1 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tavoitteet 1. Tekninen lautakunta ja yleispalvelut Tekninen lautakunta huolehtii teknisistä palveluista. Hallinto- ja yleispalvelut sisältävät päätöksenteon, kirjaamisen ja arkistoinnin, toimistopalvelut sekä osan osto- ja myyntireskontrasta. Yleispalveluissa hoidetaan myös puutarhapalstojen, venepaikkojen ja asuntovaunupaikkojen varaaminen ja vuokraus. Tavoitteet Yhteiskunnan taloudellinen tila ja siitä tulevat seurannaisvaikutukset aiheuttavat kovia haasteita palvelutuotantoon. Suunnitelmavuodet 2017-2018 Talousarviovuoden kehittämistyö jatkuu. Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Oikea palvelutaso ja terve talous Vuoden 2015 budjetti-tason toteuttaminen Tunnusluvut Tekninen lautakunta Tp 2013 Tp 2014 TA 2015 TA 2016 Tot 2016 Kokousten määrä 21 17 Päätökset, kpl 243 192 Yksityistiejaoston kokousten määrä Yksityistiejaoston käsittelemien asioiden määrä Viranhaltijapäätökset 2 2 16 12 Tekninen johtaja 60 42 Kunnallistekniikan 14 11 päällikkö Rakennuspäällikkö 9 11 Kaupungingeodeetti 26 26 Maankäyttöinsinööri 54 33 Kiinteistöpäällikkö 6 1
Asuntosihteeri 135 2 2
3 2. Atk-palvelut Atk-osasto vastaa kaupungin fyysisestä atk-ympäristöstä. Palvelu sisältää ulkoiset tiedonsiirtoyhteydet ja sisäisen hallintoverkon. Hallintoverkkoon kuuluu palvelinympäristö, fyysiset atk-laitteet (työasemat, tulostimet, puhelimet) installointeineen, tietoturvan järjestäminen ja palvelinten varmuuskopiointi sekä tiettyjen pääohjelmistojen päivityspalvelu. Palvelinympäristö pidetään jatkuvassa toimintakunnossa (24/365). Tavoitteet Kaupungin atk-laitteet ja pääohjelmistot pyritään pitämään ajanmukaisella ja realistisella tasolla. Riskitasoa pyritään edelleen minimoimaan. Vaarana on palvelutason lasku säästöjen takia, koska monilla sektoreilla tehokkuuden nimissä lisätään tietotekniikan käyttöä, joka aiheuttaa lisäkustannuksia tukipalveluihin. Ohjelmistojen ylläpitomaksut nousevat noin 10 %/v, mikä aiheuttaa vajausta muihin toimintoihin ellei kuluja saada kompensoitua. Tietotekniikan käytön ohjeistusta pyritään kehittämään niin että käyttäjät olisivat paremmin tietoisia webin uhkista ja niiden torjunnasta ja tietoturvan tärkeydestä. Palvelukeskusten pääkäyttäjäverkostoa on syytä ajanmukaistaa ja vahvistaa. Suunnitelmavuodet 2017-2018 Talousarviovuoden kehittämistyötä jatketaan. Pitemmällä aikajänteellä pyritään nopeiden ulkoisten ja kaupungin omien yksiköiden sisäisten yhteyksien saatavuutta ja palvelutarjontaa edelleen parantamaan. Käyttäjien ohjeistusta lisätään sekä uhan havaitsemisen että myös oikean ensitorjunnan osalta. Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Verkon ja palvelinten palvelukyky Konekierto, palvelimet työasemat Pääohjelmistot Ajassa mitattuna vähintään 99 % 3 v- 6 v 5 v- 8 v Valm. viimeiset versiot Tunnusluvut Tp 2013 Tp 2014 TA 2015 TA 2016 Tot 2016 Palvelimia 23 22 22 24 Työasemia 400 400 350 370
