Marjakasvien vuotuisia hoitotöitä

Samankaltaiset tiedostot
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Karhunvadelman viljely

Terttuherukan viljely ja lajikkeet

Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja

Marjanviljelyn edellytykset

SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)

Poimintoja vadelman kasvinsuojelusta

Hedelmän- ja marjanviljely

Marjanviljely elinkeinona

Katevaihtoehdot marjanviljelyssä

Mansikan kukkaaiheiden

Karviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä

Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus

Herukkaviljelmän perustaminen

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Biokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula

Vadelman eri tuentamenetelmät

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

MANSIKAN KUKKAVANA- ANALYYSIN TULKINTA

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Luomumarjatyöpajat. Kasvuston perustaminen Pieksämäki

Vadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen

Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa

HOITO-OHJEET. Viljelylaatikot

VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019

Mansikkapellot marjomaan Mikkeli

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

MANSIKAN SYYSHOITO HANKKEEN TULOKSIA

Marjasinikuusama. Lonicera caerulea var. edulis. var. kamtschatica

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Luomumarjatyöpaja Kasvuston kunnon ylläpito ja kasvinsuojelu Mikkeli Mirja Tiihonen

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi.

Istutus , Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Syngentan kasvinsuojeluopas. Mansikalle

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma

Hautausmaiden kasvit -puut -pensaat -perennat -köynnökset -kesäkukat VIHERALUEIDEN HOITO JA HAUTAUSMAAN KASVIT SUNTION ON:

AVOMAANKURKUN KASVATUS

Mistä saisi luomutaimia?

Hajahuomioita marjakasvuston perustamisvaiheen töihin pl.maan kasvukuntoon liittyvät asiat

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

Biologinen kasvinsuojelu

Satoa ruukusta ja laatikosta

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Onko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä

Kasvintuhoojien aiheuttamat vahingot. Tommi Oraluoma Suonenjoki

Avomaan vihannesviljely

Harsot, kankaat ja katteet

Modduksen vaikutus kasviin

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

KUUN VAIHEET JA PUUTARHANHOITO

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen

ALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Järvenkylän viljelypäivät isin. SataVarMa. Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa

Luomutärkkelysperunan kasvinsuojelu ja kasvinterveys. Kokemäki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Onnistuneen marjaviljelmän perustamisen edellytyksiä Pihtipudas

Erilaiset markkinakanavat ja - mallit

Kasvintuhoojien tarkkailu ja biologinen torjunta. Luomumpi Varsinais-Suomi

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)

ü)^ Taimet / . Käytetään 2-vuotisia avojuurisia . Ei istutusleikkausta Kasvatusmenetelmä Puun osat: ';a L7

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka

Kestävä kasvinsuojelu puutarhatuotannossa infopäivä

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

Markku Kajalo Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

RAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Herukat ja karviainen Ydinkasviaineiston aitouskoe 2010

Viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti. MTK:n tuki-infot Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija

Kuminan perustaminen suojakasviin

Marjojen viljely tunneleissa Osa 1 Yleistä. Joensuu , Marjamaat-hanke Arja Raatikainen, marjantuotannon erityisasiantuntija ProAgria EP

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Jaana Väisänen, Kukkolankosken luomu, OAMK Luonnonvara-ala Kokemuksia ja näkemyksiä väinönputken viljelystä pohjoisessa

Kasvihuoneviljelyn viherbiomassat

Marjamaat-hanke. Marjamaat- tiedonvälityshanke. Hankenumero 15667

glyfosaatti 450 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

VADELMA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen

Opintomatka marjatiloille Hämeeseen ja Lepaan näyttelyyn

KESÄNEILIKKA LOBELIA PETUNIA ORVOKKI

MATKARAPORTTI. Mansikan ja vadelman viljelyn kehittäminen. Benchmarkkausmatka Norja

Transkriptio:

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Marjakasvien vuotuisia hoitotöitä Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 4. tapaaminen 4.4. Joensuu Koonnut Marjo Marttinen ProAgria Keski-Suomi

