Espoon ankkuri -hankkeen väliarviointi

Espoon ankkuri -hankkeen väliarviointi Syyskuu 2008 Nina K. Hyttinen

Snl/ARPA/nkh 1 Tiivistelmä Espoon Ankkuri -hankkeen väliarviointi. Nina K. Hyttinen, Sininauhaliitto. Helsinki. Syyskuu 2008. 18 sivua. KAN Espoon Ankkuri -hankkeen (2007 2010) tarkoituksena on saada päihdehoidon avopalvelut ja päiväkeskustyö yhdistettyä toimivaksi kokonaisuudeksi, joka tarjoaa päihdeongelmaiselle tukea toipumiskaaren kaikissa vaiheissa. Päiväkeskus toimii matalan kynnyksen kohtaamispaikkana espoolaisille päihdeongelmaisille ja parantaa heidän elämänlaatuaan yhteisöllisyyden, vertaistuen ja palveluohjauksen avulla. Tavoitteena on myös rakentaa toimiva yhteistyöverkosto seurakuntien, Espoon kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa sekä saada Ankkurin palvelut osaksi kaupungin päihdepalvelutarjontaa. Hanke on toiminut rekrytointi- ja valmisteluvaiheen jälkeen runsaan vuoden. Kaikki yllämainitut tavoitteet ovat lähteneet toteutumaan ainakin jossain määrin. Avohoitoohjelma on tuottanut ainakin tähän mennessä toteutuneen, melko lyhyen tarkastelujakson aikana odotettuja ja myönteisiä vaikutuksia asiakkaiden elämään. Avohoito-ohjelmaa kehitetään saatujen kokemusten pohjalta edelleen. Myös päiväkeskukseen on tullut asiakkaita ja matalan kynnyksen toiminta on päässyt käyntiin. Päiväkeskuksen ja avohoidon yhteisvaikutuksia ja synergiaa ei vielä ole saatu todennettua aiotussa määrin, koska päiväkeskuksessa on vasta viime kuukausina alkanut aktiivisempi toiminta ja asiakastyö. Yhteistyöverkosto seurakuntien kanssa on kehitteillä ja joitakin tuloksia on jo saatu. Seurakuntien vapaaehtoiset ovat osallistuneet Ankkurin töihin, kuten remontointiin, siivoukseen ja esitteiden jakeluun. Tukihenkilöitä on jo neljä ja viidessä seurakunnassa on myös yhdyshenkilö, joka erityisesti huolehtii kontaktista Ankkurin ja seurakunnan välillä. Pastorit ovat käyneet avohoitoryhmässä puhumassa. Edelleen yhteistyötä olisi kuitenkin tarvetta tiivistää. Tässä on kuitenkin vielä monia haasteita. Verkottuminen Espoon kaupungin kanssa eteni aluksi lähinnä puheen ja vierailujen tasolla. Konkreettiseen asiakasyhteistyöhön päästiin vuoden 2008 puolella. Maksusitoumuksia avohoitoon alkoi tulla, samoin joitakin päiväkeskusasiakkaita sosiaalitoimen kautta Ankkuriin. Tavoitteena on edelleen tulla osaksi Espoon kaupungin päihdepalvelutarjontaa. Tähän tuo yhden haasteen kaupungin suunnitelma rakentaa oma avohoitoyksikkö Matinkylään. Tässä voi kuitenkin myös olla yhteistyön mahdollisuus. Espoon Ankkuri voi täydentää kaupungin palveluita tarjoamalla kristillisen vaihtoehdon päihdehoitoon. Mikäli Ankkuri ja sen erityinen päiväkeskuksen ja avohoidon yhdistävä toimintamalli tuottavat hyviä ja odotettuja vaikutuksia, yhteistyöllä lienee hyvät mahdollisuudet kehittyä nykyistä laajemmaksi ja tiiviimmäksi.

Snl/ARPA/nkh 2 Sisällys 1 KAN ESPOON ANKKURI -PROJEKTIN KUVAUS 3 2 ESPOON ANKKURIN TOIMINTALOGIIKKA 5 3 ARVIOINTIKRITEERIT JA -KYSYMYKSET 6 4 AINEISTON ANALYYSI 7 4.1 Kohderyhmän saavuttaminen 7 4.2 Projektitiimin yhteistyö 7 4.3 Avohoidon toteutuminen 8 4.3.1 Asiakashaastattelun tulokset 8 4.3.2 Muu arviointiaineisto 10 4.4 Verkottuminen yhteistyökumppaneiden kanssa 11 4.4.1 Yhteistyö taustajärjestön ja seurakuntien kanssa 11 4.4.2 Verkottuminen muiden toimijoiden kanssa 12 4.5. Integroituminen julkiseen palvelujärjestelmään 12 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET 14 5.1 Hankkeen onnistumiset 14 5.1.1 Projektitiimi 14 5.1.2 Avohoito 14 5.2 Hankkeen haasteet 15 5.2.1 Päiväkeskuksen asiakastyö 15 5.2.2 Yhteistyö seurakuntien kanssa 16 5.2.3 Yhteistyö Espoon kaupungin kanssa 16 5.3 Tavoitteiden toteutuminen 17 LÄHTEET 18 LIITTEET Liite 1: Arviointisuunnitelma Liite 2: Projektipäiväkirja Liite 3: Asiakashaastattelulomake Liite 4: Ohjausryhmän sähköpostihaastattelun kysymysrunko

Snl/ARPA/nkh 3 1 KAN ESPOON ANKKURI -PROJEKTIN KUVAUS Projektin keskeisenä päämääränä on kehittää uudenlainen, päiväkeskustoiminnan ja avohoidon yhdistävä avopalvelukeskus päihdeongelmaisten kohtaamiseen ja kuntoutumiseen. Päiväkeskus ja avohoito ovat siinä saman katon alla, mikä antaa avohoitoasiakkaalle tukea hoidon saumakohdissa ja siten ehkäisee putoamista toipumiskaarelta. Samalla päiväkeskuksen kautta voidaan ohjata uusia asiakkaita avohoitoon ja kuntoutukseen. Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat espoolaiset 18 35-vuotiaat päihdeongelmaiset miehet ja naiset. Projektin tavoitteet ja niihin tähtäävät toimenpiteet ovat seuraavat: 1. Luodaan elämänlaatua parantava, matalan kynnyksen kohtaamispaikka espoolaisille päihdeongelmaisille. Toimenpiteet: - yhteisöllisyys - vertaistuki - palveluohjaus Yhteisöllisyys syntyy työntekijöiden ja asiakkaiden yhteisvaikutuksesta. Sitä tukevat muun muassa yhteinen aamupala sekä kahvi- ja teetarjoilu, jotka luovat ihmissuhteita vahvistavia sosiaalisia tilanteita 2. Luodaan kokonaisvaltaiseen elämänhallintaan ja raittiuteen tähtäävä avohoitomalli päihdevieroituksesta tuleville. Toimenpiteet: - kristillinen päihdehoito Ankkurin avohoito-ohjelman mukaan - itsehoitoryhmät - päihteetön sosiaalinen verkosto - terapia - lääkkeetön hoito Avohoito-ohjelmaa tukee päiväkeskuksen yhteisöllisyys ja sen tarjoamat palvelut. 3. Luodaan Espooseen mahdollisimman saumaton yhteistyöverkosto KAN-hoitoketjun, seurakuntien ja muiden yhteistyötahojen välillä. Toimenpiteet: - tiedottaminen - yhteistyö - vapaaehtoistyö - hengellinen tuki 4. Ankkurin palvelut tulevat osaksi Espoon kaupungin tarjoamia päihdepalveluja siten, että sen palveluvalikosta löytyy selkeä kristillinen vaihtoehto. Toimenpiteet:

Snl/ARPA/nkh 4 - tiedottaminen - yhteistyö - tutustumiskäynnit - vaikuttamistoiminta Projektia arvioidaan kehittämisarvioinnin näkökulmasta, jossa tarkastellaan sekä projektiprosessia että hankkeen tuloksia ja vaikutuksia. Arviointiaineistona käytetään projektitiimin päiväkirjoja, päiväraportteja, asiakaskyselyitä, työntekijöiden ja ohjausryhmän haastatteluja, arviointimuistioita sekä hankedokumentteja. Arvioinnin toteuttajana on Sininauhaliitto. Arvioinnin toteutus ja aikataulu on kuvattu tarkemmin arviointisuunnitelmassa (liite 1). Suunnitelmaa on tarkennettu ja päivitetty hankkeen toimintalogiikan pohjalta.