4 Ohjelmistoja 80 80 82 82 3. Maankäyttö- ja kiinteistöpalvelut Kaavat ja tontit Maankäytön suunnittelu sisältää kaavoitustasot maakuntakaavasta (E-P:n liitto) oman kaupungin maankäytön strategiaan, yleiskaavoitukseen ja asemakaavoi-tukseen saakka. Maankäytön strategia sekä yleis- ja asemakaavoitus tehdään kaupungin toimesta. Joillakin asemakaavan ulkopuolisilla alueilla voidaan rakennushanke joutua arvioimaan suunnittelutarve-alueen rakentamisedellytysten pohjalta. Kaupunki voi tarvittaessa erikseen vielä tarkemmin rajata suunnittelutarvealueen enintään 10 vuodeksi. Raakamaa hankitaan yleensä vapaaehtoisin kaupoin, mutta tarvittaessa lunastusmenettelyllä. Suunnitelmallinen maankäyttö edellyttää rakentamiskelpoisuuden selvittämistä ja valvontaa. Asemakaavan vahvistuttua kaupunki myy tai vuokraa tontit ja asettaa ehdot mm. rakentamisen ajoittamiselle. Kiinteistönmuodostus ja kiinteistörekisteri Kaupungin viranomainen vastaa asemakaava-alueilla kiinteistöjen muodosta-misesta ja niiden merkitsemisestä valtakunnalliseen kiinteistörekisteriin. Kaupunki laatii aluksi asemakaavan pohjalta tonttijaot ja tontit lohkotaan sen jälkeen kaupungin toimesta itsenäisiksi kiinteistöiksi. Kadut sekä puisto- ja virkistysalueet lohkotaan asemakaavan perusteella yleisen alueen kiinteistöiksi. Maastomittaus ja paikkatiedot Asemakaava-alueiden kiinteistöjen virallinen paikkatieto ja tarvittavat muut sijaintitiedot ylläpidetään ilmakuvauksen, laserkeilauksen ja satelliittimittausten avulla. Kiintopiste- ja korkeuspisteverkkoa sekä pohjakarttaa pidetään ajan tasalla. Kaavat, uusien rakennusten paikat ja korkeudet sekä kunnallistekniset rakenteet merkitään maastoon. Johtoverkostot kartoitetaan maastossa johto-karttoja varten. Kartat tuotetaan ja ylläpidetään yhtenevästi paikkatiedon kanssa. Virallisen asemakaavakartan lisäksi ylläpidetään useita eri teemakarttoja ja niiden yhdistelmiä, joista tärkeimmät ovat osoite- ja opaskartat. Riittävä raakamaan varanto on ehdoton edellytys taajamarakenteen toimivuu-den, taloudellisuuden ja viihtyisyyden kehittämiselle. Raakamaan hankinta suuntautuu suunnitelmavuotena etupäässä metsäisille alueille ja taajamarakenteen sisällä oleville kaavoittamattomille alueille. Paineita tärkeille maanhankinnoille on aiheutunut siitä, että kuluvan vuoden määrärahat käytettiin verovapausajan vuoksi jo loppuun tammi-helmikuun aikana. Kaupungin maankäytön keskeisenä tavoitteena on taajamarakenteen tiivistäminen ja
5 viihtyisyyden parantaminen kaupunkikeskustan alueella. Tämä edellyttää yleensä asemakaavojen uudistamista, mikä on tarkoitus järjestelmällisesti aloittaa vuonna 2016 ydinkeskustan alueella. Raakamaa-alueiden lisähankintojen myötä on tavoitteena aloittaa tuotanto- ja logistiikka-alueiden asemakaavoitus Jouttirinteen/Jouttikallion suunnalla. Suunnitelmavuodet 2017-2018 Tavoitteet Maakunnallisen kehittämisvyöhykkeen (Seinäjoki-Lapua-Kauhava) vahvistaminen on osa lähikuntien kanssa tehtävää yhteistyötä. Maatalous- ja elintarviketuotannon pysyvyyttä kehitetään osana kuntayhteistyötä ja omaa maankäytön suun-nittelua. Niiden sijainti ratkaistaan osana yleiskaavatyötä. Kaupungin vetovoimaista kokonaisuutta tehostaa kaupunkikeskustan kehittäminen sekä matkailuelinkeinon kehittäminen Simpsiön alueisiin ja Vanhan Paukun kulttuurikeskukseen tukeutuen. Viestinnän ja markkinoinnin sisältöjen kehittäminen nousee entistäkin tärkeämmäksi. Innovatiivisia ratkaisuja tarvitaan uusien asukkaiden ja yritysten tavoittamiseksi. Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Riittävä raakamaan hankinta ja tonttitarjonta Kaupunkikeskustan asemakaavojen uudistaminen Elinkeinotoimintojen edistäminen uusilla asemakaavahankkeilla Raakamaata hankitaan 40 ha keskeisiltä kasvualueilta. Asuntotonttivaranto kahden vuoden tarvetta vastaava (noin 40 AO- tonttia). Asemakaavan kehittämis-hankkeita laadittavana vähintään 2 kpl Kaupallisia/tuotannollisia kaavahankkeita laaditta-vana vähintään 2 kpl Tunnusluvut Tp 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Tot 2016 Maanhankinta ha 85 86 70 70 Maanhankinta 1000 1410 786 1000 1400 Asemakaavaa ha (uudet + muutokset) 51 25 40 40 Tonttijakoja kpl 19 22 15 15 Rekisteröity tontteja kpl 33 43 25 30 Luovutettu AO-tontteja kpl 20 15 20 20 Luovutettu muita tontteja kpl 7 10 8 8 Tonttien myyntitulot 1000 607 368 600 600
6 Rakennuksen paikan maas-toon merkintä, rakennuksia/ rakennuspaikkoja kpl 109/82 124/83 100/80 90/70
7 4. Kunnallistekniset palvelut Liikenneväylät Liikenneväyliin kuuluvat kadut, katuviheralueet, kevyen liikenteen väylät ja muut kaupungin hallussa olevat liikenneväylät sekä niihin kuuluvat sillat, valaistukset, liikennemerkit ja -valot sekä muut ohjauslaitteet ja erityisrakenteet. Liikenneväylät ylläpidetään liikennöitävinä ympäri vuoden ja vuorokauden (24/365). Talvisaikaan kunnossapidon keskeisin tehtävä on liukkauden torjunta ja lumen-auraus. Liukkauden torjuntaan käytetään hiekoitusta. Katuja ei suolata. Kaupunki omistaa ja ylläpitää katuvalaistusta kaduilla, yleisillä teillä (valtion omistamilla teillä) ja yksityisteillä. Valaistus pidetään kytkettynä 1.9. 31.3. välisenä aikana. Yöllä valaistusta rajoitetaan ydinkeskustan muuntopiiriä lukuun ottamatta. Valaistuksen huolto hankitaan ulkoisena palveluna. Yksityistiet muodostavat yksityisten tiekuntien ja tienhoitokuntien erikseen ylläpitämän yleistä tieverkkoa täydentävän itsenäisen tieverkoston. Yksityisteiden ylläpitoa avustetaan kaupungin varoin. Tavoitteet Katujen, kevyen liikenteen väylien sekä muiden kaupungin hoidossa olevien teiden fyysistä rakennetta parannetaan siten, että ne vastaavat liikenteen tarpeita. Tieverkkoa kehitetään liikenneturvallisuuden parantamiseksi. (Strategia 2017 / viihtyisä elinympäristö) EU:n laajuisista energiamääräyksistä johtuen valaisintyyppien uusimistyötä jatketaan. (Strategia 2017 / Terve talous, viihtyisä elinympäristö) Yksityisteiden rakenteita parannetaan investointiohjelman puitteissa. Suunnitelmavuodet 2017-2018 Talousarviovuoden kehittämistyötä jatketaan. Vuosikymmenen lopulla uusitaan projektin jälkeen jäljelle jäävät valaisimet (n 50 % koko valaisinmäärästä). Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Kunnossapidon kohtuullinen taso Liukkauden torjunta ja lumen auraus: pääväylät liikennöitä-vässä kunnossa klo 7.00 ja muut väylät klo 12.00 mennessä Väylät ja viheralueet pidetään
