Liite/Bilaga 1 HKJ/PSEK 20.3.2014
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä 3 2. Henkilöstön ja johtamisen strategiset tavoitteet 4 2.1. Avoimen ja vuorovaikutuksellisen esimiestyön kehittäminen 4 2.2. Henkilöstön työssä jaksamisen tukeminen 4 2.3. Osaamisen vahvistaminen ja muutoskyvyn tukeminen 4 3. Henkilöstömäärä 5 3.1. Henkilöstösuunnitelman mukaisten virkojen ja tehtävien määrä 5 3.2. Henkilöstömäärä ja palvelussuhteen laatu 5 3.3. Henkilötyövuodet 6 3.4. Muut palvelussuhteet ja palkkionsaajat 7 3.5. Rekrytointi ja lähtövaihtuvuus 8 4. Henkilöstötunnuslukuja 9 4.1. Ikärakenne ja sukupuolijakauma 9 4.2. Sairaus- ja muut poissaolot 10 5. Henkilöstömenot 13 5.1. Virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkantarkistukset 13 5.2. Palkkakustannukset 13 5.3. Terveydenhoito, työhyvinvointi ja työsuojelu 14 6. Toimielimet 16 6.1. Henkilöstöjaosto 16 6.2. Yhteistoimintakomitea 16 6.3. Työsuojelutoimikunta 17 TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO 1: Virkojen ja tehtävien määrä 5 TAULUKKO 2: Henkilöstön määrä keskuksittain 31.12. 6 TAULUKKO 3: Henkilöstön määrä palvelussuhteen laadun mukaan 6 TAULUKKO 4: Kokonaishenkilötyövuodet 7 TAULUKKO 5: Todelliset henkilötyövuodet 7 TAULUKKO 6: Perhehoitajat, omaishoitajat ja kotihoidon kuntalisän saajat 8 TAULUKKO 7: Loviisan kaupungin eläke-ennuste 2014 2024 8 TAULUKKO 8: Henkilöstön keski-ikä 9 TAULUKKO 9: Henkilöstön keski-ikä keskuksittain 9 TAULUKKO 10: Poissaolopäivät 11 TAULUKKO 11: Poissaolopäivät ja sairauspoissaolopäivät/työntekijä 11 TAULUKKO 12: Sairauspoissaolopäivät keskuksittain 11 TAULUKKO 13: Sairauspoissaolot suhteessa henkilöstömäärään 12 TAULUKKO 14: Sairauspoissaolot, koko henkilöstö 12 TAULUKKO 15: Sairauslomalle jääneiden työntekijöiden lukumäärä 12 TAULUKKO 16: Palkkakustannukset sivukuluineen 13 TAULUKKO 17: Korvatut ylityötunnit 14 TAULUKKO 18: Terveydenhoitoon ja tyky-toimintaan varatut määrärahat 14 TAULUKKO 19: Työterveyshuollon käyntimäärät 14 TAULUKKO 20: Yhteenveto tunnusluvuista 18
3 1. TIIVISTELMÄ Loviisassa oli vuonna 2013 yhteensä 1 141 päätoimista palvelussuhdetta. Näistä vakituisia oli 907 ja määräaikaisia 234. Henkilöstön kokonaismäärä laski edellisvuodesta yhteensä 51:llä. Vähennystä tapahtui määräaikaisten palvelussuhteiden määrässä, kun taas vakituisten palvelussuhteiden määrä nousi hieman. Tähän vaikutti muun muassa alueen maaseutuhallinnon keskittäminen Loviisaan. Sivuvirkojen ja -tehtävien määrä oli 145, eli samalla tasolla kuin vuonna 2012. Sivuvirkoja on eniten opetuksessa ja kansalaisopistoissa. Omaishoitajia, perhehoitajia ja kotihoidon kuntalisän saajia oli vuoden 2013 aikana keskimäärin 286. Kokouspalkkioita ja muita korvauksia maksettiin yhteensä 302 luottamushenkilölle. Oppisopimussuhteisia työntekijöitä oli vuoden lopussa 9. Osa-aikaeläkeläisiä ja osatyökyvyttömyyseläkeläisiä oli yhteensä 20. Palkkamenot sivukuluineen olivat 49,4 miljoonaa euroa. Palkkamenot kasvoivat 0,5 miljoona euroa tai noin 1 % edellisvuodesta. Kasvu johtuu helmikuussa 2013 toteutetusta kunta-alan palkkojen 1,46 %:n yleiskorotuksesta ja työehtosopimusten mukaisesti jaetusta 0,6 %:n järjestelyvaraerästä. Ilman sopimuksenmukaisia palkankorotuksia kaupungin palkkakustannukset olisivat pienentyneet noin 1 %. Henkilökunnasta suurin osa (84,5 %) oli naisia. Sukupuolijakauma on pysynyt melko samanlaisena uuden Loviisan aikana. Koko henkilökunnan keski-ikä oli 46,4 vuotta, joka on hieman yli kunta-alan keskimäärän (45,6 vuotta). Henkilöstön keski-ikä nousi hieman edellisvuodesta. Kunta-alan henkilöstön ikärakenne korostaa työkyvyn ja työssä jaksamisen merkitystä. Työkyvyn ylläpitäminen ja työhyvinvoinnin edistäminen ovat työnantajan tärkeimpiä keinoja työurien pidentämisessä. Poissaoloja pyritään vähentämään varhaisen tuen mallin avulla sekä tiivistämällä yhteistyötä työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa. Aktiivisilla, ennaltaehkäisevillä keinoilla ja varhaisen tuen toimintamallilla sairauspoissaolojen määrää onnistuttiin