Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Timo Lindholm Sitra 11.9.2015 1
Työelämän ja markkinoiden muutoksia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät töitä ja luovat myös uusia. Työmarkkinoiden kahtiajako uhkaa kärjistyä: huippuosaajien asema parantua ja muiden heikentyä. Suomessa on paljon työvoiman ulkopuolisia ja vähän osa-aikatyötä tekeviä moniin muihin länsimaihin verrattuna. Epätyypillinen työsuhde, yrittäjyys ja erilainen keikkatyö ovat yhä yleisempiä työn tekemisen malleja. Työn kysyntää ja tarjontaa on heikoissakin talouden oloissa, mutta ne eivät kohtaa parhaalla tavalla. Työelämä on jo muuttunut vaikka toisinkin väitetään! 2
Työsuhteiden lukumäärät (1000 henkeä) ja niiden muutokset, prosenttia Työikäinen väestö Kokoaikatyö Osa-aikatyö Määräaikainen työ Palkansaajat yhteensä Yksinyrittäjät 1997 2014 Muutos, % 3426 3491 +2 1393 1558 +12 115 218 +90 339 329-3 1846 2105 +14 119 173 +45
Digitalisaatio ja työ: perusteita ja seurauksia ICT on ns. yleiskäyttöinen teknologia, jonka hyödyntäminen laajenee erittäin nopeasti ICT-investointien hyödyt tulevat prosessien ja työn organisoinnin muutosten kautta Digitalisaatio tuottaa kolmenlaista vastakkainasettelua: (1) osaavat työntekijät vs. ilman ammattitaitoa olevat (2) huippuosaajat vs. kaikki muut (3) pääoma vs. työvoima Työnvälityksen tekniset ratkaisut ovat olemassa, mutta pelisäännöt ja instituutiot eivät pysy perässä Seuraus palkkajakaumassa: mediaanipalkka jää jälkeen keskipalkasta ja digitalisaatio vie keskipalkkaisia töitä, mutta luo myös uusia joita on vaikeampi hahmottaa 4
Digitalisaation ja globaalin kilpailun mahdollisia vaikutuksia työpaikkojen määrään Fyysinen palvelutyö Tutkimus, johtaminen, elämykset Työn rutiinimaisuus Teollinen kokoonpanotyö Perinteiset toimistotyöt Työn manuaalisuus/kognitiivisuus
Kokopäivätyötä ja osa-aikatyötä tekevien kokema tyytyväisyys on samaa tasoa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Elämä Elämän merkityksellisyys Tyytyväisyysmittarien keskiarvot Oma taloudellinen tilanne Lähde: Tilastokeskus, 2013 Ihmissuhteet Oikeusjärjestelmä Ajankäyttö Poliittinen järjestelmä Luottamus muihin Kokopäivätyö Osa-aikatyö Työttömyys
Työllistämisen työkalut ja niiden teho? Työnantaja palkkaa työntekijöitä ensisijaisesti tarpeen mukaan Liika työnhakijoiden ryhmittely voi heikentää heidän asemaa Perustulon kaltainen malli lisäisi työn kannattavuutta ja tarjontaa Työkokeilujen tulisi antaa näytön paikkoja, ei säilöä syrjään Työelämässä on aina sekä pykäläpuoli että asennepuoli Onko työkyvyttömyysriskien kustannukset jaettu oikein? Työllistämistä jarruttaa työn suhteellisen hinnan huima nousu
Tavaroiden ja palvelujen hintasuhteet ovat muuttuneet rankasti Keskimääräisen nettopalkan ostovoima kolmessa hyödykkeessä Suomi vuonna 1975 Suomi vuonna 2015 Muutokset 1975 -> 2015 160 miesten tukanleikkuuta 0,06 Toyota Corolla henkilöautoa 1,00 Pioneer viritinvahvistinta 8
Tavaroiden ja palvelujen hintasuhteet ovat muuttuneet rankasti Keskimääräisen nettopalkan ostovoima kolmessa hyödykkeessä Suomi vuonna 1975 Suomi vuonna 2015 Muutokset 1975 -> 2015 160 miesten tukanleikkuuta 65 miesten tukanleikkuuta 60 % vähemmän tukanleikkuuta 0,06 Toyota Corolla henkilöautoa 1,00 Pioneer viritinvahvistinta 0,10 Toyota Corolla henkilöautoa 8,20 Pioneer viritinvahvistinta 67 % enemmän Corollaa 720 % enemmän viritinvahvistinta 9
Kilpailukyky mistä viipaleista se muodostuu 1. YKSIKKÖTYÖKUSTANNUKSET Palkkakulut Tuottavuus Valuuttakurssi 2. REAALINEN KILPAILUKYKY Laatu Maine ja mielikuva Myyntitaito 3. MUITA MITTAREITA Muut kuin työvoimaan liittyvät kustannukset Lopputuotteiden hinnat viennissä ja kotimarkkinoilla Verotuksen ja muiden pelisääntöjen kannustavuus
Mitä suomalainen työelämä tarvitsisi? Enemmän ennakkoluulottomuutta ja muutosvalmiutta Positiivista asennetta ja varasuunnitelmia yksilötasolla Valmiutta uudistaa pelisääntöjä ja toimintamalleja Luopumista töiden ja niiden tekijöiden liiasta jaottelusta Helppoutta toimia eri rooleissa palkansaajana ja yrittäjänä Osaamisen ja motivaation korostamista tutkintojen sijasta Enemmän näytön paikkoja ja käytännön valmiuksia nuorille Rohkeutta suosia verotuksessa työn tekemistä ja teettämistä
Suomen väestön ja työvoiman rakenne vuonna 2014 Yritykset 1,75 milj. Työlliset 2,40 milj. Työvoima 2,70 milj. Julkinen sektori 0,65 milj. Työikäiset 3,60 milj. Työttömät 0,30 milj. KOKO VÄESTÖ 5,50 milj. Ei työvoimassa 0,90 milj. Muu väestö 1,90 milj.