Snl/ARPA/nkh 5 2 ESPOON ANKKURIN TOIMINTALOGIIKKA Hankkeen toimintalogiikka on selkeytynyt työn edetessä. Siinä kuvataan projektin tavoitteet sekä toimenpiteet, joiden avulla saavutetaan ne tuotokset, tulokset ja vaikutukset, jotka toteuttavat aiotut tavoitteet, ks. kuvio. Kuvio. Hankkeen toimintalogiikka Tavoitteet Toimenpiteet Tuotokset Tulokset/vaikutukset Matalan kynnyksen kohtaamispaikka Raittiuteen ja elämänhallintaan tähtäävä avohoitomalli yhteisöllisyys, vertaistuki, keskustelut, tiedottaminen, aamupala- ja kahvitarjoilu avohoito-ohjelma, ryhmätoiminta, vertaistuki, päihteetön sosiaalinen verkosto Päiväkeskuksen ja avohoidon yhdistävä avopalvelukeskus Avohoitoohjelma Asiakkaiden elämänhallinta paranee ja päihdeongelmat vähenevät Asiakas saavuttaa elämänhallinnan ja raittiin elämäntavan Saumaton yhteistyöverkosto avaintahojen välille tiedottaminen, yhteistyö, vapaaehtoistyö, hengellinen tuki Syntyy asiakkaan toipumiskaarta tukeva, synerginen tukiverkosto Kristillisen päihdehoidon kytkeminen Espoon palvelurakenteisiin tiedottaminen, yhteistyö, vaikuttamistoiminta, tutustumiskäynnit Espoon päihdepalveluissa on kristillinen vaihtoehto Hankkeen ohjelmateoria lausuu seuraavasti: Yhdistämällä päiväkeskus ja avohoito saumattomaksi kokonaisuudeksi sekä verkottumalla muiden avaintoimijoiden kanssa voidaan päihdeasiakkaan toipumista edistää sekä ehkäistä retkahduksia. Asiakkaan oma motivaatio elämänmuutokseen on toipumisen edellytys. Tältä pohjalta lähdettiin arvioimaan sitä, miten Espoon Ankkuri on tähän mennessä edistynyt matkalla kohti tavoitteitaan.

Snl/ARPA/nkh 6 3 ARVIOINTIKRITEERIT JA -KYSYMYKSET Stakesin EPT-laatukriteerit (Stakes 2006) on kokonaisvaltainen ehkäisevän päihdetyön arviointiväline. Hankkeessa oli tarkoitus käyttää kriteerejä viitekehyksenä. Todetaan kuitenkin, että EPT-kokonaisuuteen kuuluvan Laatutähden työstäminen on projektin resursseihin nähden liian laaja tehtävä eikä se kata hankkeen toimintalogiikkaa. Espoon Ankkurissa tehdään sekä ehkäisevää (riskiehkäisy) että korjaavaa päihdetyötä. Projektin arviointisuunnitelmaan on määritelty tavoitteiden saavuttamisen kannalta sopivat kriteerit. Hankkeen kannalta on olennaista, että päiväkeskuksesta ja avohoidosta saadaan toimiva, toinen toistaan tukeva kokonaisuus. Asiakkaiden toipumisen ja toiminnan jatkuvuuden kannalta puolestaan on tärkeää, että Espoon Ankkurin ympärille syntyy yhteistyöverkosto ja että sen tarjoamat palvelut kytkeytyvät julkiseen palvelujärjestelmään. Nämä kriittiset menestystekijät on muotoiltu arviointikriteereiksi arviointikysymyksineen: 1. Arviointikriteeri: Matalan kynnyksen päiväkeskuksen kehittyminen a. Miten kohderyhmä saavutetaan? - päiväkeskusasiakkaiden määrä, kohtaamisten laatu b. Millaisia vaikutuksia päiväkeskusasiakkaissa on havaittavissa? - sitoutuminen, voimaantuminen, yhteisöllisyys c. Miten projektitiimin yhteistyö toimii? - ryhmäprosessi, työkäytännöt, suoriutuminen 2. Arviointikriteeri: Avohoito-ohjelman toteutuminen d) Millaisia vaikutuksia avohoito-ohjelma tuottaa asiakkaiden elämään? - elämänhallinta, ihmissuhteet, toipumiskaarella edistyminen e) Miten avohoito kytkeytyy päiväkeskuksen toimintaan? - avohoitoasiakkaiden vakiintuminen päiväkeskukseen, päiväkeskuksen ja avohoidon synergia 3. Arviointikriteeri: Verkottuminen yhteistyökumppaneiden kanssa f) Millaisia tuloksia yhteistyöstä saadaan? - yhteistyön laatu ja tulokset - tukihenkilöverkosto, seurakuntien sitoutuminen, vapaaehtoisten panos 4. Arviointikriteeri: Integroituminen julkiseen palvelujärjestelmään g) Millaista yhteistyötä Espoon kaupungin kanssa syntyy? - maksusitoumukset, kaupungin sitoutuminen Ankkurin palvelujen käyttöön, näkyvyys kaupungin palvelutarjonnassa (Hyttinen 2008.) Arviointikriteereitä ja -kysymyksiä tarkastellaan siinä määrin, kun niistä on aineistoa arvioijalle kertynyt.

Snl/ARPA/nkh 7 4 AINEISTON ANALYYSI Hankkeen itsearviointiosuudessa projektipäällikkö ja -työntekijät ovat täyttäneet kuukausittain 5-kohtaista projektipäiväkirjaa (liite 2). Tämä on tuottanut aineistoa erityisesti hankeprosessin arviointiin. Koostetusta päiväkirja-aineistosta syntyy kokonaiskuva hankkeen keskeisistä asioista, onnistumisista, kompastuskivistä sekä yhteistyön toimivuudesta projektin sisällä ja kumppanien kanssa. Lisäksi päiväkirjaan on kerätty työssä syntyneitä ideoita ja oivalluksia. Lisämateriaalina on työntekijöiden päiväraportit asiakasmääristä ja päivän kulusta. Päiväkirja-aineistoa on tarkasteltu arviointikriteerien ja kysymysten näkökulmasta etenkin kohderyhmän saavuttamisen, tiimityön ja verkottumisen kannalta. 4.1 Kohderyhmän saavuttaminen Projektin alkuvaiheessa päiväkeskusasiakkaita oli odotettua vähemmän. On luonnollista, että ensimmäiset kuukaudet kuluvat toiminnan valmisteluun ja suunnitteluun. Kestää myös aikaa, ennen kuin asiakkaat löytävät paikan ja uskaltavat tulla käymään. Asiakkaiden puute ei kuitenkaan enää vuoden päästä selittynyt näillä syillä. Selkeä parannus tilanteeseen saatiin, kun päiväkeskuksen ulko-ovet avattiin, mainostelineet pantiin kävelytielle ja jalkauduttiin Matinkylän lähiöön jakamaan esitteitä. Huhti toukokuussa päiväkeskusasiakkaita oli keskimäärin 1,8 henkeä päivässä (0 5 kävijää). Ovien avautumisen ja tiedottamisen paremman kohdistamisen jälkeen asiakasmäärät alkoivat nousta. Heinä elokuussa asiakkaita oli keskimäärin 5 henkeä päivässä (0 12) ja kävijöiden määrä näyttää kasvavan edelleen. On todettava, että kaikista päiväraporteista ei asiakkaiden määrä aina yksiselitteisesti selviä, joten muutamia päiviä jouduttiin jättämään laskuista pois. Arviointikriteerin 1 kohtaan a) voidaan todeta, että asiakkaat näyttävät nyt löytäneen päiväkeskuksen. Sana todennäköisesti kiertää ja tuo uusia kävijöitä, mikäli asiakkaat kokevat Ankkurissa käynnin vastaavan tarpeitaan. Kohtaamisen laatua sekä toiminnan vaikutuksia kävijöiden elämään (arviointikysymys 1b) tarkastellaan seuraavassa raportissa, kun päiväkeskukseen on syntynyt asiakasvolyymia riittävästi. 4.2 Projektitiimin yhteistyö Toukokuussa projektitiimille 2008 tehdyn haastattelun mukaan Ankkurin vahvuutena on motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta, jolla on lisäksi vahva vertaistausta ja yhteinen usko. Myös ohjausryhmälle syyskuussa 2008 tehdyssä sähköpostihaastattelussa (N=6) tuli vahvasti onnistumistekijänä esiin projektipäällikön ja muiden työntekijöiden sitoutuminen, luova työote sekä joustava, muutoskykyinen organisaatio (kysymysrunko liitteessä 4). Projektitiimi on ryhmäytynyt hyvin ja yhteistyö on alkanut toimia kaikkien työntekijöiden mielestä hyvin. Työyhteisössä koettiin syksyllä 2007 kahden tiimin jäsenen välillä konflikti, joka vei kaikkien voimia ja vaikeutti työskentelyä. Tilanne saatiin kuitenkin käsiteltyä avoimesti keskustellen ja sen seurauksena pelisääntöjä ja työnkuvia selkiytettiin. Työtiimi näyttää kulkeneen normaalia ryhmäytymispolkua, johon kuuluu aina myös kuohuntavaihe ja sen jälkeen sääntöjen selventäminen (ks. esim. Egolf 2001). Kesällä