vähentämään 8 % edellisvuodesta. Vähennystä on pidettävä huomattavana. Suhteutettuna henkilöstömäärään sairauspoissaolot olivat 12,9 työpäivää/työntekijä. Sairauspoissaolot vähenivät eniten perusturvakeskuksessa ja teknisessä keskuksessa. Vuoden 2013 aikana 35 henkilöä jäi eläkkeelle ja heidän eläköitymisikänsä oli keskimäärin 62,2 vuotta. Eläkepoistuma jatkuu lähivuosina suurena erityisesti hoivapalveluissa, joissa ammattitaitoisen työvoiman kysyntä uhkaa jatkossa olla tarjontaa suurempi. Joihinkin ammattiryhmiin on jo tällä hetkellä vaikea rekrytoida henkilöstöä. Vuoden 2013 henkilöstöraportti on laadittu pääosin edellisvuosien mallin mukaan. Näin eri vuosien tietoja voidaan vertailla ja siten antaa kuva tapahtuneista muutoksista. Raportin laadinnassa huomioitiin KT Kuntatyönantajien ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen laatima uusi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseksi. Henkilöstöraportin tiedot kerättiin Loviisan kaupungin käyttämästä
4 Populus-henkilöstötietojärjestelmästä. Lisäksi raportissa käytettiin kirjanpidosta ja työterveyshuollosta saatuja tietoja. 2. HENKILÖSTÖN JA JOHTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Loviisan kaupungin strategiassa henkilöstön ja johtamisen painopisteinä ovat yhteistyö- ja johtamisjärjestelmien toimivuus sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Johtaminen on henkilöstön osaamista arvostavaa ja luovuuteen kannustavaa. Strategisen johtamisen käytännöt vakiinnutetaan koko organisaatiossa. Kaupunki on kilpailukykyinen työnantaja ja palkkaus oikeudenmukaista ja kannustavaa. Muutostukea ja sisäistä viestintää parannetaan. 2.1. Avoimen ja vuorovaikutuksellisen esimiestyön kehittäminen Kaupungin esimiehille järjestetään säännöllisiä tapaamisia, joissa on ajankohtaisaiheiden lisäksi ammatillista kehittymistä tukevaa sisältöä. Vuonna 2013 käynnistettiin esimiesmentoreiden valmennusohjelma, johon valittiin 12 osallistujaa. Mentoreina toimivat esimiehet muodostavat yli keskusten toimivan tukiverkoston esimiestyölle ja sen kehittämiselle. Palvelussuhdeasioiden hoitaminen on yhdenmukaistunut ja työehtosopimuksiin liittyvää osaamista on vahvistettu. 2.2. Henkilöstön työssä jaksamisen tukeminen Henkilöstöhallinnon toiminnan keskeisenä teemana oli työhyvinvoinnin johtaminen, jota tuettiin kouluttamalla esimiehiä toimimaan varhaisen tuen mallin mukaisesti yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työpaikkoihin suunnattiin ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ja erilaisten tukitoimenpiteiden, esim. työkokeilujen ja korvaavan työn, käyttö oli monipuolisempaa. Aktiivisilla, ennaltaehkäisevillä keinoilla ja varhaisen tuen toimintamallilla sairauspoissaolojen määrää onnistuttiin vähentämään 8 % edellisvuodesta. Vuonna 2013 aloitettiin säännöllinen sairauspoissaolojen seuranta. Henkilöstöhallinnon työterveyshuollon edustajat kävivät neljännesvuosittain läpi kaikki sairauslomat ja varmistivat, että toistuvissa tai pitkittyvissä sairauspoissaoloissa oli ryhdytty sovittuihin tukitoimenpiteisiin. Muu työkykyä ylläpitävä toiminta piti sisällään esim. koko henkilöstölle tarkoitettua liikunta-, virkistys ja koulutustoimintaa. Tyky-toiminnan menot olivat 43 000 euroa. Työsuojeluorganisaation toiminta oli aktiivista ja laaditun suunnitelman mukaista. 2.3. Osaamisen vahvistaminen ja muutoskyvyn tukeminen Henkilöstöyksikkö kohdisti vuonna 2013 osaamisen kehittämisen panostukset erityisesti esimiestyöskentelyn tukemiseen. Pääteemoina oli työhyvinvoinnin johtaminen ja esimiestyöskentelyn yhdenmukaisuus. Lisäksi painotettiin toimintatapojen ja työmenetelmien kehittämisen tärkeyttä osana tehostamishankkeiden toimeenpanoa. Työterveyshuollon työyhteisöön kohdistuvalla toiminnalla, kuten työpaikkakäynneillä ja työpsykologin palveluilla, tuettiin työyhteisöjä erilaisissa muutostilanteissa. Erilaisia palkallisia koulutuspäiviä kirjattiin
5 yhteensä 1 477, jonka lisäksi myönnettiin 1 622 palkatonta vapaapäivää esim. opintovapaalain nojalla.
