Työvaliokunta 6/2018 Aika Tiistai 2.10.2018 klo 9.00 11.00 Paikka Imatran kaupungintalo, Vallinkoski-neuvotteluhuone Kutsutut (x) Kimmo Jarva Lappeenranta varapuheenjohtaja (x) Harri Anttila Rautjärvi (x) Kaisa Heino Imatra puheenjohtaja (x) Vesa Huuskonen Parikkala (x) Kimmo Kainulainen Savitaipale (x) Tuomo Sallinen Ruokolahti (x) Kai Roslakka Imatra (x) Jussi Stoor Lemi (x) Anne Ukkonen Luumäki (x) Johanna Mäkelä Taipalsaari (x) Jari Iskanius Lappeenranta Pysyvät asiantuntijat (x) Matti Viialainen Etelä-Karjalan liitto (-) Leena Gunnar Kaakkois-Suomen ELY-keskus (x) Satu Mäkelä Kaakkois-Suomen ELY-keskus (x) Aija Tuimala Etelä-Karjalan liitto Sihteeristön puheenjohtajisto (x) Markku Heinonen Lappeenranta (x) Sirkku Sarlomo Imatra (x) Anni Laihanen Etelä-Karjalan liitto, sihteeri Asiantuntijat (x) Mari Smolander Etelä-Karjalan kesäyliopisto, 3 (x) Hanna Ollikainen Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, 4 (x) Jami Holtari Etelä-Karjalan Yrittäjät, 9 (x) Tarmo Soronen Etelä-Karjalan Yrittäjät, 9 (x) Pasi Toropainen Etelä-Karjalan Yrittäjät, 9
Asiat 3. Etelä-Karjalan kesäyliopiston toiminnan ja rahoituksen vakauttaminen... 3 8. Lappeenranta-Imatra kaupunkiseudun kuntayhteistyö 2019, talousarvio... 6 2
3. Etelä-Karjalan kesäyliopiston toiminnan ja rahoituksen vakauttaminen Lappeenranta-Imatra kaupunkiseudun työvaliokunta käsitteli kokouksessaan 28.8.2018 3 Etelä-Karjalan kesäyliopiston toimintaan ja talouteen liittyviä uhkakuvia rehtori Mari Smolanderin esityksen pohjalta. Työvaliokunta linjasi pitävänsä kesäyliopiston toimintaa tärkeänä. Työvaliokunta perusti työryhmän tekemään syyskuun loppuun mennessä kunnille ja työvaliokunnalle esityksen kesäyliopiston toiminnan ja rahoituksen stabiloimiseksi, jotta koulutustarjonta ja valtionosuudet saadaan optimoitua mahdollisimman hyvin. Työryhmään sovittiin edustukset Imatran ja Lappeenrannan hyvinvointi- ja sivistyspalveluista ja taloushallinnosta. Myös muille kunnille annettiin mahdollisuus osallistua. Työryhmään osallistuivat Imatralta opetuspalveluiden päällikkö Minna Rovio ja talous- ja hallintokoordinaattori Maarit Turunen, Lappeenrannasta toimialajohtaja Tuija Willberg ja controller Sirpa Valtonen ja pienten kuntien edustajana sivistysjohtaja Vesa Pakarinen Taipalsaarelta sekä rehtori Mari Smolander Kesäyliopistosta. Työryhmä on saanut rehtori Mari Smolanderilta taloustietoja, jonka mukaan ennuste kesäyliopiston vuoden 2018 tulokseksi on 93 000 euroa ja talousarvio vuodelle 2019 on -144 010 euroa. Vuoden 2019 talousarvion heikko tulos johtuu valtionosuuden jyrkästä laskusta, kustannusten noususta sekä siitä, että opintovapaalla oleva henkilö on palannut työhön. Lappeenranta-seminaaria ei yhteistyökumppaneiden päätöksellä järjestetä vuonna 2019, mikä vähentää tuloja. Valtionosuus lasketaan kolmen edellisen vuoden tuntien keskiarvon perusteella. Vuonna 2019 valtionosuuteen vaikuttaa se vuosi, jolloin mm. Lappeenrannan kaupungin avustus poistettiin ja opetusta vähennettiin. Kesäyliopiston vuoden 2017 taseessa on edellisten tilikausien ylijäämää 370 000 euroa. Työryhmä totesi, että mikäli kesäyliopiston taloutta pyritään samaan