Vuotuishoitotoimia, pois lukien lannoitus, kastelu ja kasvinsuojelu Mansikalla: harsotus, harjaus, rivivälien hoito, rönsyjen poisto, syyshoito: (mahd.lehtien leikkuu, lannoitus, harsotus) Vadelmalla: leikkaus, sidonta, rivivälien hoito Herukalla: leikkuu, rivivälinurmen niitto Pensasmustikalla leikkuu

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Mansikka

Harjaus Kuollut kasvusto (muoviviljelyksillä)harjataan keväällä, kun se on kuivahtanut. Pienillä aloilla katuharjalla / muovisella lehtiharavalla. Isoilla aloilla harjakoneella. Jos ei harjata, lehtikerros toimii eristeenä ja maa lämpenee hitaasti. Harjaamaton karike lisääntymisalusta taudeille ja tuholaisille (homeitiöitä kylliksi, vaikka harjataankin). Harjaamaton kate suojaa mansikkaa helteellä ja sateella toisin kuin muovi.

Mansikan harjauslaite Kuva: Avagro Oy

Harsotus Jos halutaan aikaistaa satoa, niin lumen sulamista voi jouduttaa levittämällä kevättalvella hangelle multaa, tuhkaa, kalkkia tms. mikä värjää lumen pinnan. Polypropeenista valmistetun harson (y. 17 g/m2) käyttö aikaistaa satoa muutamia päiviä. Tuholaisten tarkkailu pitää muistaa harsonkin alla (vihannespunkki, vattukärsäkäs). Harso on kiinnitettävä HYVIN. Ja jos tuuli sattuu viemään harson sähköjohtoihin, niin niitä ei sähköiskuvaaran takia saa mennä itse ottamaan pois.

Harsotus Ja tämä ei ollut sitten ylioppilasjuhlien koristelua.

Rivivälien hoito Rivivälit yleensä nurmella Hoito joko leikkurilla, kemiallisesti tai molemmilla Esim. glyfosaatti keväällä ja leikkuu loppukesän Rönsyjen hävitys Reglonella (poistuu 4.2.2020) + leikkuri

Rönsyjen poisto Tavoitteena saada mansikkapensaan kehitys painottumaan seuraavan vuoden sadon tuottoon, ei rönsyjen kasvattamiseen. Heti satokauden jälkeen. Muovin päällä olevat, juurtumattomat paleltuvat talven aikana ja lähtevät pois kevätharjauksessa. Luomu & muovi: rivivälileikkuun yhteydessä. Tavanomainen & muovi: rivivälileikkuun yhteydessä tai kemiallisesti Reglonella (huom. Reglone poistuu 4.2.2020) Muoviton: katkaistaan kiekkoleikkurilla rönsyt poikki

HML:n talviluentopäiviltä 11.3.2019 löydettyä: Heuling-rönsyleikkuri, Maahantuoja Vihdin kone https://www.heuling.de/files/heulingmaschinenbau/bilder-content/erdbeeranbaumaschinen/rankenschneider/heulingmaschinenbau-borgholzhausen_headermaschinen-fuer-denerdbeeranbau_rankenschneider_1.jpg

Syyshoito Kokeita menossa Mansikan syyshoito- ja SataVarMa-hankkeissa: Syysharsojen käyttö Lehdistön niitto Rönsyjen poisto Syyslannoitus Lisäksi selvitetään eri lajikkeiden kukintainduktion ajankohtaa Tavoitteena varmistaa kasvin hyvä kunto kukka-aiheiden muodostumista varten sekä varmistaa talvehtimista

Talvisuojaus Tarpeen talvenarkojen lajikkeiden talvehtimisen varmistamiseksi ja kukka-aiheiden kehittymisen optimoimiseksi. Harsojen levittäminen syyskuun puolenvälin jälkeen edistää kukkaaiheiden kehittymistä. Jos tuolloin erityisen lämmintä (n. 20 astetta), harsojen levittämistä voi lykätä myöhäisemmäksi.

