Uusmediatuotannon perusteet ja Www-julkaisustrategiat Verkkojulkaisun konseptit, käytettävyys, saavutettavuus, käyttäjäskenariot uusmediaprojektin hallinta ja ryhmätyömenetelmät Marjo Mäenpää Taideteollinen korkeakoulu, Medialaboratorio 1/52
Kurssin ohjelma: Maanantai 20.1. klo 9.-12 Uusmediatuotannon perusteet uuden median tuotantoprosessi - Uuden median projekti ja tuottajan rooli mitä, kenelle, miten käytettävyys ja käyttäjän näkökulma ideasta tuotteeksi, ryhmätyö Marjo Mäenpää Keskiviikko 22.1. klo 12.-16.00 Uusmediatuotannon perusteet ja Wwwjulkaisustrategiat Verkkojulkaisun toimivat konseptit, käytettävyys, saavutettavuus skenariot käyttäjistä uusmediaprojektin hallinta ja ryhmätyömenetelmät luento, Marjo Mäenpää Perjantai 24.1 klo 9.-12 Yritysvierailu Everscreen, Meritullinkatu 11 C, Lassi Tolonen. Vierailua luotsaa Tarja Toikka : tarja.toikka@mosaic.fi http://www.everscreen.com - Maanantai 27.1. klo 9-12 Uuden median projekti teoria ja käytäntö tuottaja Tarja Toikka Keskiviikko 29.1. klo 12-16 Uuden median tekijänoikeudet ja tuotanto-sopimukset Samuli Simojoki, Borenius &Kemppinen Perjantai 31.1. klo 9-12 Projektisuunnitelma, oman tuotannon käynnistäminen Marjo Mäenpää 2/52
Skenario-esimerkki: Emolevy.com Vuorovaikutteinen Emo-palvelu Kohderyhmä: peruskoulun ala- ja yläasteikäiset lapset, Käyttötilanteet ja tarpeet: Iltapäivisin, koulun jälkeen, kun vanhemmat ovat työssä ja lapset tarvitsevat neuvoja jokapäiväisiin askareisiinsa Sisältö: Vuorovaikutteisia ohjeita ja neuvoja mm. helppotekoisiin välipaloihin, ensiapuun, linkitys verkkooppimissivuille läksyjen tueksi, mahdollisuus pieniin verkkoostoksiin palveluun voi tallentaa verkkorahaa maksuvälineeksi mm. kotipizzapalvelua tai maksullisia pelisivuja varten (vrt. Veikkaus oy). Mahdollisuus sähköpostin ja tekstiviestin lähettämiseen valittuihin sähköpostiosoitteisiin ja gsm-numeoroihin 3/52
Käyttäjä-skenario / palvelukuvaus Äiti <työssä> Ennen työhön lähtöään Äiti tekee Emolevy.com palveluun oman profiiin tyttärelleen Tuulille. Äiti kirjaa lomakkeeseen Tuulin käyttäjätiedot, iän, luokkaasteen, koulun kielivalinnat, ruoka-allergiat. Äiti kirjaa lomakkeeseen myös omat ja muiden läheisten sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot. Äiti siirtää omalta tililtään Sampo-pankista verkon kautta Emolevy.com palvelussa olevaan Tuulin henkilökohtaiseen kukkaroon 20 euroa Riina <koulussa> Tavattavissa vain matkapuhlimen kautta Tuuli 12 v.<koululainen> Tulee koulusta ja avaa Emolevy-com sivun tietokoneelta. Tuulin omalla sivulla on viesti Äidiltä: Hei, olen kokouksessa koko päivän enkä voi vastata puheimeen, kirjoita viesti kun olet tullut. 4/52
Käyttäjä-skenario / palvelukuvaus Tuuli kirjoittaa Emolevy.com sivulla olevaan viestikenttään Äidille viestin, että on tullut jo kotiin saman viestin hän laittaa myös Riinan osoitteeseen. Viesti menee sekä kummankin vastaanottajan sähköpostiosoitteeseen että kännykkään koska Riina on vielä iltapäivähoidossa, hän saa viestin kännykkäänsä. 5/52