8 roskattomina ja viihtyisinä Investointitavoitteet Tunnusluvut Tärkeimmät investoinnit Investointiohjelman mukaan Tp 2013 Tp 2014 TA 2015 TA 2016 Tot 2016 Liikennealueet (m 2 ) 738.000 756.000 770.000 760.000 Kevyenliikenteen väylät (m) 34.058 37.754 42.000 43.000 Avustettavat yksityistiet (km) 333 333 333 333 Katuvalokeskukset (kpl) 117 117 121 123 Katuvalopisteet 4.556 4.626 4.500 4600 5. Kunnallistekniset palvelut Vesihuolto Vesihuoltolaitos on erillinen taseyksikkö kaupungin kirjanpidossa ja tuottaa palveluja erikseen määritellyn toiminta-alueen sisällä. Se huolehtii puhtaan talousveden jakelusta kiinteistöille ja kiinteistöjen talousjäteveden keräämisestä ja toimittamisesta jätevedenpuhdistamolle. Jakeluverkosto, vesisäiliöt ja paineenkorotusasemat pidetään jatkuvassa toimintakunnossa (24/365). Vesihuoltolaitoksen talousvesi hankitaan Lappavesi Oy:ltä (kaupungin osakkuus-yhtiö). Jätevesi toimitetaan Lapuan Jätevesi Oy:lle (kaupungin tytäryhtiö). Toimintavarmaa vesihuoltoa kehitetään edelleen verkostojen, paineenkorotus-asemien, pumppaamojen ja vesisäiliöiden jatkuvalla kunnossapidolla. Automaation osuutta lisätään. Vesihuoltoa laajennetaan uusille asemakaava-alueille. Haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa rakennetaan kyläalueille vuosittain kaupunginvaltuuston vuonna 2009 tekemän toiminta-aluepäätöksen perusteella investointiohjelman puitteissa. Suunnitelmavuodet 2017-2018 Vesihuollon laajentumista jatketaan sekä puhtaan veden että jätevesiverkoston osalta.
9 Tavoitteet Tavoite Toimenpiteet/tavoite-taso Toteutuma Vesihuoltoverkosto jatkuvassa toimintakunnossa Vuotoveden minimointi Käyttökatkosten pituus enintään 6 tuntia kerrallaan Puhdas vesi: Alle 7 % oste-tun veden määrästä Jätevesi: Alle noin 300.000 m 3 /v Tunnusluvut Puhdas vesi Tp 2013 Tp 2014 TA 2015 TA 2016 Tot 2016 Vesijohtoverkosto (km) 184 187 190 192 Liittymien lukumäärä (kpl) 3.177 3.210 3.300 3400 Vuotovesi (%) 15,0 7,8 7 7 Liittymismaksu ( /m³, alv 0 %) 1.300 1.300 1.350 1.350 Kulutusmaksu ( /m³, alv 0 %) 1,23 1,27 1,30 1,34 Jätevesi Tp 2013 Tp 2014 TA 2015 TA 2016 Tot 2016 Jätevesiverkosto (km) 224 242 270 272 Liittymien lukumäärä (kpl) 3.255 3.394 3.500 3600 Vuotovesi (%) 49 52 50 30 Liittymismaksu norm. /haja (, alv 0 %) Kulutusmaksu ( /m³, alv 0 %) 3.000/ 4.300 3.000/ 4.300 3.100/ 4.400 3100/ 4400 2,52 2,62 2,67 2,75 6. Kunnallistekniset palvelut Jätehuolto Kiinteistöjen jätteiden keräilyn järjestämisvastuu on kunnilla. Etelä-Pohjanmaan alueella jätehuollon viranomaistehtävät on keskitetty kuntien yhteisestä
10 sopimuksesta Ilmajoen kunnan jätelautakunnalle, jossa on alueen kuntien edustajia jäseninä. Käytännön toteutuksessa alueen kunnat ovat yhdistäneet voimavaransa perustamalla Lakeuden Etappi Oy:n, joka kuntien puolesta huolehtii jätteiden keräilystä ja käsittelystä (ns. kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Kunkin kunnan omaksi tehtäväksi on jäänyt vanhojen käytöstä poistettujen kaatopaikkojen jälkihoito. Hahtomaan kaatopaikan tarkkailua jatketaan yhteishankintana. Suunnitelmavuodet 2017-2018 Hahtomaan kaatopaikan tarkkailua jatketaan yhteishankintana. 