6 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 3.1. Henkilöstösuunnitelman mukaisten virkojen ja tehtävien määrä Talousarvion ja henkilöstösuunnitelman mukaisia suunniteltuja virkoja ja työsopimussuhteisia vakinaisia tehtäviä, joiden hoitamiseen on talousarviossa varattu määräraha, oli vuonna 2013 yhteensä 1 038,4. Tämä on 2,6 vähemmän kuin vuotta aiemmin. TAULUKKO 1: Virkojen ja tehtävien määrä Hallintopalvelut 31,6 30,6 29,7 Talouspalvelut 103,5 92,5 88,5 Kehittämispalvelut 70,8 71,5 75,4 Perusturvakeskus 335,9 344,6 339,6 Sivistyskeskus 414,8 422,8 423,2 Tekninen keskus 76 79 82 Yhteensä 1 032,6 1 041 1 038,4 3.2. Henkilöstömäärä ja palvelussuhteen laatu Kaupungin palveluksessa oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 1 286 työntekijää, joista vakinaisia oli 907, määräaikaisia 234 ja sivuvirkoja ja -tehtäviä 145. Henkilöstömäärä ilman sivuvirkoja oli 1 141 työntekijää. Määräaikaisten määrä väheni edellisvuodesta 53 työntekijällä. Määräaikaisia oli koko henkilöstöstä 20,5 %, mikä on selvästi alle kunta-alan keskiarvon 22,8 % (2012). Vakituisten palvelussuhteiden määrä nousi hieman. Tähän vaikutti muun muassa alueen maaseutuhallinnon keskittäminen Loviisaan. Sivuvirkojen ja -tehtävien määrä pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2012. Sivuvirkoja on eniten opetuksessa ja kansalaisopistoissa. Oppisopimussuhteisia työntekijöitä oli vuoden 2013 lopussa 9 ja työllistettyjä 7. Osa-aikaeläkeläisiä ja osatyökyvyttömyyseläkeläisiä oli yhteensä 22. Loviisan kaupunki työllisti palkkatuella vuoden 2013 aikana 31 työtöntä yhteensä 50 työllistämisjaksolle. Nuorten työllistämistoimintaa toteutettiin perusturvakeskuksen Pikku Pietarin Pihassa ja aikuisten työpajatoimintaa Akselissa. Vuonna 2013 Loviisan asukasluku oli 15 497 ja kaupungilla oli 73,7 työntekijää 1 000 asukasta kohden. Asukkaita oli yhtä työntekijää kohti 13,6. Suhteessa asukasmäärään Loviisan kaupungilla on hieman enemmän työntekijöitä kuin muissa itäisen Uudenmaan kunnissa keskimäärin. Tähän vaikuttaa muun muassa se, että Loviisan kaupunki vastaa seudun maaseutuhallinnon tehtävistä ja lomituspalveluiden järjestämisestä. Näissä tehtävissä on yhteensä 73 henkilöä.
7 TAULUKKO 2: Henkilöstön määrä keskuksittain 31.12. Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Hallintopalvelut 29 29 29 1 1 1 30 30 30 Talouspalvelut 86 86 82 3 9 8 89 95 90 Kehittämispalvelut 65 64 68 8 13 13 73 77 81 Perusturvakeskus 316 320 324 87 108 83 403 428 407 Sivistyskeskus 336 333 331 154 146 122 490 479 453 Tekninen keskus 69 73 73 9 10 7 78 83 80 Yhteensä 901 905 907 262 287 234 1 163 1 192 1 141 TAULUKKO 3: Henkilöstön määrä palvelussuhteen laadun mukaan Vakinaiset 901 905 907 - kokoaikainen 763 769 777 - osa-aikainen 108 107 108 - osa-aikaeläke 18 18 13 - osatyökyvyttömyyseläke 12 11 9 Määräaikaiset 262 287 234 - kokoaikainen 169 202 167 - osa-aikainen 72 62 51 - työllistetyt 10 12 7 - oppisopimussuhteiset 11 11 9 Yhteensä henkilöä 1 163 1 192 1 141 Sivuvirat ja -tehtävät 148 148 145 3.3. Henkilötyövuodet Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työpanosta. Osa-aikainen työntekijä muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Henkilötyövuosina mitattuna vuonna 2013 käytettävissä oli yhteensä 1 100 henkilötyövuotta. Luku sisältää kaikki voimassaolevat päätoimiset palvelussuhteet, mukaan lukien virka- ja työvapaalla olevat ja heidän sijaisensa. Voimassa olevien palvelussuhteiden määrä pieneni edellisvuodesta 14 kokonaisella työvuodella.
