Helmikuu l 1/2013 Levikki 27 722 kpl Yrjö Raunisto lataa asiaa suomalaisesta työelämästä Keksijä Yrjö Raunisto on vienyt tuotteitaan 42 maahan. Hänellä on myös kokemusta erilaisista työkulttuureista maailmalta. Sivu 10 Hämeenlinnan Yrittäjien jäsenille avautuu uusia asiakasmahdollisuuksia Hml:n Yrittäjät, JHL ja Aulanko-Hämeenlinnan Matkailu ry ovat solmineet yhteistyösopimuksen, johon yrittäjän kannattaa tarttua. Sivu 3 Katisten Kartano luottaa ruokaan Kartanon keittiö on koko toiminnan kivijalka. Chef de Cuisine Oula Hänninen kouluttaa henkilökuntansa mieluiten itse. Sivu 7 Raskas kalusto autojen kuljetukset ojastavedot tiepalvelut käynnistykset ovien avaukset suoralaskutus vakuutusyhtiöihin SKAL Laatukoulutetut Hinausliikkeet 24h HINAUSKULJETUS PALm Oy Pertti Salminen 0400 480900 ( asuntoautovuokraukset Uusi Parma-kauppias aloittanut Starkilla MEILLÄ KEITTIÖASIAT HOIDETAAN TOISIN Parmalla kalustekokonaisuuksiin kuuluu hyödyllinen ja helpottava projektipäällikköpalvelu: Tarvekartoituksen, suunnittelun ja aikatauluttamisen lisäksi valvomme myös asennustyön ja lopputarkastuksen. VARAA SUUNNITTELUAIKA 040 589 2583 Leena Jääskeläinen www.parmakeittiot.fi Kantolankatu 3 Meillä hommat menee putkeen! Yritysasiantuntijat palveluksessasi. Ota yhteyttä. Palvelut yksityisille taloyhtiöille yrityksille kunnille Parolantie 68, 13130 Hml Puh. 0207811840. Arkisin klo 8 17. www.kantaputki.fi Soita meille ja sovi aika tapaamiseen! p. 010 2544 006
2 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset Ainutlaatuista verkostojen yhdistämistä Suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto (JHL) on SAK:n suurin jäsenjärjestö, jossa on 240 000 jäsentä. Hämeenlinnan Yrittäjät, Aulanko-Hämeenlinna Matkailu ry ja JHL ovat sopineet yhteistyöstä. JHL markkinoi omassa organisaatiossaan Aulangon koulutus- ja hyvinvointipalveluja. Yrittäjät pyrkivät yhteistyössä tarjoamaan JHL:n jäsenille helposti saatavia palveluja kilpailukykyiseen hintaan. Kiireisen matkaajan ei tarvitse juosta ajankohtaisten palvelujen ja ostosten perässä. Ne tuodaan hänelle helposti ja houkuttelevasti saataville. Yrittäjälle asiakas on jo täällä. Loppu on hänestä itsestään kiinni. Uusista tilauksista voidaan jo nyt päätellä, että JHL pitää omat lupauksensa. Lvi-asennus antero Lahtinen LVI-laitteistot LVI-urakointi Maa- ja ilmalämpöpumput Maakaasulaitteet Öljynpolttimet Asennus Huolto 0400 844 004 lahtinenantero@hotmail.com Yksilöllisesti tukipohjalliset erityisjalkineet ortoosit tukiliivit polvi- ja nilkkatuet Hämeen Apuvälinetekniikka Ajanvaraus ja tiedustelut (03) 617 2444, 050 338 7720 Aulangontie 18 A 13210 Hämeenlinna Kaikki osapuolet hakevat keskittämisestä hyötyjä. Mitä tehokkaammin ja sitoutuneemmin jokainen osapuoli hoitaa oman velvoitteensa, sitä paremmin se tuo etuja kaikkien sopimusosapuolien jäsenille. Win-Win-Win! Kysymys ei ole pelkästään ryhmämatkailusta. Tarjontaa kehitellään niin, että jäsenet myös vapaa-aikanaan tulevat tänne perheineen. Arvoperusteisella ja kohdennetulla tarjonnalla on merkityksensä. Aulanko on Hämeenlinnan ylivoimainen kärkikohde. Alue tunnetaan koko Suomessa. Se pitää myös hyödyntää. Kenenkään ei pidä ajatella, että nyt paikallisesti kumarretaan yhteen suuntaan ja pyllistetään toiseen. Hämeenlinnan Yrittäjät on tämän oivaltanut. Kumppanuusvalintojen kautta Hämeenlinnaan saadaan lisää kysyntää. Sopimusta voidaan laajentaa koskemaan myös muita asiakkuuksia, kunhan järjestelmästä saadaan kokemuksia. Sopimus tuo koko kaupunkiin lisää matkailijoita, vetovoimaa ja tietenkin matkailutuloa. Lisäbonuksena kaupungin maine kasvaa matkailijaystävällisenä ja vieraanvaraisena kaupunkina. Tavoite on, että Aulanko on jonkin ajan sisällä Etelä-Suomen vetovoimaisin matkailukohde. Yhteisellä panostuksella se saadaan aikaiseksi. Hämeenlinnassa on sellaista nähtävää ja koettavaa, mistä muut unelmoivat. Jos tässä onnistutaan, voidaan hyvällä syyllä sanoa, että Hämeenlinna on ei vain helmi kaupunkien joukossa vaan Suomen kruunu. Marjo Salo toiminnanjohtaja Aulanko-Hämeenlinna Matkailu ry Ammattitaitoista taloushallintopalvelua myös sähköisesti Tiia Holopainen, KLT puh. 0400 460 202 Merventie 58 A, 13720 PAROLA tiia@thbalance.fi www.thbalance.fi Teräkset toimittaa KANTOLANKATU 11 13110 hämeenlinna puh. (03) 644 800 temeko@temeko.fi www.temeko.fi tervetuloa meille! Arkisin lounas klo 10.30-14.30 Lounaan jälkeen annoksia A la carte-listalta. Viipurintie 32, 03-6823222 Av. ma-pe 7.30-19, la 11-18, su suljettu www.hatilankokki.yhteystietopalvelu.com Yrittäjäuutiset löytyy myös netistä osoitteesta www.hmlyrittajat.fi Mosaiikkibetoniporraspaikkari Betoni-Jussi 050-5369 140 Juha Kekäläinen betoni-jussi@porraspaikkari.fi www.porraspaikkari.fi Koulutettu hieroja Ritva Kahakorpi www.fysia.fi Tervetuloa! Aulangontie 35 Hämeenlinna 0400-657 252 Tuotanto- ja varastotilat! Puh. 020 711 8480 Tarvetta Ne sopivat hyvin myös teollisuuskäyttöön ja myymälätiloiksi. 15x24m lämmin halli asennustaito.com Teräksinen hallijärjestelmä VEKO on laadukas suomalainen teräshallijärjestelmä, joka soveltuu monenlaisiin käyttötarkoituksiin. VEKO ratkaisu - kun pelkkä tila ei riitä. LinnaSteel Oy Väihintie 1 16800 Hämeenkoski puh. 03-633 6110 www.linnasteel.fi laajentaa?
Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 3 Win-win-yhteispeli tuo kaikille osapuolille hyötyjä. JHL:n Tero Strand sihtaa Marjo Salon syöttämään palloon Aulanko Areenalla. Restelin aluejohtaja Kari Viitamäki ja Hämeenlinnan Yrittäjien Heikki Kokko sekä Kalevi Lauronen suojaavat selustaa. Uusi yhteistyösopimus lisää Hämeenlinnan Yrittäjien tavoittamaa ostovoimaa Hämeenlinnan Yrittäjien jäsenille on tiedossa valtavasti uusia mahdollisuuksia uuden yhteistyösopimuksen muodossa Aulanko-Hämeenlinnan Matkailu ry:n kanssa. Ensi alkuun matkailuyhdistys on tehnyt sopimuksen Suomen suurimman ammattiyhdistyksen JHL:n eli Julkisten ja hyvinvointialojen liiton kanssa keskittämisasiakkuudesta. Tämä avaa Hämeenlinnan Yrittäjien jäsenille ainutlaatuisen väylän saada uusia asiakkaita. Yhteistyö Hämeenlinnan Yrittäjien ja Aulanko-Hämeenlinnan Matkailu ry:n välillä aloitetaan Aulangon keskittämisasiakkuuksista. Keskittämisasiakas JHL:llä eli Julkisten ja hyvinvointialojen liitolla on peräti 240 000 jäsentä ympäri Suomea. Liitto on päättänyt nyt tarjota mahdollisuuden jäsenille ja yhdistyksille koulutus- ja tapahtumatoimintaan Aulangolla. Jäsenet vierailevat Aulangolla myös vapaa-aikanaan. Ideana yhteistyössä on tuottaa hyötyä kaikille osapuolille. Yrittäjille tämä tarjoaa lisää ostovoimaa, JHL taas saa jäsenilleen uusia etuja ja Aulangon matkailuverkosto tyytyväisiä ja sitoutuneita asiakkaita, sanoo Aulanko-Hämeenlinna Matkailu ry:n toiminnanjohtaja Marjo Salo. Tarjoamme jäsenistöllemme sekä yksityislomatoimintaa, yhdistyksen koulutuksia että tapahtumia. Aulanko on näitä tilaisuuksia ajatellen sijainniltaan erittäin hyvä paikka Etelä- Suomen jäsenistöämme ajatellen. Meillä on pelkästään Helsinki Turku Tampere-sektorilla sata tuhatta jäsentä, kertoo JHL:n järjestöpalvelupäällikkö Tero Strand. Aulanko-Hämeenlinnan Matkailu ry:n kanssa solmittu yhteistyösopimus tarjoaa yrittäjille mahdollisuuden tarjota palvelujaan suoraan JHL:n jäsenille. Jatkossa sopimukseen voi kuulua muitakin keskittämisasiakkuuksia kuin JHL. Tämä on täysin uusi tapa toimia. Nyt etsitään toiminnalle suuntaa ja katsotaan, miten tämä kiinnostaa yrittäjiä. Näen tässä valtavasti mahdollisuuksia, vain taivas on rajana ideoille, joten kannattaa olla aktiivinen, sanoo Hämeenlinnan Yrittäjien puheenjohtaja Heikki Kokko. Tarjoukset kuoressa käteen Käytännössä Aulangolle saapuville vieraille jaetaan tervetuliaispaketti, jossa on mukana paikallisten yrittäjien tarjouksia. Jokainen jäsenyrittäjä voi hyödyntää mahdollisuutta omaa mielikuvitustaan käyttäen, kuitenkin niin että lisäpalvelut tukevat kulloistakin Aulangon teemaa tai täydentävät Aulangon hyvinvointipalveluja. Yhteistyön tarkoituksena on saada Aulangon matkailijoita asioimaan paikallisissa liikkeissä ja yrityksissä. Näin tuotetaan lisää ostovoimaa ja toisaalta lisätään ja täydennetään Aulangon matkailijoiden palveluja. JHL:n jäsenille voidaan myös järjestää Aulangolle paikallisten yrittäjien yhteinen myyntitori. Ryhmille voi olla tarjolla esimerkiksi hyvinvointi- ja hemmottelualan palveluja ja tuotteita, kuten meikkauspistettä, kynsibaaria tai vaikkapa pukeutumisvinkkejä. Sesonkikohtaiset vaihtuvat edut Kalenterivuoden aikana on kolme jaksoa (kevät, kesä syksy), joiden mukaan kampanjat toteutetaan. Yrittäjien tarjoukset ovat voimassa siis kolmena jaksona vuodessa, esim. helmi toukokuu 31.5. asti, kesä elokuu 31.8. asti ja syys joulukuu 31.12. asti. Hämeenlinnan Yrittäjät tarjoaa mukana olevalle yritykselle tukipalvelun, jonka tuottaa Arja Koskinen. Hän informoi mukaan otettuja yrityksiä säännöllisesti ja toimii yhteyshenkilönä eri osapuolille. Yhteyshenkilö huolehtii yhteisen painoilmeen toteutumisesta, joka on sovittu ennakkoon Hämeenlinnan Yrittäjien ja Aulanko-Hämeenlinna Matkailu ry:n välillä. Hän valjastaa tarvittaessa mukaan muutaman yhteistyötahon sekä huolehtii aineiston riittävyydestä Aulangon majoitusliikkeiden vastaanotoista. Sesongin päätyttyä yhteyshenkilö tiedustelee yrityksen palautetta ja halua jatkaa tarjousta seuraavalle sesongille sekä hankkii mukaan uusia yrityksiä. Mukaan lähtevä yritys maksaa kausimaksun. Ensimmäiset edut/palvelulupaukset on tarkoitus olla saatavilla talvilomaviikoilla 8 10. Jotta yhteistyö todella toimii ja osapuolet saavat siitä kaavaillun hyödyn toimintaa kehitetään jatkuvasti. Osapuolet (JHL, Aulanko-Hämeenlinna Matkailu ry, Hämeenlinnan Yrittäjät, tukipalvelujen yrittäjä) koordinoivat, keräävät palautetta ja kehittävät yhteistyötä ja palveluja sekä tuotteita alkuun vähintään kolme kertaa vuodessa. JHL hoitaa tiedottamisen jäsenilleen omien kanaviensa kautta. Se informoi jäseniä Aulangolta saatavista lisäpalveluista tai eduista sisäisessä intrassa, yhdistys- ja aluetoimistoille suunnatussa postissa, ennakkoon kurssien myyntikirjeissä ja paikalle saavuttaessa kurssiohjelmassa. Miten pääsee mukaan? Yritys pääsee tarjoamaan palvelujaan Aulangon keskittämisasiakkuuksille vain jos se on Hämeenlinnan Yrittäjien jäsen. Tarjottavien palveluiden ja tuotteiden tulee istua Aulangon teemaan tai täydentää Aulangon hyvinvointipalvelujen tarjontaa. Keskittämisasiakkuus odottaa tarjottavien etujen olevan todellisia palvelu- ja ostoetuja, joita he voivat tarjota edelleen jäsenistölleen. Hämeenlinnan Yrittäjät ja Aulanko- Hämeenlinna Matkailu ry valitsevat mukaan otettavat yritykset ja edut. Yritysten tarjous- tai etulipukkeita jaetaan kokouksiin tai vapaa-ajanviettoon tuleville keskittämisasiakkuuksille Aulangon matkailuyritysten toimipaikoista, muun muassa Kylpylähotelli Rantasipi Aulangon, Aulangon Kievarin tai Aulangon lomakylän vastaanotoista sisäänkirjautumisen yhteydessä. Jos haluat mukaan tai lisätietoja, ota yhteyttä Arja Koskinen, puh. 050 599 3162, a-mallikas@luukku.com, Mikä on JHL? Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on SAK:lainen ammattiliitto. Hyvinvointipalveluja tuottavia jäseniä sillä on 240 000, mikä tarkoittaa 14 aluetoimistoa ja 700 paikallista yhdistystä. JHL:n jäsenet työskentelevät valtion, kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien, niiden liikelaitosten tai yhtiöiden, yleishyödyllisten yhteisöjen, julkiselle sektorille palveluja tuottavien yritysten tai yhteisöjen palveluksessa ja vastaavilla toimialoilla. Katso lisätietoja www.jhl.fi.