7. Asunto- ja tilapalvelu Toimitilat, muut rakennetut tilat ja piha-alueet Kaupunki omistaa omat toimitilansa palvelukeskuksittain seuraavasti jaoteltuna: Hallintokeskus 14 kpl, Perusturvakeskus 28 kpl, Sivistyskeskus 51 kpl, Tekninen keskus 26 kpl sekä Teorantie 3:n ja Sahankartanon kerrostalot. Kaupungin omistamien toimitilojen ja asuntojen ylläpito hoidetaan keskitetysti. Ylläpitoon kuuluu kiinteistönhuolto LVIA-laitteistoineen, rakennusautomaatio, piha-alueiden hoito, normaali jätehuolto ja kunnossapitoon liittyvät korjaukset. Kiinteistöjen energiat on kilpailutettu sähkön ja öljyn osalta, muita energialähteitä kiinteistöissä ovat aurinko-, maa-, alue- ja kaukolämpö. Tilat ylläpidetään jatkuvassa toimintakunnossa (24/365). Asunto- ja tilapalvelu huolehtii kiinteistön omistajan velvoitteista ja siitä näkökulmasta arvioi ylläpidon tasoa sekä kunnossapidon ja peruskor-jausten tarvetta. Palvelukeskuksilta ei peritä vuokria. Kukin palvelukeskus on omien toimitilojensa haltija. Haltija on oikeutettu luovuttamaan tiloja tilapäisesti kolmannen osapuolen muuhunkin kuin oman toimialansa mukaiseen käyttöön ja kantamaan käytöstä vuokraa tai käyttökorvausta (esim. iltakäytöt). Palvelukeskusten käyttöön on vuokrattuna yksittäisiä huoneistoja esim. kiinteistöyhtiöiltä. Kukin palvelukeskus huolehtii näiden tilojen kuluista. Teollisuus- ja yritystilat sekä elinkeinon harjoittamiseen tarkoitetut tilat on vuokrattu yrityksille. Rakennusten ikääntyessä ylläpidon kustannukset kasvavat kunnossapitotarpeen lisääntyessä. Lykkääntyvät peruskorjaukset ja kunnossapitoresurssien niukkuus pahentavat tätä ongelmaa ja synnyttävät kiinteistömassaan enentyvästi kasvavaa huolto- ja energiakulua; kestävyysvajetta. Käyttökulujen lisääntyessä elinkaaren arvioinnilla on olennainen merkitys järkevän kiinteistönpidon kannalta. Tekninen kunnossapitotarve arvioidaan keskitetysti teknisen keskuksen toimesta ja peruskorjaustarpeet pyritään esittämään vuosittaisissa talousarvioissa.
11 Irtaimiston hankinta ja huolto sekä siirrot kuuluvat kunkin palvelukeskuksen omaan toimintaan. Tilojen siivouksesta on 1.1.2014 alkaen vastannut hallintokeskus. Asunnot, julkinen asuntorahoitus sekä asunto- ja kiinteistöyhtiöt Pääosa kaupungin omistamasta asuntokannasta on kaupungin määräysvallassa olevien aravarahoituksella rakennettujen kaupungin tytäryhtiöiden omistuksessa. Kaupunginhallitus ohjaa yhtiöiden toimintaa esim. asettamiensa hallituskokoonpanojen ja toimitusjohtajan kautta. Yhtiöt ovat edelleen pääosin aravalainsäädännön mukaisten rajoitusten alaisia. Ylläpito hankitaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Lisäksi vapaarahoitteisia osakeasuntoja on 25 kpl sekä muutamia asuinrakennuksia, joissa asuntoja on 12 kpl. Valtion korjaus- ja energia-avustusjärjestelmästä on kasvanut monipuolinen eri avustusmuotoja sisältävä järjestelmä. Valtion aravalainoitukseen kuuluvien asuntolainojen perintä kuuluu kaupungin vastuulle. Tavoitteet Tilatarpeiden arviointi ja käyttöasteen kasvattaminen ovat keskeisiä työkaluja toimitilojen kokonaiskustannusten minimoinnissa ja luovat edellytyksiä vajaa-käyttöisen kiinteistömassan vähentämiseen. Rakennusten perusparantamisen tarve ei näytä lähitulevaisuudessa laantumisen merkkejä. Prioriteettitarkastelua varten tarvitaan entistä laajempi ja pitkäjänteisempi perusparannus- ja rakenta-misohjelma. Toiminnan kehittämistä ja taloudellisuuden parantamista palvelevat mm. ilmas-tostrategiahanke ja