä, että nyt pitäisi panostaa nykyisen työn saattamiseen valmiiksi. Seppo Reiskanen totesi Ruoppilan esityksen olevan mielenkiintoinen. Kuntatasolla ei kuitenkaan ole mahdollista keskittyä kehitystyöhön. Käytettävissä oleva raha on käytettävä järkevästi seudullisesti hyviin hankkeisiin, joista on hyötyä kunnille ja Tampereen kaupunkiseudulle. Tässä ei voida toimia muiden organisaatioiden käsikassarana. Hankkeet voisivat edistää seudullista käytännön asuntotyön edistämistä, seudullista asumisen organisointia ja tiedontuotantoa. Hinkkasen mukaan se mikä nyt vaatii yhteistyötä, pitäisi löytyä olemassa olevasta suunnitelmasta; esimerkiksi tiedontuotanto, asumisen yhteistyö, vuokra asuminen. Asko Riihimäki ehdotti, voisiko kysymyksestä Kuinka kunnat voivat vaikuttaa, jotta vuokra asumisessa ja vuokra asuntotuotannossa päästään tavoitteisiin? saada kehittämishankkeen. Tilanne on haastava kun joissakin kunnissa vuokra asunnot on myyty pois. Lisäksi esimerkiksi Nokialla tyhjät kerrostalotontit ovat yksityisomistuksessa eikä tontin luovutuksessa asiaan voida vaikuttaa. Seppo Reiskanen vastasi, että vaikuttaa voidaan maapolitiikan keinoilla, yhteisillä linjauksilla rakennusliikkeisiin nähden sekä kaavoitusmonopolilla ja tontinluovutusmonopolilla jos niitä halutaan käyttää. Pekka Hinkkanen huomautti, että Tampereella tilanne on toinen kun omat yhtiöt rakentaisivat 400 500 vuokra asuntoa vuosittain. Kysyntää asunnoille on, mutta ei tontteja. Seppo Reiskanen ehdotti seudullisesta näkökul
TAMPERE MUISTIO 5/2009 8 (8) masta, voisivatko Tampereen asuntoyhteisöt rakentaa Ylöjärven puolelle. Todettiin, että yritetään keksiä hyviä aiheita ohjelman jatkotyön kannalta. 6. Muut asiat Muita asioita ei ollut. Todettiin kuitenkin, että asuntopoliittisen ohjelmatyön eteneminen on osittain riippuvainen rakennesuunnitelmatyön etenemistä. 7. Seuraava kokous Kaupunginseudun asuntopoliittisen työryhmän seuraava kokous on perjantaina 9.10 2009 klo 12.30 Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä seututoimistossa, Satakunnankatu 18 A, 2.krs Jakelu työryhmän jäsenet, Kari Kankaala, Juha Sipilä Jarmo Lehtinen