Digitaalinen Suomi. Risto Siilasmaa. Materiaali koottu EVAn Tietoyhteiskunta-hankkeseen

Transkriptio

1 Digitaalinen Suomi Risto Siilasmaa Materiaali koottu EVAn Tietoyhteiskunta-hankkeseen

2 Mikä tietoyhteiskunnan kriisi? Suomalaisen tietoyhteiskunnan kehitys on pysähtynyt ongelmia etenkin julkisella puolella Lukemattomia eri-ikäisiä, rinnakkaisia ja päällekkäisiä järjestelmiä ja tietovarantoja Järjestelmät eivät keskustele, tieto ei kulje (teknologia, arkkitehtuuri, säännöstö) Sitoo valtavasti resursseja (henkilöstö ja ICTinvestoinnit) Samalla ICT:n hyödyntäminen käyttäjälähtöisiin ja vuorovaikutteisiin palveluihin vaatimatonta Julkisen sektorin työ- ja toimintatapojen muutos seisoo paikallaan, tuottavuus ei kasva

3 Suomi on jäänyt kehityksessä jälkeen Sijoitus Kehityssuunta 9 kertoo paljon tapahtuneesta World Economic 12 Forum & Insead: Network Readiness 13 Index Rankings (Government Usage index) Vertailut ovat vertailuja, mutta: YK EIU & IBM WEF Sijoitus Vertailut ovat vertailuja, mutta: Suomi on systemaattisesti pudonnut kärjestä kaikissa keskeisissä vertailuissa YK: EIU & IBM: WEF: UN E-Government Readiness Index Economist Intelligence Unit & IBM E-readiness Rankings World Economic Forum & Insead Network Readiness Index Suomi Tanska Singapore Viro Korea

4 Jatkossa BKT ei kasva ilman tuottavuuden kasvua TAANTUMA ETLA ennuste 5 4 %? Tuottavuus (toteutunut) Tuottavuus (vaadittu) Työpanos Työpanoksen toteutunut ja ennustettu muutos ( ) Tuottavuuden toteutunut ( ), ennustettu ( ) ja tarvittava ( ) muutos, jotta 3 % talouskasvu olisi mahdollinen Vuosien luvut trenditasoitettu Lähde: ETLA, Tilastokeskus (työvoiman tarjontaennuste)

5 Kun huoltosuhde heikkenee, julkisen sektorin velka kasvaa Muu väestö / yksityisen sektorin työlliset Vuonna 1980: 1,5 Ensi vuonna: 2 Julkisen sektorin velka / BKT luvun lama: 2,5 ja voimakas velkaantuminen Vuonna 2030: 2,8 - Kestääkö kansantalous Kuinka monen muun edestä yhden yksityisellä sektorilla työskentelevän on tienattava? Julkisen sektorin velka / BKT Muu väestö / yksityisen sektorin työlliset Lähde: Tilastokeskus, ETLA, EVA

6 Mistä on kysymys? JULKISELLA SEKTORILLA LIIAN SUURI OSA VÄHÄSTÄ TYÖVOIMASTA JULKISEN TALOUDEN RAKENTEELLINEN ALIJÄÄMÄ KANSAIN- VÄLINEN KILPAILU KOVENEE HUOLTOSUHDE HEIKKENEE Suomalaisen yhteiskuntajärjestelmän rahoituspohja VANHAT MENESTYS- ALAT HIIPUVAT GLOBALISAATIO VIE TYÖPAIKKOJA YRITTÄJYYS KOETAAN VASTENMIELISEKSI JA MENESTYMINEN EPÄILYTTÄVÄKSI

7 Digitalisaatio ei ratko kaikkia kasvun ongelmia mutta on järkevintä mitä voimme tehdä JULKISEN SEKTORIN TUOTTAVUUDEN KOHENTAMINEN JULKISEN TALOUDEN RAKENTEELLINEN ALIJÄÄMÄ HELPOTTUU ALIJÄÄMÄ KANSAIN- VÄLINEN KILPAILU KOVENEE VAPAUTTAA RESURSSEJA HUOLTOSUHDE HUOLTOSUHDE HEIKKENEE HEIKKENEE ASTETTA VÄHEMMÄN DIGITALISAATIO UUTTA LIIKE- TOIMINTAA POHJA UUDELLE KASVU- STRATEGIALLE ENEMMÄN IRTI INVESTOINNEISTA FYYSISEEN JA HENKISEEN PÄÄOMAAN

8 Hyvä uutinen: Kuntapuolella tuottavuuspotentiaali on valtava Huono uutinen: kovin vähän on tapahtunut tähän mennessä Sitra: Kuntien ICT-ratkaisulla voidaan säästää n. 3,0-3,5 mrd. euroa vuosina Palvelukeskusten tavoitteena: kuntien tuottavuuden merkittävä nousu 2 %:n säästöt vuoteen 2015 mennessä palvelujen laadun ja saatavuuden paraneminen yksityisen ja julkisen sektorin ICT-kehitysorganisaatioiden uraauurtava yhteistyö 8

9 Suomalaisen tietoyhteiskunnan laatuhyppäys Hajautettu Organisointi Keskitetty Vesiputous Periaate Ketterä

10 Miten organisoidaan? 1. Selkeä konserniohjaus Kaikkein tärkein asia Vetovastuu esim. valtioneuvoston kansliaan Reviirikiistat sivuun Kehitystä hidastava säännöstö kokonaistarkasteluun Selkeä vastuunjako ja toiminnan ohjaus 2. Eri toimijoiden roolit kohdalleen Julkinen hallinto linjaa kehityksen yleisellä tasolla Yksityiset yritykset toteuttavat ja rakentavat tarvittavat ratkaisut ja palvelut Edellytys: Julkisen sektorin tilaajaosaaminen saatava uudelle tasolle

11 Yleiset periaateet 1. Konsernijohto: Tiukka aikataulu, selkeät välitavoitteet sekä seuranta ja arviointi 2. Kansallisella tasolla yhteinen standardointi ja järjestelmäarkkitehtuurin määrittely Ei tarkoita massiivista kansallista yhteisstandardia ja konsensusta palvelurakenteen luonteesta, vaan: Yhteiset käytänteet ja rajapinnat Perusrekisterien ja julkisten tietovarantojen käytettävyys Kehittämisprosessin käyttäjälähtöisyys ja iteratiivisuus 3. Yhdenmukainen käyttäjäkokemus 4. Palvelujen inkrementaalinen, koko ajan etenevä kehitys 5. Käytetään olemassa olevia komponentteja 6. Huomioidaan sosiaalisen median mahdollisuudet

12 Ensimmäiset konkreettiset askeleet Tunnistaminen, single-sign-on Kansalaisten sähköinen asiointitili Keskitettyjen rekisterien sopiminen ja jakaminen ja niiden hyödyntäminen pakolliseksi Julkisten tietovarantojen avaaminen maksuperustelaki täysremonttiin julkisen sektorin virastojen IPR:ät? Muun kehitystä hidastavan säännöstön kokonaisarviointi

13 Summa summarum Hetki tietoyhteiskunnan kriisiytymiselle on huonoin mahdollinen - Suomi tarvitsee juuri nyt digitalisaation tuottavuushyötyjä enemmän kuin koskaan ennen Valtiovallan pitää ottaa vahva, mutta väliaikainen ote tietoyhteiskunnan kehityksestä. Se voi ja sen pitää mahdollistaa: Julkisen sektorin tuottavuusloikka ja uudistuminen Edistyneet palvelut kansalaisille ja yrityksille Uuden liiketoiminnan synty yksityiselle sektorille