4 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset Kehittämiskeskus Oy Häme on elinkeinoelämän monibuustaaja Kehittämiskeskus Oy Häme on nimensä mukaisesti elinkeinoelämän kehittäjä. Elinkeinoyhtiö muun muassa luo mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiselle toimialaryhmin, joissa verkostoitumisen lisäksi tieto vaihtuu ja ideat pulppuavat. Toimialaryhmien alat ovat elintarvike, hyvinvointi, kauppa, luovat alat, matkailu, metalli ja koneenrakennus sekä rakentaminen ja infra. Toimialaryhmien tapaamisissa, joita on 2 3 vuodessa, on mukana alan asiantuntijoita kertomassa ajankohtaisista asioista. Rakentamisen ja infran toimialaryhmässä muun muassa käytiin läpi Hämeenlinnan kaupungin kaavoitustilanne ja SITO Oy:n tekemä Moreenin selvitystyö. Lisäksi mietittiin yhteistä messuosallistumista FinnBuild-messuille vuonna 2014. Kehittämiskeskus Oy Häme toimii toimialaryhmän taustavoimana, mutta puheenjohtajat löytyvät jatkossa ryhmän sisältä. Arkkitehti Taina Anttila toimii puheenjohtajana ensimmäiset puoli vuotta, sitten kapula vaihtuu hattulalaiselle rakennusvalvontayrittäjä Arto Pietilälle. Lähdin mukaan, koska ajattelin, että tässähän on ideaa. Jos en itse toimialaryhmästä välttämättä suoraan hyödykään, niin alueelle ja toimialalle ryhmästä on hyötyä, Arto Pietilä kertoo. Anttila pitää erityisen tärkeänä ajantasaisen tiedon vaihtumista toimijoiden kesken. Tämä on myös työvoiman, koulutuksen ja yritysten tarpeiden yhdistämistä. Toimialaryhmä on myös konkreettinen kanava, joka edesauttaa kaupankäyntiä, Anttila sanoo. Toimialaryhmät etsivät uusia ideoita ja innovaatioita hyppäämällä rohkeasti rajojen yli eri toimialoille. Keksintöjä ei synny ryppyotsaisuudesta, vaan uusille ajatuksille on luotava avoimet kanavat ja olosuhteet. Toimialan kehittäminen voi olla kivaakin. Tapaamme Petäyksessä huhtikuussa toimialaryhmien kokoontumisessa, Anttila kertoo ja odottaa eri alojen ristiinpöllytykseltä paljon. Toimialaryhmät toimivat suunnitellun vuosikellon mukaisesti. Katso lisätietoja eri toimialaryhmistä osoitteesta www.kehittamiskeskus.fi -> Yrityspalvelut ja lähde rohkeasti mukaan hakemaan yritykseesi uutta potkua. Taina Anttila toimii rakentamisen ja infran toimialaryhmän puheenjohtajana ensimmäiset puoli vuotta. Toimialaryhmien kokoontumisissa verkostoidutaan, ideoidaan uutta ja vaihdetaan tietoa. Kehittämiskeskuksen sähköiset Hyötytietoa ja työkaluja yritystoimintaan tutustu palveluihimme verkossa! Toimitilat ja yritystontit Yrityspörssi Kokouspaikat Tutustu Hämeenlinnan ja Hattulan vapaisiin toimitiloihin ja yritystontteihin. Jätä oma hakuilmoitus tai luo oma hakuvahti. Voit ilmoittaa rekisteriin oman tilasi tai muokata ilmoitustasi. Ilmoita yrityksesi myyntiin, etsi ostettavaa yritystä tai hae liikekumppania. Menestystarina voi alkaa täältä... Tervetuloa KokousTarmon palveltavaksi! Tutustu kokouspaikkoihin ja tee hakuja omilla toiveillasi. Jätä saman tien tarjouspyyntö! www.kehittamiskeskus.fi www.kehittamiskeskus.fi Yritysrekisteri Kaikkien Hämeenlinna ja Hattulan yritysten yhteystiedot. Voit hakea yrityksiä aakkosittain tai toimialoittain. Voit muokata oman yrityksesi tietoja saamallasi käyttötunnuksella. Voit myös liittää rekisteriin uuden yrityksen. Sorviin.info on maksuton työnantajien ja työharjoittelupaikkaa etsivien kohtaamispaikka verkossa. Työnantaja voi jättää sinne paikkoja ja löytää harjoittelupaikkaa etsivät. Opiskelija tai muu harjoittelupaikkaa etsivä voi jättää oman paikkahakunsa tai katsoa ilmoitettuja paikkoja. Suosittelen Sorviin.infoa muillekin, sillä palvelu oli toimiva ja helppokäyttöinen. Löysimme harjoittelijan viikossa, kertoo Insolo Oy:n Jukka Kartano. Kehke Uutiskirje Tilaa omaan sähköpostiisi aina ajankohtainen Kehittämiskeskus Oy Hämeen uutiskirje, niin pysyt ajan hermolla. Uutiskirjeen lukijan kommentti: Olen saanut uutiskirjeestä paljon hyödyllistä tietoa. Se on auttanut työssäni. Kehittämiskeskus Oy Häme on Hämeenlinnan seudun elinkeinoyhtiö. Tavoitteemme on tehdä Hämeenlinnan seudusta Etelä-Suomen vetovoimaisin yrittämisen ja asumisen paikka. Vahvistamme yritysten toimintamahdollisuuksia ja huolehdimme seudun kilpailukyvystä sekä vetovoimaisuudesta tiiviissä ja avoimessa yhteistyössä muiden seudun toimijoiden kanssa. Kehittämiskeskus Oy Häme Talaskuja 3 (4. krs), 13200 Hämeenlinna www.kehittamiskeskus.fi
Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 5 Kiitelty OIVA sai jatkoa vuodelle 2013 Matkailualan koulutushanke OI- VA saa jatkoa vuodelle 2013. OIVA on maakunnallinen matkailuyrittäjien koulutus- ja valmennusohjelma, joka tarjoaa Kanta-Hämeen matkailusidonnaisille yrityksille uusia näkemyksiä ja käytännönläheisiä työkaluja liiketoimintansa kehittämiseen. OIVA on myös antanut tilaisuuden vaihtaa kokemuksia, verkostoitua ja kehittää uusia ajatuksia yhdessä muiden yrittäjien kanssa. Hanke on saanut hyvää palautetta ja hankkeeseen osallistuneet yritykset ovat olleet tyytyväisiä koulutusten sisältöön. Vuodelle 2013 on suunnitteilla yhteensä 33 työpajapäivää. Koulutuksen painopisteenä ovat Venäjältä saapuvat matkailijat ja sisältöä rakennetaan saadun palautteen perusteella. Hankkeen projektipäälliköksi on valittu Marjo Nieminen, joka aloitti tammikuun alussa Kehittämiskeskus Oy Hämeessä hankkeen vetäjänä. Aiemmin hanketta koordinoi Hämeen Matkailu Oy. Häme markkinoi -kampanja jatkuu vielä vuoden Häme markkinoi 2013 -kampanjalla lisätään Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan seutujen vetovoimaisuutta niin yrittämisen, asumisen kuin matkailunkin osalta. Hämeen yhteismarkkinointi on saanut jatkorahoituksen vielä täksi vuodeksi. Hämeen liiton koordinoima maakunnallinen kampanja rahoitetaan maakuntarahalla, kuntarahalla ja yksityisellä rahoituksella. Jatkamme Hämeenlinnan seudun osalta jo hyviksi havaituilla toimenpiteillä. Hämeliitteet ilmestyvät taas kevään aikana Helsingin Sanomien välissä. Asumiselle ja matkailulle tehdään omat liitteet, joiden osoitteellinen jakelu on noin satatuhatta kappaletta pääkaupunkiseudulla. Häme-kampanjaa tehdään yhdessä eri toimijoiden kanssa. Suunnittelemme toimenpiteet yhdessä Hämeenlinnan, Hattulan sekä Hämeen Matkailun kanssa, kertoo hanketta Hämeenlinnan seudulla vetävä viestintäkoordinaattori Kaarina Suvisuo Kehittämiskeskus Oy Hämeestä. Osallistuminen Alihankinta 2013 -messuille on yksi osa Häme-kampanjaa. Kehittämiskeskus Oy Häme järjestää messuille Hämeenlinnan seudun yritysten yhteisosaston. Suunnitteilla on myös asumisen, matkailun ja yrittämisen yhteinen esite, joka jaettaisiin mahdollisesti Tampereen ja Lahden suunnalle kevään aikana. Lisäksi tehdään liitteitä tukevaa sähköistä markkinointia ja mahdollisia muita täsmäiskuja, Suvisuo kertoo. Vuoden 2014 seudun markkinoinnin rahoitus on epävarma. Siksi onkin tehtävä jo tänä vuonna työtä sen eteen, että saadaan rahoitus kuntoon. Ilman yritysten rahallista satsausta tulee markkinointi olemaan vähäistä. Pitää yhdessä pohtia, miten seudun markkinoinnin rahoitus hoidetaan jatkossa ja koottava kaikki rivit yhteen seudun elinvoimaisuuden ja vetovoiman varmistamiseksi. Yrityskenttä olisi saatava entistä vahvemmin mukaan. Seudun vetovoimaisuus on kaikkien yhteinen asia ja hyödyttää koko seutua, Suvisuo painottaa. Tutkimus selvittää erikoiskaupan kysynnän ja tarjonnan kohtaamista Yhteystiedot artikkeleihin liittyen: Yrityspalvelujohtaja Ari Räsänen, 040 866 7501, ari.rasanen@kehittamiskeskus.fi Yritysasiamies Jukka Pettersson, 040 822 5467, jukka.pettersson@kehittamiskeskus.fi Projektipäällikkö Marjo Nieminen, 050 375 0040, marjo.nieminen@kehittamiskeskus.fi Viestintäkoordinaattori Kaarina Suvisuo, 040 841 3342, kaarina.suvisuo@kehittamiskeskus.fi. Yrittäjäuutisten uusi kolumnisti tarttuu yrittäjien ongelmiin OIVA-koulutuksessa on kuultu muun muassa designer Jukka Rintalan näkemyksiä yritysmaailmasta. Hämeenlinnan Yrittäjäuutisten uutena kolumnistina aloittaa Kehittämiskeskus Oy Hämeen toimitusjohtaja Mervi Käki. Hän tarttuu napakalla kynällä seudun elinkeinoelämään liittyviin ilmiöihin ja ajankohtaisiin puheenaiheisiin. Tässä numerossa Käki Tiedon tuottaminen ja jakaminen ovat osa Kehittämiskeskus Oy Hämeen toimintaa. Tutkimusten avulla pystytään kohdistamaan yrittäjiä tukevia toimenpiteitä oikein ja ennakoimaan tulevaa. Kehittämiskeskus Oy Häme on tilannut kaupan ja palveluiden tutkimuksen, jossa kartoitetaan erityisesti erikoiskaupan tilannetta Hämeenlinnassa ja Hattulassa. Ideana on selvittää, minkälaista erikoiskaupan tarjontaa seudulla on ja mitä puuttuu. Päivittäistavarakaupan ja palveluiden osalta kulutus tapahtuu pääasiassa omalla seudulla, mutta erikoiskaupan osalta on tärkeää selvittää, mitä