HAUKIPUTAAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2006

HAUKIPUTAAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2006 1. TARKASTUSLAUTAKUNTA 1.1 Tarkastuslautakunnan tehtävä Tarkastuslautakunnan tehtävänä on Kuntalain 71 :n mukaan arvioida ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tästä seuraa myös tehtävä arvioida kunnan perustehtävän ja sen strategisten päämäärien toteutumista. Haukiputaan kunnanvaltuusto on toimintasäännössä lisäksi määrännyt lautakunnan seuraamaan tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista ja tilintarkastajan tehtävien suorittamista sekä tekemään tarvittaessa esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi, huolehtimaan, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa sekä tekemään aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta tarkoituksenmukaisella tavalla. 1.2 Lautakunnan kokoonpano vuonna 2006 Varsinainen jäsen henkilökohtainen varajäsen Terttu Kuusela, puheenjohtaja Elma Vesala Petri Ruuska, varapuh.joht. Kalle Pyrhönen Liisa Halotie-Flink Sara Herranen Taisto Tammela Jaakko Timonen Kalervo Stranius Hattukangas Juha Lautakunnan sihteerinä on toiminut Kirsti Kurkela. 1.3 Tilintarkastajat Tilintarkastuksesta vastaa valtuustokauden 2005-2008 KPMG Kunta Oy ja vastuullisena tarkastajana JHTT Paula Hellén-Toivanen. 1

2. TARKASTUSTOIMINNAN TYÖSKENTELYN KUVAUS Arviointityössä on käytetty apuna toimintakertomusta, eri toimielinten pöytäkirjoja ja muita asiakirjoja. Tarkastuslautakunta on panostanut työssään vuorovaikutukseen. haastatteluin ja tutustumiskäynnein. (Liite 1, haastattelut ja käynnit) 3. EDELLISEN VUODEN ARVIOINTIKERTOMUKSEN KÄSITTELY VALTUUSTOSSA Vuoden 2005 arviointikertomusta käsiteltiin valtuustossa kahdesti. Kesäkuussa 2006 valtuusto päätti käsitellä arviointikertomusta lautakunnan tavalla - käsittelyä hallintokunnissa ja raportointia marraskuussa. Hallintokunnat olivat paneutuneet huolella lautakunnan esittämiin näkökohtiin. Valtuusto hyväksyi hallintokuntien vastaukset. 4. TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 4.1. Tavoitteiden realistisuudesta Yleisesti voidaan sanoa, että tavoitteiden asetannassa tarvitaan vielä kehittämistä. Osaa tavoitteista voidaan edelleen pitää keskeneräisinä ja vaikeina toteuttaa. Tavoitteet eivät aina ole vaikuttavia. Niiden saavuttamista kuvaavia mittareita tulisi kehittää esimerkiksi suuntaan hyväksyttävä tai tavoiteltava numeerinen vaihteluväli. Tavoitteiden epärealistisuus vähentää niiden vaikuttavuutta ja normatiivisuutta. 4.2 Talousarvion noudattaminen ja tavoitteiden toteutuminen Vuonna 2006 Haukiputaan kunnan talous parani huomattavasti. Työttömyysprosentti oli 10,8, mikä on alhaisin luku sitten vuoden 1990. Lisäksi veroprosentin nosto ja harkinnanvarainen valtionavustus muuttivat vuosikatteen 2,2 M positiiviseksi. Toimintakulut ylittivät budjetoidun noin prosentilla, kun talousarvioon tehtiin muutoksia tilikauden aikana. Kasvua edelliseen vuoteen oli 5,5 %. Toimintatuotot kasvoivat 24,7 prosenttia. 2

Vaikka kunnan talous on parantunut vuoden 2004 romahduksesta, talouden tunnusluvut osoittavat, että Haukiputaan kuntatalouden pohja antaa aineksia joutua valtion erityistoimenpiteiden kohteeksi. Edellisten vuosien kattamatonta alijäämää 11,59 M ei ole kyetty pienentämään. Alijäämää oli vuoden lopussa 11,76 M. Kuntaliiton mukaan kunta joutuu selvitystilaan, jos sen kahden viimeisen tilinpäätöksen mukaan vuosikate on negatiivinen ilman harkinnanvaraista valtionavustusta, jos veroprosentti on vähintään 0,5 % korkeampi kuin koko maan painotettu keskimääräinen veroprosentti, jos lainamäärä asukasta kohtaan ylittää maan keskiarvon vähintään 50 prosentilla ja taseessa on kertynyttä alijäämää ja omavaraisuusaste on alle 50 % ja suhteellinen velkaantuneisuus on yli 50 %. Haukiputaalla täyttyivät edellä mainituista kahta lukuun ottamatta (vuosikate ja lainamäärä asukasta kohti) kaikki. Kunnan maksuvalmius on heikko ja kassan riittävyys on ollut 4 päivää vuonna 2004, 3 päivää vuonna 2005 ja vuonna 2006 enää 2 päivää. 4.3 Tilikauden toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Monet keskushallinnon keskeiset tavoitteet ovat jääneet toteutumatta. Palvelustrategian kerrotaan olevan kesken. Seudullisia palveluja on hyödynnetty vain pienissä hankkeissa, ja seutuyhteistyön synergiaetuja ei lainkaan. Elinkeinostrategian toimenpideohjelmaa ei ole laadittu. Kunnan johtoryhmän strategista suunnittelua ei kyetty tehostamaan. Vastuualuerajat ylittävät palveluprosessit toteutuivat vain osittain. Toiminnalliset tavoitteet saavutettiin maankäytön ja kaavoituksen suhteen. Vesilaitoksen liikelaitostaminen oli selkein toteutunut tavoite. Kuntakuvassa on tapahtunut muutosta huonompaan suuntaan ja tämä näkyy selvästi Taloustutkimus Oy:n tekemässä tutkimuksessa. Martinniemen kaavoitusprosessi ontui, kun siihen kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen lisättiin kiistanalainen Kurtinhaudan asuntokaavoitus. Menettelytapa herätti julkista vastustusta. Kunnan menettelytapa ja tiedottaminen heikensivät kuntakuvaa. Kunnan tulee toimia hyvän hallintotavan mukaan moitteettomasti niin kaavoituksessa kuin tiedottamisessa. 3