Vastaanottaa viestin sähköpostina <Tuuli> Avaa emolevy.c om Valitsee: lähetä Lähettää viestin Vastaa viestiin replykomennolla <Äiti> viest Valitsee viestin saajiksi Äiti, Riina lukee Äidin sähköpostiviestin Emolevy.com viestikentästä Kirjoittaa viestin Shköposti / gsm - kenttään Vastaanottaa sms viestn Lähettää sms viestin <Riina> lukee Riinan tekstiviestin Emolevy.com viestikentästä 6/52
7/52
Verkkotuotantoprojekti Ideointi, missio, sanoma, yleisö, talous, oikeudet, sopimukset, työryhmä Suunnittelu, käsikirjoitus, sisältö, rakenne, mediaelementit, yhteydet, testaukset Tuotanto, mitkä elementit lisäävät interaktiivisuutta, html, flash, animointi, qtwr, koodaus, ohjelmointi, tietokannat, koostaminen ja päivitys 8/52
Käytettävyys Yksinkertaiset, suorat reitit tiedon äärelle, pois turhat ohjeet ja neuvot Ryhmittele navigointitiloja >> Anna palautetta Ole tarkka, johdonmukainen, selkeä Ole joustava, anna useita reittejä Ole anteeksiantava 9/52
Käytettävyyden käsite Tuotteen käytettävyys kertoo kuinka hyvin käyttäjät pystyvät käyttämään tuotetta tuottavasti, tehokkaasti ja miellyttävästi määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi tietyssä käyttöympäristössä. ISO 9242-11 (Irmeli Sinkkonen & al, Käytettävyyden psykologia, Edita 2002) 10/52
Käytettävyyden tavoitteet Tuottavuus: tarkkuus ja täydellisyys, jolla käyttäjät saavuttavat tavoitteensa Tehokkuus: resurssit, jota tarvitaan tuotokseen suhteutettuna Tyytyväisyys: käytön miellyttävyys ja hyväksyntä (Irmeli Sinkkonen & al, Käytettävyyden psykologia, Edita 2002) 11/52
Esimerkkejä Saavutettava museo: Http://www.fng/hugo/ > Saavutettava koulutus: Http://www.uiah.fi/elokuvantaju > Organisatoorista saavutettavuutta: www.w3.org/wai < Suomalainen Internetin käyttäjätutkimuksia: http://www.toy.fi/tuotteet/internet/inet3.htm > > http://www.toy.fi/tuotteet/wtm/wtmresults.htm >> Internetin häpeäpilkut: http://www.iarchitect.com/shame.htm>>>> Julkishallinto ja esteettömyys verkossa: http://www.intermin.fi/suom/juna/esteettomyys.html >> Pikakäytettävyystesti: http://www.cast.org/bobby/ >> 12/52
Uusmediaprojektin hallinta konseptisuunnittelu, projektisuunnittelu 13/52
1 Lähtökohdat 1.1 Tausta 1.2 Lähtökohtakuvauksia ja käytettävissä olevaa materiaalia ovat 14/52
2 Projektin kuvaus: Tavoitteet, tulokset ja rajaus 2.1 Projektin tavoitteet 2.2 Luotavan palvelun kuvaus, sisällölliset rajaukset 2.2.1 Taustafilosofia 2.2.4 Palvelun kulttuurinen toimintaympäristö 2.2.5. Benchmarking 15/52
2.2 Tekniset rajaukset 2.4 Tulokset 2.5 Tulosten hyväksyminen 16/52
3 PROJEKTIN ORGANISAATIO 3.1 Organisaatiokaavio ja nimetyt tekijät 3.2 Työnajako ja vastuut 3.3 Valtuudet 17/52