kunta-alan energiatehokkuussopimukset. Energiatehokkuussopimukset edellyttävät tehostamistoimia kaupungin energian-käytössä ja niillä tavoitellaan 9 % säästöä vuoteen 2016 mennessä, mikä käy-tännössä tarkoittaa vuositasolla noin 130.000. Suunnitelmavuodet 2017-2018 Perusparantamisohjelmien laadintaa ja energiankäytön tehostamista jatketaan. Organisaatiorakenteen selkeyttäminen ja kiinteistönhuollon pitkäjänteinen kehittäminen on vaikutuksiltaan tärkeä kehittämisalue. Kiinteistönhuollon tehtävien erikoistuminen vaatii myös toimenkuvien erikoistamista. Pitkällä tähtäimellä kiinteistönhuollon henkilöstö erikoistuisi perustehtävien lisäksi eri tehtäväalueisiin. Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma
12 Kiinteistöjen edulliset käyttökustannukset Arava- ja vapaa-rahoitteiset asunnot Kaikkien rakennusten keskiarvo max. 2,95 /m²/kk (alv 0%) 84 % vuokraustaso Tunnusluvut Käyttökustannukset ( /m²/kk) alv 0% (ilman siivousta) alv 0% Tp 2013 Tp 2014 TA 2015 TA 2016 Tot 2016 (ilman siivousta) Hallinto 1 (kivirak.) 56 579 Hallinto 2 (puurak.) 11 678 Vapaa-ajanrakennukset 6 962 Asuinrakennukset 9 986 Tuotantorakennukset 12 542 Muut kiint. (osakkeet) 3 259 Yhteensä 103 000 2,7 2,9 2,7 2,7 2,9 2,6 3,1 2,9 2,2 2,5 2,2 2,2 2,8 2,9 2,9 2,8 1,5 1,5 1,2 1,2 2,7 2,8 2,3 2,3 2,6 2,7 2,8 2,95 Vuokra-asuntokanta Tp 2013 Tp 2014 TA 2015 TA 2016 Tot 2016 Kaupungin yhtiöiden arava-asuntoja Suoraan omistettuja arava-asuntoja 586 586 618 54 46 46 Koulujen asuntoja 8 8 7 Kaupungin omistamia osakehuoneistoja vapaarahoitteiset vuokra-asunnot kaupungin vuokra-asuntokanta yhteensä Vuokra-asuntojen asukkaiden vaihtuvuus 29 28 26 9 8 5 692 676 676 179 135 120
13 Vuokra-asuntojen käyttöaste (%) 87 82 82 8. Talonrakennus Talonrakennushanke alkaa hankesuunnitelmalla, joka tarvitaan hyväksyttynä ennen luonnos- ja jatkosuunnittelun käynnistämistä. Hankesuunnitelman laatimiseen annetaan asianomaiselle hallintokunnalle tarvittavaa asiantuntija-apua. Hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen suunnittelun vetovastuu siirtyy tekniseen keskukseen. Suunnittelu sisältää tehtävät perusselvitykset, luonnossuunnittelun ja erikoissuunnittelun. Luonnosvaiheiden jälkeen seuraa tarkempi suunnittelu, erikoissuunnitelmat, urakka-asiakirjat ja työpiirustukset. Hyväksyttyjen suunnitelmien ja urakka-asiakirjojen jälkeen käynnistetään rakentamisprosessi, johon sisältyy urakkatarjousten pyytäminen, tarjousten käsittely, urakoitsijoiden valinta ja rakentaminen. Kilpailutus kestää lyhimmilläänkin 2-3 kuukautta hankintalain määräyksistä johtuen. Rakennusalan harmaan talouden torjumiseksi on rakennuttajan vastuita lisätty tiedonantovelvollisuudella. Jokaisen rakentamispalvelujen tilaajan on ilmoitettava kuukausittain verohallinnolle, keneltä on tilannut rakennustöitä. Samoin rakennusurakoista on ilmoitettava työmaittain urakkasopimusta koskevia tietoja, kuten sopimuspuolet, kokonaissumma, kesto ja laskutettu määrä ilmoitusjaksolta. Rakennusten perusparantamisen ja uudisrakentamisen prioriteettitarkastelua varten tarvitaan entistä laajempi ja pitkäjänteisempi perusparannus- ja rakenta-misohjelma. Arviointityö kestänee koko suunnitelmakauden. Suunnitelmavuodet 2017-2018 Perusparannus- ja rakentamisohjelman kehittämistä jatketaan. Investointihankkeita jatketaan. Investointitavoitteet käyvät ilmi investointiohjelmasta. Tavoitteet Tärkeimmät investoinnit, tavoite Alangon päiväkoti-koulu-lukiohan ke Terveyskeskus; vuodeosastojen saneeraus Toimenpiteet/tavoitetaso Suunnittelu 2015-17, Rakentaminen 2017-19 Suunnittelu 2015, Rakentaminen 2015-16 Toteutuma