4.4 Konsernin tytäryhtiöiden tulostavoitteiden toteutuminen ja seuranta Lautakunta on haastatellut kuntakonsernin tytäryhtiöiden sekä Haukiputaan Energian ja vesilaitoksen edustajia. Lisäksi lautakunta on käynyt tutustumassa Haukiputaan Energian kaukolämpölaitokseen. Haastatteluista on välittynyt kuva siitä, että strategiat ovat muodostuneet tytäryhtiöitten hallitusten asettamina. Terävöitynyt omistajastrategia selkeyttäisi yhtiöitten toimintaa. Esimerkiksi Simppulanhaka osakeyhtiö voisi olla väline kunnan keskustan ilmeen rakentumisessa ja samoin sosiaalisessa asumisessa. Haukiputaan Energia Oy:n toiminta on vastannut asetettuja tavoitteita. Omistajaohjausnäkökulmaa selkeyttäisi kunnan enemmistöosakkuus. Haukiputaan Teollisuuskiinteistöt Oy tarvinnee vahvempaa omistajaohjausta. Yhtiön tulopohja oli edelleen heikko ja vuokratuloja ei ole onnistuttu lisäämään odotetulla tavalla. Tilinpäätöksen positiivinen tulos saatiin poistoeron muutoksella. Osakepääomaa korotettiin 200 000 eurolla kunnan rahoituksella. Yhteistyö kunnan eri toimialojen, kuten kaavoituksen kanssa, toimii hyvin. Haukiputaan Teollisuuskiinteistöt Oy:n perustama aputoiminimi Haukiputaan Kehitys jäi vaille riittävää omistajaohjausta, mm. toiminnan rajat ja vastuut jäivät puutteellisen päätöksenteon johdosta epäselviksi. Osakkuusyhtiöistä lainasaamisia on Ervastinrannan Keskuspuhdistamolta 634 000 euroa, jota ei maksuvaikeuksien vuoksi ole pystytty lyhentämään tilikauden aikana. Poikkeavista lainajärjestelyistä ei ole tarkastuslautakunnan saaman tiedon mukaan kirjallisia päätöksiä. 5. MUUT HAVAINNOT KUNNASTA JA SEN HALLINNOSTA TARKASTUS- JA ARVIOINTIVUODEN AJALTA 5.1 Henkilöstöä koskevat havainnot Työilmapiiri kunnassa on huonontunut vuoden 2006 aikana. Määräaikaisen henkilöstön määrä on lähes 26 %, mikä on suhteellisen iso osuus kunnan henkilöstöstä. Koko kunnan osalta määräaikaisen henkilöstön sairauspoissaolopäivät/henkilö vähenivät, mutta vakinaisen henkilöstön osalta kasvoivat 17,18 päivästä 18,36 päivään. Huolestuttavin tilanne on kunnan suurimmalla vastuualueella, perustur- 4