tasapainoon opetusta vähentämällä, johtaa se nopeasti kuihtumisen kierteeseen, jossa valtionosuudet vähenevät vuosittain, mikä puolestaan johtaa opetuksen vähentämiseen jne. Henkilöstön määrää ja toimitilakustannuksia on tarkasteltava kuitenkin kriittisesti, ottaen huomioon, että koulutuksen suunnittelu vaatii henkilöstöä ja vain koulutusta tarjoamalla kesäyliopisto toteuttaa perustehtäväänsä. Kesäyliopisto on itse arvioinut, että kesäyliopiston tarjoaman koulutuksen hintataso on nyt liian korkea ja se vähentää koulutukseen osallistujien määrää. Kesäyliopiston arvion mukaan korkea hintataso vähentää myös tasa-arvoa maakunnassa, sillä monelle potentiaaliselle opiskelijalle on taloudellisesti mahdotonta maksaa kurssimaksua. Kesäyliopiston arvion mukaan pienempi kurssimaksu lisäisi osallistujamääriä ja vähentäisi peruutuksia, mikä vaikuttaisi valtionosuuteen. Kesäyliopiston strategian mukaan tarjottava koulutus keskittyy lähinnä työelämäpainotteiseen täydennyskoulutukseen, jonka suurelta osin työnantajat kustantavat. 3
Työryhmän esityksen tavoitteena on kesäyliopiston toiminnan turvaaminen Etelä- Karjalassa kasvattamalla toimintaa ja valtionosuuteen vaikuttavaa koulutustarjontaa, jota hyödyntävät nykyistä enemmän myös maakunnan pienet kunnat. Kesäyliopiston tulee myös ennakoida tulevaa ja lisätä valmiuksiaan järjestää verkkovälitteistä opetusta. Valtionosuusjärjestelmän laskentamallista johtuen koulutusmäärän lisääminen tulee lisäämään valtionosuutta vasta pitkällä aikavälillä. Siihen saakka tarvitaan muita toimenpiteitä ja taloudellista tukea suoraan maakunnalta. Koulutuksen tuntimäärän kasvattaminen joka vuosi 280 on haasteellista, mutta mahdollista. Arvio valtionosuuden kertymisestä, jos koulutusta lisätään 280 tuntia joka vuosi. Kesäyliopiston pitkän aikavälin, vuosien 2019 2024 kehittämissuunnitelmaksi työryhmä esittää Etelä-Karjalan kaupunkiseudun työvaliokunnalle seuraavaa: 1. Lisätään valtionosuuteen oikeuttavaa koulutusta 280 tuntia vuosittain, mikä kääntää valtionosuudet lähivuosien notkahduksen jälkeen kasvuun vuodesta 2023 lukien Valtionosuuteen oikeuttavan koulutuksen määrää ylläpidetään ja lisätään seuraavilla keinoilla: Imatran koulutusostot pyritään säilyttämään ennallaan, Lappeenranta voi lisätä hankittavaa koulutusta noin 20 000 eurolla vuosittain ja maakunnan pienet kunnat kokoontuvat välittömästi tekemään koulutussuunnittelua yhdessä kesäyliopiston kanssa. Pienet kunnat hyödyntävät kesäyliopiston tarjontaa. Koulutukset räätälöidään kuntien tarpeiden mukaan, mutta koulutukset ovat avoimia kurssitarjonnasta poimittavia, joten myös muut kuin eteläkarjalaiset voivat osallistua. Koulutustarjonta palvelee omaa maakuntaa, mutta houkuttelee myös muita osallistujia. 4