Snl/ARPA/nkh 8 2008 henkilöstöä vähennettiin ja asiakasmäärät samalla kasvoivat. Työkäytännöt kuitenkin saatiin mukautettua uuteen tilanteeseen joustavasti. Tiimin ja johtamisen notkeutta osoittaa myös se, että kyettiin nopeasti reagoimaan havaittuihin tiedottamisen ja avoimuuden tarpeisiin; ovet avattiin, pihaa elävöitettiin, mainoskyltit pantiin kadulle ja esitteitä alettiin jakaa lähiympäristössä. Projektipäällikön ja tiimin vahvuutena on kyky hyödyntää saatua arviointi- ja muuta tietoa. Työtiimin suurimpana haasteena on jaksaminen. Projektipäälliköllä on suuri vastuu ja taustalla huoli toiminnan jatkuvuudesta hankkeen jälkeen. Työyhteisössä oli lyhyt jakso, jolloin kertyi poissaoloja uupumisen, muun sairastelun ja lasten sairauksien vuoksi. Tämä kuormitti muita työntekijöitä ja siten toi uusia haasteita jaksamiselle. Työkäytäntöjen kehittäminen ja toimiva ryhmähenki kuitenkin auttoivat tässä haasteessa. Arviointikysymyksen kohtaan 1 c) voidaan todeta, että projektitiimi on selviytynyt tähän mennessä haasteista hyvin ja kyennyt reflektoimaan sisäisiä ja asiakasmäärää koskevia ongelmia siten, että siitä on seurannut myönteisiä vaikutuksia. Jaksamisen kysymyksiin löydettäneen helpotusta työnjaon ja projektipäälliköllä myös paremman keskittymisen mahdollistavan etätyön avulla. 4.3 Avohoidon toteutuminen Arviointikysymys 2 d) kohdistuu avohoito-ohjelman asiakkaisiin ja heidän elämässään ohjelman aikana syntyneisiin vaikutuksiin. Päihdeongelmaisen toipumisen etenemistä voidaan hahmottaa koherenssin tunteen (Antonovsky 1993) avulla. Elämänhallinnan tunne, koherenssi, voidaan määritellä kolmen ulottuvuuden ymmärrettävyyden, hallittavuuden ja mielekkyyden avulla. Henkilö, jolla on vahva koherenssin tunne, kokee elämänsä johdonmukaisena, hallitsee omia voimavarojaan ja vuorovaikutustaan muiden ihmisten kanssa. Hänen käyttäytymisensä ei ole arvaamatonta ja voimavarat riittävät elämän normaaleihin tilanteisiin. Hän myös kokee, että voimavarat ovat hänellä itsellään tai jonkun sellaisen käsissä, johon hän voi luottaa. Lisäksi koherentti ihminen pitää elämää elämisen arvoisena ja hän on myös valmis sitoumuksiin. (Kallo 2006.) Asiakkaille (N=4) tehtiin toukokuussa 2008 lomakehaastattelu (liite 3). Koska otoskoko on pieni, se ei mahdollista tilastollisia johtopäätöksiä. Aineistoa käsitellään siksi vain absoluuttisina lukuina. Haastateltavina oli kaksi naista ja kaksi miestä, iältään 25 53- vuotiaita. Kaksi heistä sanoi olleensa aiemmin päiväkeskusasiakkaina. Kaikki kävivät päivittäin avohoito-ohjelmassa. Haastattelu tehtiin Espoon Ankkurin tiloissa ryhmätapaamisen jälkeen. Mahdollinen myönteinen kokemus ryhmästä saattaa tällöin painottaa vastauksia. Haastattelu oli kuitenkin luottamuksellinen ja se myös kerrottiin haastateltaville. 4.3.1 Asiakashaastattelun tulokset Asiakkailta kysyttiin, miksi he käyvät Ankkurissa. Hengellisyyden mainitsi kaksi, samoin sen, että asioiden prosessointi ja purkaminen oli tärkeää. Laitoshoidossa tähän ei koettu olevan mahdollisuutta. Ankkuri tarjoaa erilaista hoitoa, ryhmätyöskentely oli uutta. Tarpeellista on kokonaisvaltainen, ei vain päihdeongelmaan kohdistuva prosessointi. Kaikki olivat motivoituneita osallistumaan ohjelmaan. Tuki ja säännöllinen rytmi nähtiin

Snl/ARPA/nkh 9 hyvänä. Ankkuria luonnehdittiin paikkana, jossa on hyvä yhteishenki ja johon on helppo tulla. Avohoitoryhmän sisällä oli myös hyvä yhteishenki ja siinä voi olla avoin. Vertaistukea tuli sekä asiakkailta että henkilökunnalta. Tässä erään asiakkaan kommentti: Koen itseni etuoikeutetuksi, että saan olla täällä. Tällaista toimintaa tarvitaan ehdottomasti laitoshoidon lisäksi. Ankkurin tarjoamista palveluista diakonia-aamupalaan sekä kahvi- ja teetarjoiluun osallistuivat säännöllisesti kaikki avohoitoasiakkaat. Internetiä, kirjastoa ja lehdenlukumahdollisuuksiakin käyttivät kaikki, osa kuitenkin vain satunnaisesti. Muille palveluille oli tarvetta harvemmin. Vastaajat arvioivat palveluja kouluarvosanoin (4 10). Eniten käytettyjen palveluiden arvosanojen keskiarvot olivat seuraavat: - Aamiainen: 9 ½ - Kahvi-/teetarjoilu: 9+ - Internet: 10 - Lehdet, kirjasto: 9 Internetiä lukuun ottamatta kaikki yllämainitut palvelut ovat sellaisia, joihin Ankkuri voi itse vaikuttaa tosin taloudellisten resurssiensa raameissa. Lomakehaastattelun tärkeimmät kysymykset koskivat asiakkaan saamaa tukea ja hänen elämässään avohoidon aikana tapahtuneita muutoksia. Ohjelmista ja palveluista ei ole hyötyä, jos niillä ei ole vaikuttavuutta eikä asiakas saa apua ongelmiinsa. Vaikuttavuutta ei näin lyhyellä ajalla voida osoittaa, mutta sitä ennakoivia vaikutuksia kyllä. Tosin avohoito-ohjelman osuutta asiakkaan elämänhallinnan paranemisesta ei aina voi erottaa mahdollisista muista tekijöistä. Lomakkeen kohdissa 10 ja 11 tiedusteltiin väittämien avulla asiakkaan Ankkurista saamaa tukea ja hänen havaitsemiaan vaikutuksia elämässään. Ainakin yhdellä vastaajalla elämänhallinta ja sosiaaliset verkot olivat kunnossa jo ennestään, joten hän ei tarvinnut niihin muutosta. Muut kokivat Ankkurin antaneen mielekästä tekemistä ja tukea arjesta selviytymiseen paljon. (asteikko: 0 = ei ole tarpeen, 1 = en lainkaan, 2 = vähän, 3 = osittain, 4 = paljon). Kaikki vastaajat kokivat saaneensa seuraavissa asioissa paljon apua: - Espoon Ankkurissa käynti tuo päivärytmiä arkeeni: 4 (keskiarvo) - Minut hyväksytään Espoon Ankkurissa sellaisena kuin olen: 4 - Koen tulevani kohdatuksi Espoon Ankkurissa: 4 - Koen tulevani arvostetuksi Espoon Ankkurissa: 4 - Saan Espoon Ankkurissa apua hengellisiin tarpeisiini: 4 Asiakkaat arvioivat elämässään tapahtuneen keskimäärin seuraavia muutoksia heidän alettuaan käydä Ankkurissa (asteikko 0 = en käytä/tarvitse, 1 = huonontunut, 2 = ennallaan, 3 = parantunut): - Henkinen hyvinvointi: 3 (keskiarvo) - Elämänhallinta: 3 (n=3, yhdellä ei tarvetta muutokseen) - Ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot: 3 (n=3, yhdellä ei tarvetta muutokseen) - Päihteidenkäyttö: 0 - Tietoisuus oikeuksista: 2 ½ (n=2, kahdella ei tarvetta muutokseen)