vapalveluissa, jossa oli 23,1 spv/henk. ja teknisissä palveluissa 22,85 spv/henk. Valtakunnallisen työolobarometrin 2006 mukaan kunta-alan työpaikoilla on oltu keskimäärin 11 päivää vuodessa poissa oman sairauden takia! Kunnan vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 46,5 vuotta. Ikääntyminen merkitsee sitä, että henkilöstölle on kertynyt tavattoman suuri määrä osaamista, ammattitaitoa ja hiljaista tietoa. Tämä asettaa suuria vaatimuksia ikäjohtamiselle. Tulevaisuuden ongelmia voi olla vaikeus saada hyviä työntekijöitä. Kunnan vetovoimaisuus työnantajana tulee olemaan palvelukyvyn edellytys. Haukiputaan kunnan arvioitu eläkepoistuma vv. 2007 2020 (henkilöä/vuosi) 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 22 27 32 40 38 38 43 44 32 39 41 36 40 27 Kuten taulukosta näkyy, eläköityminen on kiihtyvä prosessi. Viiden vuoden kuluessa 2007-2011 eläkkeelle lähtee 159 työntekijää. Kunnanjohtajan työn painopistealueina luetellaan asiajohtamiseen liittyviä tehtäviä, mutta ihmisten johtamisesta ei ole mainintaa lainkaan. Tehdyissä haastatteluissa on havaittu, että kunnan eräiden osien henkilöstö on kokenut kunnan johtamiseen epäluottamusta ja työhyvinvointinsa heikentyneen. Tähän ovat saattaneet vaikuttaa mm. ylimmän johdon saamat KVTES:ta laajemmat oikeudet omien työaikojensa järjestelyyn ja matkusteluun sekä huonolla esimerkillä johtaminen. Yleisesti hyväksytyistä sopimuksista lipsuminen ja poikkeuksien suominen jollekin pienelle ryhmälle tai yksilölle eivät ole omiaan kasvattamaan kyseisten henkilöiden luottamuspääomaa kunnassa. Lähtökohtaisesti julkisissa yhteisöissä on pidettävä kiinni tehdyistä sopimuksista. Hallituksen tulisi toimia näissäkin asioissa johdonmukaisesti, päättäväisesti, tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Talouden tasapainottamisen vaatimassa kuormittavassa työssä asiajohtaminen on ollut pääasiallinen johtamistapa henkilöjohtamisen kustannuksella. Seuraukset näkyvät työhyvinvoinnissa sekä motivaatiossa ja lopulta työmoraalissa. Työilmapiirin parantaminen olisi vaatinut hallitukselta välittömiä, varhaisia korjausliikkeitä. 5

5.2 Keskushallinnon keskeisten tavoitteiden toteutuminen Kuntalain 13 :n 1) -kohdan mukaan valtuuston tulee päättää toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista. Kuluneena valtuustokautena valtuusto on laatinut keskeisen strategian kerran, vuoden 2005 aikana. Esimerkiksi vuoden 2007 taloussuunnitelmaa valmisteltaessa valtuusto ei ole työstänyt seminaareissa toiminnan ja talouden keskeisiä tavoitteita. Johtoryhmän toimesta kuitenkin esimerkiksi strategiset päämäärät muuttuivat, samoin kriittiset menestystekijät ja vastuualueiden visiot. Näin keskeisiä strategian osia muutettaessa, tulisi valtuustolle viedä muutosesitys hyväksyttäväksi. Balanced scorecard-järjestelmä perustuu strategian jatkuvaan päivittämiseen, joka tarkoittaa sitä, että edellisen vuoden toteutuman perusteella ylin johto, kunnanvaltuusto, päivittää tarpeellisiksi katsomiaan kunnan strategian osia uudestaan. Toimintaympäristössä ja taloudessa tapahtuu koko ajan paljon muutoksia, ja se merkitsee strategian jatkuvaa muutosta. Vaikka järjestelmä on ollut vuosia käytössä, ei siihen kaikin osin olla sitoutuneita ja sen puuttuminen näkyy toteutumattomissa tavoitteissa. Olisi aiheellista hankkia jatkuvasti koulutusta strategiatyöskentelyyn sekä kaikille luottamushenkilöille että kunnan henkilöstölle. Vastuu valtuuston strategiatyöskentelystä on kunnanjohtajalla, jonka työn painopisteeksi kunnanhallitus on asettanut strategisen johtamisen. Keskushallinnon tuloskorteista ilmenee, että aiottu strategisen suunnittelun tehostaminen ei ole toteutunut. Kunnanhallitus päätti 6.11.2006 349 esittää valtuustolle, että talousarviossa vastuualueiden sitovuustaso valtuustoon nähden on vastuualueen ulkoiset nettomenot ja että kunnanhallitus ja lautakunnat antavat tarkempia sitovuustasoa ohjaavia määräyksiä. Kun valtuusto aiemmin on yksimielisesti päättänyt tilaajatuottajamallin käyttöönotosta, päätös ulkoisesta netosta vie talouden ohjausta aivan toiseen suuntaan. Päätös on lisäksi ristiriidassa jo vuosia käytössä olleen sisäisten vuokrien järjestelmän kanssa. Valtuusto hyväksyi Haukiputaan tilaaja-tuottajamallin toimenpideohjelman elokuussa. Henkilöstön lausunnon mukaan henkilöstön edustus ei ole ollut mukana valmistelemassa toimenpideohjelmaa. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta ei siten toteutunut, jonka 13 :n mukaan "... lain tarkoittamien selvitysten ja 6