8 TAULUKKO 4: Kokonaishenkilötyövuodet Hallintopalvelut 31,3 30,6 30 Talouspalvelut 90,3 90,4 85,5 Kehittämispalvelut 75 76,5 81,3 Perusturvakeskus 373,7 389,8 366,3 Sivistyskeskus 430,1 451,2 450,4 Tekninen keskus 107,9 85,8 86,4 Yhteensä 1 108 1 124 1 100 Kun henkilötyövuodesta vähennetään palkattomat ja palkalliset poissaolot, saadaan todelliset käytettävissä olevat henkilöresurssit, jotka kuvaavat todellista työaikaa. Jos henkilöllä on ollut yhden kuukauden palkaton poissaolo ja yhden kuukauden palkallinen poissaolo, on henkilötyövuosi noin 0,81. Todelliset toteutuneet henkilötyövuodet vähenivät 22 kokonaisella henkilötyövuodella. TAULUKKO 5: Todelliset henkilötyövuodet Hallintopalvelut 25,5 25 24 Talouspalvelut 72,7 70,9 68,1 Kehittämispalvelut 58,5 59,7 61,9 Perusturvakeskus 282,8 295,6 279,1 Sivistyskeskus 346,2 365,2 360,2 Tekninen keskus 86,3 68,9 69,9 Yhteensä 872 885 863 3.4. Muut palvelussuhteet ja palkkionsaajat Voimassa olevia luottamushenkilöpalvelussuhteita oli vuoden lopussa 302. Luottamuspalvelussuhteilla tarkoitetaan valtuutettuja lautakuntien jäseniä, joille maksetaan kokouspalkkioita ja muita korvauksia luottamustehtävien hoidosta. Loviisan kaupungin omien työntekijöiden palvelussuhteiden lisäksi kaupunki hoitaa omaishoidon tuen, henkilökohtaisten avustajien palkan, tukihenkilöiden ja perhehoitajien palkkion ja kuntalisän maksamisen. Perhehoitajia, omaishoitajia ja kotihoidon kuntalisän saajia oli keskimäärin 286 henkilöä.
9 TAULUKKO 6: Perhehoitajat, omaishoitajat ja kotihoidon kuntalisän saajat Henkilömäärä 31.12.2011 Henkilömäärä 31.12.2012 Henkilömäärä 31.12.2013 Perhehoitajat 18 18 19 Omaishoitajat* 97 99 109 Kotihoidon kuntalisän saajat* 137 142 158 Yhteensä 252 259 286 * keskimäärin/kk 3.5. Rekrytointi ja lähtövaihtuvuus Vuoden 2013 aikana vakinaisista palvelussuhteista päättyi 76 ja uusia syntyi 78. Eläkkeelle jäi 35 henkilöä ja heidän eläköitymisikänsä oli keskimäärin 62,2 vuotta. Eläkepoistuma jatkuu lähivuosina suurena erityisesti hoivapalveluissa, joissa ammattitaitoisen työvoiman kysyntä uhkaa jatkossa olla tarjontaa suurempi. Joihinkin ammattiryhmiin on jo tällä hetkellä vaikea rekrytoida henkilöstöä. Kuntien eläkevakuutuksen laatimien eläkepoistumaennusteiden mukaan eläkkeelle jäävien määrä pysyy korkeana vuoteen 2022 saakka. Lähivuosina eläkkeelle jää vuosittain noin 40 henkilöä. Vuosina 2014 ja 2018 ennuste on huipussaan. Tuolloin ennusteen mukaan eläkkeelle jäisi liki 50 työntekijää vuodessa. Määrällisesti eläkepoistuma on suurin hoitotyössä, mutta myös siivouksessa, ruokahuollossa, kiinteistönhoidossa ja kirjastotoimessa eläköityminen on nopeaa. TAULUKKO 7: Loviisan kaupungin eläke-ennuste 2014 2024 (Lähde: KEVA) Vanhuuseläke Työkyvyttömyysel äke Eläkepoistuma yht. Eläkepoistuma % 2014 34 12 46 4,3 2015 32 11 43 4,0 2016 27 11 38 3,4 2017 28 10 38 3,5 2018 37 9 46 4,3 2019 31 9 40 3,7 2020 25 8 33 3,1 2021 32 8 40 3,8 2022 31 8 39 3,6 2023 20 7 27 2,5 2024 22 7 29 2,7
