1 Naistentaudit ja synnytykset 2010-2018 Seppo Heinonen, toimialajohtaja Ajanjaksoa 2010-2018 voisi HUS alueen naistentautien ja synnytystoiminnassa kutsua mullistusten vuosikymmeneksi. Syntyvyyden valitettava negatiivinen kehitys ja toisaalta kasvaneet laatuvaatimukset monessakin suhteessa ovat pakottaneet arvioimaan synnytystoiminnan mielekkyyttä pienissä yksiköissä (Päivystyshoidon yleiset periaatteet, selvitystyö THL ja HUS). Kehityskulku johti myöhemmin säätelyyn myös asetusteitse. Raaseporin sairaalan synnytystoiminta loppui 2010 ja Porvoon 2017 alusta. Koko vuosikymmenen tilannetta on kuvannut Naistenklinikan leikkausalin pitkään jatkunut remontti, sen suunnittelu ja paluumuutto sekä sisäilmaongelmien aiheuttama levottomuus. Osaamiskeskusuudistus sijoittuu tarkastelujakson puoliväliin, mutta se lienee kaikille tuttu. 1. Sisällön muutoksia (diagnostiikka, hoito, potilasryhmät jne.) Synnytystoiminta on muuttunut, vaikka itse synnytyssalityöskentelyssä on paljon sellaista, joka on ja pysyy. Synnyttäjien keski-ikä nousee ja yhä useammalla on oheisdiagnoosi. Ylipaino, psyykeongelmat, päihteet (HAL-pkl), synnytyspelko (SYPE-pkl) ja sosiaaliset ongelmat haastavat obstetriikkaa uudella tavalla. Synnytyksen jälkeinen hoitoaika lyhenee ja hoito kevenee (potilashotelli). Hoitotakuu muutti gynekologisen leikkaustoiminnan sisältöä. Leikkausmäärät laskivat ja hoito keskittyi. Hormonikierukan käyttö ja sen aseman vakiintuminen vuotohäiriöiden hoidossa vähensi kohdunpoistojen tarvetta. Aiemmin leikkaussalissa tehdyt pientoimenpiteet on siirretty polikliinisiksi toimenpiteiksi: lähes kaikki virtsankarkailuleikkaukset (n. 250 kpl vuodessa), pienet laskeumaleikkaukset, (n. 450 kpl vuodessa) ja suurin osa kohdun tähystyksistä (n. 1200 kpl vuodessa). Yhteensä n. 1900 toimenpidettä vuodessa tehdään siis nykyään polikliinisesti. Samalla gynekologisen syövän operatiivinen hoito on keskittynyt ja nyt vuositasolla leikataan Naistenklinikalla n. 450 naistentautien syöpäpotilasta. 2010-lukua kuvaa polikliinisen toiminnan laajeneminen, poliklinikkatoiminnan kehittäminen omana linjana, polikliinisten toimenpiteiden kehittäminen, PTH-yhteistyöhön panostaminen (hoitopolut, läheteohjeet, jne), tavoite hoitaa yhdellä käynnillä mahdollisimman paljon, hoitajavastaanotot, lapsettomuushoitojen määrän merkittävä lisääntyminen. Neuvolapoli Isossa Omenassa, Itäkeskuksessa Perhekeskus, Porvoo, ehkäpä myös Raasepori tulevaisuudessa ovat askeleita SOTEn suuntaan. SERI-tukitoiminnan käynnistyminen vuonna 2017 toi selkeästi uuden potilasryhmän NaiS-yksikölle. Se alkoi HYKS-tasoisena ja laajeni HUS-tasoiseksi. Nyt uusia potilaita tulee 1 potilas/päivä -vauhdilla, ja kun osalle kirjataan useita käyntejä, käyntejä kuukaudessa kertyy lähes 150.