suunnitelmien valmistelu toteutetaan yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa." Valmistelu on ollut ilmeisen pintapuolista, ja pyydetyissä lausunnoissa perusturvaa lukuun ottamatta on esitetty epäileviä, jopa kielteisiä kannanottoja. Suurella todennäköisyydellä onkin niin, että hankkeen tulevat toteuttajat eivät siihen sitoutuneet. Kunnanvaltuusto hyväksyi toimenpideohjelman yksimielisesti ja keskusteluitta. Tarpeellinen sitoutuminen lienee jäänyt ohueksi sekä valtuuston että työntekijöiden kohdalla, mikä tullee näkymään asian etenemisessä. Toimenpideohjelman mukainen organisaatioryhmä ei sekään ottanut henkilöstöä mukaan valmisteluun. Seutustrategia kunnanhallituksen tekemine muutosesityksineen tuotiin valtuustolle vain tiedoksi. Tilaaja-tuottajamallista päätettiin keskusteluitta. Olisi hyvä järjestää lähetekeskustelu näin merkittävistä strategisista asioista. 5.3 Hallintopalveluiden keskeisten tavoitteiden toteutuminen Maankäytön tulosalue siirtyi hallintopalvelujen vastuualueelle. Uusi maapoliittinen ohjelma hyväksyttiin maaliskuussa. Kaavoitustarpeet ovat edelleen moninkertaiset käytettävissä oleviin voimavaroihin nähden. Maankäyttöön myyntivoittona tonttien myynnistä kirjattu 990 000 euroa ei ole realistinen, sillä tonttien kirjanpitokustannuksiin ei ole lisätty yhdyskuntarakenteen menoja. Hallintopalvelut saavuttivat asetetut tavoitteet pääsääntöisesti. Raportointi on saatu ajantasaiseksi. Positiivista on hallintopalveluiden verkostoituminen ja yhteistyön lisääminen taloushallinnossa ja seudun paikkatietojärjestelmätyössä. Tavoitteena olleita asiakastyytyväisyys- ja työilmapiirimittauksia ei ole tehty. Kunnan ruokahuolto toimi edellisten vuosien tapaan esimerkillisen kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset olivat 3,70 ja sivistyspalveluiden 1,73 euroa ateriaa kohti. Haukiputaan vesihuoltolaitos uutena liikelaitoksena näyttää tilinpäätöksen mukaan saavuttaneen tavoitteensa. Tulevat vuodet kuitenkin antavat vasta vertailukelpoisia tuloksia. Viime vuonna suoritetun asiakastutkimuksen mukaan Hauki- 7

putaan Veden toimittaman veden laatu on koettu keskimääräistä paremmaksi, mutta hinta sen sijaan keskimääräistä kalliimmaksi. Liikelaitoksen perustamisen yhteydessä visio 2015:n mukaan viemäriliittymisaste olisi 95 %, kun vuoden lopussa se oli 85,7. Visio saattaa toteutuakin hieman rytmiä kiristämällä. 5.4 Perusturvapalveluiden keskeisten tavoitteiden toteutuminen KELA:n tilastojen mukaan vuonna 2005 kunnan asukkaista 65-vuotiaita oli 9.6 %, kun vastaava prosenttiluku koko piirissä oli 13.5 ja koko maassa tasan 16. Määrä on viidenneksi pienin PPSHP:n alueella - edellä olivat Oulunsalo, Kiiminki, Kempele ja Liminka sekä jäljessä Oulu ja Tyrnävä. Kansantautien (verenpaine, sepelvaltimo, astma, diabetes, nivelreuma, sydämen vajaatoiminta, psykoosit) sairastavuusindeksin mukaan piirin kärkikunnat alittavat maan keskiarvon, mutta ikävakioidulla asteikolla vain Oulunsalo ja Kempele Haukiputaan ollessa piirin listalla sijalla seitsemän. Kansantautien summaindeksillä mitattuna Haukipudas sijoittuu lähelle koko maan indeksiä 100 ja piirissä kuudenneksi piirin indeksin ollessa 121.6. Tilasto osoittaa, että 65-vuotiaiden suhteellinen määrä korreloi merkittävästi asukkaiden sairastavuuteen. Oulu ja Tyrnävä pystyivät kuitenkin lieventämään tätä vaikutusta Haukipudasta tehokkaammin kansantautien summaindeksillä mitattuna. Tämä tarkastelu osaltaan selittää kunnan suhteellisen kohtuullisia sairaanhoidon menoja. Kunnan vaikean taloustilanteen ja erikoissairaanhoidon menojen kasvun lisäksi vastuualueella koettiin haastavana johtavien esimiesten vaihtuvuus (perusturvajohtaja, johtava hoitaja, johtava lääkäri ja osastonhoitaja). Esimiesten vaihtuvuus ja terveydenhuollon ja sairaanhoidon tulosalueella lisääntyneet henkilöstön sairaus/poissaolot saattavat olla merkkinä henkilöstön uupumisesta. Yleisesti voidaan todeta, että toiminnalliset tulostavoitteet saavutettiin. Taloudelliset tavoitteet toteutuivat syksyllä muutettua talousarviota vastaavaksi. Asiakkaille kriittisten toimintojen osalta tuloskortissa määriteltyjen palvelujen osalta päästiin kuitenkin edellisen vuoden tavoin tavoitteisiin. Palvelujen saatavuus on ollut hoitotakuun vaatimusten mukaista. Kiireettömän hoidon jono enim- 8

