Keljonkankaan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019
Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelma 2(10) ESIMIESALUE KELJONKANGAS Varhaiskasvatusta ja esiopetusta järjestetään toimintavuonna 2018-2019 Keljonkankaan esimiesalueella - Keljonkankaan päiväkoti: varhaiskasvatus ja esiopetus - Keljonkankaan kerhotoiminta: lasten kerhot, liikunta- ja luontokerhot PÄIVITTÄINEN TOIMINTA-AIKA Pääsääntöisesti arkisin klo 6.30 17.00, varattujen ja ennalta ilmoitettujen hoitoaikojen mukaan tarvittaessa klo 6.00 18.00 Esiopetusaika klo 8.30 12.30 KUVAUS RYHMÄRAKENTEISTA JA JOHTAMISEN RAKENTEISTA Lapsiryhmät on muodostettu joustavarakenteisiksi kotipesä, pienryhmä- ja työparityöskentelyperiaatteella toimiviksi kokonaisuuksiksi. Kotipesät (Marjat, Kanervat, Kävyt) on jaettu pienryhmiin ikä-, taito-, ja kehitystaso sekä sisaruus/kaveruussuhteet huomioiden. Pienryhmätoiminnassa huomioidaan lapsen mielenkiinnon kohteet, vasuun kirjatut tavoitteet ja lapsiryhmän tarpeet. Palveluista sekä työyhteisön toimintatapojen kehittämisestä esimiesalueella vastaavat päiväkodinjohtaja, apulaisjohtaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja (veo), tiimivastaavat sekä mentorit. Henkilöstö kokoontuu säännöllisin väliajoin erilaisin kokoonpanoin keskustelemaan pedagogisista toimintamalleista ja sopimaan käytännön järjestelyistä. Keljonkankaan kerhotoiminta on luonteva osa päiväkodin varhaiskasvatustoimintaa. YKSIKÖN PEDAGOGISET PAINOTUKSET, TOIMINNAN PAINOPIS- TEET & OPPIMISYMPÄRISTÖN KUVAUS Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet nivoutuvat toisiinsa erilaisissa oppimisympäristöissä toimiessa. Aikuiset toimivat esimerkkinä hyvästä vuorovaikutuksesta ja luovat tilanteita, joissa lapsilla on mahdollisuus harjoitella erilaisia asioita. Oppimisessa hyödynnetään tutkimista ja moniaistisuutta. Alla on kuvattuna esimerkkejä laaja-alaisen oppimisen eri osaalueiden pedagogisista painotuksista.
AJATTELU JA OPPIMINEN Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelma 3(10) Lapsia kannustetaan luottamaan omiin ajatuksiinsa ja taitoihinsa Lapsia rohkaistaan sinnikkyyteen ja yhdessä kiinnitetään huomiota oppimisprosessiin sekä sen etenemiseen Lasten kanssa opetellaan tutkimaan ja ihmettelemään ympäristöä KULTTUURINEN OSAAMINEN, VUOROVAIKUTUS JA ILMAISU Lapsille puhutaan kunnioittavaan sävyyn ja lasten ajatuksia pidetään arvossa Lapsia ohjataan neuvottelemaan ja ratkaisemaan tilanteita sovittelemalla, kuitenkin niin, että aikuisen apu on aina saatavilla neuvottelutilanteissa Yhdessä opetellaan kuuntelemisen ja vuoron odottamisen taitoja sekä tunteiden ilmaisemista tilanteeseen sopivalla tavalla Lapsia ohjataan kertomaan omista rajoistaan ja rohkaistaan pyytämään apua, kun lapsi sitä tarvitsee Yhdessä tutustutaan erilaisiin kulttuureihin ja edistetään monimuotoisuuden kunnioittamista ITSESTÄ HUOLEHTIMINEN JA ARJEN TAIDOT Lapsille annetaan aikaa ja mahdollisuus harjoitella itsestä huolehtimisen taitoja ja omatoimisuutta mm. käsien peseminen, sään mukainen pukeutuminen ja omista tavaroista huolehtiminen Lasten kanssa keskustellaan itsestä huolehtimisen tärkeydestä ja kehon viestien kuuntelemisesta esim. levon ja rentoutumisen merkitys Lasten kanssa opetellaan tunnistamaan, nimeämään ja säätelemään tunteita MONILUKUTAITO JA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGINEN OSAAMINEN Tieto- ja viestintäteknologiaan tutustutaan arjen luonnollisissa tilanteissa ja hyödynnetään monipuolisesti osana opetusta mm. tiedonhaku, tulostaminen, oppimispelit, dokumentointi jne. Yhdessä pohditaan tieto- ja viestintäteknologiaan liittyviä sääntöjä sekä opetellaan kriittistä suhtautumista saatavilla olevaan tietoon Lasten arkea rikastutetaan monipuolisesti erilaisin menetelmin tuotetuilla teksteillä, merkeillä ja kuvilla mm. kirjaimet, numerot, tukiviittomat, piirtäminen, saduttaminen
OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelma 4(10) Lasten ehdotuksia ja toiveita kuullaan ja niihin suhtaudutaan arvostaen, mm. toivepuut, lapsipalaverit, hankintaehdotukset Lasten mielipiteiden kuulemiselle annetaan aikaa ja harjoitellaan yhteisen ymmärryksen löytymistä, mm. äänestämällä Lapsen äänen kuuleminen varmistetaan havainnoimalla ja rohkaisemalla oman mielipiteen ilmaisemiseen lapselle yksilöllisellä tavalla Aikuiset vastaavat lasten turvallisuuteen liittyvistä päätöksistä RUOKAKASVATUS Lapset opettelevat ottamaan itse ruoka-annoksensa aikuisen avustuksella ikäkauteen sopivalla tavalla Lapset tutustuvat ruokiin eri aistien avulla omaan tahtiinsa Lasten kanssa keskustellaan ruoista ja ruokatavoista ruokailun lomassa Lasten yksilölliset tavat ja ruokavaliot huomioidaan ruokailussa Yhdessä harjoitellaan hyviä pöytätapoja
OSALLISUUDEN TOIMINTATAVAT Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelma 5(10) Toimintamme perustuu lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen, jossa korostuu: - Toimiva yhteistyö kodin ja varhaiskasvatuksen välillä; erilaiset kohtaamiset, toivepuut, lapset mukana toiminnan suunnittelussa - Arvostava ja kunnioittava kohtaaminen - Aito läsnäolo lapselle - Leikin turvaaminen pienryhmätoiminnalla - Fyysinen ja psyykkinen turvallisuus; yhdessä lasten kanssa luodaan rajat ja arjen pelisäännöt, aikuisen vastuu turvallisesta oppimisympäristöstä - Luottamuksellinen suhde aikuiseen; lapsen kanssa toimivat tutut aikuiset - Yksilöllisyyden huomioiminen; havainnointi, keskustelut, lapsen kuuleminen ja kuunteleminen - Hyvä ja kunnioittava vuorovaikutus kaikissa arjen vuorovaikutustilanteissa KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKI Kehityksen ja oppimisen tuki kuuluu jokaiselle lapselle. Kehityksen ja oppimisen tukemisella vastataan lapsen yksilöllisiin tarpeisiin lapsen vahvuudet huomioiden. Arjen tilanteet ovat oppimistilanteita ja niitä jäsennetään kuvin. Yleinen tuki on kaikkien lasten ja koko lapsiryhmän toiminnan perusta. Tuen suunnittelu perustuu lapsen havainnointiin. Arkea havainnoidaan ja dokumentoidaan työparien havainnointivihkoon, lapsen vasuun sekä lasten omiin kansioihin. Kun lapsesta herää huolta, asia otetaan esille huoltajien kanssa mahdollisimman nopeasti. Tuen tarve ja aikuisten toiminnalle asetetut tavoitteet kirjataan lapsen vasuun. Tukitoimet suunnitellaan yhdessä huoltajien kanssa. On tärkeää kuulla, kuinka lapsi toimii kotona, jotta lapsesta saadaan kokonaisvaltainen käsitys. Vasukeskustelussa on tärkeää, että lapsen kehityksen ja oppimisen riittävästä tuesta saadaan yhteinen ymmärrys. Tukitoimet suunnitellaan vanhempien, työntekijöiden, varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja muiden mahdollisten yhteistyöntekijöiden kuten terapeuttien ja pikkulapsipsykologin kanssa. Keljonkankaan päiväkodilla toimii oma varhaiskasvatuksen erityisopettaja (VEO). Kaikkia lapsia hyödyttäviä päivittäisiä tuen muotoja päivittäistoimintojen hyödyntäminen oppimisessa (mm. pukeminen, ulkoilu, siirtymätilanteet) pedagogisesti suunniteltu pienryhmätoiminta kuvien käyttö arjen eri tilanteissa
Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelma 6(10) positiivinen pedagogiikka: kiittäminen, kehuminen, kannustaminen, lapsen vahvuuksien esille nostaminen lasten leikin havainnointi ja ohjaaminen leikki-, tunne-, vuorovaikutus- ja kielikerhot kiusaamisen ennaltaehkäisyohjelmat ovat käytössä (mm. Peli seis!); kiusaamiseen puututaan heti, ketään ei jätetä leikin ulkopuolelle
Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelma 7(10) LIIKUNTA- JA LUONTOPAINOTTEISEN TOIMINNAN SUUNNITELMA Keljonkankaan päiväkodissa lapsen fyysistä aktiivisuutta tuetaan arkiliikunnalla ja lapsilla on mahdollisuus liikkumiseen sisällä ja ulkona. Liikuntavälineitä on lasten saatavilla ulkona ja ryhmätiloissa. Kaikkia sisätiloja hyödynnetään myös liikkumisen näkökulmasta. Lasta rohkaistaan kokeilemaan omia taitojaan, aikuisen huolehtiessa turvallisuudesta. Hyödynnämme lisäksi viikoittain päiväkodin lähiympäristöä (Keljonkankaan liikuntapuisto, lähimetsät). Metsässä harjoitellaan muun muassa liikkumista epätasaisessa maastossa, ympäristön havainnointia ja tutkimista (vuodenaikojen vaihtelut), matemaattisia taitoja (käpyjen keräyskisa) sekä ryhmätyötaitoja (majan rakennus). - Ulkoilemme päivittäin hyödyntäen lähiympäristön tarjoamia liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksia - Käsittelemme eri oppimissisältöjä toiminnallisuuden avulla - Käytämme erilaisia oppimisympäristöjä (sisällä ja ulkona) monipuolisesti niin ympäristö- kuin liikuntakasvatuksessa - Kannustamme lasta kokeilemaan ja etsimään omia rajojaan; vältämme turhia kieltoja ja rajoituksia ja huomioimme lasten yksilöllisen taitotason - Havainnoimme perusliikuntataitoja arjessa - Luomme mahdollisuuksia lasten fyysiseen aktiivisuuteen (ohjattu ja omaehtoinen) suunnitelmallisuuden, soveltuvien ympäristöjen ja kannustavan ilmapiirin avulla - Järjestämme vuosittain perheille erilaisia avoimia liikuntatapahtumia - Kunnioitamme ja tutkimme luontoa tutustuen sen tarjoamiin mahdollisuuksiin (esim. jokamiehen oikeudet) - Marja- ja metsäretket, pihapelit ja liikuntaleikit sekä retket koulujen pihaleikkipaikoille toteutuvat alueen kaikissa palvelumuodoissa
Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelma 8(10) HYVINVOINTIOPPIMISEN SUUNNITELMA JA YHTEISÖLLINEN TUKI Lasten hyvinvointi rakentuu monesta eri osa-alueesta. Hyvinvointioppimiseen kuuluvat: riittävä ravinto, lepo, päivittäinen ulkoilu, asianmukainen hygienia ja lapsen saama aikuisen tuki sosiaalisten taitojen opetteluun. Vanhempia kuunnellen jokaiselle lapselle muodostuu oma hyvinvointioppimisen suunnitelma. Ravinnon osalta lapsia kannustetaan maistamaan vieraitakin makuja ja ruokailuhetkelle pyritään luomaan rauhallinen ja keskusteleva ilmapiiri. Lepohetket katkaisevat hektisen päivän lounaan jälkeen. Yhdessä vanhempien kanssa sovitaan lapselle ideaali lepohetken pituus. Päivän aikana ulkoillaan sekä aamu- että iltapäivällä. Hygienia-asioissa muistutetaan esimerkiksi käsien pesun tärkeydestä. Kädet pestään aina päiväkotiin tultaessa, ulkoilun ja vessareissun jälkeen sekä ennen ruokailua. Sosiaalisia taitoja harjoitellaan päivittäin. Ristiriitatilanteita ratkotaan keskustelemalla osapuolten kanssa ja pinnalle nousseita tunteita sanoitetaan aikuisten avulla. Tunteiden tunnistamista ja niiden käsittelyä opetellaan eri materiaalien avulla (Askeleittain, Piki, vuorovaikutusleikki). Kiusaamistilanteisiin puututaan välittömästi. YHTEISTYÖN MUODOT Kasvatusyhteistyötä teemme yhdessä huoltajien kanssa alkaen Hyvä alku keskusteluista ja perheen tutustumisesta päiväkotiin ja kerhoihin. Päivittäiset kohtaamiset ja kuulumisten vaihto huoltajien kanssa on tärkeintä yhteistyötä. Asiakaskyselyistä saamme palautetta, jonka huomioimme toiminnassamme. Monialaisessa yhteistyössä toimimme lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan yhdessä muun muassa veon, neuvolan, terapeuttien, psykologin, sosiaalityöntekijän kanssa. Teemme yhteistyötä lähikoulun sekä tarvittaessa perusopetuksen muiden toimijoiden kanssa. Liikunta ja luonto ovat kärkiteemojamme, ja teemme yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteisen liikuntakoordinaattorin kanssa tarpeen mukaan. Toivotamme huoltajat ja muutkin lapselle läheiset aikuiset tervetulleiksi mukaan osallistumaan päiväkotimme arkeen!
Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelma 9(10) LAADULLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Esimiesalueen tavoitteet Toimenpiteet ja sopimukset Arviointimenetelmät 1. Palvelun laadun parantaminen - huoltajien tietoisuuden lisääminen lapsen päivästä - huoltajien osallisuus lapsen arjen suunnitteluun, arviointiin ja toteutukseen 2. Työhyvinvoinnin ja työyhteisön toiminnan parantaminen - yhteisöllisyyden lisääminen työyhteisössä 3. Lapsen hyvinvoinnin edistäminen ja perustehtävän toteuttaminen - lapsen vahvuuksien tukeminen ja hyvän huomaaminen lapsessa - arjen ennakointi ja pedagoginen suunnittelu 4. Uuteen vasuun liittyvä toimintakulttuurin muutos - leikkitilan ja ajan rauhoittaminen - jokaisen lapsen mahdollisuus liittyä leikkiin 5. Lasten osallisuuden edistäminen - lapsen mielenkiinnon kohteet ja ajatukset tulevat kuulluksi ja näkyväksi arjessa - huoltajien toiveiden ja osallisuuden muotojen kartoitus - vuosikalenteri tapahtumille ja kohtaamisille (vanhempainillat, hakukahvit, perhetapahtumat) - hyvä vuorovaikutus ja läsnäolo arjen kohtaamistilanteissa - huolella suunniteltu tiedonsiirto henkilökunnan kesken (esim. kuulumislaput) - hyvät käytöstavat, toisen huomioiminen arjessa - avun antaminen ja tarjoaminen yli pienryhmärajojen - tiimipalaverit; mikä sujuu, huomataan hyvä - rakenteet; sitoudutaan yhteisiin sopimuksiin ja päätöksiin - hyvän mielen kalenteri (henkilökunnan vahvuuksien esille nostaminen) - aikuisen aito, aktiivinen läsnäolo lapselle - pienryhmätoiminta - viikkolukujärjestys; aikuisten paikat ja vastuut - lapsiryhmän ja leikin havainnointi - pienryhmätoiminta läpi päivän - aikuisen aktiivinen rooli leikin mahdollistajana, rakentajana ja syventäjänä - lapset mukana toimintaympäristön suunnittelussa ja toteuttamisessa - vasuista nousseet lapsen yksilölliset oppimisen tavat ja tavoitteet oppimisympäristölle koko tiimin tiedossa - vasu- ja esiopetuskeskustelut - haku- ja tuontitilanteet - arvioidaan tapahtumien ja kohtaamisten tarvetta, osallistujien määrää ym. - kysely huoltajille kevään vasun/esiopetuskeskustelun yhteyteen - henkilöstökyselyt - kehityskeskustelut tiimeittäin; työhyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden näkökulma huomioiden - tiimipalaverit; Pedagogisen suunnitelman (PESU) jatkuva arviointi - työillat - suunnittelupäivät - vuoropuhelu ja toiminnan arviointi ryhmän arjessa työparin/tiimin kesken - havaintojen systemaattinen kirjaaminen - aikuisen herkkyys ja läsnäolo lapselle, lapsituntemus aikuisen tuki leikkiin liittymisessä - vuoropuhelu ja toiminnan arviointi ryhmän arjessa työparin/tiimin kesken - toimintaympäristön säännöllinen arviointi tiimipalavereissa; palveleeko arki lapsen tarpeita, miten kehitämme toimintakulttuuria - vuoropuhelu ja toiminnan arviointi ryhmän arjessa työparin/tiimin kesken
Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelma 10(10)