2 2. Määrällisiä muutoksia (suoritteet, toimenpiteet, potilaat jne) sekä Synnytystoiminta HYKS- että HUS-tasolla kuten valtakunnallisestikin synnytysten määrä on laskussa: vuonna 2010 HYKS:ssä (NKL, KOS, JORVI) oli yhteensä 14996 synnytystä (KOS 5887, NKL 5636 ja JORVI 3483) ja vuonna 2017 vain 13515 synnytystä (KOS 4146, NKL 5921 ja JORVI 3448). Vastaavasti vuonna 2010 HUS:ssa (HYKS, Hyvinkään sairaala, Lohjan sairaala, Porvoon sairaala, Länsi-Uudenmaan sairaala) oli yhteensä 18656 synnytystä ja vuonna 2017 vain 16466 synnytystä. Sama suunta näyttää jatkuvat, tosin osa itäisen Uudenmaan synnyttäjistä hakeutuu nyt Careaan. Taustalla on ensisynnyttäjien keski-iän nousu ja sitä seuraava keskimääräisen lapsiluvun pieneneminen. Toisaalta lisääntymisiässä olevien toivoma perhekoko on haastattelujen mukaan pienempi kuin aiemmin. Kehitys kaupungeittain näkyy seuraavissa kuvissa.
3
4 Vain Helsingissä synnytysmäärä lisääntyy, Espoossa ja Vantaalla määrät ovat vakaat ja pienissä ja keskisuurissa kunnissa määrät laskevat. Hedelmöityshoidot Hoitotakuu lisäsi hedelmöityshoitojen kysyntää, ja niitä jouduttiin hankkimaan ostopalveluna yksityisiltä tuottajilta. IVF-toiminta laajeni vähitellen; hoitotakuun myötä käynnistetty ostopalvelu kotiutettiin vuonna 2011. Hoitojen kysyntä on ollut jatkuvassa kasvussa julkisella puolella, ja sen taustalla on paitsi hoitovalikoiman laajeneminen ja aito kysynnän kasvu myös se, että julkisen tuottajan markkinaosuus on kasvanut. Oheinen kuva osoittaa puolen vuoden kertymää l. tänä vuonna päästäneen noin 1000 punktioon.
5 Leikkaustoiminnan kehitys Naistentautien leikkausmäärät lisääntyvät HYKS sairaanhoitoalueella, kun taas samaan aikaan muiden sairaanhoitoalueiden leikkaukset vähenevät. Leikkaustoimintaa tehdään yhä enemmän polikliinisesti. Oheiset taulukot kuvaavat kehitystä leikkaussalissa tehtyjen toimenpiteiden määrissä.
6
7 3. Mahdollisia hallinnollisia ja organisatorisia muutoksia (fuusiot, tulosyksikkömuutokset yms.). Synnytystoiminta keskittyi kätilön toimenkuva laajeni ja hotelli käyttöön Länsi-Uudenmaan (Tammisaari/Raasepori) synnytykset päättyivät vuonna 2010 (vuonna 2010 toukokuun loppuun mennessä siellä oli yhteensä 262 synnytystä). Porvoo lopetti 2016 vuoden loppuun. Kätilöopiston sairaalan synnytystoiminta päättyi lokakuun alussa 2017 sisäilmaongelmien vuoksi (synnytystoiminnan loputtua Kätilöopiston sairaalassa ehti olla vuonna 2017 yhteensä 4146 synnytystä). Lapsivuodeajan hoito siirtyi normaaliraskauksien osalta Cumulus-hotelliin. Espoon sairaalan synnytysosasto ja uudet lapsivuodeosastot aloittivat toimintansa 27.2.2018; samalla Jorvin sairaalan synnytysosasto suljettiin (Jorvin sairaalassa oli edellisenä vuonna 2017 yhteensä 3448 synnytystä; synnytysten määrä Espoossa on huomattavassa kasvussa, tällä hetkellä arvioiden n. 4200 synnytystä / vuosi). Tähän liittyi kätilöiden koulutus instrumentti-, heräämö- ja valvoviksi hoitajiksi Espoossa keväällä 2018, ja sieltä koulutus laajenee syksyllä 2018 Naistenklinikkaan. Hedelmöityshoidot keskittyvät Naistenklinikalle sukusolupankista päätös Vuonna 2010 lapsettomuuspotilaita