10 4. HENKILÖSTÖTUNNUSLUKUJA 4.1. Ikärakenne ja sukupuolijakauma Koko henkilöstön keski-ikä oli 46,4 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 48,1 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön 39,3 vuotta. Miehillä keski-ikä oli korkeampi kuin naisilla. Keskuksittain tarkasteltaessa keski-ikä oli korkein hallinnossa ja talouspalveluissa ja matalin perusturvakeskuksessa. Loviisan kaupungin henkilöstön keski-ikä on noin 0,8 vuotta korkeampi kuin koko kunta-alalla keskimäärin (noin 45,6 vuotta lokakuussa 2012). TAULUKKO 8: Henkilöstön keski-ikä Koko henkilöstö 46,0 46,0 46,4 - miehet 47,3 47,3 48,2 - naiset 45,8 45,8 46,0 Vakinaiset 47,7 48,1 48,1 - miehet 48,8 49,0 49,6 - naiset 47,5 48,0 47,8 Määräaikaiset 40,2 39,5 39,3 - miehet 42,6 41,2 43,1 - naiset 39,7 39,2 38,7 TAULUKKO 9: Henkilöstön keski-ikä keskuksittain Hallintopalvelut 48,7 50,9 50,6 Talouspalvelut 49,8 49,4 50,6 Kehittämispalvelut 46,7 46,1 46,7 Perusturvakeskus 44,8 44,8 45 Sivistyskeskus 45,5 45,4 45,8 Tekninen keskus 49,1 50,5 49,7 Henkilöstön ikärakenne ei poikkea merkittävästi muun kunta-alan jakaumasta. Loviisassa 60 vuotta täyttäneiden osuus oli kuitenkin hieman keskimääräistä (8,9 %) suurempi.
11 Loviisan kaupungin henkilöstön ikäjakauma oli vuonna 2013 seuraava: alle 30 v. 10,9 % 30 39 v. 16,4 % 40 49 v. 27,4 % 50 59 v. 34,1 % yli 60 v. 11,1 % Henkilöstöstä naisten osuus on selvästi suurempi kuin miesten. Koko henkilöstöstä naisia oli 84,5 % ja miehiä 15,5 %. Sukupuolijakauma on pysynyt melko samanlaisena uuden Loviisan aikana. Naisten osuus oli vuonna 2012 koko kunta-alalla 80 %. 4.2. Sairaus- ja muut poissaolot Poissaoloihin sisältyvät kokonaisen päivän tai sitä pidempään kestäneet poissaolot, kuten vuosilomat, sairauspäivät, koulutuspäivät, ylityövapaat, lomarahavapaat, äitiysja vanhempainvapaat, hoitovapaat jne. Poissaoloja, kaikki lomat sekä palkalliset ja palkattomat vapaat mukaan lukien, oli yhteensä 104 840 työpäivää. Näistä sairauspoissaoloja oli yhteensä 14 748 työpäivää. Työtapaturman tai ammattitaudin takia poissaoloja oli 636 työpäivää. Työtapaturmien määrä oli hieman edellisvuotta suurempi. Poissaolopäiviä oli keskimäärin 66,4 työpäivää/työntekijä ja sairauspoissaolopäiviä 12,9 työpäivää/työntekijä. Aktiivisilla, ennaltaehkäisevillä keinoilla ja varhaisen tuen toimintamallilla sairauspoissaolojen määrää onnistuttiin vähentämään 8 % edellisvuodesta. Vähennystä on pidettävä huomattavana. Sairauspoissaolot vähenivät eniten perusturvakeskuksessa ja teknisessä keskuksessa. Vuonna 2013 henkilöstöpäällikkö ja työterveyshoitaja kävivät neljännesvuosittain läpi kaikki sairauslomat ja tarkistivat, että työterveyshuolto ja esimiehet olivat ryhtyneet sovittuihin toimenpiteisiin toistuvien tai pitkittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sairauspoissaolojaksoja oli yhteensä 3 054, joista 2 085 (68 %) oli enintään kolmen työpäivän pituisia. Poissaolojaksoista 7 % kesti yli kuukauden ja 2,4 % yli kaksi kuukautta. Yli puoli vuotta yhtäjaksoisesti kestäneitä poissaoloja oli kolme. Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksen mukaan sairauspoissaoloja oli kunta-alalla vuonna 2011 keskimäärin 18,3 kalenteripäivää täyttä henkilötyövuotta kohden. Vuonna 2012 sairauslomien määrä laski keskimäärin 17,2 kalenteripäivään. Vastaava luku Loviisassa oli vuonna 2013 noin 17,5 päivää.