2. Muuta koulutustarjontaa laajennetaan ja monipuolistetaan Kesäyliopisto käynnistää lukioiden kanssa selvityksen, jonka tavoitteena on lukioiden oman kurssitarjonnan täydentäminen. Samalla selvitetään miten kesäyliopisto voi edistää ja toteuttaa lukiolain edellyttämää korkea-asteen opintoihin orientoivaa koulutusta muilla kuin maakunnan oman korkea-asteen koulutuksen aloilla. Imatra jatkaa YES-toimintamallin kokonaisuutta, mikäli hyvinvointilautakunta ei tee muunlaista ratkaisua asian suhteen. Kesäyliopisto kehittää malleja ja koulutustarjontaa, joilla voidaan edistää työssä ja työelämän ulkopuolella olevan väestön digiosaamista ja osaamisen kehittämistä. Kesäyliopisto osallistuu suunnitelmiensa mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämiin hankkeisiin. 3. Kesäyliopisto käynnistää verkkovälitteisen opetuksen kehittämishankkeensa Uuden toimintamallin käyttöönottaminen edellyttää oman henkilöstön täydennyskoulutusta ja välinehankintoja, yhteistyökumppaneiden hankintaa, markkinointia, kokeiluja jne. Kesäyliopisto kattaa kehittämisen kustannuksia aiempien vuosien ylijäämästä. 4. Kurssimaksujen alentaminen Mikäli kesäyliopiston hallitus arvioi koulutushintojen alentamisen edistävän suunniteltujen koulutusten toteutumista ja valtionosuuskelpoisten tuntien määrä lisääntymistä sitä voi kokeilla. Kesäyliopiston arvion mukaan koulutusmaksujen hintojen lasku mahdollistaisi työnantajille useamman henkilön osallistumisen, jolloin myös koulutuksen vaikuttavuus kasvaisi. Työryhmässä kuntien edustajat suhtautuivat esityksen taloudelliseen hyötyyn epäilevästi. 5. Kumppanuusyhteistyö työllistämisessä Lappeenrannan kaupungin kanssa solmitaan kumppanuusyhteistyö palkkatukityöllistämisestä, jonka avulla kesäyliopisto voi rekrytoida nuoren vastavalmistuneen työttömän tai pitkäaikaistyöttömän yliopiston katsomiin tarpeellisiin tehtäviin. Mahdollisia synergiahyötyjä Saimaan Mediakeskuksen kanssa tutkitaan. 6. Toimitilat Kunnat tarjoavat kesäyliopistolle koulutustiloja edullisesti ja myös muissa toimitilatarpeissa pyritään löytämään kaupunkien omista tiloista kohtuuhintaisia ja sopivia toimitiloja kesäyliopistolle lähivuosina. 7. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu/etelä-karjalan liitto myöntää taloudellisesta tukea siirtymäkauden ajan 5
Valtionosuuteen oikeuttavan koulutusmäärän kasvattaminen tuottaa lisää tuloja vasta noin kolmen neljän vuoden kuluttua. Maakunnan peruskunnilla ei ole mahdollisuutta maksaa suoraa tukea kesäyliopistolle kuluvana vuonna eikä myöskään tulevana vuonna Eksoten lisärahoitustarpeen vuoksi. Peruskuntien tulevien vuosien taloustilanne selviää vasta sote- ja maakuntaratkaisun jälkeen. Siirtymä-ajalle eli vuosille 2019-2021 tarvitaan kaupunkiseudun tai maakunnan suoraa rahoitusta kesäyliopistolle. Mari Smolander Etelä-Karjalan kesäyliopistosta esittelee asiaa kokouksessa. Esitys Työvaliokunta näkee kesäyliopiston tarjoamien koulutuspalvelujen jatkumisen sekä lukioiden omaa kurssitarjontaa täydentävän roolin tärkeänä. Toiminta ei kuitenkaan voi perustua kuntien yleisavustuksiin. Kunnat hankkivat koulutusta kesäyliopistolta käytettävissä olevien koulutusmäärärahojen puitteissa. Toimitilakustannuksissa on säästöjä haettavissa mm. hyödyntämällä kuntien tarjoamia edullisia tiloja. Linjataan, voisiko kaupunkiseudun talousarviosta osoittaa kesäyliopiston koulutusvolyymin ja sitä kautta valtionosuuden kasvattamiseksi 50 000 vuodelle 2019 sekä 25 000 euroa vuodelle 2020. Päätös Kuultiin ja merkittiin tiedoksi Mari Smolanderin alustus. Päivitetty diaesitys on pöytäkirjan