Snl/ARPA/nkh 10 - Tietoisuus velvollisuuksista: 3 (n=2, kahdella ei tarvetta muutokseen) Osalla asiakkaista näyttivät elämän ulkoiset puitteet olevan järjestyksessä, mutta ne, joilla apuun ja muutokseen oli tarvetta, kokivat sen myös toteutuneen. Vastaajat arvioivat myös henkilökunnan osaamista kouluarvosanoin (4 10) seuraavasti: - Ammattitaito: 9 - Myötäelämisen kyky: 9+ - Asiakkaiden arvostaminen: 10 - Kyky motivoida elämänmuutokseen: 9+ Haastattelujen perustella Espoon Ankkuri kykenee tarjoamaan avohoitoasiakkailleen heitä sitouttavan, odotettuja ja myönteisiä vaikutuksia tuottavan hoito-ohjelman. Asiakkaat ovat myös tyytyväisiä päiväkeskuksen heille tarjoamiin palveluihin ja käyttävät niistä etenkin aamiais- ja kahvitarjoilua osana hoito-ohjelmaa. Arviointikriteerin 2 kysymykseen d) voidaan todeta, että projekti on vastannut siihen tavoitellulla tavalla. Avohoidon ja päiväkeskuksen kytkeytyminen toisiinsa (kysymys 2e) selviää paremmin, kun nähdään, miten näiden yhteisvaikutukset kehittyvät edelleen. Tähän tarvitaan lisää kokemuksia päiväkeskuksen toiminnasta ja sen asiakastyöstä. 4.3.2 Muu arviointiaineisto Avohoidon haasteena on se, että asiakkaat saattavat toimia ennakoimattomasti, he voivat retkahtaa eikä hoito-ohjelmaa saada vietyä loppuun. Joitakin retkahduksia on tapahtunutkin. Hankkeen edetessä saadaan tarkempaa tietoa avohoitoasiakkaiden toipumisesta. Henkilökunnan haastattelun (toukokuu 2008) mukaan avohoito lähti hyvin käyntiin keväällä. Alussa asiakkaita oli vain yksi, mutta kesällä 2008 ryhmässä oli jo seitsemän asiakasta ja lisäksi muutamia jonossa. Haastattelussa tuli esiin muun muassa seuraavat esimerkit: Eräs nuori asiakas ei alkuun suostunut tulemaan yhteiseen aamupalapöytään, mutta ennen pitkää istui siellä ensimmäisenä. Asiakas ei haluaisi lähteä päiväkeskuksesta pois päivän päättyessä. Myös ohjausryhmän näkemyksen mukaan avohoito on nyt lähtenyt käyntiin hyvin. Kaupunki on alkanut antaa maksusitoumuksia. Hyvä merkki on se, että edes retkahdus ei ole katkaissut rahoitusta. Kaiken kaikkiaan, asiakashaastattelut ja muu arviointiaineisto osoittavat, että avohoito toimii resursseihin nähden hyvin. Päiväkeskuksen kehittymässä oleva yhteisöllisyys ja avohoitoryhmän sosiaalinen verkosto näyttävät myös antavan mahdollisuuden harjoitella päihteetöntä yhdessäoloa turvallisessa ympäristössä. Päiväkeskus tarjoaa avohoitoasiakkaille yhteisöllisyyttä ja tekemistä sekä tuo avohoitoon myös asiakkaita. Asiakkaat ovat saaneet monenlaista tukea työntekijöiltä. Nämä ovat tukeneet asiakkaita muun muassa kahdenkeskisin keskusteluin ja auttaneet heidän velkajärjestelyissään te-

Snl/ARPA/nkh 11 kemällä yhteistyötä Kaski-ryhmä ry:n kanssa. Lisäksi joillekin asiakkaille on yritetty saada kuntoutusrahaa Kelalta. 4.4 Verkottuminen yhteistyökumppaneiden kanssa Espoon Ankkuri -projektin kannalta yksi onnistumisen kriteereistä on se, onnistutaanko luomaan yhteistyö- ja tukiverkosto sosiaalitoimeen, seurakuntiin, järjestöihin ja muihin toimijoihin. Verkottumisen etenemistä on tarkasteltu päiväkirjojen, henkilöstöhaastattelujen, kokousmuistioiden ja hankedokumenttien avulla. Ankkurin palvelujen kytkeytymistä Espoon kaupungin palvelutarjontaan on tarkasteltu erikseen luvussa 4.5. 4.4.1 Yhteistyö taustajärjestön ja seurakuntien kanssa Hankkeen yhtenä perusajatuksena on kiinteä yhteys seurakuntiin. Jokaiseen yhteistyöseurakuntaan on tarkoitus saada yhdyshenkilö, joka toimii vapaaehtoisena tukihenkilönä Ankkurin asiakkaille. Lisäksi ajatuksena on, että pastorit toimivat ohjausryhmässä, käyvät päiväkeskuksessa puhumassa ja eri tavoin tukevat työtä. (Toimintasuunnitelma 2006, 6) Ideana on luoda kanava Ankkurin ja seurakunnan välille, antaa asiakkaalle tilaisuus löytää seurakunnasta tukipuita elämäänsä sekä toisaalta ohjata seurakuntiin tulevia päihdeongelmaisia Ankkuriin. Yksittäisellä seurakunnalla ei ole voimavaroja vastata päihdeongelmaisen avun ja tuen tarpeeseen. Vaikka se saisi lähetettyä ihmisen hoitokotiin, ei se pysty vastaamaan tämän jatkohoidosta eikä tarjoamaan sellaista tukea, jota toipuja tarvitsisi. Usein käy niin, että kuntoutuksesta palaava ei selviä yksin arjessa vaan liukuu uudelleen päihdepiireihin. (Toimintasuunnitelma 2006, 4.) Henkilöstön haastattelun (toukokuu 2008) sekä päiväkirjojen mukaan yhteistyö seurakuntien kanssa ei ole ollut niin tiivistä kuin odotettiin. Pastoreilla on paljon työtä ja kireät aikataulut, minkä johdosta projektin asioihin ei välttämättä ehditä paneutua. Tiivis yhteistyö edellyttäisi, että Ankkurin asiakkaita voitaisiin paremmin ohjata seurakuntiin, että niissä tiedotettaisiin avopalvelukeskuksen olemassaolosta ja että niistä tulisi tukihenkilöitä sekä muuta tukea. Myös ohjausryhmän haastattelussa (syyskuu 2008) tuli esiin joidenkin pastoreiden omana näkemyksenä, että jatkossa seurakuntien pitäisi sitoutua toimintaan paremmin. Kun päihdeongelmainen tulee seurakuntaan, häneen ei aina osata suhtautua luontevalla tavalla. Hänet on helppo ohjata Ankkuriin, jossa hän saa tarvitsemaansa apua. Ankkuri ei kuitenkaan voi tarjota yhtä laajaa sosiaalista verkkoa, hengellistä vahvistusta ja yhteisöllisyyttä kuin seurakunta. Koska päihdeongelmaisen kohtaamiseen ei ole riittäviä resursseja seurakunnissa, on vaarana, että seurakunnan ja Ankkurin yhteistyö ei kehity vastavuoroiseksi. Silloin Ankkuri jää päihdeongelmaisten vastaanottopaikaksi, mutta Ankkurin asiakkaat eivät ohjaudu seurakuntiin. Toimintansa jatkamiseksi ja vahvistamiseksi Espoon Ankkuri tarvitsisi tiiviin tukiverkon, johon kuuluisivat myös taustajärjestö ja yhteistyöseurakunnat. Tukiverkosto tarkoittaisi hengellistä, henkistä ja taloudellista tukea, vapaaehtoistyöntekijöitä, tukihenkilöitä sekä pastoreiden panosta Ankkurin asiakkaiden kohtaamisessa. Tämä kaikki on joidenkin seurakuntien osalta vasta alussa. Yhteistyön muotoja mietitään syksyllä 2008 yhteisessä palaverissa. Siinä palaverissa