12 TAULUKKO 10: Poissaolopäivät Poissaolot yhteensä* 68 116 73 392 75 712 Sairaudet 12 980 15 668 14 112 Tapaturmat ja ammattitaudit 625 377 636 Perhepoliittiset syyt** 8 950 10 108 10 134 Muut syyt*** 45 561 47 239 50 830 * Poissaolot työpäivinä ** Sis. mm. äitiyslomat, hoitovapaat, vanhempainlomat ja tilapäiset hoitovapaat *** Sis. mm. vuosilomat, saldo- ja ylityövapaat, koulutusmatkat, palkattomat poissaolot ja vapaat TAULUKKO 11: Poissalopäivät ja sairauspoissaolopäivät/työntekijä 31.12. palveluksessa olleita kohden (koko henkilöstö) Vuosi Kaikki poissaolot Sairauspoissaolot 2011 58,6*/80,0** 11,7*/15,7** 2012 61,6*/84,7** 13,5*/18,2** 2013 66,4*/91,9** 12,9*/17,5** * työpäivinä **kalenteripäivinä TAULUKKO 12: Sairauspoissaolopäivät keskuksittain Sairauspoissaolopäivät* Hallintopalvelut 187 164 302 Talouspalvelut 1 143 1 520 1 398 Kehittämispalvelut 1 562 1 371 1 325 Perusturvakeskus 4 375 5 570 4 685 Sivistyskeskus 5 495 6 209 6 128 Tekninen keskus 843 1 211 910 Yhteensä 13 605 16 045 14 748 * työpäivinä Taulukossa 13 on kuvattu sairauspäivien määrää keskuksittain suhteutettuna henkilöstömäärään (vakinaiset ja määräaikaiset). Eniten sairauspoissaoloja oli kehittämispalveluissa, vähiten hallintopalveluissa.
13 TAULUKKO 13: Sairauspoissaolot keskuksittain suhteutettuna henkilöstömäärään Sairauspoissaolopäivät*/ työntekijä Hallintopalvelut 6,2 5,5 10,1 Talouspalvelut 12,8 16 15,5 Kehittämispalvelut 21,4 17,8 16,4 Perusturvakeskus 10,9 13,1 11,5 Sivistyskeskus 11,2 13 13,5 Tekninen keskus 10,8 14,6 11,4 * työpäivinä Sairauspoissaoloja työpäivinä oli yhteensä 14 748 ja kalenteripäivinä 20 011 (mukana viikonloput ja vapaapäivät). Vuonna 2013 menetettiin sairauden vuoksi 1 297 työpäivää vähemmän kuin edellisvuonna. TAULUKKO 14: Sairauspoissaolot, koko henkilöstö Työpäivinä 13 605 16 045 14748 Kalenteripäivinä* 18 263 21 732 20011 * mukana työpäivät, viikonloput ja muut vapaapäivät Sairauslomille jäi vuoden 2013 aikana yhteensä 887 työntekijää. Sairastaneiden osuus koko henkilökunnasta pysyi lähes ennallaan. TAULUKKO 15: Sairauslomalle jääneiden työntekijöiden lukumäärä Sairauslomalle jääneiden lukumäärä 2011 852 2012 888 2013 887
14 5. HENKILÖSTÖMENOT 5.1. Virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkantarkistukset Vuoden 2013 aikana virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkantarkistukset sisälsivät yleiskorotuksen 1.2.2013 ja paikallisesti jaettavat sopimuskohtaiset järjestelyvaraerät. Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) sisälsi tehtäväkohtaisen palkan tai siihen rinnastettavan kuukausipalkan 1,46 %:n yleiskorotuksen. Myös henkilökohtaisia lisiä korotettiin 1,46 %, jonka lisäksi jaettiin 0,6 %:n järjestelyvaraerä. Teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS) korotti tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa, henkilökohtaista lisää ja erillislisää 1,46 %. Myös tekninen sopimus sisälsi 0,6 %:n paikallisen järjestelyerän. Opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) palkankorotuksen suuruus oli 1,37 %. Yleiskorotuksen lisäksi palkkoja tarkistettiin 0,3 %:n suuruisella paikallisella järjestelyerällä. Keskitetyllä, 0,4 %:n järjestelyerällä korjattiin taulukkopalkkoja ja eräiden sopimusmuutosten palkkavaikutuksia. Lääkärien virkaehtosopimus (LS) sisälsi 1,3 %:n suuruisen yleiskorotuksen. Terveyskeskuslääkäreille ei sopimuksen mukaan jaettu järjestelyerää. 5.2. Palkkakustannukset Palkkamenot sivukuluineen olivat vuonna 2013 yhteensä 49,4 miljoonaa euroa. Palkkamenot kasvoivat siten 0,5 miljoona euroa tai noin 1 % edellisvuodesta. Kasvu johtuu helmikuussa 2013 toteutetusta kunta-alan palkkojen yleiskorotuksesta ja työehtosopimusten mukaisesti jaetusta järjestelyvaraerästä. Ilman sopimuksenmukaisia palkankorotuksia kaupungin palkkakustannukset olisivat pienentyneet noin 1 %. TAULUKKO 16: Palkkakustannukset sivukuluineen Henkilöstökulut Miljoonaa euroa Kokonaispalkkamenot 34,8 36,8 36,9 Sivukulut 11,7 12,1 12,5 Yhteensä 46,5 48,9 49,4 Rahallista korvausta maksettiin 7 365 ylityötunnista. Eniten ylitöitä korvattiin perusturvakeskuksessa ja teknisessä keskuksessa.