millään oli suun terveydenhuollossa 9 kk, hammashuollossa loppukesällä 8 kk sekä lääkärin jonotusaika eräillä väestövastuualueilla 2 kk. Erikoissairaanhoidon kustannusten lisäys vuodesta 2005 oli 12,9 %. Jonoja purettiin tehokkaasti, sillä vuoden lopussa jonossa oli 245 potilasta (vuonna 2005 potilaita oli 603 ja vuonna 2004 662). Huolimatta terveyden ja sairaanhoidon tulosalueen ongelmista on todettava, että Haukiputaan kunta on kiitettävästi huolehtinut potilaan saumattomasta hoitoketjusta, sillä kaikki potilaat pääsivät erikoissairaanhoidosta oman terveyskeskuksen vuodeosastolle viiveettä jatkohoitoon. Vaikka vuodeosastojen paikkamäärää on lisätty runsaalla 10%:lla vuonna 2005, on niiden käyttöaste yli 98%. Neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa ei ole pystytty toteuttamaan kaikkia kansallisen suosituksen mukaisia toimia, koska asiakasmäärät työntekijää kohden ovat kasvaneet. Tähän liittyen on havaittu moniongelmaisuuden syventyneen ja lisääntyneen. Mielenterveystyössä ja päihdehuollossa kehitys on ollut samansuuntainen. Mielenterveyskeskuksessa ryhmätoiminta piti henkilöstötilanteen vuoksi lopettaa kokonaan. Potilaiden ostopalveluna saatujen hoitopäivien määrä on ollut kahden viime vuoden aikana merkittävässä kasvussa. Näillä alueilla ehkäisevään työhön panostaminen on järkevää ja kokonaistaloudellisesti kannattavaa. Avohoidon kotipalvelun yli 75-vuotiaitten määrä näyttää kasvaneen vuodesta 2003 alkaen, samaten heidän omaishoidon tukea saavien määrä on jatkuvasti kasvanut kuten myös tukipalveluasiakkaiden määrä. Asukaskohtaisten käyntien määrä on hieman vähentynyt. Positiivista on, että vanhusneuvolatoiminta on lisääntynyt merkittävästi. Kokonaisuudessaan vanhustenhoito näyttää tilastojen mukaan määrällisesti lisääntyneen huomattavasti. Terveyden- ja sairaanhoidon käynnit sairaanhoitajalla ovat merkittävästi lisääntyneet, mikä osoittanee terveydenhoidon porrastuksen toimivan. Laboratorion toiminta ulkoistettiin vuonna 2006. Terveyskeskuksen olisi hyvä selvittää tästä muutoksesta johtunut kustannuskehitys. 9

Uutena toimintana vuoden aikana aloitti Contact Center -toiminta, jonka tarkoituksena on parantaa asiakkaiden yhteydenottomahdollisuuksia kiireellisissä terveydenhuolto-ongelmissa. Toiminta ei vastoin odotuksia vähentänyt oleellisesti vastaanotolle tulevien asiakkaiden määrää. Toimintaa on jatkettu vuoden 2007 aikana. Henkilöstöä ja erikseen esimiehiä on koulutettu eri tavoin. Koulutuksen määrää seurataan, mutta tärkeämpää olisi selvittää koulutuksen vaikuttavuutta. Tähän olisi myös löydettävä mittareita. Hoitohenkilöstön poissaolot ovat lisääntyneet. Koti- ja laitoshoidossa sairauspoissaolojen määrä on vähentynyt ja päivähoidossa pysynyt ennallaan. Tässä on syytä huomata, että sijaisten käyttöä oli rajoitettu ja muutoinkin toimittiin minimihenkilöstöllä. Saadun käsityksen mukaan henkilöstö on kuitenkin tyytyväinen, sillä työtyytyväisyyskyselyn tuloksena saatiin normaali/hyvä - tulos. Edelleenkin perusturvapalvelujen toimintaa joudutaan sopeuttamaan erikoissairaanhoidon vaikeasti ennustettavien kulujen vuoksi. Ennakoivan terveydenhoidon ja perussairaanhoidon kehittämistyöhön on edelleenkin panostettava, jotta erikoissairaanhoidon kuluja saadaan hallintaan, 5.5 Sivistyspalveluiden keskeisten tavoitteiden toteutuminen Haukiputaan sivistystoimen perustehtävä on tarjota kuntalaisille hyvinvointia edistäviä opetus- ja vapaa-ajanpalveluja. Edelliseen liittyy kunnan perus- ja lukioopetuksen järjestäminen sekä vastuu lasten aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Vapaa-ajan palveluihin kuuluu taas nuorisotoimi, liikunta-, kirjasto- ja kulttuuripalvelut. Tarkastuslautakunta kuuli arviointivuonna sivistystoimenjohtaja Marjut Nurmivuorta sekä tapasi osan sivistystoimen toimialajohtajista ja muusta henkilöstöstä. Henkilöstön tapaamisen lisäksi arvioinnissa on tutustuttu sivistyslautakunnan pöytäkirjojen lisäksi myös toimintakertomuksiin ja tilastokirjoihin. 10