tutkittiin ja hoidettiin vielä kaikissa HYKS-sairaaloissa. Väistön alkaessa hormonipoliklinikka jäi Naistenklinikalle ja vuonna 2013 myös Jorvin lapsettomuuspotilaat siirrettiin Naistenklinikalle. Näin toiminta oli kokonaan keskitetty yhteen yksikköön. Sukusolupankin perustamisesta tehtiin päätös 2018 loppupuolella. Naistentautien poliklinikka keskittyy vaiheittain ja muuttaa Ruoholahteen maan suurin naistentautien pkl käynnistyy Vuonna 2010 toimittiin kolmessa sairaalassa: NKL, KOS ja Jorvi. Kaikissa oli naistentautien poliklinikkatoimintaa (ei vielä keskityksiä). Urogynekologisia tutkimuksia tehtiin kaikissa yksiköissä, samoin kolposkopioita. Vuoden 2010 jälkeen käynnistyi väistötoiminnan suunnittelu (L-siiven peruskorjaus), ja se johti vähitellen keskittämiseen. Gynekologinen poliklinikka sekä naistentautien päivystys muuttivat pääosin KOS:lle, kun L-siiven peruskorjaus alkoi. Naistenklinikalle jäi vain hormonipoliklinikka. Jorvista siirtyivät myös raskauden keskeytykset sekä kolposkopiat Kätilöopistolle vuonna 2015, ja vuonna 2017 Jorvin ja KOS naistentautien poliklinikat yhdistettiin kokonaan. Vuonna 2018 keskitetysti toimiva naistentautien poliklinikka muutti Kätilöopistolta Ruoholahteen. Sikiöseulonta Bulevardille keskitetysti Kätilöopistosta luopumisen jälkeen sikiöseulonnat siirrettiin Bulevardille 2018. Muuton syynä oli tilanahtaus ja -puute sekä toisaalta tarve keskittää erityisosaamiseen perustuva yksittäinen toiminta saman katon alle. Sikiölääketiede saa tunnustetun aseman FMC aloittaa uudessa osaamiskeskuksessa Sikiölääketieteen keskuksen toiminta käynnistyi vuoden 2015 alussa. Sen tavoitteena on tarjota kansainvälisesti korkeatasoista diagnostiikkaa erilaisten sikiöpoikkeavuuksien yhteydessä ja olla
8 kehittämässä uusia sikiöön kohdistuvia hoito- ja seurantamenetelmiä sekä toimia kansallisena koulutuskeskuksena. Lisäksi sikiölääketieteen keskuksella on merkittävä asema keskitettäessä vastasyntyneiden, joilla on merkittävä synnynnäinen rakennepoikkeavuus, hoito HYKS:n Lastenklinikalle. Sikiölääketieteen keskus tarjosi ensimmäisenä yksikkönä Suomessa NIPT-tutkimusta odottaville äideille, joilla riski sikiön kromosomipoikkeavuuteen oli koholla. Sikiölääketieteen keskuksen suuri läpimurto on ollut sikiökirurgian käynnistäminen vuonna 2016. Tällöin meillä aloitetiin laserhoito transfuusio-oireyhtymän hoitoon. Sikiölääketieteen yksikkö toimii tässä asiassa kansallisena keskuksena. Lisäksi toimintamme on laajentunut käsittämään osan Baltian maista sekä Pietarin alueen Venäjällä. Sikiön vaikean, syntymän jälkeen hoitoa vaativan rakennepoikkeavuuden seurannan ja hoidon optimoimiseksi toimimme saumattomassa yhteistyössä Lastenklinikan eri erikoisalojen kanssa, jolloin voimme turvata optimaalisen hoidon ja ennusteen lapselle. PTH-yhteistyö käyntiin Isossa Omenassa PTH-yhteistyö käynnistyi Espoon kanssa keskusneuvola -konseptilla. Toiminta on laajentunut Itä- Keskukseen Helsinkiin ja seuraava on avautumassa Kallion perhekeskukseen. Vuosaareen avataan ensimmäinen naisten neuvola, joka tarjoaa erikoislääkäripalveluja gynekologian alalta PTHympäristössä.