15 TAULUKKO 17: Korvatut ylityötunnit Ylityötunnit* Hallintopalvelut 27,5 0 0 Talouspalvelut 98,7 293,1 209,6 Kehittämispalvelut 1 068,9 1 108,9 971,7 Perusturvakeskus 1 807,2 1 723,9 3 130,7 Sivistyskeskus 124,3 175 119,1 Tekninen keskus 3 335,8 3 927,9 2 934,4 Yhteensä 6 462 7 229 7 365 *Mukana ylityötunnit, jotka on syötetty Populukseen ylityötunteina 5.3. Terveydenhoito, työhyvinvointi ja työsuojelu Työsuojelutoimikunnan talousarviossa henkilöstön terveydenhoitoon oli varattu määrärahaa 438 000 euroa, käyttö oli 483 724 euroa (110 %). Tyky-toimintaan varattiin 62 000 euroa, käyttö oli 42 891 euroa (69 %). Tyky-toiminta piti sisällään mm. liikunta- ja kuntoilutoimintaa, virkistys-, ulkoilu-, koulutus- ja työhyvinvointipäiviä sekä työnohjausta. Budjetoitua tyky-rahaa säästyi, koska kulttuuri- ja liikuntaseteleihin kului arvioitua vähemmän rahaa ja eräitä ulkoilutapahtumia ei pystytty toteuttamaan. Myös kaupungin omana toimintana järjestetty tyky-toiminta oli arvioitua edullisempaa. TAULUKKO 18: Terveydenhoitoon ja tyky-toimintaan varatut määrärahat Toteutunu t 2011 Toteutunu t 2012 Budjetoitu 2013 Toteutunu t 2013 Käyttö % Terveydenhoito 318 493 462 785 438 000 483 724 110 % Tyky-toiminta 49 931 48 712 62 000 42 891 69 % Työterveyshuollon käyntimäärät vähenivät vuodesta 2012. Käyntejä oli yhteensä 4 716. Käyntimäärien vähenemiseen vaikuttivat sairauspoissaolojen vähentyminen ja toiminnan painottaminen selkeämmin KELA 1-korvausluokan työterveyshuoltoon. TAULUKKO 19: Työterveyshuollon käyntimäärät Käyntimäärät Työterveyslääkäri 2 075 3 859 2 489 Työterveyshoitaja 1 631 2 088 1 653 Työfysioterapeutti 131 231 356 Työpsykologi 92 169 218 Yhteensä 3 929 6 347 4 716
16 Työsuojelu toimii yhteistyössä työterveyshuollon kanssa ja työpaikkakäynnit tehdään yhdessä. Työsuojelutoimikunta kokoontui viisi kertaa vuonna 2013. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen työsuojelutarkastajat tarkastivat Loviisan kaupungin työpaikkoja seuraavasti: - 29.8.2013 tarkastettiin lomitustoiminta ja 2. 3.10.2013 tehtiin tarkastuskäynti kuudelle eläintilalle - 23. 24.4.2013 tarkastettiin kuusi päiväkotia ja yhteensä seitsemän lasten ja nuorten neuvola- ja kouluterveydenhuollon tilaa. Vuonna 2013 lähetettiin vakuutusyhtiölle yhteensä 71 ilmoitusta työtapaturmasta. Kaikki työtapaturmat eivät johtaneet sairauslomaan. Joissakin tapauksissa vakuutusyhtiö myös totesi, ettei kyseessä ole lain tarkoittama työtapaturma, ja korvaushakemus hylättiin.