Perusopetuksen edellytyksiä on rakenteellisesti kehitetty mm. Martinniemen ja Asemakylän koulujen saneerauksilla. Sen lisäksi on valtuuston päätöksellä (17.12.2005) toiminut kouluverkkotyöryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää kunnan kouluverkkoa oppilaan ja talouden kannalta optimaalisin opetusjärjestelyin. Työryhmä sai työnsä päätökseen lukuvuoden 2006-2007 alkamiseen mennessä. Työn tuloksena 1-2 luokkien opetus säilyi lähikouluilla. Perusopetuksen oppilasmäärä on tilastointipäivämääränä (20.9.2006) ollut 2696 oppilasta, jossa on kasvua edelliseen vuoteen 2.6 %. Perusopetuksen oppilasmäärä on hieman kasvanut vertailuvuoteen 2004 1-6 luokalla 20.8 opiskelijasta 21.7 oppilaaseen sekä 7-9 luokalla 16.8:sta 17.1 oppilaaseen. Taloudellisessa arvioinnissa perusopetuksen hinta oppilasta kohden on 5 660 euroa, joka on noussut edellisestä vuodesta 2.6 %. Lukiossa on ollut keskimäärin vuosina 2005 ja 2006 opiskelijoita 275. Merkille pantavaa on se, että vertailuvuosiin 2003 ja 2004 on opiskelijamäärät laskeneet huomattavasti. Absoluuttinen opiskelijamäärä on laskenut vertailuvuosista 2003-2004 vertailuvuosiin 2005-2006 noin 40 opiskelijalla. Opetusryhmien koko on kasvanut vuoden 2005 luvusta 18:sta 19.4 opiskelijaan. Taloudellisessa arviossa voidaan todeta, että vuoden opiskelijahinta (5 660 euroa) on 3.2 % edellistä vuotta suurempi. Myös Kiiminkijoen opiston opiskelijamäärä, opetustuntien ja opintoryhmien määrä on laskenut. Taloudellisesti arvioituna kustannukset opiskelijaa kohden ovat 282 euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen 3.8 %. Vapaa-ajantoimen puolella tarkastuslautakunta tutustui arviointivuonna pääasiassa liikuntatoimeen ja siinä lähinnä uimahallin toimintaan. Uimahallin käyttäjämäärät ovat kasvaneet tasaisesti ollen vuonna 2006 138 828 kävijäkertaa. Keskimääräinen päiväkävijämäärä on ollut aukiolopäivinä 445 (vuonna 2005 se oli 409). Taloudellisessa vertailussa voidaan todeta, että vuoden 2005 kustannushuipusta on päästy lähelle vuoden 2004 tasoa. Uimahallin nettokustannukset asukasta kohden olivat 43.19 euroa, jossa laskua edelliseen vuoteen 15.4 %. Kävijää kohden nettokustannukset olivat vuonna 2006 5,54 euroa, jossa laskua 11

edelliseen vuoteen 17.6 %. Kokonaiskustannukset asukasta kohti olivat 58,53 euroa, jossa laskua edelliseen vuoteen 10,7 %. Sivistyspalvelujen tuloskorttien arviointi näyttää parantuneen aikaisemmasta. Yleisesti tavoitteet on asetettu mitattavaksi. Myös tulosten toteutuma-arvionti on pääosin osoitettu konkreettisesti. Poikkeuksen tekee sivistystoimen henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen. Se on kyllä tavoiteasetannassa otettu hyvin esille, mutta sen vaikuttavuutta, eli toteutumaa ei ole mitattu. Vaikka tämän vaikuttavuuden mittaaminen lienee keskimääräistä vaativampaa, niin mittareita on osoitettavissa tässäkin. Yhteenvetona voidaan todeta, että sivistystoiminnan keskeiset tavoitteet ovat toiminnallisesti tarkasteluvuonna toteutuneet. Taloudellisesti arvioituna sivistyspalvelujen kokonaismenot Haukiputaalla olivat 1 177 euroa asukasta kohden, jossa on lisäystä edelliseen vuoteen 2.3 %. Lisäys johtuu perusopetuksen ja lukion kustannusten lisääntymisestä. Vapaa-aikatoimen kokonaismenot olivat taas vastaavasti hieman laskeneet. 5.6. Teknisten palveluiden keskeisten tavoitteiden toteutumisen arviointia Vuoden 2006 teknisten palvelujen toteutumisen arvioinnissa kuultiin suullisesti teknistä johtajaa Jukka Sipilää. Tämän lisäksi tutustuttiin kunnan varikon toimintaan, jossa tavattiin johtajan lisäksi myös muuta henkilöstöä. Tämän lisäksi on seurattu teknisen lautakunnan kokousten päätöksentekoa pöytäkirjoista sekä tutustuttu pöytäkirjojen liitteenä olevaan aineistoon, kuten työohjelmiin, palvelurakenteen kehittämiseen, maapoliittiseen ohjelmaan ja investointipoliittiseen ohjelmaan. Näiden lisäksi on tarkasteltu vuoden 2006 toimintakertomusta toiminnan ja talouden osalta. Lisäksi on arvioitu teknisen toimen hallintokulttuurin ja henkilöstön kehittymistä ja kehittämistä lähinnä kuluneen vuoden henkilöstöraportin ja BSC - menetelmään perustuvan toimintojen kehittämiseen liittyvien tuloskorttien tekemisessä ja niiden omassa arvioinnissa. Lisäksi on tutustuttu johtamisen, esimiestoiminnan ja palvelujen kehittämiseen liittyvään hankesuunnitelmaan. 12