14 Tunnusluvut Liuhtarin ent. sairaalakiinteistön saneeraus Muut investoinnit Suunnittelu 2016, Rakentaminen 2016-17 Investointiohjelman mukaan Tp 2013 Tp 2014 TA 2015 TA 2016 Tot 2016 Talonrakennusinv. milj. 6,2 4,4 3,1 inv.ohjelm a
15 9. Viherlaitos Puistot, torit, viheralueet, katuviheralueet, kaupungin toimitilojen pihat ja kaupun-gin omistamat vesistöalueet sekä eräät erityisalueet rakennetaan ja ylläpidetään viherlaitoksen toimesta. Osa puistoista on leikkipuistoja, mutta myös monissa muissa puistoissa on kiinteästi asennettuja lasten leikkivälineitä. Kaikki ulkoleikki-paikat hoidetaan EU-lainsäädännön asettaman standardin mukaisesti, noudattaen siinä tarkoin määriteltyjä turvallisuusnormeja. Viherlaitos huolehtii myös katujen kesänaikaisesta puhtaanapidosta. Erityiskohteita, joilla on merkitystä palvelurakenteen osana ja kaupungin veto-voiman kasvattajana ylläpidetään kullekin kohteelle annetun hoitoluokituksen tai kohteen ominaistarpeen mukaan. Tällainen erityiskohde on toukokuun alusta syyskuun loppuun yleisölle avoinna oleva Jokilaakson matkailupuutarha. Muistomerkkialueita vaalitaan säännöllisesti. Asukkaille on vuokrattavana keväällä kylvökuntoon valmistettuja puutarha-palstoja sekä venepaikkoja Hirvijärveltä ja Lapuanjoen varrelta, Hirvijärven leirikeskuksen lähialueella sijaitsevia asuntovaunupaikkoja ja rakennusluvan edellyttäviä siirrettävien sokkelittomien loma-asuntojen paikkoja. Lapuanjoen varrella on asukkaiden käyttöön tarjolla myös venerantoja, laitureita ja matonpesupaikka. Kaupungin omistamat uimarannat sijaitsevat Saarenkankaalla, Ruhassa, Hirvi-järvellä ja Kauhajärvellä. Luonto-Simpsiön alueella on EU-tuella rakennettu ulkoilureittiverkosto. Metsien hoito käsittää kaupungin omistamien talousmetsien hoidon, lannoitukset, ojitukset, metsätiestön ja puutavaran hakkuun. Metsien hoitopalvelut on hankittu ulkoisena palveluna Metsähoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaalta pitkäaikaisen yhteis-työn muodossa. Viherlaitoksen kunnossapidon työmaatukikohta on vanhan emäntäkoulun tilois-sa, mutta koneiden pesu ja säilytys on vanhan keskusvaraston karhutallissa. Viherrakentamisen työntekijöiden tukikohta siirtyy vanhasta matkahuollosta keskusvarastolle Honkimetsän tiloihin. Viherlaitoksen kalusto sekä säilytystilat on hajautettu moneen paikkaan ja viherlaitokselta puuttuu soveltuvat tilat kalusteiden yms. kunnossapitoon ja korjaamiseen. Taloudellisen tuloksen saavuttamiseksi toiminnan vaatimien tilojen pysyvä järjestely ydinkeskustan alueelle on edelleen keskeinen tavoite viherpalvelujen kannalta. Henkilöstön palkkaamisessa pyritään lisäämään nuorten kesätyöntekijöiden määrää. Hirvijärven leiri- ja oheisalueiden toimintojen selkiyttäminen tarvitsee edelleen uutta ohjeistusta.