17 6. TOIMIELIMET 6.1. Henkilöstöjaosto Kaupunginhallituksen asettama henkilöstöjaosto huolehtii kaupungille työnantajana kuuluvien henkilöstöasioiden käsittelystä, mikäli ne eivät kuulu muulle viranomaiselle. Jaosto kokoontui seitsemän kertaa ja käsitteli 50 asiaa. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaostoon kuului viisi jäsentä: Holmström Eeva, puheenjohtaja Lepola Janne, varapuheenjohtaja Lindfors Leena, jäsen Lång Saara, jäsen Turku Roger, jäsen Henkilöstöjaoston kokouksissa on läsnäolo-oikeus kaupunginhallituksen puheenjohtajalla, kaupunginjohtajalla ja hallintojohtajalla. Jaoston esittelijänä toimi henkilöstöpäällikkö ja sihteerinä työhyvinvointikoordinaattori. Henkilöstöjaostossa käsiteltiin mm. henkilöstösuunnitelmaa, henkilöstöraporttia, palkkiosääntöä, kesätyöpaikkoja, tyky-määrärahan jakoa, virka- ja työvapaiden myöntämistä, järjestelyvaraerien jakoa ja tupakointia koskevaa ohjeistusta. 6.2. Yhteistoimintakomitea Yhteistoimintakomiteassa käsitellään yhteistoimintalain mukaisia, henkilöstöön liittyviä asioita. Yhteistoimintakomitea kokoontui kaksi kertaa ja käsitteli 16 asiaa. Komiteaan kuului 11 varsinaista jäsentä, joista viisi oli työnantajan edustajia ja kuusi henkilöstön edustajia: Kaleva Olavi, työnantajan edustaja, puheenjohtaja Grönholm Thomas, työnantajan edustaja Kettunen Kirsi, työnantajan edustaja Kinnunen Antti, työnantajan edustaja Valkama Anne, työnantajan edustaja Bengts Christer, JUKO, varapuheenjohtaja Lindfors Regina, JUKO Nyström Tom, Jyty Pakarinen Maria, Super Buddas Kirsi, Tehy Träskelin Hans, JHL Yhteistoimintakomitean kokouksissa on läsnäolo-oikeus kaupunginhallituksen puheenjohtajalla, henkilöstöjaoston puheenjohtajalla ja hallintojohtajalla. Komitean esittelijänä toimi puheenjohtaja ja teknisenä sihteerinä henkilöstöpäällikkö. Yhteistoimintakomiteassa käsiteltiin osittain samoja asioita kuin edellä on mainittu henkilöstöjaoston kohdalla. Tämän lisäksi yhteistoimintakomiteassa käsiteltiin
18 vuoden 2013 tilinpäätöstä sekä vuoden 2014 talousarviota ja henkilöstösuunnitelmaa.
19 6.3. Työsuojelutoimikunta Työsuojelutoiminta hoitaa kaupungin työsuojelu- ja työturvallisuusasioita. Työsuojelutoimikunta kokoontui viisi kertaa ja käsitteli 46 asiaa. Työsuojelutoimikuntaan kuului 16 jäsentä: Hovi Anne, työsuojelupäällikkö, puheenjohtaja/sihteeri Forssell Ilse, työnantajan edustaja Frondén Sten, työnantajan edustaja Gustafsson Siv, työnantajan edustaja Forslund Thua, toimihenkilöiden edustaja Andergård-Stenstrand Lilian, toimihenkilöiden edustaja Östman Maud, toimihenkilöiden edustaja Hanhinen Outi, työsuojeluvaltuutettu Hovi Raimo, työsuojeluvaltuutettu Iivonen Jaana, työsuojeluvaltuutettu Mäkelä Birgitta, työsuojeluvaltuutettu Noroviita Timo, työsuojeluvaltuutettu Pakarinen Maria, työsuojeluvaltuutettu Palasmaa Juha-Pekka, työsuojeluvaltuutettu Santaharju Anne, työsuojeluvaltuutettu Weppling-Airikka Irene, työsuojeluvaltuutettu Työsuojelupäällikkönä ja toimikunnan puheenjohtajana ja sihteerinä toimi työhyvinvointikoordinaattori Anne Hovi. Työsuojelutoimikunnassa käsiteltiin työsuojeluun, työterveyteen ja työhyvinvointiin liittyviä asioita. Vuonna 2013 valmisteltiin uusi ohjeistus, jonka tarkoitus on edistää savuttomuutta työpaikoilla.
20 TAULUKKO 20: Yhteenveto tunnusluvuista Tunnusluvut 31.12. Virkojen ja tehtävien määrä 1 032 1 041 1 038 Toteutuneet henkilötyövuodet (HTV3) 872 885 863 Henkilöstö 1 163 1 192 1 141 - vakinaisia 901 905 907 - määräaikaisia 262 287 234 - sivuvirkoja ja -tehtäviä 148 148 145 Keski-ikä 46,0 46,0 46,4 - naiset 47,3 47,3 46,0 - miehet 45,8 45,8 48,2 - vakinaiset 47,7 48,1 48,1 - määräaikaiset 40,2 39,5 39,3 Sukupuolijakauma-% - naisia 85,0 85,5 84,5 - miehiä 15,0 14,5 15,5 Poissaolot työpäivinä 68 116 73 392 75 712 - sairaudet 12 980 15 668 14 112 - tapaturmat 625 377 636 - perhepoliittiset syyt 8 950 10 108 10 134 - muut syyt (vuosiloma, palkaton vapaa, opintovapaa jne.) 45 561 47 239 50 830 Ylityötunnit 6 462 7 229 7 365 Palkkausmenot, miljoonaa euroa 46,5 48,9 49,4