kuluttajat kaipaavat. Erikoiskaupan tarjonta ratkaisee hyvin pitkälle sen, jäävätkö kuluttajat ostoksille tänne vai suuntaavatko muualle, sanoo kaupan toimialasta vastaava yritysasiamies Jukka Pettersson Kehittämiskeskus Oy Hämeestä. Tutkimustulosten toivotaan auttavan uusia yrittäjiä perustamaan yrityksiä, joiden tarjonnalle tiedetään olevan kysyntää. Vahvasta erikoiskaupasta hyötyvät myös muut seudun yrittäjät. Tutkimus toimii hyvänä mittarina jatkossa. Jos se uusitaan esimerkiksi kolmen vuoden päästä, saamme arvokasta vertailutietoa siitä, onko kysyntä ja tarjonta saatu paremmin kohtaamaan toisensa, Pettersson sanoo. Tutkimuksen toteuttaa tutkimuslaitos Tietoykkönen. Tutkimus toteutetaan 400 vastaajan satunnaisotannalla. Myös Tilastokeskuksen tilastoja hyödynnetään tulosten analysoinnissa. Tulokset julkistetaan yrittäjien teemakahveilla Raatihuoneella 18. huhtikuuta alkaen kello 8.30. pureutuu yrittäjiä piinaavaan julkisten kilpailutusten ongelmatiikkaan. En ole virkamies, vaan roolini on katsoa, että elinkeinoelämä pärjää. Kirjoituksissani haluan tarttua niihin asioihin, jotka koen yritysten kannalta hankaliksi, Käki sanoo. Mervi Käki Kilpailutuksen riemua ja tuskaa Olen aiemmassa elämässäni osallistunut yrittäjänä kansallisiin ja kansainvälisiin julkisiin kilpailutuksiin. Siksipä oletin, että tehdessämme Kehkessä paria erillistä kilpailutusta, osaaminen riittäisi. Mutta kuinka väärässä olinkaan! Ei ollut helppoa ei, ei siis meille, mutta varmasti vielä vaikeampaa se oli tarjouskilpailuun osallistuneille. Tilanteen huomasi myös sisään tulleesta tarjousten määrästä, vaikka olimme vähentäneet vaadittua dokumenttien määrää ja pyrimme käyttämään kieltä, jota tarjoaja ymmärtäisi. Halusimme korostaa laatua hinnan sijaan. Pyrimme oikeasti tekemään asiat helpoksi. Otimmepa vielä avuksi kilpailutusekspertinkin. Ja lopputulos oli se, että toisessa kilpailutuksessa jouduimme hylkäämään kaikki tulleet tarjoukset, ja toisessa tapauksessa pystyimme hyväksymään kymmenestä vain kolme! Pieleen meni! Ja mitkä olivatkaan hylkäämisperusteet? Teknisesti väärin täytetyt blanketit. Menin itsekin siihen halpaan, etten ymmärtänyt, että nollakin on numero. Jos yritys ei ollut täyttänyt kaikkia rivejä, siis niitä nollarivejäkin, tarjous sääntöjen mukaan tulee hylätä. Tai jos ilmaisi matkaveloituksen väärin, se riitti hylkäämisperusteeksi. Kyllä, näin on. Jotenkin vielä ymmärrän ne tarjoukset, jotka tulivat muutaman minuutin myöhässä ja hylättiin. Tarjouksen tekemistä ei kannata jättää viime minuutille, jos tosissaan haluaa olla mukana kisassa. Mitä sitten opimme tästä? Että kilpailutus on ennen kaikkia tekninen suoritus. Vaikka kuinka tosissamme haimme laatua, jouduimme keskittymään muotoseikkoihin. Eikä tämä johdu meistä, vaan eriskummallisesta kilpailulaista. Ja toisekseen mielestäni syynä ovat alikehittyneet kilpailutusmenetelmät. Täytettävät lomakkeet eivät pakota täyttämään tietoja ja ohjeet ovat pitkät ja monimutkaiset. Mikseivät ne voisi toimia samoin kuin vaikka verohallinnon nettilomakkeet tai muut viralliset dokumentit? Voin vain arvailla, miten vaikeaa tämä on yrityksille ja yrittäjille. Heillä ei ole apunaan kilpailutuseksperttiä, ei käytössään hankintalakia tai ymmärrystä siitä, että nollakin on numero. Tai että mitään, ei siis niin yhtikäs mitään omaa ehtoa saa lisätä tarjoukseen tai hukka perii. Lisäksi yksinkertaisimmillaankin dokumentit ovat niin monimutkaisia, että yrittäjä antaa helposti periksi. Siis ilman niitä verotodistuksia ja yhtiön perustamistodistuksiakin, jotka maksavat joka kerta, kun niitä pitää lisätä näihin kilpailutuksiin. Lisäksi täytyy todeta, että moni tarjoaja ei ollut perehtynyt aiheeseen eikä asiaan, vaan tehnyt tarjouksensa kiireessä ja hutiloiden. Yrittäjä, näe vaivaa ja tee asiat kunnolla, kun kerran tämä kilpailutus joka tapauksissa vie aikaa (ja hermoja). Meillä Kehkessä on paljon töitä tässä kilpailutuksen viidakossa, joka valitettavasti on meille annettu tekijä. Prosessimme osoitti, että asia vaatii paljon kouluttamista niin tilaajien kuin tarjoajienkin puolella. Asia on tärkeä ja vakava, sillä seudun yritykset eivät näissä pärjää ilman osaamista. Ja pakko vielä todeta lopuksi, että kyllä se eksperttikin tästä prosessista jotakin oppi toivottavasti hyvää. Mervi Käki Kirjoittaja on Kehittämiskeskus Oy Hämeen toimitusjohtaja.
6 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset Nuorta ei jätetä: Ovi vakituiseen työpaikkaan aukesi työsetelin kautta Vielä viime keväänä Vilma Alleniuksella ei ollut tietoakaan siitä, mitä tekisi ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Hän oli kysellyt töitä aktiivisesti. Olin päättänyt, että työttömäksi en jää. Etsin töitä ja pääsin haastatteluihin asti, mutta silti ei tärpännyt, hän kertoo. Vilma Allenius sai työpaikan Hämeenlinnan Punnitse ja säästä -liikkeestä työsetelin avulla. Vilma Allenius kirjoitti ylioppilaaksi Hämeenlinnan yhteiskoulun lukion Luova yrittäjyys -linjalta viime keväänä. Kevään aikana hän oli hakenut töitä monesta eri paikasta ilman tulosta. Sitten näin ilmoituksen Facebookissa, jossa Hämeenlinnan Punnitse ja säästä -liike haki kiireapulaista. Olin myös juuri silloin kuullut työsetelistä ja päätin ehdottaa sitä työnantajalle, Vilma kertoo. Työseteli on Hämeenlinnan kaupungin maksama 250 euron tuki työnantajalle, joka palkkaa hämeenlinnalaisen nuoren työhön työsetelillä touko-syyskuun aikana. Etenkin pienyrittäjille setelillä voi olla suurikin merkitys. Käytin oljenkorren ja sain ensimmäisen työpaikan, jota hain työsetelin avulla. Työseteli on hieno juttu ja alentaa kynnystä työpaikan saamiseksi, Vilma sanoo. Työ Raatihuoneenkadun Punnitse ja säästä -liikkeessä on mieluisaa, sillä Vilma viihtyy ihmisten parissa ja hyvinvointi sekä terveelliset elämäntavat kiinnostavat. Kaiken lisäksi lyhyestä työsuhteesta kasvoi vakituinen työpaikka. Paljon opittavaa Punnitse ja säästä -liikkeessä on satoja erilaisia erikoistuotteita, joiden sisällöstä on osattava kertoa tarkasti asiakkaille allergioidenkin takia. Liike on tunnettu irtopähkinöistään ja laajasta teevalikoimastaan. Tuotteiden joukossa on niin super foodeja kuin erilaisia eettisen valinnan tuotteitakin. Alussa vähän pelotti kun tuntui, että oli osattava paljon kaikenlaista. Sitten vain tartuin rohkeasti työhön ja opettelin asioita, ravitsemustieteen yliopisto-opinnoista haaveileva Vilma sanoo. Nyt työkokemuksen kartuttaminen on kuitenkin tärkeämpää, eikä opintoihin ole vielä kiirettä. Vilma on tehnyt itsensä meille ihan korvaamattomaksi. Hänellä on ollut aktiivinen asenne heti alusta saakka ja hän tulee asiakkaiden kanssa upeasti toimeen, kiittelee Hämeenlinnan Punnitse ja säästä -liikkeen Pirjo Rajamäki. Kannattaa hakea rohkeasti työpaikkoja, vaikka ei heti tärppäisi. Mennä vaikka paikan päälle esittäytymään ja sanomaan kädestä päivää. Kaikkia työpaikkoja ei löydy mol.fi-sivustolta, Vilma rohkaisee muita nuoria. Mikä on työseteli? Työsetelit ovat jaossa 1.3. 30.9. Työseteli on Hämeenlinnan kaupungin maksama tuki työnantajalle, joka palkkaa 16 24-vuotiaan, vuosina 1989 1997 syntyneen hämeenlinnalaisen nuoren töihin. Setelin arvo on 250 euroa ja niitä on jaossa 280 kappaletta. Nuorelle on tarjottava vähintään 15 työpäivää ja nettopalkan on oltava vähintään 450 euroa. Seteleitä voi noutaa kaikista Hämeenlinnan kaupungin palvelupisteistä. Kysy lisää: Lasten ja nuorten palveluohjauksen tiimi, Leena-Maija Hakkarainen, Nina Lemström-Honkala ja Riitta Patovuori puh. 03 621 4880 tai lanu.palveluohjaus@ hameenlinna.fi. www.nuortaeijateta.fi AINA Sopiva Pienyrittäjän palvelupaketti Ainalla on nyt Sopiva ratkaisu pienyrittäjän it-ongelmiin! Saat kaiken tarvittavan yhdestä osoitteesta ja sopivaan hintaan. Paketti räätälöidään aina yrittäjän omien tarpeiden mukaisesti. Valitsetpa sitten puhelimen ja laajakaistan tai tietokoneen ja kotisivut, meiltä saat yrityksesi kokoisen ratkaisun. Mobiilipalvelu Laajakaista Kotisivut Tietokoneet Tulostimet Tekninen tuki AINA LAAJAKAISTAN JA KOTISIVUJEN TILAAJALLE Tarkemmat tiedot tarjotuista palveluista ja laitteista saat Aina Shopista. Aina Shop, Kauppakeskus Tavastila, 2 krs. avoinna ma pe 9.30 17, la 10 15, AINA ASIAKASPALVELU puh. 0404 500 500, ma pe 8 20, la 9 16 sähköposti: asiakaspalvelu@aina.fi www.aina.fi/sopiva iphone 5, 16 GB nyt vain 10,00 /kk, alv 0% Aina Sopivat starttitarjoukset Aina Shopista alv 0 % Esim. Aina Laajakaista 40M 23,35 /kk (saatavilla nopeusluokat 4M-100M). Aina Kotisivut 19,50 /kk + sivuston rakentaminen 590 /kk. Veloitamme fi-verkkotunnuksen domainkulut erikseen. Määräaikainen sopimus 36 kk. Kaikki hinnat alv 0 %. Tarjous voimassa 30.3.2013 asti.
Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 7 e Tilipalvelut Oy Häme kirjanpidot tilinpäätökset veroilmoitukset Puh. 044 7122 429 Vankanlähde 7, 13100 Hämeenlinna As. Oy Riihimäen Uramon Unelma Chef de Cuisine Oula Hänninen ja pehtoori Panu Kekäle ovat säveltäneet Katisten Kartanolle uudet nuotit. Tulossa on uusia tapahtumia, joista saa lisätietoa kartanon nettisivuilta. Katisten Kartano tarjoilee kulinarismia tässä päivässä Katisten Kartanon suurin ylpeyden aihe on ruoka, josta pääsevät nauttimaan nyt myös yksittäiset asiakkaat. Tarjolla on myös lounasta, jonka yhteyteen voi kytkeä kokoustilan lounaan hinnalla. Tavoitteenamme on olla "premium paikka", mutta ilman pönöttämistä. Tarjoamme laadukasta palvelua rennosti. Tuomme upean miljöön ja laadukkaan ruuan tähän päivään, sanovat Katisten Kartanon Chef de Cuisine Oula Hänninen ja pehtoori Panu Kekäle. Kartanolla on hirveä määrä osaamista ja historiallisesti vaikuttavat puitteet. Meidän ei tarvitse keksiä asioita, vaan tarinat ovat oikeasti olemassa, sanoo Panu Kekäle, joka on häärinyt kartanon mailla pehtoorina puolisen vuotta. Nykyaikainen pehtoori vastaa kartanon myynnistä ja markkinoinnista. Kartano on toiminut kartanon omistajien kotina vielä 1970-luvulla ja se näkyy kartanon hengessä. Joka huoneella on tarinansa ja sisustus on aito. Kun tulin tänne ensimmäistä kertaa, oli kuin olisin kotiin tullut, kuusi vuotta kartanon keittiötä johtanut Oula Hänninen sanoo. Ruokafilosofiaa à la Hänninen Katisten henkilökunta on sitoutunutta työhönsä ja omaksunut samanlaisen arvomaailman. Kartanon keittiö henkilöityy Hänniseen, joka kouluttaa henkilökuntansa kartanon tavoille mieluiten itse. Tie osaamiseen on pidempi, mutta vie varmasti hyvään lopputulokseen. Kokin työ on käsityöammatti. Kun harjoittelija tulee keittiöön, hänen ei tarvitse osata mitään. Asenne, asenne ja asenne ovat ne tärkeimmät, hän sanoo. Hänninen on kansainvälisesti palkittu huippukokki, joka on muun muassa edustanut Suomea monta vuotta kokkimaajoukkueessa. Hän on tuttu myös MTV3:n Huomenta Suomen Makuja-ohjelmasta. Hännisen ruoka pohjautuu vahvaan suomalaiseen ja pohjoismaiseen reseptiikkaan, mutta sen taustalla vaikuttaa myös ranskalainen keittiö. Hän on työskennellyt useissa helsinkiläisissä huippuravintoloissa, ja kiitteleekin omaa oppi-isäänsä G.W. Sundsmansin ajoilta. Hänninen oppi klassiseen ranskalaiseen ruoanlaittoon perustuvat taitonsa keittiöpäällikkö Jarmo Vähä-Savolta. Fine dining on Suomessa vielä lapsenkengissä, mutta suunta on oikea. Meillä on vielä vähän sellaista, että miten tässä pitäisi nyt olla ja käyttäytyä. Kokin näkökulmasta se on huono juttu, sillä silloin asiakas ei pysty keskittymään ruokaansa ja kokemaan elämystä, Hänninen sanoo. Hänninen sanoo suomalaisen ravintolakulttuurin olevan 5 10 vuotta jäljessä verrattuna vaikka länsinaapuriimme Ruotsiin. Jostain syystä Ruotsissa ruokaelämyksistä osataan nauttia rennosti, mutta tyylikkäästi, Hänninen sanoo. Kuin pisteenä lauseen loppuun kartanon lounaalle saapuu monikymmenpäinen ruotsalaisten myyntiedustajien rennontyylikäs joukko. Tuoreita yllätyksiä Raaka-aineina käytetään mahdollisuuksien mukaan lähiruokaa, mikä tarkoittaa sitä, että keittiössä tiedetään raaka-aineen alkuperä ja tuotantoketju sekä suositaan paikallista. Kartanolla on oma puutarhuri ja kasvimaa, jonka antimia hyödynnetään aina kun se on mahdollista. Omista metsistä saadaan marjat, sienet sekä riistaa, kuten peuraa ja hirveä. Hänninen suosii keittiössään myös fasaania ja sorsaa. Lähikalastaja toimittaa keittiöön tuoreet kuhat ja mateet. Kartanon ravintolan menu vaihtuu viikoittain. Ruokailu kartanolla edellyttää aina varausta, myös lounaalle. Syynä on se, että keittiössä vältetään puolivalmisteita ja ruoka tarjoillaan myös lounaalla lautasannoksina. Vaikka yksittäisasiakkaisiin panostetaan, ryhmät ovat edelleen toiminnan keskiössä. Ruokalistan erikoisuutena on Hännisen nimikkomenu, jonka nauttimiseen on syytä varata ainakin 3,5 tuntia aikaa. Yllätysmenu sisältää vähintään seitsemän ruokalajia ja viinit, jotka on valinnut kartanon sommelier Ville Viitamäki. Katso lisätietoja: www.katistenkartano.fi Ruoka kiinnostaa ihmisiä enemmän kuin koskaan. Ravintolat henkilöityvät huippukokkeihin ja myös Katisten Kartanon kivijalka on Oula Hännisen keittiö. Hänniseltä ilmestyy kevään aikana kirja, jossa kerrotaan kartanon elämästä ruuan kautta. Riihimäen suositulle Uramon alueelle valmistuu maaliskuussa 2013 8 huoneiston rivitalokohde. Huoneistoissa tehokkaat pohjaratkaisut ja laadukkaat pintamateriaalit. Jokaiseen huoneistoon kuuluu varasto ja autokatospaikka. Vapaana huoneistot 2 kpl 48 m 2 Vh. 146 400 Mh. 64 131,03 2 kpl 73 m 2 Vh. 215 350 Mh. 90 232,63 3 kpl 88 m 2 Vh. 255 200 Mh. 104 373,58 TILAA ESITE! jenni.valaja@valajagroup.fi Myynti ja rakentaja: www.valajagroup.fi Hämeenlinnan keskustan kehittämisavustus haussa Vuoden 2013 kehittämisavustus myönnetään keskusta-aluetta kehittäviin hankkeisiin ja elävöittäviin tapahtumiin. Avustusta myönnetään yhteensä 10 000 euroa. Haku on avoin kaikille yhdistyksille ja yrityksille. Tuen hakijan on osallistuttava myös itse hankkeen tai tapahtuman rahoittamiseen. Avustuksen myöntävät Hämeenlinnan kaupunki ja Kehittämiskeskus Oy Häme. Vapaamuotoiset hakemukset perusteluineen viimeistään 4.3.2013 sähköpostitse heli.seppala@kehittamiskeskus. fi tai postitse: Kehittämiskeskus Oy Häme, Talaskuja 3, 13200 Hämeenlinna. Hakijoille ilmoitetaan päätöksistä vko 12. Lisätietoja: yritysasiamies Jukka Pettersson, puh 040 822 5467 Ilmoita Hämeenlinnan Yrittäjäuutisissa! Hämeenlinnan Yrittäjäuutisia luetaan! Varaa oma ilmoitustilasi Hämeen Sanomien ilmoitusmyyjiltä mediamyynnistä puh. 03 615 11 tai ilmoitukset@hameensanomat.fi. Vuoden 2013 lehtien ilmestymispäivät ovat: 13.3., 17.4., 5.6., 18.9. ja 6.11. Lehti ilmestyy myös netissä. Katso www.hmlyrittajat.fi -> Yrittäjäuutiset.