4.PROJEKTIN TEHTÄVÄT 4.1 Aloitusedellytykset 4.2 Projektin tehtävät ja aikataulu 4.2.1Teoreettinen taustatyö 4.2.2 Palvelun toteutusvaihe 4.2.3 Projektin taustatyö ja hallinnointi 4.2. X Palvelun käytännön toteuttamisen työaikataulu 18/52
5. PROJEKTIN BUDJETTI 5.1 Kustannukset 5.2 Rahoitus 5.3Yhteistyökumppaneiden kartoitus 19/52
6. PROJEKTINHALLINTA 6.1 Projektisuunnitelman hallinta 6.2 Yhteydenpito ja seuranta 6.2.1 Yhteydenpito 6.2.2 Kokoukset 6.2.2.1 Suunnittelukokoukset: 20/52
Palvelukonsepti 6.2.2.2 Työtehtävien suorittamiseen liittyvät tapaamiset 6.3 Kokoonpanon hallinta 6.4 Alihankinnat 21/52
nopea visuaalinen universaali selkeä yksilö/ryhmä ei vaadi työkaluja suuntaa ajattelua ratkaisuihin 7. RISKIT ylimalkainen kirjataan itsestään selvyyksiä käsittelee vain yhtä asiaa pyrkii keinotekoiseen tasapainoon on hyvin maskuliininen käsitteenä kulunmut Strenghts - vahvuudet Opportunities - mahdollisuudet siihen voisi liittää lisäselvityksiä kun itsestään selvyydet on kirjattu niistä päästään Mindnappäämällä swotit tulevat joustavammaksi visuaalisilla swottipohjilla voidaan pehmentää käsitteen tunnettuus takaa jatkuvuuden S W O T Weaknesses - heikkoudet Threats - uhat unohdetaan muut jaoittelumenetelmät tehdään nopeasti, eli pinnallisesti voi muodostua itsetarkoitukseksi selkeys saattaa yksinkertaistaa koska ei työkalua, arkistoitavuus saataa muodostua ongelmaksi saataa johtaa väkinäisiin lauseisiin 22/52
8. TYÖSKENTELYTAVAT 8.1 Työskentelyvälineet, -menetelmät ja standardit 8.2 Projektityöympäristö 8.3 Projektiin liittyvä koulutus 8.4 Tiedotus 23/52
Uusmediaprojektin resurssit 24/52
Miten ja miksi rekrytoidaan tiimiin uusi jäsen, miten tiimi muodostetaan? Kun palkkaat jonkun, tarvitset: syyn, miksi palkata lisää työvoimaa, miksi perustaa uusi virka 25/52
Toimenkuvaus Kirjallinen työn kuvaus Oikea ihminen oikeaan paikkaan oikeaa työtä tekemään Selventää työnjakoa ja työryhmän välistä yhteistyötä 26/52
General Requirements Titteli / job title Tehtävän kuvaus / position summary Lähin esimies / immediate supervisor Välittömien raporttinen määrä/ Number of direct reports Erityis- vs minimivaatimukset / minimum vs. specific requirements Kouluts, työkokemus yms. edellytykset / education, training and certification requirement Vaadittava kokemus / experience necessary Matkustus / travel Palkka / salary 27/52
Päätökseen vaikuttaa Kuinka suuren osa budjetista työ vie Mitä säännöllisiä raportteja tai yksilöllisiä esityksiä työhön kuuluu Millä työn onnistumista mitataan aikataulu, suoritusaika, vasteaika, yksittäiseen toimintaa Käytetty aika jne Vuorovaikutustaidot- ja tarpeet Mitä dokumentaatiota työhön tarvitaan Turvallisuusmääräykset Mitä muita tulevia tai käynnissä olevia projekteja on Systeemin, sovellustem, ohejlmien vaatimukset päivitykset, kehittäminen, käyttöönotto Työn koordinointi muiden yksikköjen tai tiimin jäsenten kesken 28/52