16 Suunnitelmavuodet 2017-2018 Viheralueluokituksen saaminen kaupunkilaisten käyttöön internetin kautta on edelleen tavoitteena. Tavoitteet Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Viheralueiden hyvä hoidon taso (Strategia 2017 / viihtyisä elinympäristö) Päiväkotien ja koulujen leikkialueiden turvalli-suuden lisääminen Organisaation kehittäminen Ylläpito hoitoluokituk-sen mukaisella tasolla Leikkikenttien saatta-minen EU-normien mukaisiksi Nuorten kesätyönteki-jöiden palkkaaminen. Tunnusluvut Tp 2013 Tp 2014 TA 2015 TA 2016 Rakennetut puistot (A1, A2, A3) valtakunnallisen hoitoluokituksen mukaisessa 59 (99) 60 (100) 61 (100) 62(101) kunnossa; ha, (kpl) Muut yleiset alueet, ha 29 29 29 30 Rakennetut katuviheralueet, ha 36 37 37 38 Piha-alueet, ha 59 59 59 59 Puistometsät, ha 49 49 49 51 Kiinteistöjen leikkikentät, kpl 29 29 31 32 Puisto- ja uimarantaleikkikentät, kpl 34 38 40 36 Jokilaakson matkailupuutarha ja kouluympäristö, ha 2 2 2 2 Rantalaiturit, kpl 15 16 16 16 Metsähakkuut, k-m3 3.749 4.011 4000 4000 Näkö- ja lintutornit, kpl 3 3 3 3 Puutarhapalstat, kpl 25 25 25 25 Hirvijärvi: asuntovaunupaikkoja kpl (venepaikkoja + laituripaikkoja kpl) 31 (103) 31 (82+12) 31 (75+12) 31 (75+12) Lapuanjoen venepaikkoja 8 8 8 8 Uimarannat, kpl 3 (+3) 3 (+3) 3(+3) 3(+3) Lapuanjoen suihkulähde, kpl 1 1 1 1 Skeittipaikka ha (kpl) 0,1 (1) 0,1 (1) 0,1 (1) 0,1 (1) Liikennepuisto ha (kpl) 0,7 (1) 0,7 (1) 0,7 (1) 0,7 (1) Tot 2016
17
18 10. Pelastuspalvelut varautuminen ja väestönsuojelu Pelastuslaitos Pelastuspalvelut tuotetaan pelastuslain ja kuntien välisen sopimuksen perusteella Seinäjoen kaupungin toimesta (Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos). Viranomaisvastuusta, muista lakimääräisistä velvoitteista ja pelastuslaitoksen ohjaamisesta huolehtii Etelä-Pohjanmaan kuntien yhteinen johtokunta, joka toimii Seinäjoen kaupungin organisaatiossa. Varautuminen ja väestönsuojelu Kukin palvelukeskus vastaa omasta varautumisestaan erityistilanteiden ja poikkeusolojen varalle. Tekninen keskus koordinoi Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitoksen ja kaupungin yhteistyötä.. Tiukan talouden ylläpitäminen. Suunnitelmavuodet 2017-2018 Varautumista ja turvallisuussuunnittelua kehitetään. Tunnusluvut Tp 2013 Tp 2014 TA 2015 TA 2016 Tot 2016 Aluepelastuslaitos, Lapuan maksuosuus, 1.167.09 3 1.153.34 3 1.220.00 0 1.220.00 0