Snl/ARPA/nkh 12 on tärkeää, että osapuolet täsmentävät toisillensa ja itsellensä odotuksensa: mitä kukin voi antaa ja mitä odotetaan toiselta. Pastorit ovat pyytäneet selkeää ohjeistusta siitä, mitä heiltä odotetaan vierailukäynneillä. Lähes jokainen heistä on jo käynyt Ankkurissa ainakin kerran avohoitoryhmän kokoontumisessa. Joitakin vapaaehtoisia on seurakunnista saatu remonttitöihin. Kesän 2008 aikana tuli kaksi vapaaehtoista auttamaan siivoustöissä sekä esitteiden jakamisessa Matinkylään. Viiteen seurakuntaan on saatu yhdyshenkilö ja tukihenkilöitä on neljä. 4.4.2 Verkottuminen muiden toimijoiden kanssa Kristillisiin Karismakotiin ja One Way Missioniin on hyvät suhteet ja niiden kanssa tehdään konkreettista asiakasyhteistyötä. Ankkuri on saanut tunnettuutta Espoon alueella ja vierailijoita käy sekä julkiselta sektorilta että järjestöistä. Myös vastavierailuja tehdään. Muun muassa Espoon päihdejohto ja eri laitosten edustajat ovat vierailleet paikassa.. Elokuussa 2008 alkoi avohoitoasiakkaiden velkajärjestelyjä koskeva yhteistyö Kaskiryhmä ry:n kanssa. Verkottumista julkisen sektorin kanssa tarkastellaan lähemmin luvussa 4.5. 4.5 Integroituminen julkiseen palvelujärjestelmään Toiminnan vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että tavoittava työ, katkaisuhoito, kuntoutus ja kunkin asiakkaan yksilöllinen sopeutumispolku takaisin yhteiskuntaan saadaan toimimaan yhteen (Toimintasuunnitelma 2006, 6). Myös työn jatkuvuus edellyttää, että yhteistyö Espoon kaupungin kanssa on sujuvaa, että kaupunki antaa maksusitoumuksia ja lähettää asiakkaita Ankkuriin avohoitoon. Tavoitteena on, että Espoon Ankkurista tulee kristillinen vaihtoehto ja osa kaupungin päihdepalvelutarjontaa. Toistaiseksi Espoon Ankkurin palveluita ei ole mainittu kaupungin päihdehuollon internet-sivuilla. Verkostoitumisen edistymistä seurattiin päiväkirjojen, haastattelujen, kokousmuistioiden ja hankedokumenttien avulla. Henkilöstöhaastattelujen (toukokuu 2008) ja päiväkirjojen mukaan yhteistyö Espoon kaupungin kanssa alkoi hyvin. Viranomaisten mukaan työ vastasi kaupungin tarpeeseen, koska päiväkeskus- ja avohoitopalveluja ei ollut tarpeeksi. Kristillistä vaihtoehtoa ei kaupungilla ole ollut lainkaan. Merkittävä tulos jo keväällä 2007 oli se, että Ankkuri sai hoidon tarpeen arvioinnin itselleen. Vaikka verkottuminen eteni alusta asti hyvin, se ei alkuun tuottanut asiakkaita. Vähitellen jotkut sosiaalityöntekijät ovat alkaneet aktiivisesti ohjata asiakkaita Ankkuriin. Joitakin asiakkaita päiväkeskukseen on tullutkin heidän ohjaamanaan. Tämä yhteistyö on lisääntynyt vuoden 2008 alusta lähtien. Tällä hetkellä (syyskuu 2008) avohoidossa on seitsemän henkeä, joista kuusi on Espoon kaupungin maksusitoumuksella. Avohoidon paikkalukua ollaan laajentamassa 12:een. Vaikka avohoito suunnataan ensisijaisesti Espoolle, suunnitelmissa on tarjota sitä myös muille pääkaupunkiseudun kunnille. Yhteistyötä tehdään Espoon kaupungin sosiaalitoimen päihde- ja mielenterveysyksikön ja katkaisuhoitoyksikön Postipuun kanssa. Ankkurin työntekijöitä on pyydetty pitämään tietoiskuja kaupungin katkaisuhoitoyksikköön Postipuuhun, ja Ankkurin antamaa hoitoa pidetään siellä hyvänä. Samoin tietoiskuja tehdään A-klinikoille. Myös Espoon kaupun-

Snl/ARPA/nkh 13 gin hoitokodin Kolmirannan kanssa on toimiva kontakti. Laitoksen johtaja on Espoon Ankkurin ohjausryhmässä. Vierailuja tehdään puolin ja toisin. Kolmirannasta tulevat vierailulle mukaan myös asiakkaat. Ankkuri on yksi mahdollinen jatkopolku laitoksen jälkeen. Tätä kautta on jo tullut pari asiakasta. Esteitäkin asiakastyön etenemiselle on; avohoitoasiakkaiden kuntoutusrahat eivät ratkea paikallisessa Kelassa niin helposti kuin oletettiin. Espoon Kelalla ei ole vielä tähän valmista käytäntöä. Ankkuri on ensimmäinen taho Espoossa, joka tarjoaa asiakkailleen kansanterveyslain nojalla tehtävää avohoitoa. Espoon kaupungin ja Ankkurin välistä yhteistyötä saattaa muuttaa tulevaisuudessa suunnitteilla oleva kaupungin oma avohoitoyksikkö, joka sijoittuisi Matinkylään. Tämä voi toteutuessaan vähentää kaupungin maksusitoumuksia Ankkurille. Toisaalta kaupungin omasta avohoitoyksiköstä puuttuisi todennäköisesti ihmisen eksistentiaaliset tarpeet huomioonottava vaihtoehto. Kristillinen päihdehoito vastaisi tähän tarpeeseen ja täydentäisi siten kaupungin tarjoamaa avohoitoa. Kristillisyys saattaa kuitenkin herättää myös ennakkoluuloja ja vastustusta, mikä voi tuoda esteitä tämäntyyppiselle yhteistyölle. Tämä ongelma tuli esiin myös ohjausryhmän haastattelussa (syyskuu 2008). Huoli toiminnan jatkorahoituksesta nousi selkeästi esiin ohjausryhmän haastattelussa. Kyetäänkö avopalvelukeskusta nykyisessä laajuudessa ylläpitämään, millaiseksi yhteistyö kaupungin kanssa muodostuu, miten toiminta rahoitetaan? Näyttää myös siltä, että kaupunki haluaisi Ankkurilta ensisijaisesti päiväkeskuspalveluja, jotka ovat vastikkeettomia. Espoon Ankkurin innovatiivisena ideana kuitenkin on nimenomaan avopalvelun ja päiväkeskuksen yhdistäminen ja tästä yhdistelmästä muodostuva vaikuttavuus. Asiakas ei saa jäädä tyhjän päälle toipumiskaarensa saumakohdissa. Juuri saumakohdissa toipuja usein retkahtaa, kun hänellä ei ole päihteetöntä ja eheytymistä tukevaa sosiaalista verkostoa ympärillään. Mikäli avohoito jää Ankkurista pois, alkuperäinen ajatus avohoitokeskuksesta koko toipumiskaaren ajan kestävänä tukena häviää.

Snl/ARPA/nkh 14 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Espoon Ankkuri -projekti käynnistyi huolellisen suunnittelun ja innovatiivisen idean pohjalta, jossa tarkoitus on pitää päihdeasiakas ammattimaisen ja vertaistuen piirissä toipumisprosessin kaikissa vaiheissa. Päiväkeskus tarjoaa tukea ennen ja jälkeen avohoidon ja avohoito kytkeytyy tiiviisti saman katon alla toimivaan päiväkeskukseen. Ajatuksena on myös luoda asiakkaan toipumispolkua selkeyttävä ja vahvistava yhteistyöverkosto kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa siten, että asiakas voisi luontevasti ja esteettä siirtyä vaiheesta toiseen sekä saisi tarvitsemansa avun ja tuen tukiverkostosta. Hankkeen yhteistyökumppaneina on myös seurakuntia, joiden tulisi osaltaan vastata asiakkaiden eksistentiaalisiin ja yhteisöllisyyden tarpeisiin sekä tarjota hengellinen paikka heille. Vastaavasti seurakuntiin tulevia päihdeongelmaisia on ollut tarkoitus ohjata Ankkuriin. 5.1 Hankkeen onnistumiset 5.1.1 Projektitiimi Projektitiimin vahvuutena on ammattitaito, vertaiskokemus sekä sitoutuneisuus työhön. Se on myös osannut reagoida nopeasti suunnanmuutostarpeisiin. Projektipäällikkö kykeni tiimin kanssa käsittelemään hankkeen alkuvaiheessa syntyneen konfliktin ja luomaan pelisäännöt ja työnkuvaukset. Samoin muutettiin joustavasti tiedotusstrategiaa asiakasmäärien kohentamiseksi. Vaikka työntekijöiden määrä on vähentynyt, tehtävät on saatu organisoitua uudelleen siten, että työyhteisö voi hyvin. Yhdelle tai kahdelle uudelle työntekijälle nähdään kuitenkin olevan tarvetta, ja rekrytointi on käynnissä. Vaarana voi edelleen olla projektipäällikön ja muun henkilökunnan jaksaminen. Pääasiallinen stressi aiheutuu tällä hetkellä toiminnan rahoituksesta projektin jälkeen, kaupungin suunnitelmista perustaa Matinkylään oma avohoitokeskus sekä tämän vaikutuksesta maksusitoumusten saamiseen. 5.1.2 Avohoito Avohoito on asiakkaiden mielestä ollut vaikuttavaa ja lisännyt heidän elämänhallintaansa sekä antanut tukea toipumiseen. Avohoidon ja päiväkeskuksen yhdistelmä olisi tärkeää säilyttää ja tätä toimintamallia tulisi kehittää ja testata edelleen. Usein toipuja palaa katkaisuhoidon jälkeen aiempaan ympäristöönsä. Vanha päihdeporukka on helposti houkuttelemassa takaisin entiseen elämään. Päihteidenkäytön aikaiset tavat ja käytännöt tulevat helposti takaisin, jos tarjolla ei ole mitään uutta toimintaa eikä toipumista tukevaa sosiaalista verkostoa. Voidaan kysyä, onko sosiaalitoimella varaa jättää asiakkaat yksin ja vaille tukea hoitotoimenpiteiden jälkeen? Katkaisu- ja avohoidolla voidaan aikaansaada välittömiä vaikutuksia ja näennäisvaikuttavuutta, mutta jos asiakas sen jälkeen retkahtaa, ei panostuksesta ole juuri hyötyä. Pysyvään vaikuttavuuteen päästään silloin, jos toipujalle annetaan jotain uutta vanhan tilalle, jotain, mikä täyttää päihteidenkäytön lopettamisesta syntynyttä tyhjiötä. Kaupunki antaa asiakkaita suoraan katkolta avohoitoon. Koska Ankkurin avohoitoohjelma on syvälleluotaava ja siksi aika rankka, asiakkaat tarvitsevat ensin aikaa valmis-