Paljonko painaa kokemus? Projektityöstä Eri kokoisista toimintaympäristöistä Useista paikoista Teollisuuden alasta julkaisu, tuotanto, markkinointi, mainonta, kulutushyödykkeet, asiakasprojektit multiplattform Työn sisältö Yksilö vs. tiimityöskentely 29/52
Kuinka paljon voi tarjota/pyytää palkkaa? http://www.rekaksois.com/research_arti kkeli.html/id/313http.//www.salary.com http://www.tekcheck.com/ http://www.wagweb.com/ 30/52
Työn hinta - mitä yritys/freelancer laskuttaa asiakkaalta? Tuntihinnat olivat usein välillä 67-100 e (400-600 mk ) Pääkaupunkiseudulla hinnat olivat pääsääntöisesti 100-151 e (600-900 mk) Konseptisuunnittelu 76-200 e (450-1220 mk) Graafinen suunnittelu 76-151 e (450-900 mk). Projektijohto 100-151 e (600-900 mk) Java-ohjelmointi 84-143 e (500-850 mk) HTML-koostaminen 67-117 e (400-700 mk) 31/52
Ryhmätyötekniikat
Brainstorm Brainstormilla eli aivoriihellä tarkoitetaan pienryhmän formaalia ongelmanratkaisusessiota. Brainstorm ei ole varsinainen tekniikka vaan sessio jossa käytetään useita tekniikoita Sessiolla on vetäjä ja sihteeri Sessioon osallistuu 4-12 henkeä Aikataulu on tiukka ja ennaltamäärätty Yhdistellään yksilö-, pari- ja ryhmätekniikoita Varmistetaan häiriötön aktiivinen luovat tila ja tilanne Ideoinnin tulokset tulee purkaa ja käsitellä myöhemmin määrä tuottaa laatua kaikki ideat kirjataan ideointia pitkitetään, arviointia viivytetään kritiikkiä ei esitetä parennellaan ja yhdistellään toisten ideoita toisto sallitaan aivoriihessä ei juuri keskustella
Benchmarking Esikuvilta oppiminen Benchmarking on jatkuva ja järjestelmällinen prosessi tuotteiden, palvelujen ja prosessien suorituskyvyn mittaamiseksi ja analysoimiseksi sekä vertailemiseksi tunnistettuihin parhaisiin käytäntöihin ja käytettäväksi oman liiketoiminnan kehittämisessä. Nöyryys - ehkä joku on maksanut oppirahat Valinta - valitse esikuvasi huolella Rehellisyys - käsittele esikuvaasi ja omaa organisaatiotasi/tuotettasi objektiivisesti Jatkuvuus - vaatii säännöllistä seurantaa Paranna - etsi menestyksen malli, tunnista omat heikkoutesi ja voimasi, ja käytä niitä parantaaksesi mallia Nopeus Terve järki
Kuusi hattua Six Thinking Hats Edward de Bono Publisher: Little, Brown and Company Ryhmätyön apun käytetään kuutta eri hattua suuntaamaan ajattelua eri suuntiin Kannustaa rinnakkaisprosessointiin Kannustaa laajakatseisuuteen Irrottaa persoonan ajatteluroolista White - facts, figures, and objective information Red - emotions and feelings Black - logical negative thoughts Yellow - positive constructive thoughts Green - creativity and new ideas Blue - control of the other hats and thinking steps
Roolikortit Luovassa suunnittelussa voidaan käyttää ennalta tehtyjä kysymyskortteja, joissa asiaa lähestytään eri roolien kautta Sijoittaja Asiakas Kilpailija Tekijä Lapsi Opettaja Pappi Tiedemies Kärsimätön Hölmö Jne.