8 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset Hämeenlinnan Yrittäjät toimii 2013 Tule mukaan Hämeenlinnan Yrittäjien tapahtumiin Aamukahvitilaisuus yrittäjän työhyvinvoinnista torstaina 21.2.2013 klo 8 10 yhdessä LähiTapiolan kanssa osoitteessa Raatihuoneenkatu 27. Yrittäjän iltakoulu yhdessä LähiTapiolan kanssa 20.3.2013 klo 18 Verkatehtaalla. Lisätietoja ja ilmoittautuminen www.yrittajat.fi/hameenyrittajat Sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 25.3.2013 klo 18 LähiTapiolassa, Raatihuoneenkatu 27. Katso kutsu tältä sivulta. Elokuvailta uusille jäsenille yhdessä Fennian kanssa 15.4.2013 klo 17.30, BioRex, Verkatehdas. Tulossa ensi-iltaan Dustin Hoffmanin ohjaama riemastuttava komedia Kvartetti. Matka Valkeakosken Apianniemen kesäteatterin ensi-iltaan torstaina 13.6.2013 klo 18 yhdessä Kantapankin kanssa. Kantaesityksenä Topi Sorsakosken elämää ja musiikkia kuvaava musikaali On Kesäyö, jonka pääosissa ovat mm. Ilkka Koivula ja Eino Grön. Ohjaus ja käsikirjoitus Heikki Paavilainen. Tästä ei kesäilta parane, kurkkaa www. suomenkesateatteri.fi. Ota osasi myös alla olevista koulutustilaisuuksista yhdessä Suomen Yrittäjäopiston kanssa TYLI-koulutukset klo 9 15.30. Katso myös juttu sivulta 15. 7.3. Mistä kumppanit 17.4. Talous yritysyhteistyössä 15.5. Myynti ja markkinointi yritysyhteistyössä Lisätietoja www.tyli.fi ja www.syo.fi Hyvä jäsenemme. Huolehdithan, että sähköpostisoitteesi on käytettävissämme ja se on ajan tasalla. Lähetämme jäsentiedotteet vain sähköpostitse. Seuraa myös kotisivujamme www.hmlyrittajat.fi Kesää kohti! Yrittäjät matkaavat Valkeakosken kesäteatterin ensi-iltaan 13.6. Lavalla nähdään ja kuullaan mm. Ilkka Koivulaa, Eino Gröniä ja Jani Koskista kaikessa karismassaan. Kuva: Ari Lahti. Kutsu kevätkokoukseen Hämeenlinnan Yrittäjät ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina 25.3.2013 klo 18 LähiTapiolan kokoustiloissa, osoite Raatihuoneenkatu 27, Hämeenlinna. Kokouksen aluksi kahvitarjoilun lomassa kuullaan LähiTapiolan ajankohtaiset kuulumiset. Kevätkokouksessa käsitellään sääntöjen 10 mukaiset asiat. Kokoustarjoilun järjestämiseksi ilmoitathan tulostasi sähköpostiin info@hmlyrittajat.fi. Tervetuloa! Hallitus Henkilövalintoja Yrittäjissä Suomen Yrittäjien ja Hämeen Yrittäjien hallitukset ovat tehneet henkilövalintoja. Hämeen Yrittäjien hallitus valitsi varapuheenjohtajikseen yrittäjä Sami Kosken Forssasta, yrittäjä Jarmo Laukkasen Lopelta sekä yrittäjä Satu Leppäsen Rengosta. Puhetta johtaa Minna Nissilä Tammelasta. Suomen Yrittäjien hallitus vahvisti nimitykset järjestön valiokuntiin. Hämeen Yrittäjien edustajia nimitettiin kaikkiaan neljään valiokuntaan. Minna Nissilä nimitettiin jäseneksi Alueellisen ja paikallisen elinkeinopolitiikan valiokuntaan. Pekolan Liikenne Oy:n toimitusjohtaja Risto Pekola on sekä Linja-autoliiton että Hämeen Yrittäjien edustaja Liikenteen valiokunnassa. Salmisen Puutyö Oy:n toimitusjohtaja Ville Salminen jatkaa Nuorten yrittäjien valiokunnassa. Riihimäkeläisen Sacotec-yhtiöiden toimitusjohtaja Antti Zitting valittiin uutena jäsenenä Suomen Yrittäjien Rakentamisen ja teollisuuden valiokuntaan. Valiokuntien tehtävänä on toimia edunvalvonnan tukena alaansa liittyvissä kysymyksissä. Valiokunnat valmistelevat asioita ja tekevät esityksiä Suomen Yrittäjien työvaliokunnalle ja hallitukselle. Hämeenlinnan Yrittäjien uudet jäsenet 7.11.12 29.1.13 Bell's Wok Oy Ann Bell Codelma Oy Harri Hellgren Ensiavun- ja Terveystiedonkoulutus Mai Anttila Mari-Anne Anttila EVATAR Liikuntapalvelut Oy Eva Travanti Feel Orange Tuula Masalin Foratia Finland Oy Riku Kastinen Hammaslaboratorio Wanajan Hammas Jouni Heiskanen Hyvinvointiräätäli Essi Virkki Karmi Yrityspalvelut Oy/ Karmi Taloushallinto Mika Huuskonen Katisten Kartano Jakob Krogius La Camicetta Terhi Hanska Mari Solja InStyle Mari Solja Mi horses Jarmo Murola MI Minä Itse Oy Jenni Mannila Minna Riihimäki Minna Riihimäki P. Jussila Oy Kati Jussila Pekkarinen Teija Marita Marita Pekkarinen Pihasuunnittelu Kotiranta Katja Kotiranta Pro Arte Yrjö Koskinen Yrjö Koskinen Railtek Oy Juha Salminen Royal Catering Oy Pertti Onnela Sanna M Korpela tmi Sanna Korpela Sini Vilja Tmi/Linna Style Oy Sini Vilja Suomen Tilausaktiviteetit Oy Lasse Pakarinen Suunnittelutoimisto Partanen Oy Risto Partanen Televinkki Pirkko-Liisa Summanen Terhi Vartia Terhi Vartia Tilistar Oy Marjatta Paananen Tilitoimisto Wanaja Oy Heidi Numminen Tmi Jari Väisänen/ K-Supermarket Hätilä Jari Väisänen Tmi Roniman Roni Mäkiaho Toiveka Veijo Vainiomäki Vanajan Kone Oy Tuominen Turo Wisainer Manu Walli Yhteistyössä
Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 9 Hämeenlinnan Yrittäjien uudet hallituksen jäsenet tentissä 1) Kerro lyhyesti omasta taustastasi/yrityksestäsi. 2) Miksi kannattaa olla jäsenenä Hämeenlinnan Yrittäjissä? 3) Onko Hämeenlinna yrittäjäystävällinen kaupunki? 4) Saavatko yritykset mielestäsi Hämeenlinnasta riittävästi apua/tukea/koulutusta yritystoiminnan tukemiseen ja kehittämiseen? Ideoita? 5) Saat taikasauvan ja voit muuttaa yhden asian kertaheitolla yrittäjyydessä, mikä se on? Sari Hagemeier 1) Sari Hagemeier, Käännöspalvelu Hagemeier. Yrittäjänä vuodesta 2005, nykyinen päätyö Hämeenlinnan Kaupunkikeskustayhdistyksessä. Juuret Pohjanmaalla, Saksan ja Tampereen kautta Hämeenlinnaan vuonna 2005. 2) Tieto kulkee yhdistyksessä jäsenille hyvin, eli esim. koulutusten kautta pysyy kartalla, missä mennään. Verkostoituminen on tätä päivää, ei pelkästään suhteiden ja asiakkuuksien löytämiseksi vaan myös ajatusten vaihtamiseksi ja vertaistuen vuoksi. 3) On. Joka kaupungissa on varmasti erilaiset haasteensa. Tällä hetkellä esim. elämme keskustan alueen murroksessa, jossa kukaan ei tiedä mitä tulee tapahtumaan. 4) Tukea on tarjolla. On paljon yrittäjästä kiinni, ottaako se sitä vastaan. Koulutuksia tarjotaan, verkostoja, konkreettista apua (esim. Kehittämiskeskus Oy Häme). Tiedon puutetta valitetaan ja siinä taas esim. jäsenyys yrittäjäyhdistyksessä on ensisijaisen tärkeää. Yhdistykset toimivat usein linkkinä ja tiedonvälittäjinä. Yrittäjältä vaadin myös hieman oma-aloitteisuutta osallistumiseen ja tiedonhakuun. 5) Naisena täytyy tietysti tarttua ikuiseen ongelmaan vanhemmuuden kustannusten jakamisesta. Nuoren naisen työllistäminen yksityisyrittäjälle voi tulla kalliiksi, jolloin vaarana on naisten jääminen syrjään työmarkkinoilta ja samalla myös naisvaltaisten alojen työvoimapula, kun ei uskalleta kasvaa ja työllistää. Taikasauva taitaisi olla se ainoa oikea ja nopea ratkaisu näiden kustannusten jakamiseen, etteivät ne jäisi pienyrittäjän vastuulle. Tällä hetkellä yrittäjänaisilla on menossa kansalaisaloite kustannusten tasaamiseksi. Jere Putkisaari 1) Jere Putkisaari, Benefico Oy. Yritys auttaa asiakasyrityksiään tehostamaan myynnin ja markkinoinnin tuloksia sekä toimittaa kustannustehokkaat ohjelmistoratkaisut asiakaskohtaisten tarpeiden mukaan. 2) Yrittäjän ei kannata missään tapauksessa jäädä yksin, sillä yhdessä voidaan tehokkaammin edistää yrittäjyyttä ja edesauttaa yrittäjyyteen liittyvien yhteiskunnallisten ongelmakohtien korjaamista yrittäjän kannalta kannustavammaksi. 3) Mielestäni Hämeenlinna on ihan hyvä paikka elää ja yrittää siinä missä mikä tahansa muukin kaupunki. Yrittäjäystävällisyyttä on tietysti tarkoitus edelleen kehittää myös Hämeenlinnassa. 4) Tuo yrittäjätoimintaan liittyvä tukeminen, apu ja koulutukset ovat toki kaikkien saatavilla, jos tietää, minkä tahon puoleen tulee milloinkin kääntyä. Monelle yrittäjälle nämä tuki- ja koulutusasiat ovat kuitenkin ulottumattomissa juuri sen vuoksi, ettei näihin asioihin liittyvä tieto ole tavoittanut yrittäjiä riittävän tehokkaasti. Tässäkin kohtaa meillä on yhä parantamisen varaa. 5) Muuttaisin yrittäjyyden aseman kannattavammaksi ja ennen kaikkea kannustavammaksi siten, että myös epäonnistumiseen liittyvä suhtautuminen muuttuisi leimallisuudesta hyväksynnäksi. Timo Sollo 1) Kirvestyöt Timo Sollo Oy on 25 vuotta vanha saneerauksiin erikoistunut rakennusliike, joka toimii Mäkelän teollisuusalueella. Työntekijöitä on 10 15 sekä vaihtuva joukko aliurakoitsijoita. Syntyjään hämeenlinnalainen, asuu Vuorentakana. Perheessä on vaimo ja kolme lasta iältään 16, 21 ja 26 vuotta. Vaimo Teija on yrittäjänä mukana ja huolehtii palkoista ja laskutuksesta. Vanhin lapsista, Joonas, on ollut mukana toiminnassa monta vuotta ja opiskelee yrittäjyyttä työn ohella. Sukupolven vaihdos on jo epävirallisesti aloitettu. 2) Oma yrittäjäjärjestö on tärkeä tuki arjen ongelmiin, on tuttuja ja nimenomaan paikallisia ihmisiä vastaamassa. 3) Tämä on hyvä paikka yrittää, vielä on ihmisiä/yrityksiä, jotka haluavat täällä asua ja yrittää. Plussana on saneeraajan kannalta Suomen vanhimman sisämaan kaupungin tuoma kaunis rakennuskanta, joka työllistää ja antaa hyvän kaupunkisuunnittelun kautta mahdollisuuden korjata todella tyylikkäitä rakennuksia. 4) Kyllä saavat. Meillä on toimivaa tukiverkostoa, jos vain haluamme sitä käyttää. Aina kannattaa verkottua eri toimijoiden ja tekijöiden kanssa, sillä toinen yrittäjä on paras ymmärtäjä, siksikin liittyminen Hämeenlinnan Yrittäjiin on tärkeää. 5) Se, että me yrittäjät olisimme enemmän kumppaneita keskenämme, (kilpailua hyvillä mielin) ja kaikkien ykköstavoite olisi hyvä lopputulos ja tyytyväinen asiakas. Hämeenlinnan yrittäjien ja SAK:n suurimman jäsenjärjestön alkanut yhteistyö on uraa uurtava. Sen kokoiset liitot seurustelevat vain isojen toimijoiden kanssa. Ei ole sattumaa, että JHL haluaa kehittää toimintaansa täkäläisten yrittäjien kanssa. Investoinnit Aulangolle tuottavat nyt hyvää koko kaupungille. Hämeenlinnan päiväkoteihin, kouluihin ja hoivayksiköihin perunat ja vihannekset tulevat halpamaista. Yksityiset hoivayritykset yleensä tilaavat vihannekset ja marjat seudun viljelijöiltä. Yhteisövastuu maaseudun elinvoimasta ja lähiruuasta on siirtynyt kaupungilta paikallisille yrittäjille. Poliittinen henki näyttää olevan se, että kaupunki kehittyy ilman sen omia investointeja. Nautitaan nyt aikaisemman valtuuston kattamispäätöksestä. On hyväksyttävä, että kaupallinen keskusta siirtyy moottoritien päälle pysyvästi. Torin ympäristöä voidaan jatkossa kutsua kirpputoriksi. Sunny Car Centerin suunnittelussa yleisin taviksen kysymys lienee: Mistä ne meinaavat saada sinne autokauppiaat? Katsellessani jäähallissa esittelyvideota minulle jysähti. Ovatko autokauppiaat Ideaparkin huonekaluliikkeiden täkäläinen vastine? Kaavoittaja yllätti. Kaurialaan suunnitellaan jonoa seinä-seinässä kiinni olevia omakotitaloja. Se on uutta Suomessa. Antaa ryhmärakentamisen etuja ja kuitenkin on oma tupa ja lupa. Asuntoyhtiön yhtiökokoukset HäSa:n mukaan venyvät, kun osakkaat keskustelevat lillukanvarsista. Yhtiökokous on ainoa paikka, jossa osakkaat ja hallitus kohtaavat. Jos minä olen puheenjohtaja, pyydän isännöitsijää kirjaamaan kaikki kokouksessa esiin tulleet aiheet. Ne käsitellään seuraavassa hallituksen kokouksessa. Ei ole parempaa paikkaa kuulla, mitä talossa tapahtuu. Vanhan hautausmaan kävelytien vieressä maasta nousee hautaa ympäröivä rautapiikkiaita polven korkeudelle kuin fakiirin sänky. Jos tulee pyöräkolari ja lennät sen päälle, siinä on nirri pois. Monet tuntevat sosiaalijärjestelmän kiemurat ja osaavat oikea-aikaisesti esittää oikeaan paikkaan oikeansisältöisen pyynnön. Kuuntelin kansanradiota. Järjestelmä ei näytä tukevan sellaisia, jotka esittävät ilman avustajaa pyynnön hätäänsä satunnaisesti. Keskikaupungin asukasyhdistys julisti joulun alla, että keskustan asukkaat vastustavat torinaluspaikoitusta. Keskustassa asuu 8500 asukasta. 100 jäsenen yhdistyksellä ei liene edes moraalista oikeutta lausua, mitä mieltä keskustan asukkaat siitä ovat. Yhdistyksen kanta on eri asia. Odotin persuilta vaalien jälkeen infoa, mihin he ovat valmiita sitoutumaan kaupungin kehittämiseksi. Voimakaksikon lehtihaastattelussa tuli vastaus. Vedetään henkeä. Jäin miettimään, onko hyvä yhdistelmä profiloitua tonkimaan kuntapäätösten muodon oikeellisuutta. Ja samalla yrittää tehdä politiikkaa asukkaiden parhaaksi. Kävin syömässä venäläisiä herkkuja täkäläisessä ravintolassa teemalla Pietarin pidot. Siinä friskaantui sekä keho että mieli. Hämeenlinnaan on tullut kokki paikalle. Kehittämiskeskus Oy Hämeen toimitusjohtaja Mervi Käki kirjoittaa tänään lehtemme vakituisena kolumnistina ensimmäisen kerran. Tervetuloa. Rami Aaltonen jättää omasta halustaan kolumnistin paikkansa. Kiitos hyvästä työstä. Toimittajamme Jenni Mankonen on kevään aikana jäämässä mammalomalle. Toimitusvastuun hänen poissa ollessaan ottaa Lea Karmala. Tervetuloa. Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset ilmestyi ensimmäisen kerran tasan 10 vuotta sitten. Hyvää merkkipäivää.