Vadelma

Vadelman leikkaus Satoa tuottaneet versot leikataan pois. Mitä myöhemmin syksyllä, sen parempi. Käytännössä leikkuu on aloitettava (työvoima-asioiden takia) sadonkorjuun jälkeen. On mahdollista leikata myös keväällä, mutta leikkaus pitäisi tehdä ennen kasvuunlähtöä. V-tuennassa kasvuversoja (=seuraavan vuoden satoversoja) jätetään lajikkeen kasvuvoimakkuudesta riippuen 14 20 versoa/m Liian kaukana rivin keskustasta olevat versot poistetaan. Versoja max. 40 cm leveydellä. Käsityönä. Maan rajasta. Samalla poistetaan heikoimpia, ylimääräisiä kasvuversoja. Sekatöörit, akku- tai paineilma-avusteiset sakset. Tuenta purettava ennen leikkuun aloittamista. Työläs työvaihe.

Latvonta Parhaiten satoa tuottava osa verson keskivaiheilla Latvonta parantaa verson alempien silmujen puhkeamista ja lisää näin sadon määrää Latvonta on paras tehdä aikaisin keväällä tai kevättalvella Syksyllä latvottaessa versojen tulee olla jo täysin tuleentuneita Latvontakorkeus n. 175 180 cm Matalakasvuisilla lajikkeilla voi olla alempanakin

Sidonta Vadelman versot sidotaan yksittäin tukilankaan tai tuetaan kahden langan väliin Tehdään yleensä heti leikkausten jälkeen Hyvin tuetut ja sidotut versot kestävät talvella paremmin lumen painon ja kesällä lehdessä ollessaan tuulet sekä sivuversoihin kehittyvän sadon painon Tukilankoina usein vahvaa muovinarua Myös galvanoitu metallilanka kestää pitkän viljelyn Vahvan tukilangan parina käytetään usein paalinarua, joka vaihdetaan vuosittain Kuva: Ismo Ruutiainen, Vadelman viljely

Herukka

Herukan leikkuu Herukan leikkuun voidaan osin koneellistaa. Koneleikkuulla saadaan riviväleihin päin suuntautuvat, lamoavat okasta pois. Pensaan keskeltä on tarpeen tehdä käsileikkausta, vaikka tehtäisiin koneleikkaustakin. - Herukan leikkuu: pitkävartisilla sakseilla, akku/tai paineilma-avusteisilla sakseilla. Herukan leikkuu on raskasta työtä. Kuvassa herukan leikkuu näytösluontoisesti syksyllä (tavallisesti leikataan aikaisin keväällä)

Rivivälien hoito Herukalla riviväleissä käytetään yleensä traktorivetoisia nurmileikkureita

Pensasmustikka

Leikkaus MTT:n kokemusten mukaan puolikorkeiden lajikkeiden leikkaustarve Suomessa vähäinen. Kun leikataan, leikataan keväällä. Heikot oksat pois, lamoavat pois. Kun kasvusto 6-8 vuoden ikäinen, aloitetaan vanhimpien versojen poisto. Leikkaus maan rajasta herukan tapaan. Valoleikkaus: vanhoja oksia pois keskeltä pensasta. Kokeiltu vanhoilla korkeilla lajikkeilla alasleikkaustakin, -> uusi veronkasvu OK

Leikkaus Mikko Wilen, Kemiönsaari, mustikkaa vuodesta 2000, aloitus Aino & Alvar & NB, sato ollut reilu 2 kg/pensas. Olisi pitänyt aloittaa 4 vuotta sitten. Istutus 80 cm:n välein -> aitamainen -> vaikea poimia, vaikea leikata -> harvempi istutus 1,0-1,2 m taimiväli. 4800 pensasta = 4 kk/hlö Alussa sekatöörit + akkusakset. Raivaussahaakin käytetty: vioituksia taimille, kankaalle, putkille. Karkea leikkaus akkusaksilla, hienosäätö sekatööreillä. Lähde: Luento HML:n kaamosmarjassa 12/11.