Tutkimusmatkailija, taiteilija tuomari, soturi Kysymyskortteina tutuksi tullut roolimenetelmä Tutkittavaa asiaa katsotaan neljän eri roolin kautta Tutkimusmatkailija Mikä vielä on tutkimatta? Missä kukaan ei ole käynyt? Taiteilija What if? Is there rules to break? Tuomari Kyseenalaistaminen, kritiikki Faktat Soturi Miten tämä viedään läpi? Whack on the Side of the Head: How You Can Be More Creative by Roger von Oech http://www.kinecomm.com/ java_example2/creativewhackpack. html
Mindmap "Mind Training" by Tony Buzan http://mindman.com/ Mindmappiä käytetään ajattelun ja muistiinpanojen apuvälineenä Miellekartan muodostaa keskuselementti ja siitä haarautuvat oksat
Korttiseinät Usemmissa luovan ryhmätyön menetelmissä ideoinnin tulokset kiinnitetään seinällä arvioitavaksi ja järjestettäväksi Ideat voidaan esittää yksi per lappu jolloin niiden järjestäminen on helppoa Käytä paksua tussia Ideoita voidaan myös priorisoida antamalla jokaiselle osallistujalle tietty määrä plus - minus - mielenkiintoinen -merkkejä
SWOT nopea visuaalinen universaali selkeä yksilö/ryhmä ei vaadi työkaluja suuntaa ajattelua ratkaisuihin Strengths - Vahvuudet Opportunities - Mahdollisuudet siihen voisi liittää lisäselvityksiä kun itsestään selvyydet on kirjattu niistä päästään Mindnappäämällä swotit tulevat joustavammaksi visuaalisilla swottipohjilla voidaan pehmentää käsitteen tunnettuus takaa jatkuvuuden S W O T ylimalkainen kirjataan itsestään selvyyksiä käsittelee vain yhtä asiaa pyrkii keinotekoiseen tasapainoon on hyvin maskuliininen käsitteenä kulunmut Weaknesses - Heikkoudet Threats - uhat unohdetaan muut jaoittelumenetelmät tehdään nopeasti, eli pinnallisesti voi muodostua itsetarkoitukseksi selkeys saattaa yksinkertaistaa koska ei työkalua, arkistoitavuus saataa muodostua ongelmaksi saataa johtaa väkinäisiin lauseisiin
Aivoriihisession järjestelyt Kerää tiimi kokoon hyvissä ajoin (2vk) Kerro mistä on kyse, motivoi, jaa materiaalia, tarkista aikataulut Viikonloppusessio on paras; Perjantai-iltana siirrytään mielenkiintoiseen ja syrjäiseen paikkaan, tutustutaan toisiin osallistujiin, annetaan yksi esitehtävä hautumaan yönajaksi, aikaisin nukkumaan Lauantai aloitetaan aamiaisella ja liikunnalla, päivän valoaika käytetään ideointiin ja illalla irrottaudutaan aiheesta. Yöksi jälleen pohdintatehtävä Sunnuntaiaamupäivä käytetään saatujen ideoiden arviointiin ja jatkotyöskentelyn suunnitteluun Ennen jatkosessiota kaikille jaetaan yhteenveto edellisestä, lisämateriaalia ja itsenäinen kehitystehtävä Jatkosessio pitää olla kahden viikon sisällä
Tiimi Sessiossa on hyvä olla 4-12 osallistujaa Tilannetta johdattelee vetäjä Vetäjä ei yleensä osallistu varsinaiseen ideointiin Kerro lisää Vastaako tämä mitä kirjoitin sitä mitä sanoit Onko kenelläkään jatkoideaa tähän Miten toisin tämän voisi tehdä Vetäjä vastaa siitä ettäi kukaan ryhmässä dominoi Prosessia kirjaa sihteeri Asiantuntijat on hyvä pitää erillään, ja he puhuvat vain kysyttäessä Kaikki tittelit ja arvoasetelmat pitää poistaa