Snl/ARPA/nkh 15 tautua hoito-ohjelmaan. Tämä toteutetaan Ankkurissa kuukauden arviointi- ja kartoitusjaksolla, jonka aikana asiakas antaa näyttöä motivaatiostaan avohoitoon ja raittiudestaan. Ilman omaa motivaatiota hoito ei onnistu. Toistaiseksi tämä palvelu on ilmaista. Toisin sanoen, katkaisuhoidon jälkeen on tärkeää, että on paikka, johon voi tulla viettämään aikaa, solmimaan ihmissuhteita, saamaan ammatillista ja vertaistukea sekä rytmiä arkeen (ks. esim. Ylitalo 2004, 8 10). Tämä tulee yksinäisyyden, kotona istumisen ja päihdepiirien tilalle. Jos tilalle ei tule mitään, toipuja todennäköisesti retkahtaa, koska ihminen pyrkii täyttämään tyhjyyden jollakin. Päiväkeskuksessa vahvistuttuaan toipujan on helppo mennä saman katon alla olevaan avohoitoon, jolloin luonnollinen yhteys myös päiväkeskukseen ja sen henkilökuntaan säilyy. Avohoidon jälkeenkään toipuja ei joudu tyhjän päälle, vaan voi jatkaa päiväkeskuksessa käyntiään ja kenties ennen pitkää toimii siellä vertaistukihenkilönä ja vapaaehtoisena. Tällaisella toimintamallilla toipujalle luodaan itsetuntoa eheyttäviä ja voimaannuttavia kokemuksia ja elämän tukipuita. Tältä pohjalta ja henkilökunnan tuella hänen saattaa olla helpompi palata yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi, selvittää mahdolliset velkaasiansa, päästä työllisyysohjelmaan ja korjata suhteet läheisiinsä. Päihdeongelma ei ratkea vain päihteidenkäytön katkaisemisella. On myös rakennettava uudelleen asiakkaan psyykkinen ja sosiaalinen maailma ja mahdollisesti käsiteltävä ne syyt, jotka aikoinaan johtivat päihderiippuvuuden syntymiseen. Mikäli Espoon Ankkurissa saataisiin tällainen malli toimimaan hyvin, sitä kannattaisi soveltaa muuallakin, jos päihdehoidosta halutaan pysyviä tuloksia. Pysyvät tulokset ovat tärkeitä sekä asiakkaan ja hänen läheistensä elämänlaadun kannalta että myös sosiaalitoimen taloudellisten ja muiden resurssien käytön kannalta. 5.2 Hankkeen haasteet Hankkeen keskeisimpiä haasteita ovat olleet päiväkeskusasiakkaiden määrä, seurakuntien kanssa tehtävä yhteistyö sekä yhteistyöverkoston rakentaminen kaupungin kanssa. 5.2.1 Päiväkeskuksen asiakastyö Espoon Ankkuri on valmisteluvaiheen ja alkukankeuden jälkeen päässyt varsinaisen tarkoituksensa toteuttamiseen myös päiväkeskuksen asiakastyössä. Tiedotusstrategiaa muutettiin, kun havaittiin, että päiväkeskusasiakkaat saataisiin parhaiten lähiympäristöstä. Tiedottaminen ja esitteiden jakaminen Matinkylän asuntoalueella tuotti heti tuloksia ja asiakasmäärät moninkertaistuivat. Päiväkeskustyöstä ei kuitenkaan enää saada hankkeen aikana niin pitkää kokemusta eikä yhteisöllisyyden rakentamiseen ole niin paljon aikaa kuin olisi ollut mahdollista, jos asiakastyö päiväkeskuksessa olisi lähtenyt ripeämmin käyntiin.. Rajalliset voimavarat kannattaa edelleen keskittää ensisijaisen kohderyhmän tavoittamiseen. Päiväkeskustyössä se tarkoittaa syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia päihteidenkäyttäjiä lähinnä Matinkylän asuinalueella. Näihin kannattaa keskittää tiedottaminen, vaikka muualtakin tulisi satunnaisesti kävijöitä. Myös A-killat voivat olla hyviä tiedotuspaikkoja. Kirpputorit ja erilaiset tapahtumat päiväkeskuksessa voisivat edelleen

Snl/ARPA/nkh 16 luoda yhteyksiä paikallisväestöön, mikäli resursseja riittää. Sen sijaan kouluissa tehtävä valistustyö vaikka sinänsä onkin tärkeää ei kuulu projektin tehtäviin. 5.2.2 Yhteistyö seurakuntien kanssa Hankesuunnitelman tärkeä tukipilari olisi yhteistyöseurakuntien antama sosiaalinen, henkinen ja hengellinen tukiverkosto asiakkaille ja työntekijöille. Tämän toteutumista estää osaamisen puute kohdata päihdeongelmaisia, vaikeudet vastaanottaa heitä seurakuntiin, seurakunnan keskittyminen toisiin kohderyhmiin sekä pastorien ajan puute. Yksi este on myös se, että pastorit eivät aina tiedä, mitä heiltä odotetaan. Nämä ongelmat ovat ymmärrettäviä ja on mahdollista, että ne eivät hankkeen aikana poistu. Olisikin syytä miettiä keinoja, millä tavoin seurakunnat voisivat luontevimmin olla Ankkurin tukena. Eri seurakunnilla nämä keinot voivat olla erilaisia. Joku saattaa antaa taloudellista tukea, joku tulla puhumaan, joku tarjota vapaaehtoisapua. Näin onkin jo tapahtunut jossain määrin. Mutta on edelleen syytä täsmentää toisaalta sitä, millaista tukea Ankkuri odottaa ja toisaalta sitä, mitä seurakunnat voivat antaa ja miten. Epämääräisiä lupauksia ei kannata antaa eikä niiden varaan tehdä suunnitelmia. 5.2.3 Yhteistyö Espoon kaupungin kanssa Vaikka Espoon kaupunki osoitti alusta asti kiinnostusta Ankkuria kohtaan ja vierailukäyntejä tehtiin puolin ja toisin, vuorovaikutus ei alkuun tuottanut asiakkaita. Vuoden 2008 puolella tuloksia alkoi kuitenkin syntyä. Projektilla yhteistyön tavoitteena on saada Espoon Ankkurin tarjoama kristillinen päihdehoito osaksi kaupungin palvelutarjontaa. Tämä tavoite ei vielä ole toteutunut, vaikka yhteistyötä tehdäänkin. Kaupungin suunnittelema oma avohoitoyksikkö Ankkurin naapuriin ei välttämättä ole uhka vaan mahdollisuus. Avohoito voi aivan hyvin keskittyä yhteen maantieteelliseen paikkaan. Kyse on siitä, näkeekö Espoon kaupunki kristillisen päihdetyön tarpeellisena ja erityisenä vaihtoehtona vai nähdäänkö se vain merkityksettömänä lisäpiirteenä, jolla ei ole lisäarvoa. Mikäli hoidon kristillisyys nähdään tärkeänä palveluvalikoiman täydentäjänä, se haluttaneen ottaa Espoon kaupungin tarjontaan, vaikka omaakin avopalvelua kehitettäisiin. Rinnakkain toimiessaan eri arvopohjista lähtevien avohoitojen vaikutuksia voisi myös mielekkäästi vertailla ja arvioida. Espoon Ankkurin olisikin syytä panostaa kristillisyyden antaman lisäarvon esiintuomiseen. Hengellinen kokemus antaa toipujalle usein uuden mielekkyyden elämään sekä uuden arvomaailman ja sosiaalisen verkoston. Eksistentiaalisen ulottuvuuden huomioonottaminen voi joskus merkittävästi parantaa toipujan mahdollisuuksia vapautua päihdeongelmasta. (Niemelä 1998) Kristillisyyteen saattaa kuitenkin kohdistua varauksellisia asenteita. Espoon Ankkuri voisi vaikuttamistoiminnallaan mahdollisesti purkaa varautuneisuutta sekä osoittaa hoito-ohjelmansa hyödyt siinä määrin, kun se projektin toimiaikana on mahdollista. Kaupunki saattaa myös odottaa nopeita tuloksia, vaikka kokonaisvaltaiseen toipumiseen voi mennä kolmekin vuotta. Katkaisuhoidosta suoraan avohoitoon siirtyminen ei aina takaa kestäviä tuloksia. Katkon jälkeen pitäisi olla tasaantumisvaihe, jolloin voi valmistautua käymään läpi joskus rankankin avohoito-ohjelman. Pitkän prosessin kautta on