liitteenä 1. Työvaliokunta päätti jatkaa keskustelua talousarviolinjauksista kuntayhteistyön talousarviokohdassa ( 8). ******************************************************************************************** 8. Lappeenranta-Imatra kaupunkiseudun kuntayhteistyö 2019, talousarvio Lappeenranta Imatra-kaupunkiseudun työvaliokunta päätti 24.10.2017, että alueen kunnat varaavat vuoden 2018 talousarvioissaan Lappeenranta Imatra-kuntayhteistyöhön 1,5 /asukas. Päätöksen mukaisesti kuntarahoitus on laskutettu keväällä 2018. Vanhaa sitomatonta rahoitusta (2015 2018) on 64 102,62, muutoin vuosien 2015 2018 rahoitus sidottu. Sitoumuksia/varauksia vuodelle 2019 on neljä: sitoumus hankkeille teollinen myynti 14 000, SIB 25 000, hankinnat haltuun 32 657 ja hautomotoiminta 40 000. Sitomatonta rahoitusta 2019 on 83 141. 6
TA 2017-2019 (KP 811) 26.9.2018 Projekti 2100 Projekti 2107 Projekti 2108 Projekti 2109 Hanke/toimenpide Toteuttaja Vanhat 2016 2017 2018 2019 Huomiot/päätökset Budjetoitu määräraha 15 459,50 130 000,00 196 733,00 195 759,00 194 798,00 Meidän liike 2017 E-K yrittäjät - 8 000,00 TVK 13.12.2016 8 000 Invest in South-Karelia Wirma - 34 122,00 TVK 17.3.2015 120 000 Suomi 100 Liitto - 22 500,00 TVK 3.2.2016 45 000 Saimaa.fi Kehy - 20 000,00-21 040,00 TVK 3.2.2016 41 040 Retkisatamat Geopark kuntoon Virkistysaluesäätiö - 31 660,00 TVK 3.2.2016, säätiö 16.3.2016 60 000 Kasvusopimukset - Innovatiiviset hankinnat Lappeenranta - 37 500,00-50 000,00-50 000,00 TVK 13.12.2016 37 500, loput varauksia Kasvusopimukset - Metanointilaitoksen esisuunnittelu Lappeenranta - 12 500,00 TVK 13.12.2016 12 500 Ohjelmistoalan koulutuksen uudelleen käynnistys Saimia - 60 000,00 (Ekoodi) TVK 5.4.2016 60 000 Etelä-Karjalan omistajaohjaushanke E-K yrittäjät - 28 560,00 TVK 13.12.2017 28 560 Teollinen myynti (Saimia) Saimia - 14 000,00-14 000,00 SIB - 25 000,00-25 000,00 TVK 30.1.2018 (alustava varaus) Hankinnat haltuun -hanke - 32 657,00-32 657,00 TVK 11.12.2017 Hautomo - 20 000,00-40 000,00 TVK 28.8.2018 Kokouskahvit ja Järvisydämen seminaarikustannukset Lappeenranta - 4 528,33-1 781,55 Sitomaton määräraha 2 931,17-7 069,45 54 102,00 83 141,00 Kuntien talousarvioiden laadintaa varten taloussuunnitelman lähtökohtana on vuoden 2018 taloussuunnitelma, jossa kunnat varaavat kuntayhteistyöhön 1,5 /asukas alla olevan taulukon mukaisesti. Rahoitus laskutetaan 1. erässä kevään 2019 aikana. Kunta TA 2019 Imatra 40 904 Lappeenranta 109 364 Lemi 4 595 Luumäki 7 121 Parikkala 7 454 Rautjärvi 5 154 Ruokolahti 7 827 Savitaipale 5 220 Taipalsaari 7 161 Yhteensä 194 798 Väkiluku 31.12.2017. Esitys Esitetään työvaliokunnalle, että kunnat varaavat kuntayhteistyöhön vuoden 2019 talousarvioissaan 1,5 /asukas. Kuntarahoitus laskutetaan yhdessä erässä kevään 2019 kevään aikana. Keskustellaan rahoituksen käytöstä. Päätös Hyväksyttiin. Työvaliokunta päätti osoittaa kaupunkiseudun talousarviosta kesäyliopiston koulutusvolyymin ja sitä kautta valtionosuuden kasvattamiseksi 50 000 vuodelle 2019 sekä 25 000 euroa vuodelle 2020. Otteen tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistaa Lappeenrannassa 2.10.2018 Anni Laihanen, sihteeri 7