Tila Älä pidä sessiota tutussa tilassa Varmista häiriöttömyys (puhelimet, aikataulut) Valitse iso tila, varaa pientiimitiloja, ja levähdystiloja Tee tilasta mielenkiintoinen Pidä tila viileänä Korkea pöytä ja baarijakkarat aktivoivat Varaa virvokkeita (mansikoita, eksoottisia drinkkejä) ja musiikkia Varaa paljon seinäpintaa tai liikuteltavia tauluja Mukaan isoja papereita, tusseja, teippiä, PostIt-lappuja, sanelukone
Lämmittely Lämmittelyn tehtävät Irti Ritualismista -vapaudutaan normeista ja säännöistä, kyseenalaistetaan Irti menneisyydestä -kuvitellaan tulevaisuutta, ja ongelmaa ratkaistuna Irti yhdenmukaisuudesta -tuotetaan omaperäisiä ja outojakin ratkaisuja Irti epäitsenäisyydestä -osallistutaan käyttämällä omia unelmia, tunteita Irti tunteettomuudesta -korostetaan empatiaa ja yhdessä tekemistä Irti vihamielisyydestä -irrottaudutaan arkipersoonasta, samaistutaan rooleihin Irti itsetietoisuudesta -rikotaan sosiaalisia normeja, ideoita ei allekirjoiteta Irti vetäytymisestä -suhtaudutaan aidommin ja läheisemmin itseen, toisiin ja ryhmään Suunnittele lämmittely (30-60 min) niin että mahdollisimmn moni ylläolevista toteutuu
Rytmitys Sessio tulee pilkkoa erikokoisiksi ja toisistaan poikkeaviksi tilanteiksi Vetäjällä tulee olla takataskussa valmiin nippu keinoja joilla tilanne voidaan katkaista, jännitettä nostaa tai laskea Rytmityksessä kannattaa vaihella usein ryhmäkokoa (yksilö - pari - pientiimi) ja -koostumusta Rytmituksellä on tärkeä tehtävä aistien virittämisessä ja virkeystilan ylläpitämisessä Mikäli sama tiimi brainstormaa usein yhdessä, tulee rytmitystehtäviä vaihdella
Rytmitystehtäviä Puheenvuorojen kierrättäminen ujot ja hiljaisetkin rohkaistaa, dominantit saavat väistyä Kategorian vaihtaminen kun ideointi alkaa tyrehtymään laajennetaan tai siirretään ideoinnin kohdetta Lisäinformaation hakeminen ideointi katkaistaan hetkeksi ja osallistujat syventyvät materiaaliin Vaihetaan roolia Roolin taakse on helppo kätkeytyä, miten lapsi tämän näkisi? Henkilökohtainen analogia Kuvittele/näyttele olevast ideoinnin kohde Metaforien käyttö Entä jos tässä olisikin kyseessä taistelu? -politiikka, hilavitkutin...
Rytmitystehtäviä 2 Erikokoisten ryhmien vuorottelu yksilö ideointia, parityönä ideoiden jatkotyöstöä, ryhmässä arviointia Ideoiden selittäminen selittämällä ideaansa naapurille saattaa rivien välistä ponnataa uusia Huonoin mahdollinen idea huonojen ideoiden keksiminen on aina hauskaa, ja niinden kautta saadaan valoa ongelmaan Hauskin tai hulluin idea ryhmän kokoonpanosta riippuen näistä voi tulla melko karskeja, ilmapiiriä keventäviä vitsejä Idea lööppinä Pakoitettu hiljaisuus Ryhmä ideoi ideointiprosessin läpivientiä
Rytmitystehtäviä 3 Hajut Äänet Maut Kuvat Hajuihin liittyy yleensä runsaasti mielleyhtymiä, jotka saattavat avat uusia ajattelunpolkuja Kuten haju myös äänet. Musiikilla voidaan ohjailla ryhmän valmiustasoa Esineet Kollaasi Liikkuminen Näytteleminen Kilpailut
Rytmitystehtäviä - tauko Vitsituokio -vetäjällä tulee olla aian pari takataskussa Piirustuskilpailu -vasen käsi, nopeus, sormivärit Tanssituokio -pogoaminen laukaiseen varmasti jännitykset Taukovoimistelu Musiikkituokio Rentoutusharjoitus -suggesio ON tehokas! Huutokuoro Muovailuhetki Mielikuvamatka Hartiahieronta Lenkki talon ympäri Jokin lapsuuden leikki -hyppynaru, kirkonrotta, hippa...