Teknisen toimen avaintehtävät voidaan tiivistää laadukkaiden tukipalvelujen, turvallisen liikenneympäristön ja muun ympäristön kehittämiseen. Tämä näkyisi myös kehittyvänä julkisuuskuvana kunnasta. Tarkastuslautakunta on arvioinut tätä taustaa vasten keskeisiä teknisen toimen palveluja ja niiden kehittämistä. Rakennustoimen käyttötalouden menot ja tulot ylittyivät noin 700 000 euroa budjetista. Ylitykseen vaikutti rakennustoimen vesihuoltolaitokselle tekemät työt. Yksittäisistä rakennuskohteista suurin oli Haapakangas III alue, johon rakennettiin ykkösvaiheen tiestö. Merkille pantavaa on, että teiden päällystämiseen ei oltu varattu vuonna 2006 määrärahoja ollenkaan, joten päällystettyjen teiden määrä ei lisääntynyt. Tilapalvelupuolella kunnan omista kohteista keskeisimmät olivat Martinniemen uuden päiväkodin valmistuminen ja Martinniemen ja Aseman koulujen peruskorjaukset. Tilapalvelussa otettiin käyttöön kunnan sisäisen verkon (intranet) palvelupyyntötoiminto. Uuden toimintatavan käyttöönottoa palveltavuuden näkökulmasta seurattaneen. Edellisenä vuonna aloitettua kolme vuotta kestävää kunnan kiinteistön kuntoarviointi -projektia on reilut 1/3 toteutettu arviointivuoden loppuun mennessä. Suurin osa (2/3) kuntoarvioinnista on jäänyt projektin viimeiselle vuodelle 2007. Rakennusvalvonnassa myönnettyjen rakennuslupien määrä lisääntyi 5 %. Omakotitalojen rakennuslupia myönnettiin yhteensä 117, joista 64 % sijoittui kaavaalueelle. Kaava-alueiden ja haja-asutusalueiden vertailussa voidaan todeta, että viimeisen viiden vuoden (2002-2006) vertailuissa haja-asutusalueelle rakentaminen on vuonna 2006 lisääntynyt. Haja-asutusalueiden rakentamisen viiden vuoden keskiarvo oli 31.4%, kun se viime vuonna oli 36 %. Tosin vuonna 2004 prosenttisuhde oli tätäkin suurempi, eli 37.7 %. Aikanaan kunnanvaltuuston päätösten velvoittamana teknisten palvelujen hallinto ja henkilöstö on jatkanut arviointivuoden aikana BSC -menetelmään perustuvaa palvelutoimintojen kehittämisprosessia. Kuluneen kauden aikana tekninen toimi on tehnyt tuloskortit yleistoimintojen lisäksi myös toimialueittain, eli myös rakennustoimen, tilapalvelun ja valvontatoimen osalta. Tämä on myönteistä, koska se konkretisoi tehtävien tavoitetasoa. Myös toteutusta voidaan arvioida yksi- 13

löidymmin. Tuloskorttien tasosta voidaan todeta, että osa määritelmistä on vielä aika yleisellä tasolla, mutta on myös osoitettu varsin konkreettisiakin tavoitteita ja arvioitu niiden toteutumaa. Osa tavoitteista oli jäänyt toteutumatta tai olivat vielä jääneet kesken. Nämä olivat avoimesti todettu tuloskorteissa. Korttien täyttämisen teknistä osaamista tärkeämpää on kuitenkin se, miten henkilöstö mieltää niiden merkityksen koko toimialueen ja itse oman työnsä kehittämisessä. Tämä ei tule esiin tuloskorteissa. Se näkyy käytännön palveluissa ja niiden tarkoituksenmukaisessa järjestämisessä. Haukiputaan kunnan tekninen toimi on aloittanut tarkasteluvuonna 2006 johtamisen, esimiestoiminnan ja palvelujen kehittämisprojektin, joka on tarkoitus päättää vuoden 2008 lopulla. Hanke nivoutuu hyvin yhteen BSC -menetelmässä saatuihin kokemuksiin. Palvelujen kehittämisprosessin tarkoitus on työprosessien arviointi, mittaaminen ja kehittäminen, tuotteistaa ja hinnoitella palvelut sekä luoda perusteita laatujärjestelmälle. Tämän projekti tukee hyvin Haukiputaalla kehitteillä olevaa palvelurakennejärjestelmän kehittämistä. 6. LOPUKSI Huolimatta kunnan taloudellisesta ahdinkotilasta kunnan henkilöstö on kaikilla tasoilla tehnyt parhaansa toteuttaakseen valtuuston asettamat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet. Haastatteluissa ja käynneillä eri työpaikoilla lautakunta on havainnut, kuinka kokenutta, ammattitaitoista ja motivoitunutta kunnan henkilöstö on. Kunnan tärkein resurssi on sen osaava henkilöstö. Strategisen ja henkilöstöjohtamisen vahvistaminen tukee myös talouden tasapainottamista. Haukipudas 24.5.2007 Terttu Kuusela puheenjohtaja Liisa Halotie-Flink Kalervo Stranius Taisto Tammela Kalle Pyrhönen 14