Snl/ARPA/nkh 17 odotettavissa usein pysyvämpiä tuloksia. Kysymys on siitä, panostaako kaupunki näin pitkään prosessiin. 5.3 Tavoitteiden toteutuminen Miten Espoon Ankkuri -projekti on tähän mennessä vastannut tavoitteisiin (ks. luku 1)? Tällä hetkellä näyttää siltä, että matalan kynnyksen kohtaamispaikka on vähitellen kehittymässä ja espoolaiset päihdeongelmaiset ovat löytäneet sen. Myös avohoitomallia kehitetään jatkuvasti ja opitaan ryhmistä saaduista kokemuksista. Ihmiset ovat päässeet avohoitoryhmissä eteenpäin. Verkostoituminen seurakuntien kanssa on enimmäkseen valmisteluvaiheessa, kun taas monien muiden kumppaneiden kanssa on yhteistyössä päästy eteenpäin. Ankkurin palvelujen linkittäminen Espoon kaupungin päihdepalvelujen osaksi on yhteistyön kokeiluvaiheessa. Luottamuksen syntyminen julkiselle sektorille on yleensä pitkä prosessi. Ei voida odottaa, että näin lyhyessä ajassa olisi päästy osaksi kaupungin päihdepalvelutarjontaa. Toivottavaa kuitenkin on, että tavoitetta kohti mennään edelleen.

Snl/ARPA/nkh 18 LÄHTEET Antonovsky, Aaron (1993). The Structure and Properties of the Sense of Coherence Scale. Social Science Medicine 36:725 34. Egolf, Donald B. (2001). Forming, Storming, Norming, Performing. Successful Communications in Groups and Teams. Writers Club. Yhdysvallat. Hyttinen, Nina K. (2008). Espoon Ankkuri -hankkeen arviointisuunnitelma. Sininauhaliitto. Helsinki. Kallo, Katja (2006). Kuntomyllystä koherenssia - Kuntomylly-päihdehavahdutuskurssin käyneiden henkilöiden koherenssin tunne. Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Pro gradu -työ. Niemelä, Jorma (1998). Usko, hoito ja toipuminen. Tutkimus kääntymyksestä ja kristillisestä päihdehoidosta. Stakes. Tutkimuksia 96. Helsinki. Stakes (2006). Laatutähteä tavoittelemassa. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit. Päihdetyö-ryhmä. Helsinki. Toimintasuunnitelma (2006). KAN Espoon Ankkuri -päiväkeskus. Työ- ja ohjausryhmät. Kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityö ry. Kortesjärvi. Ylitalo, Ari (2004). Vapaaksi päihteistä -projekti Raisiossa ja Tampereella. Loppuraportti 2002 2004. Kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityö ry. Kortesjärvi.

Snl/ARPA/nkh 19 Liite 1. Espoon ankkuri -hankkeen arviointisuunnitelma PROJEKTIN TAVOITETILA VUONNA 2010 (VISIO) KAN Espoon Ankkuri on espoolaisten hyvin tuntema avopalvelukeskus, jonka antamalla tuella useimmat asiakkaat kulkevat toipumiskaaren kautta kokonaisvaltaiseen elämänhallintaan. Päiväkeskuksella on toimiva ja laaja yhteistyöverkosto vapaaehtoisten, tuki- ja yhdyshenkilöiden ja seurakuntien sekä Espoon kaupungin ja muiden avaintoimijoiden kanssa. PROJEKTIN MISSIO Perustetaan uusi ja kokonaisvaltainen, päiväkeskustoiminnan ja avohoidon yhdistävä toimintamalli päihdeongelmaisten kohtaamiseen ja kuntoutumiseen. Mallin tueksi rakennetaan toimiva yhteistyöverkosto sosiaalitoimen, KAN-hoitoketjun ja muiden keskeisten tahojen kanssa. PROJEKTIN TAVOITTEET 5. Kehitetään elämänlaatua parantava, matalan kynnyksen kohtaamispaikka espoolaisille päihdeongelmaisille. Toimenpiteet: - tiedottaminen kohderyhmälle - aamupala- sekä kahvi-/teetarjoilu - yhteisöllisyys - vertaistuki - palveluohjaus 6. Tuotetaan kokonaisvaltaiseen elämänhallintaan ja raittiuteen tähtäävä avohoitomalli päihdevieroituksesta tuleville. Toimenpiteet: - kristillinen päihdehoito Ankkurin avohoito-ohjelman mukaan - itsehoitoryhmät - päihteetön sosiaalinen verkosto - päiväkeskuksen yhteisöllisyys ja sen tarjoamat palvelut. 7. Espooseen syntyy mahdollisimman saumaton yhteistyöverkosto KAN-hoitoketjun, seurakuntien ja muiden yhteistyötahojen välillä. Toimenpiteet: - tiedottaminen - yhteistyö - tutustumiskäynnit - vaikuttamistoiminta 8. Ankkurin palvelut tulevat osaksi Espoon kaupungin tarjoamia päihdepalveluja siten, että heidän palveluvalikostaan löytyy selkeä kristillinen vaihtoehto. Toimenpiteet: - tiedottaminen - yhteistyö - vaikuttamistoiminta

Snl/ARPA/nkh 20 KOHDERYHMÄ Espoolaiset 18 35-vuotiaat päihdeongelmaiset miehet ja naiset. OHJELMATEORIA Yhdistämällä päiväkeskus ja avohoito saumattomaksi kokonaisuudeksi sekä verkottumalla muiden avaintoimijoiden kanssa voidaan päihdeasiakkaan toipumista edistää sekä ehkäistä retkahduksia. Asiakkaan oma motivaatio elämänmuutokseen on toipumisen edellytys. ARVIOINTIKRITEERIT JA -KYSYMYKSET 3. Arviointikriteeri: Matalan kynnyksen päiväkeskuksen kehittyminen a. Arviointikysymys: Miten kohderyhmä saavutetaan? - päiväkeskusasiakkaiden määrä, kohtaamisten laatu b. Arviointikysymys: Millaisia vaikutuksia päiväkeskusasiakkaissa on havaittavissa? - sitoutuminen, voimaantuminen, yhteisöllisyys c. Arviointikysymys: Miten projektitiimin yhteistyö toimii? - ryhmäprosessi, työkäytännöt, suoriutuminen 4. Arviointikriteeri: Avohoito-ohjelman toteutuminen d) Arviointikysymys: Millaisia vaikutuksia avohoito-ohjelma tuottaa asiakkaiden elämään? - elämänhallinta, ihmissuhteet, toipumiskaarella edistyminen e) Arviointikysymys: Miten avohoito kytkeytyy päiväkeskuksen toimintaan? - avohoitoasiakkaiden vakiintuminen päiväkeskukseen, päiväkeskuksen ja avohoidon synergia 5. Arviointikriteeri: Verkottuminen yhteistyökumppaneiden kanssa h) Millaisia tuloksia yhteistyöstä saadaan? - yhteistyön laatu ja tulokset - tukihenkilöverkosto, seurakuntien sitoutuminen, vapaaehtoisten panos 6. Arviointikriteeri: Integroituminen julkiseen palvelujärjestelmään i) Millaista yhteistyötä Espoon kaupungin kanssa syntyy? - maksusitoumukset, kaupungin sitoutuminen Ankkurin palvelujen käyttöön, näkyvyys kaupungin palvelutarjonnassa