Jatkotyöstö 20 / 80 Ideointisessio ei koskaan pääty ensimmäisen session jälkeen Ideat kerätään ryhmitellään, kirjataan, jatkotyöstetään, arvioidaan, jatkotyöstetään, keskustellaan Käytäntö on osoittanut; Ryhmässä tyhmistyy, session suursuosikki ideat maistuvat puulta viikon sisällä 20% jatkotyöstöä parantaa lopputulemaa 80% evaluointi ja kritiikki kannattaa aina irroittaa ideoinnista kritiikki ei saisi koskaan kohdistua idean esittäjään jatkotyöskentelyssä ideat ovat isättömiä Siis EI - Pekan idea voitti Varaudu aina pariin lyhyeeseen jatkosessioon koko tiimin kanssa Suurin työ voidaan tehdä yksilötehtävinä Pura ja arvio myös ideointiprosessi!
PikaLOR 1. Tavoite Mikä on tyytymättömyyttä aiheuttava tilanne? 2. Tosiasiat Vastaa peruskysymyksiin mitä, missä (5xm+k) 3. Ongelma Kirjoita ongelmalauseke, 5xmiksi/miten, MTV 4. Ideat Kirjaa ensimmäiset ideat, kysy tämä on yksi tapa tehdä mitä Etsi muita tapoja, vaihtoehtoja Muuntele saamiasi ideoita (HEKOTIKO) Keksi hulluin ja huonoin idea 5. Ratkaisut Arvioi ja luokittele ideat muutaman kriteerinavulla (tähditys, matriisi) Poimi parhaat 6. Toteutus parantele ideaa, tee sille toimintasuunnitelma ja hyväksytä
Lisätietoa: Paras ja ajantasaisin tuntemani lähdeluettelo (kirjat, web, cd) löytyy osoitteesta http://www.ozemail.com.au/~caveman/creative/books/index.html Luettelo on osa Creative Web -palvelua, joka on muutenkin tutustumisen arvoinen Suomeksi löytyy myös jotain (niitä kun ei ole Creative Webissä) Achté, K. 1984. Luovuus Bergström, Matti 1997. Mustat ja valkeat leikit. Leikki, kaaos ja järjestys aivoissa. Juva: WSOY. Bohm, D. & Peat, D. 1992. Tiede, järjestys ja luovuus. Helsinki: Gaudeamus. Bono, Edward de. Kuusi ajatteluhattua, Mark Kustannus, 1990 Bono, Edward de. Minäolen oikeassa, sinäväärässä. Bono, Edward de. Uusi tapa ajatella,wsoy, 1973 Haapasalo, L. 1994. Oppiminen, tieto ja ongelmanratkaisu Haavikko, R. - Ruth, J.E. 1984. Luovuuden ulottuvuudet Hakanen, T. 1980. Luovuus ja sen ohjaaminen Hayakawa: Ajattelun ja toiminnan kieli. Heikkinen, J. 1981. Luovan ongelmaratkaisun didaktiikkaa Helin, Kari. Kehitämme innovoimaa Kehitä luovuuttasi. 1995 Korhonen, Liisa 1993. Ryhmämuunnelmia oppimiseen. Teoksessa Kajanto, A. (toim.) Aikuisten oppimisen uudet muodot. Vapaan sivistystyön 34. vuosikirja. Jyväskylä: Gummerrus. Kuitunen, Hannu. 1997. Luovan ongelmanratkaisun menetelmät ja prosessi. Saariluoma, P. 1990. Taitavan ajattelun psykologiaa Sahlberg, Meisalo, Lavonen & Kolari 1993. Luova ongelmanratkaisu koulussa. Weiss, D.H. 1990. Ratkaise ongelma luovasti Virkkala, V. 1994. Luova ongelmanratkaisu