Liite 1 Haastattelut ja tutustumiskäynnit Kunnanjohtaja Pasi Vallivaaraa haastateltiin kahdesti. Helmikuussa 2007 lautakunta haastatteli kunnanjohtaja Pasi Vallivaaraa aiheina mm. konserniyhtiöihin liittyvät asiat ja talouden tasapainottaminen. Lokakuussa 2006 haastateltiin vesihuoltopäällikkö Riitta Lindströmiä Haukiputaan Veden toiminnasta sekä Haukiputaan Teollisuuskiinteistöt Oy:n toimitusjohtajaa Aarno Rantapelkosta. Rantapelkosta kuultiin vielä toisen kerran yhdessä kunnanjohtaja Pasi Vallivaaran ja projektipäällikkö Pertti Villasen kanssa huhtikuussa. Tällöin aiheena oli Haukiputaan Kehitys Oy. Samoin lokakuussa haastateltiin kunnankamreeri Timo Autiota, joka selosti talouden tasapainotusohjelman toteutumista. Kunnankamreeria haastateltiin toisen kerran myös maaliskuussa, jolloin häntä haastateltiin vuoden 2006 toimintakertomuksesta. Vs. johtava lääkäri Sirkku Pikkujämsä esitteli lautakunnalle terveyskeskuksen tämän hetkistä tilannetta. Marraskuussa oli Kiiminkijoen Opiston rehtori Kerttu Vilmunen lautakunnan kuultavana. Samassa kokouksessa haastateltiin sivistysjohtaja Marjut Nurmivuorta ja talous- ja suunnittelupäällikkö Markku Karppista. Tekninen johtaja Jukka Sipilää haastateltiin aiheena organisaatiotyöryhmän raportti. Marraskuun toisessa kokouksessa lautakunta haastatteli Jukon pääluottamusmies Pekka Pietilää ja sosiaalijohtaja Anna-Liisa Karppista. Joulukuussa tarkastuslautakunta haastatteli Asunto-osakeyhtiö Simppulanhaka Oy:n toimitusjohtaja Raimo Heinoa sekä Haukiputaan Energian Oy:n toimitusjohtaja Pentti Pernua. Maaliskuussa lautakunta haastatteli Jytyn pääluottamusmies Virva Kaukuaa, Jhl:n pääluottamusmies Marita Kauppilaa ja Uil:n varapääluottamusmies Aila Lomperia. Aiheina olivat mm. henkilöstön vaikutusmahdollisuudet meneillään oleviin muutos-/kehityshankkeisiin. 15

Samassa kokouksessa henkilöstöpäällikkö Vesa Lahti selosti lautakunnalle vuoden 2006 tuloskortissa olevien tavoitteiden toteutumista ja muita henkilöstöön liittyviä asioita, kuten koulutusta, kehittämistyötä ja tulevaisuuden näkymiä. Henkilöstön saatavuus lienee tulevaisuuden ongelmia, koska eläköityminen parina seuraavana vuosikymmenenä vähentää henkilöstöä. Tammikuussa tehtiin tutustumiskäynti kunnan päivähoitoon vierailemalla Jatulintarhan päiväkodissa, jossa kuultavan oli päivähoidonjohtaja Eila Huotari. Lautakunta tutustui terveyskeskuksen palveluasuntoihin ja vieraili hoiva- ja vuodeosasosastoilla, tutustui mielenterveyskeskukseen ja kehitysvammaisten hoitokotiin. Helmikuussa käytiin tutustumassa Haukiputaan Energian tiloihin sekä käytiin kunnan varikolla, jossa haastateltiin Jukka Sipilän lisäksi Pentti Väänästä ja Seppo Kuoppalaa. Samana päivänä tutustuttiin kunnan vapaa-aikatoimeen, Jatuliin ja uimahalli VesiJatuliin vapaa-aikapäällikkö Olli Heinosen opastuksella Puheenjohtaja on käynyt vielä kuulemassa Simppulanhaka Oy:n toimitusjohtajaa yhtiön tiloissa huhtikuussa. 16