Snl/ARPA/nkh 21 MENETELMÄT JA AINEISTONKERUU Arvioinnissa sovelletaan Sininauhaliiton SAM-mallia, jossa ulkoisen arvioinnin tekee Sininauhaliitto. Arviointi on kehittämisevaluaatiota, johon sisältyy sekä prosessi- että vaikutusten arviointia. Projektitiimi tekee myös itsearviointia, jota hyödyntää paitsi työntekijät itse, myös ulkoinen arviointi. Arviointikysymyksissä käytetään ensisijaisesti laadullisia mittareita. Aineisto kerätään kyselyin ja haastatteluin, päiväkirjoista, arviointipalaverien muistioista, havainnoimalla sekä hankedokumenteista. ARVIOINNIN AIKATAULU Arviointi 2007 2008 2009 2010 Itsearviointi Teemapäiväkirjat Teemapäiväkirjat Teemapäiväkirjat Teemapäiväkirjat ARPA Arviointisuunnitelma Arviointipalaverit Arviointipalaverit Arviointipalaverit Arviointipalaverit Arviointikoulutus Aineistonkeruu ja koostaminen Haastattelut ja kyselyt - suunnittelu - analyysit Aineistonkeruu ja koostaminen Aineistonkeruu ja koostaminen Haastattelut ja kyselyt - suunnittelu - analyysit Henkilökunnan haastattelu kevät 2008 Henkilökunnan haastattelu kevät 2010 VÄLIARVIOINTI - SYKSY 2008 LOPPUARVIOINTI - KEVÄT 2010 Sidosryhmät Ohjausryhmä Asiakkaat Sähköpostihaastattelu -syksy 2008/ARPA Avohoitoasiakkaat: - lomakehaastattelu kevät 2008 /ARPA Sähköpostihaastattelu - syksy 2009/ARPA Avohoito- ja päiväkeskusasiakkaat: -lomakehaastattelu kevät 2009 /ARPA

Snl/ARPA/nkh 22 Liite 2. Projektipäiväkirja Työntekijän nimi: Projekti: Työjakso: Vuosi: 1. Projektin keskeiset asiat tällä jaksolla 2. Mitkä asiat hankkeessa toimivat hyvin ja ovat onnistuneet? 3. Onko projektityössä ollut esteitä tai kompastuskiviä? Millaisia? 4. Miten yhteistyö hankkeessa toimii? Työyhteisö: Yhteistyökumppanit ja muut sidosryhmät: 5. Olisiko sinulla ideoita, oivalluksia tai kehittämisehdotuksia?

Snl/ARPA/nkh 23 Liite 3. Asiakashaastattelulomake Kiitos osallistumisestasi haastatteluun! Se auttaa meitä parantamaan palveluitamme ja kehittymään työssämme edelleen. Pyydämme sinua olemaan mahdollisimman rehellinen arvioissasi. Vastaukset käsitellään nimettöminä. 1. Sukupuoli 1. Nainen 2. Mies 2. Syntymävuosi 19 3. Olen asiakkaana 1. avohoidossa 2. päiväkeskuksessa 3. molemmissa 4. Miksi käyt Espoon Ankkurissa? 5. Kuinka usein käyt Espoon Ankkurissa? 1. satunnaisesti 2. kuukausittain 3. viikoittain 4. päivittäin 6. Kuinka kauan olet käynyt Espoon Ankkurissa? 1. alle 1 kk 2. 1 6 kk 3. yli 6 12 kk 4. yli vuoden 7. Kuinka usein olet käyttänyt Espoon Ankkurin palveluja? a. aamiainen 1. en kertaakaan 2. satunnaisesti 3. kuukausittain 4. viikoittain 5. en tarvitse b. kahvi-/teetarjoilu 1. en kertaakaan 2. satunnaisesti 3. kuukausittain 4. viikoittain 5. en tarvitse c. EU-kassi 1. en kertaakaan 2. satunnaisesti 3. kuukausittain 4. viikoittain 5. en tarvitse d. lehdet, kirjasto 1. en kertaakaan 2. satunnaisesti 3. kuukausittain 4. viikoittain 5. en tarvitse e. pyykinpesumahdoll. 1. en kertaakaan 2. satunnaisesti 3. kuukausittain 4. viikoittain 5. en tarvitse f. vaatepiste 1. en kertaakaan 2. satunnaisesti 3. kuukausittain 4. viikoittain 5. en tarvitse g. internet 1. en kertaakaan 2. satunnaisesti 3. kuukausittain 4. viikoittain 5. en tarvitse h. puhelin 1. en kertaakaan 2. satunnaisesti 3. kuukausittain 4. viikoittain 5. en tarvitse i. palveluohjaus 1. en kertaakaan 2. satunnaisesti 3. kuukausittain 4. viikoittain 5. en tarvitse (hoitoonohjaus ym.) j. muu palvelu, mikä? 1. en kertaakaan 2. satunnaisesti 3. kuukausittain 4. viikoittain 5. en tarvitse 8. Arvioi seuraavia Espoon Ankkurin palveluja kouluarvosanoilla 4-10 a. aamiainen b. kahvi-/teetarjoilu c. EU-kassi d. lehdet, kirjasto e. vaatteidenpesumahdollisuus f. vaatepiste g. internet h. puhelin i. palveluohjaus (hoitoonohjaus ym.) j. muu palvelu, mikä eos eos eos eos eos eos eos eos eos

Snl/ARPA/nkh 24 9. Päiväkeskus Espoon Ankkuri järjestää retkiä ja ryhmätoimintaa. Kuinka usein olet osallistunut näihin ohjelmiin? a. retket 1. en kertaakaan 2. 1-2 kertaa 3. 3 kertaa tai useammin b. ryhmät 1. en kertaakaan 2. 1-2 kertaa 3. 3 kertaa tai useammin 10. Kuinka hyvin alla olevat väitteet omalla kohdallasi toteutuvat ( 1=ei lainkaan 2=vähän 3=osittain 4=paljon 0= en tarvitse/en käytä) a. saan Espoon Ankkurissa tukea arjesta selviytymiseen b. Espoon Ankkurissa käynti tuo päivärytmiä arkeeni c. minut hyväksytään Espoon Ankkurissa sellaisena kuin olen d. koen tulevani kohdatuksi Espoon Ankkurissa e. koen tulevani arvostetuksi Espoon Ankkurissa f. Espoon Ankkuri tarjoaa mielekästä tekemistä g. saan Espoon Ankkurissa apua hengellisiin tarpeisiini 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 2 2 3 3 3 3 3 3 3 4 4 4 4 4 4 4 0 0 0 0 0 0 0 11. Arvioi elämässäsi tapahtuneita muutoksia alettuasi käydä Espoon Ankkurissa (1=huonontunut 2=ennallaan 3=jonkin verran parantunut 4=paljon parantunut 0=en tarvitse muutosta) a. henkinen hyvinvointini b. elämänhallintani (kodinhoito, viranomaisasiat, raha-asiat) c. ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoni ovat d. päihteiden käyttöni e. tietoisuuteni oikeuksistani (tukimuodot, palvelut, neuvonta) f. tietoisuuteni velvollisuuksistani yhteiskunnassa ja yhteisössä mistä velvollisuuksista 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 2 3 3 3 3 3 3 4 4 4 4 4 4 0 0 0 0 0 0 12. Kuinka usein olet saanut todellista tukea tai apua Espoon Ankkurissa? a. vakituinen henkilökunta b. tukihenkilöt 1. en kertaakaan 1. en kertaakaan 2. 1-2 kertaa 2. 1-2 kertaa 3. yli kaksi kertaa 3. yli kaksi kertaa 0. en tarvitse apua 0. en tarvitse apua 13. Arvioi kouluarvosanoilla (4-10) vakituisen henkilökunnan osaamista a. ammattitaito b. myötäelämisen kyky c. asiakkaiden arvostaminen d. kyky antaa tukea elämänmuutokseen 14. Mitä muuta palautetta haluaisit antaa? KIITOS VASTAUKSISTASI!