10 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset LOUNASTARJOUS Pizzat/kebabit mikä tahansa 7 50 + 0,3 L limu arkisin 10.30-15.00 Maksutavat: käteinen, Visa, amex, lounassetelit TOPKAPI Kebab-Pizzeria Parolantie 10 puh. 6121 913 "Suomalainen laatu on katastrofi" Yrjö Raunisto on vienyt keksimiään koneita 42 maahan. Keväällä hän esittelee uusinta keksintöään maailman suurimmilla konemessuilla Münchenin Baumassa. Miten Raunisto on valloittanut vientimarkkinat? Entä mikä pitää 65-vuotiaan keksijän aivonystyrät vauhdissa? Mikä suomalaisessa työssä mättää? lounaspöytä arkisin klo 10.30 14.00 Kokous- ja juhlatilat 30 150 hlö:lle www.parolanrosolli.fi 03-6213089 40v Jos luoja suo ja viskaalit sallii juhlimme työn merkeissä 15.2.2013 klo 8.30 17.00 Pidämme pannun kuumana koko päivän. Tervetuloa kahville kanssamme! Kiitän asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja ystäviä mahdollisuudesta juhlia. KASSA JA TOIMISTOHUOLTO T. Myllykylä Ky Täydellisen helppo ratkaisu asiakas- tai henkilöstötilaisuuden järjestämiseen. Kasarmikatu 15, 13100 Hml p. 03 6822890 / 0500-495 878 VERKATEHDAS LOUNGE Voit yhdistää sen mihin tahansa Vanaja-salin yleisötapahtumaan. Hintaan sisältyy pääsylippujen lisäksi illallinen omassa viihtyisässä tilassa, joka on ryhmän käytettävissä koko illan. Ryhmän minimikoko 10 hlö. Kysy lisää ja pyydä tarjous: Anu Kärmeniemi, 040 868 2179 tai anu.karmeniemi@verkatehdas.fi Kevään tapahtumat: www.verkatehdas.fi Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy Paasikiventie 2, 13200 Hämeenlinna Ilmestyy 2013 seuraavasti: Ke 13.3., ke 17.4., to 5.6., ke 18.9., ke 6.11. Ilmoitusmyynti, ilmoitusvaraukset Hämeen Sanomien mediamyynti Puh. (03) 61 511 ilmoitukset@hameensanomat.fi Yrjö Raunisto Oy:n toimistosta kuuluu puheensorinaa. Keksijä käy läpi piirustuksia insinöörinsä kanssa, joka on muuten talon ensimmäinen nainen lajissaan. Meneillään on uusimman tuotteen viimeiset viilaukset; miten saada laitteesta vielä tehokkaampi. Raunisto itse pitää keksinnöistään tärkeimpänä hydrauliikkavasaraa, jonka uutta versiota hän on lanseeraamassa kevään aikana. Koko vasarabisneksen arvo maailmalla on 600 800 miljoonaa euroa vuodessa. Raunisto joutui myymään koneen ensimmäisen version patentin ja yrityksensä Unisto Oy:n pois sairastuttuaan vakavasti vuonna 2006. Viiden vuoden karenssin jälkeen on mahdollista tarttua keksintöön uudestaan, nyt RaMeCin nimellä. Vasara ei ole kehittynyt kymmeneen vuoteen. Korealaiset ja kiinalaiset ovat viemässä markkinat halvempien hintojensa takia. Nyt olemme kehittäneet siitä 30 prosenttia tehokkaamman. Lisäksi jäähdytysongelma on saatu ratkaistua, Raunisto kertoo. Rauniston keksintöjen ideana on aina tehokkuuden parantaminen. Hyötysuhteen nosto on etenkin loppukäyttäjälle tärkein asia, sillä näin asiakas saa laitteelleen mahdollisimman hyvä tuoton. Kurkistus keksijän sieluun Yrjö Raunisto ei pidä keksijän kykyjään geneettisenä ominaisuutena, vaan tärkeintä on kiinnostus asioihin ja valmius tehdä paljon töitä. Kun ihminen on kiinnostunut jostain asiasta, hän saa käyttöönsä 80 prosenttia aivoista. Lopun työn hoitaa alitajunta, joka herättää keskellä yötäkin uuden idean pariin, Raunisto sanoo. Osansa silläkin, että hän on saanut pikkupojasta asti touhuta koneiden kanssa. Olen aina rakastanut koneita, hän sanoo. Raunisto kiittää myös tuuriaan, että sai olla 1980 90-luvuilla paljon tekemisissä japanilaisten kanssa. Se pakotti omaksumaan japanilaisen systeemin. Japanissa koko henkilökunta on mukana tuotekehittelyssä, niin insinöörit kuin asentajatkin puhumattakaan asiakkaasta. Tuotekehityksen ja tuotannon on oltava samassa paikassa. Japanilainen tekee tuotteen asiakkaalle, kun suomalais-saksalainen tyyli on tehdä se itselle ja yksin, hän sanoo. Japanilaisen tuotekehityksen salaisuus on hyvä keskustelu- Yrjö Raunisto, Rolf Salomäki ja Juha-Pekka Torkkel pohtivat, miten klapikoneesta saadaan entistä tehokkaampi. Koko henkilökunnan tulee osallistua tuotekehitykseen. Siksi tuotekehityksen ja tuotannon on oltava samassa paikassa, Raunisto sanoo. kulttuuri. Yksi heittää idean, mikä saa toisen mieleen juolahtamaan jotain ja niin edelleen. Kaikkien mielipiteet ovat arvokkaita. On tärkeää, että myös hitsari kertoo mielipiteensä suoraan. Olen käynyt 35 maassa ja vain Japanissa, USAssa ja Sveitsissä on olemassa työpaikkademokratia. Suomi on yksi pahimpia epädemokraattisia maita työpaikoilla. Täällä jos kysyy työkaverilta neuvoa, se koetaan rasitteeksi, kun taas Japanissa se olisi ylpeyden aihe, hän mainitsee. Toinen suomalaisen työn ongelma on laatu. Sitä ei Rauniston mukaan ole. Suomalainen laatu on katastrofi. Japanilaiseen verrattuna laatu on surkea, USAankin verrattuna heikko. Myin pontiniskijän messuilla japanilaiselle maanrakennusurakoitsijalle, jonka korjaamon nurkasta löytyi suomalaisten viallisten tuotteiden romukasa. Uniston aikana yrityksellä oli 30 alihankkijaa. Arvaatko kuinka moni niistä teki japanilaista laatua? Neljä. Aikataulussa tuotteensa toimitti vain yksi. Kuusi vuotta myöhemmin neljästä vain kaksi pystyy japanilaiseen laatuun. Messut porttina maailmalle Kansainväliset messut ovat Rauniston mielestä paras tapa viedä tuotteita maailmalle. Vuonna 1993 hänellä ei ollut mitään kokemusta kansainvälisistä markkinoista, joten yrityksen ja erehdyksen kautta on rajojen yli kuljettu. Baumassa yritys on ollut mukana vuodesta 1995 lähtien. Kun yritys sai sen verran rahaa, että pystyimme demonstroimaan pontiniskijää messuilla, alkoi kauppakin käydä. Asiakas haluaa nähdä uuden teknologian käytännössä, Raunisto sanoo. Raunistolla on haaveena perustaa vielä yksi konepaja, johon hän hakee parhaillaan toimitusjohtajaa. Pajassa olisi tarkoitus kehittää prototyyppejä sekä valmistaa vasarat ja pontiniskijät itse. Kun vielä vuonna 2006 ehdokkaita oli runsaasti, nyt yhtäkään sopivaa ei ole tullut tarjolle. Neuvottelut ovat kaatuneet viimeistään siihen, että vastuunkantaminen on pelästyttänyt hakijan. Jos yrityksemme hartiat eivät riitä tuotteiden valmistukseen, edessä on lisenssin myynti, Raunisto sanoo. Hän lataa kovaa tekstiä nykypäivän työvoimasta Suomessa. Hän ei pidä korkeita palkkakustannuksia tai sivukuluja syynä siihen, että työpaikkoja ei ole tarjolla. Eivät suomalaiset palkat ole edes kovin korkeita. Olen todella huolissani suomalaisen työvoiman ja johdon moraalista. Työntekijöitä ei uskalleta palkata, koska riski "lupsun" työvoiman saamiseen on suuri. Moraali näkyy tuottavuudessa. EK:n ja SAKin kannattaisi alkaa puhua siitä, että alettaisiin tehdä töitä. Sehän se olisi työntekijän etu ja täten työntekijä voisi nostaa omaa ostovoimaansa, mikä on tällä hetkellä yksi EU:n heikoimmista, Raunisto laukoo. Jos firmalla menee hyvin, aletaan lakkoilla, sitten kun menee huonosti, niin lomautetaan, hän puuskahtaa. Raunisto itse on saanut tunnustusta työvoimaviranomaisilta pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllistämisestä. Hän on antanut monelle nuorelle mahdollisuuden näyttää taitonsa. Keksijä kiittelee oppisopimusta työllistämismallina. Nautin kun ympärillä on nuorta työvoimaa ja näen, että pistetään toimeksi, hän sanoo. Raunisto on virallisesti eläkeläinen, mutta aikoo jatkaa keksintöjen kehittämistä vielä kymmenen vuotta, jos vain terveys sen sallii. Toivotaan näin, sillä pöytälaatikossa on kuulemma vielä monta keksintöä odottamassa maailmanvalloitusta. Lisätietoa www.ramec.fi Raunisto itse pitää tärkeimpänä keksintönään hydrauliikkavasaraa.
Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 11 Sibelius inspiroi yrittäjiä Sibeliuksen 150-juhlavuoteen liittyvä, järjestyksessään toinen työpaja, sai yrittäjien aivonystyrät syttymään. Ideapajan innostajana ja aiheen alustajana toimi Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiön eli Sibelius Celebrationsin johtaja Erkki Korhonen. Korhonen pohjusti ideariihtä kertomalla Sibeliuksen lapsuudesta, säätiön toimintaperiaatteista ja juhlavuoteen 2015 liittyvistä tapahtumista, joita on tulossa valtava määrä. Kaupunki tuleekin olemaan musiikkielämän keskipisteenä, ja siitä yrittäjien kannattaa ottaa kaikki irti myös kaupallisesti. Hämeenlinna on valittu Sibeliuksen kansalliseksi ja kansainväliseksi kontaktikeskukseksi, joten kaupungissa tullaan näkemään tavallista enemmän ulkomaalaisia musiikinystäviä. Kansainvälisesti yhteydenottoja on tullut muun muassa Mumbain sinfoniaorkesterista, Korhonen kertoi. Uusia tuotteita ja palveluja Sibeliuksen juhlavuotta halutaan hyödyntää uusin tuottein, oheistapahtumin ja matkailuvalttina. Tähtäimessä on kaupungin profiloituminen Sibelius-kaupungiksi juhlavuoden jälkeenkin. Työpajan osallistujat miettivät ideoita neljän teeman alla: kauppa, tapahtumat, matkailu ja uudet tuotteet. Jatkossa kullekin ryhmälle tulee oma vetäjänsä ja ideoita aletaan viedä lähemmäksi konkretiaa itsenäisinä ryhminä. Työpajassa ideoita riitti lennokkaasta "Sibelius krapula-aamiaisesta" alkaen. Ideoista parhaimpia ja toteuttamiskelpoisimpia lähdetään kehittämään tuotteiksi ja palveluiksi, jotka todella hyödyttäisivät paikallisia yrityksiä. Korhonen muistutti, että Sibeliuksen syntymäkaupunki säätiöllä on hyvät kontaktit Sibeliuksen perikuntaan, jolta on kysyttävä luvat nimen käyttämiseen. Jos olet kiinnostunut liittymään mukaan teemaryhmään, ota yhteyttä työpajasta vastanneen Kehittämiskeskus Oy Hämeen Hillevi Kaarlenkaskeen puh. 0500 599 755 tai Ari Räsäseen puh. 040 866 7501. Erkki Korhonen tartuttaa Sibelius-innostusta ympärilleen missä kulkeekin. Sibelius-vuoden tapahtumia Juhlavuosi avataan 31.12. 2014 1.1.2015. Vuosi on jaettu jaksoihin talvi, kevät, kesä ja syksy. Talviteemaan on suunnitteilla muun muassa ulkona toteutettava Jääfantasia sekä Järnefeltin kuolema -näytelmä. Vuoden aikana on tarkoitus esittää runsaasti sekä tunnettua että tuntemattomampaa Sibeliuksen musiikkia, muun muassa kaikki Sibeliuksen sinfoniat. Kevät pitää sisällään esimerkiksi kansainvälisen Jean Sibelius -sävellyskilpailun kuorovoittajien konsertin. Kilpailusta on tarkoitus tehdä viiden vuoden välein toistuva. Luvassa on myös tähtisolistikonsertti. Kesällä nautitaan vesifantasiasta Ahveniston maauimalassa, jos uimalan kunto sen sallii. Staatskapelle Weimarin orkesterivierailu pyritään toteuttamaan tällä jaksolla. Sibeliuksen syntymäkoti tulvii musiikkia ja tulossa on myös golf- ja risteilytapahtumia. Sibelius halutaan tuoda myös kaduille ja puistoihin koristein ja street-tapahtumin. Syksyllä torilla jo muutamaan kertaan nähty Sibelius-fantasia kasvaa täysiin mittoihinsa. Lisäksi tarkoitus on toteuttaa koululaismusikaali, kaksi kamarikuorokonserttia ja nuottiavainpolku. Sokerina pohjalla Yrittäjät ovat heränneet Sibeliuksen tuomiin mahdollisuuksiin. on Berliinin filharmonikkojen vierailu, joka toteutetaan yhdessä Helsingin Juhlaviikkojen kanssa. Joulukuussa vuoden huipennuksina vietetään Sibelius-konferenssia (Verkatehdas 4. 8.12.)ja Itsenäisyysfantasiaa jäähallissa (6.12.). Varsinaisena säveltäjän syntymäpäivänä eli 8.12. Sibeliusta juhlistetaan näyttävällä syntymäpäiväkonsertilla. Katso lisää www.sib.fi/saatio. Tästäkö juhlavuodelle menestystuote? SähköALU OY Sähkösuunnittelu Sähkö- ja teleurakointi Antenniasennukset Teollisuuden kunnossapito Saavutettu etu vai menetetty mahdollisuus? Matti Vekka lut ut Parolantie 1, 13130 Hämeenlinna Puh. 0400 485 312 yritys@sahkoalu.fi www.sahkoalu.fi myllytupa@myllytupa.f WÜRTH -tuotteet KULMALA -tikkaat TESTO -naulaimet HITACHI -sähkötyökalut BOSCH -sähkötyökalut Vanajantie 9, HML, puh. 6166 766 Palvelemme ma-to 7-17, pe 7-18 la suljettu myllytupa@myllytupa.f Myllärinkatu 9, Hml www.myllytupa.fi myllytupa@myllytupa.fi Avoinna ma-pe 7.30-15.00 Lounas noutopöydästä klo 10.30-14.00 Käy tutustumassa uusiin nettisivuihimme! www.myllytupa.fi Tervetuloa puh. 03 570 9371 Presidentti Sauli Niinistö ehdotti palkkansa alentamista kuuden vuoden takaiselle tasolle. Enemmistö kansanedustajista ja osa hyväpalkkaisista laski omaansa. Jotkut pitivät tekoa provokaationa pienituloisia kohtaan ja palautteissa kirkastui suuri suomalainen sielunmaisema kaikkine hyveineen. Kukaan ei kuitenkaan ilmoittanut muuttavansa Venäjälle. Mitähän tapahtuisi, jos kaikki luopuisivat viidenneksestään? Jos yli keskituloiset siirtäisivät kymmenykset jaettavaksi alempipalkkaisille? Menisikö uskottavuus, jos työmarkkinajohtajat seuraisivat Niinistön esimerkkiä? Jos viiden prosentin alella netto-ostovoima putoaisi pari kolme prosenttia ja työllisyys paranisi kymmenen? Tuntuisiko hullulta jos järki voittaisi? Keskisuomalaisen haastattelussa Jaakko Kiander kertoi viiden prosentin alen laskevan palkkoja neljällä miljardilla, joista verotuloja puolitoista. Kulutuskysyntä heikkenisi 50 000 työpaikan verran. Palkkakuluna summaan tulisi sivukuluja reilun miljardin verran. Päättelin, että jos palkkoja nostettaisiin neljällä miljardilla, niin puolitoista menisi veroihin, palkkasivukulut kasvaisivat miljardin ja palkolliselle jää kaksi ja puoli. Työpaikat vähenisivät toimintaedellytysten heiketessä. Maksaisimme hintoina yli viisi miljardia saadaksemme kaksi ja puoli käyttöömme. Satasella saamme viiskymppiä. Hengen voitto materiasta? Kun ennen presidentti Koiviston aikaa palkkoja nostettiin kymmenkunta prosenttia ja hinnat kohosivat 5 6 prosenttia, oli helppo uskoa voittoon. Todellisuudessa palkkojen osuus tuotanto-kuljetus- ja jakelukustannusten kanssa on puolet hinnoista, joten joka penni kerättiin hinnoissa ja tuottavuuden nousu piti työllisyyttä yllä antaen palkkojen liukua hyvillä aloilla. Suurinvestointien ja asuntojen velkapääomat hoidettiin devalvaatioin ja lyhennykset inflaatiolla. Vaikka syytämme yleistä taantumaa, omat asiat on hoidettava itse. Myrsky kaataa ja kallistaa laivoja, mutta sen päättyminen ei itsestään nosta niitä pystyyn. Työllisyys kannattaa ylläpitää vaikka joustaen viikkotyöajassa, sillä pelkkä työttömyyskorvaus vaikeuttaa elämää ja työttömyys syö ihmistä. Työttömyyden hallitsemiseksi palkkojen tulee perustua palkanmaksukykyyn. Kriisissä mieluummin nolla kuin prosentti lisää palkkoihin ja kaksi työttömyyteen. Meidän innovatiivisuutemme on huippuluokkaa miettiessämme, miksi jotakin ei voi tehdä tai mitkä ovat toisten motiivit. Vaikka uusia nokioita syntyisikin, siirtyisi tuotanto kilpailukyvyn puuttuessa halvempiin maihin. Onkohan loistoristeilijänkin menetyksen todellinen syy Ranskan alhaisempi palkkataso? Viennin lisäämisen vastapainona voisi olla kotimarkkinateollisuuden vahvistaminen tuonnin vähentämiseksi. Elämän ehdoton edellytys on työmarkkinajärjestöjen keskinäinen riitely ja neuvotteluiksi kutsutun jakson aikana esiintyminen murheen murtamina päivittäin tv:ssä vakuuttaen, että toveri vaatii liikaa ja kaveri ei suostu mihinkään. Ajankuluksi voisi laskea, montako nuorta pääsisi elämän alkuun jos muuttaisimme työttömyyskorvaukset ja turhat koulutukset nuorten työllistämistueksi palkanmaksajille. Mutta muistakaa saavutetut edut. Vaikka kato vei viljan ja pakkanen siemenperunat, niin niiden puolesta elää ja kuolla, on halumme korkehin. Hyvää työttömyysja konkurssikevättä.
12 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset KUMMISEDÄLTÄ Kriisitietoutta kasvatettava Suomalaisten tajuntaan ei ole vieläkään riittävän hyvin mahtunut se tosiasia, että kansakuntana elämme vahvasti velaksi, yli puoli miljardia euroa kuukaudessa. Näin ei voi pitkään jatkua. Kulujarrua on painettava samalla, kun pitäisi luoda edellytyksiä talouden kasvulle. Mitä sitten pitää tehdä? Ensimmäiseksi meidän tulisi tunnustaa tosiasiat: kilpailukykymme on sössitty ylisuurilla palkankorotuksilla ja teollisuuden haittaveroilla. Seuraukset ovat huimat. Vientiteollisuuden kokonaissumma on vähentynyt kolmanneksella vuoden 2008 jälkeen, vahva vaihto- ja kauppataseen ylijäämä kääntyi alijäämäksi. Eli sen lisäksi, että valtio velkaantuu, velkaannumme kansakuntana. Viennin vedon hiipuminen näkyy myös työllisyydessä. Tehtailta ja telakoilta irtisanotaan väkeä, ja teollisuudesta levinnyt tauti heijastuu jo palvelujen ja kaupan puolella. Kotimainen kulutus ja investoinnit eivät enää kykene pitämään työllisyyttä yllä. Yhteistoimintaneuvottelujen piirissä on vuoden aikana ollut satatuhatta suomalaista. Irtisanomisia tulee nyt paljon enemmän kuin mitä syntyy uusia työpaikkoja. Suomen kilpailukyky on palautettava. Mitä nopeammin, sen parempi. Työmarkkinoilla ongelmana on luottamuspula työnantajien ja työntekijäjärjestöjen välillä. Huudellaan toinen toistensa ohi. Kummisedän silmiin näyttää hullulta, että kuukausikaupalla kiukutellaan jostain kolmen päivän koulutusvapaasta, kun pitäisi keskustella maamme talouden kohtalokysymyksistä: eläkeiän nostosta, kilpailukyvyn palauttamisesta ja työllisyyden kohentamisesta. Suomi tarvitsisi nopeasti laajan pitkän tähtäimen ohjelman, joka rakentuisi maltillisista palkkasopimuksista, työrauhasta, haittaverojen vähentämisestä teollisuudeltamme, yhteisöverojen alentamisesta keskeisten kilpailijamaiden tasolle jne. Sopimukseen tarvitaan vanhaa kunnon Korpilammen henkeä, eli yli puolue- ja työmarkkinaosapuolten menevää konsensusta yhteisen hyvän saavuttamiseksi. Suomalaisille on ollut ominaista se, että vaaran uhatessa olemme kyenneet kokoamaan voimavaramme yhteiseksi tahtotilaksi. Huonoista ajoista me olemme aina rakentaneet huomispäivän menestyksen eväät. Mikään ei estä niin tekemästä nytkin. Se ongelma on kuitenkin voitettava, että me kansakuntana tiedostaisimme velaksi elämisen uhan. Ei riitä, että raimosailakset toitottavat tuomiopäivästä. Meidän pitää myös työmarkkinajärjestö- ja hallitustasolla tajuta tämä tosiasia. Suomella ei ole varaa heittäytyä sellaisten ehdottomuuksien varaa, ettei eläkeikää nosteta tällä hallituskaudella tai että työmarkkinoilla pitää saada vähintään inflaation mukaiset kompensaatiot palkkoihin. Nyt pitäisi jokaista sopimista tarkastella talouden kautta. Eli kaikkien ratkaisujen pitää tukea talouskasvua ja työllisyyttä. Tavoitteen saavuttamista auttaisi suuresti esimerkki. Jos työntekijöiltä edellytetään palkkamalttia, olisi myös suuryritysten johtajien tyydyttävä palkkioissaan samaan ja oltava itse aikaisempaa pidempään töissä. Huonoa esimerkkiä on se, että eläkkeelle lähdön alaikärajaa vaaditaan nostettavaksi 65 vuoteen, kun johtajien keskimääräinen eläkkeellelähtöikä on vain hipun verran yli 60 vuotta. Näin siksi, että monien johtajien sopimuksiin kuuluu tällainen eläkebonus. Se vanha viisaus pitää edelleen, että suomalaisia johdetaan edestä ja esimerkillä. Älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan tehkää niin kuin minä käsken, ei enää modernissa Suomessa toimi. Uusia yrityksiä perustettiin maltillisesti Uusien yritysten perustaminen väheni viime vuonna Kanta-Hämeessä. Hämeen uusyrityskeskuksen mukaan Hämeenlinnan seudulle syntyi uusia yrityksiä viime vuonna 275, kun edellisvuonna niitä syntyi 309. Hyvinkään-Riihimäen seudun uusyrityskeskuksessa lasku on ollut vielä jyrkempää. Uusia yrityksiä syntyi viime vuonna yli 30 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Starttirahojen maksaminen loppui loppuvuodesta, mutta on käynnistynyt uudelleen vuoden vaihtuessa. Alkuvuosi sen sijaan näyttää sekä Hämeenlinnan että Riihimäen-Hyvinkään seuduilla vilkkaalta. Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä väheni koko Suomessa 2,9 prosenttia vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Lukumääräisesti eniten yrityksiä aloitti toimialakohtaisesti kaupan toimialalla ja maakuntakohtaisesti Uudellamaalla. Lopettaneiden yritysten määrä väheni 1,7 prosenttia vuoden 2012 toisella neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Lukumääräisesti eniten yrityksiä lopetti toimialakohtaisesti kaupan toimialalla ja maakuntakohtaisesti Uudellamaalla. La Cosa Nostra, suku kokoontuu taas! Kahden vuoden välein järjestettävä Hämeen Mafian kokoontuminen on taas edessä toukokuussa 23. 24.5. Perinteinen sukukokous järjestetään nyt viidettä kertaa ja mukana matkassa on ollut yli 1 400 osallistujaa. Tavoitteena on saada seudun yritykset toimimaan yhdessä niin, että ymmärretään verkostotalouden mahtava voima ja sen merkitys alueen ja yritysten kehittymisten kannalta. Muista hyödyntää yritystreffit! Katso lisää www.hameenmafia.fi.
Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 13 Hämeenlinnan Kaupunkikeskustayhdistys vietti 10-vuotisjuhlaseminaaria Hämeenlinnan Kaupunkikeskustayhdistyksen kymmenenvuotiseen taipaleeseen mahtuu monenlaista vaihetta. Yhdistyksen tehtävänä on mahdollistaa keskustan elinvoimaisuus ja olla mukana vaikuttamassa päätöksiin kaupungin suuntaan. Juhlaseminaari järjestettiin marraskuun lopussa Raatihuoneella. Juhlaseminaarin avasi toimitusjohtaja Risto Pekola, joka valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi toiseksi kaudeksi. Olemme koko ajan pystyneet kehittämään uutta ja yhteistyö kaupungin kanssa on parantunut jatkuvasti. Yhdistyksen toimiminen torin ja Reskan hallinnoijana on käsittääkseni uniikki tapa Suomessa. Yhdistyksen rooli on olla tasapainottelija yrittäjien, asukkaiden, lautakuntien ja virkamiesten välillä, Pekola kiteytti. Kaupunkikeskusta ry:n juuret ovat Hämeenlinnan Yrittäjien kaupunkikeskustatyöryhmässä, josta lopulta jalostettiin oma yhdistyksensä. Yhdistyksen perustamispäivä oli 30.10.2002. Asianajaja ja yhdistyksen varapuheenjohtajana pitkään toiminut Jarmo Eskelinen oli perustamassa yhdistystä. Hänen mukaansa yhdistyksen perustamisen mahdollisti modernisti ajatteleva ja dynaaminen kaupunginjohto, joka halusi yhdistyksen hoitamaan keskustan asioita ja näki siinä mahdollisuuksia kehitykselle. Juhlaseminaarin jälkeen allekirjoitettiin kolmevuotinen jatkosopimus kaupungin kanssa. Yhdistyksen toimintaan kuuluu tärkeänä osana torin ja kävelykadun hallinnointi. Allekirjoittajina toimivat Risto Pekola ja kaupungin tilaajajohtaja Päivi Saloranta. Tiimit toiminnan perustana Yhdistyksessä toimii kaksi tiimiä, kiinteistö- ja liikennetiimi (KILI), jonka puheenjohtajana toimii tänä vuonna toiminnanjohtaja Mikko Rousi ja kaupallinen tiimi (KATI), jonka puheenjohtaja toimii kirjakauppias Heikki Pakkanen. Tiimit ideoivat tulevaa toimintaa, tekevät valmistelutyöt ja asiat viedään työvaliokuntaan valmisteltavaksi. Lopullisen päätöksen tekee yhdistyksen hallitus, johon kuuluu tänä vuonna puheenjohtajan ja tiimien vetäjien lisäksi Ismo Kivinen, Heikki Kokko, Mervi Käki, Mika Laakso, Jaakko Linden, Timo Mattelmäki, Ilkka Peltoniemi, Kaarlo Purhonen, Mikko Rousi, Mika Partanen sekä Elina Tuomisto. Yhdistykseen haluttiin iso hallitus ja erikseen tiimit, jotta mahdollisimman moni pääsisi mukaan vaikuttamaan, Eskelinen kertoi puheessaan toiminnan periaatteista. Pelkästään ensimmäisen vuoden saavutuksista hän mainitsi muun muassa torin, kirkon ja Raatihuoneenkadun valaistuksen, esiintymislavan ja penkkien saamisen torille, kävelykadun jatkamisen Länsi-Reskalle ja kukkaistutukset. Kesän- ja joulunavausta on vietetty keskustassa vuodesta 2003; tapahtumien järjestäminen onkin aina ollut yhdistyksen tärkeä tehtävä. Se on vaikuttanut lausunnoillaan ja yhteiskokouksilla kaupungin suuntaan moneen keskustaa koskevaan päätökseen ja niiden valmisteluun. Eläkkeellä oleva pankinjohtaja, kunniapuheenjohtaja Heikki Kilpeläinen oli yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja. Muistelen ilolla, miten sain työskennellä aktiivisten ihmisten ja eri alan osaajien kanssa. Rakensimme siltaa yhdistyksen ja kaupungin välille. Talkoohenki oli valtavan hyvä, hän muisteli. Kaupungin näkökulmaa seminaariin toi yhdyskuntarakenteiden palvelujohtaja Timo Tuomola. Yhteistyö yhdistyksen kanssa on ollut aktiivista, hedelmällistä ja myös vaativaa, silti hyvällä mielellä tehtyä. Yhdistys on pitänyt toiminnan riman korkealla. Kaupunki luo yrittäjille edellytyksiä, mutta yhdistyksen tehtävä on olla virkeän elinkeinon virittäjä. Toimintaa kelpaa hyvin verrata muiden kaupunkien vastaavaan, hän sanoi. Lähivuosien painopisteitä ja ongelmia Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Iisakki Kiemunki puhui seminaarissa keskustan lähivuosien painopisteistä ja ongelmista. Keskustan pysäköintiratkaisun varaan yrittäjien, kiinteistönomistajien ja kehittäjien ei hänen mukaansa kannata jäädä roikkumaan, sillä on toimittava nyt. Keskustan brändäystä ja katujen profilointia voisi miettiä tarkemmin. Sibeliuksenkadun näkisin keskittyvän pub- ja ravintolatoimintaan, nehän eivät Juhlaseminaarissa nähtiin läpileikkaus yhdistyksen 10-vuotiseen historiaan ja katsottiin myös tulevaisuuteen, joka on vanhan keskustan kannalta katsottuna tällä hetkellä täynnä isoja kysymysmerkkejä. mene moottoritien katteelle. Wetterhoffin ympäristö on jo nyt keskittynyt luoviin yrittäjiin. Palveluun ja yhteisiin aukioloaikoihin kannattaisi panostaa, sillä ihmiset eivät enää elä yhdeksästä viiteen. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Lisää tempauksia tarvitaan, hän sanoi. Kiemunki korosti, että on aivan sama, ovatko autot tulevaisuudessa torin alla vai jossain muualla, mutta pysäköintikysymys on ratkaistava unohtamatta liikennesuunnitelman kokonaistavoitteita. Kiemunki näkisi Hämeenlinnan keskustassa mieluusti keskieurooppalaista kaupunkikulttuuria, jossa autot eivät ole pääosassa. Kiemungin kysymys kuuluu, miten muutetaan ihmisten asenteita ja tottumuksia. Suosittelen tutustumaan keskustan liikennesuunnitelmaan. Keskustaan pääsy ja sen välityskyky on turvattava. Eivät autot Keski-Euroopassakaan pörrää kaduilla, hän sanoi. Kunniapuheenjohtaja Heikki Kilpeläinen oli yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja. Timo Tuomola kuvaili yhteistyötä Kaupunkikeskustayhdistyksen kanssa aktiiviseksi, hedelmälliseksi ja vaativaksi Pimeän kaupan ilta saa jatkoa Kaupunkikeskustan 11. toimintavuosi on alkanut vauhdikkaasti. Kevään ensimmäinen isompi tempaus on Pimeän kaupan ilta, jota vietetään perjantaina 15. helmikuuta. Tuolloin keskustan liikkeet ovat auki tavallista pidempään ja luvassa on tarjouksia, tapahtumia sekä ilotulitus.
14 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset www.innopark.fi Tukea kasvuun! Kehittämispalvelut Toimitilapalvelut Uusi Etelä-Hämeen Osuuspankki on entistä vahvemmin asiakkaan asialla Viisi perinteikästä ja vahvaa osuuspankkia ovat perustamassa yhdessä uutta pankkia nimeltä Etelä-Hämeen Osuuspankki. Uuden pankin on määrä aloittaa toimintansa ensi vuoden alusta. Lopullisen päätöksen kukin pankki tekee itsenäisesti toukokuussa. Asiakkaalle yhdistyminen merkitsee entistä asiantuntevampaa ja parempaa palvelua. Uusi pankki nousee isojen toimijoiden joukkoon, mutta jatkaa edelleen tuttuna ja paikallisena. Pankkitoiminnan muutokset ajavat pankit hakemaan uusia tapoja toimia tehokkaasti ja turvaamaan palvelukykynsä myös tulevaisuudessa. Jatkuvasti lisääntyvä sääntely lisää kustannuksia ja vaatii pankeilta panoksia osaamisen kehittämiseen. Myös ammattimainen riskienhallinta on keskeinen asia pankkien luotettavuutta mitattaessa. Uuden pankin rakentamisessa mukana olevien osuuspankkien erinomainen taloudellinen tilanne mahdollistaa uudelle pankille erittäin vahvan vakavaraisuuden. Viiden pankin eli Janakkalan Osuuspankin, Hämeenlinnan Seudun Osuuspankin, Lopen Osuuspankin, Riihimäen Seudun Osuuspankin ja Hauhon Osuuspankin yhdistyttyä asiakkaita palvelee pankkiliiketoiminnaltaan Suomen seitsemänneksi suurin osuuspankki. Pankkien yhdistymisessä katsotaan ennen kaikkea pitkälle horisonttiin. Kilpailukenttä muuttuu jatkuvasti, eikä meilläkään ole varaa jäädä paikalleen. On mietittävä millainen pankki meillä on vuonna 2030, sanoo Hämeenlinnan Seudun Osuuspankin pankinjohtaja Risto Salminen. Uudella pankilla on hartioita rahoittaa lähes minkälainen hanke tahansa. Olemme jatkossa riittävän suuri, mutta silti lähellä asiakasta. Vaikka nousemme isoksi toimijaksi, pysymme silti maantieteellisesti kompaktina pakettina ja aidosti paikallisena, sanoo puolestaan Janakkalan Osuuspankin pankinjohtaja Mikko Suutari. Osuuspankkien tehtävä on pysynyt samana alusta saakka ja on sitä jatkossakin: tuottaa asiakkailleen kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Tuo perustehtävä tarkoittaa etua asiakkaalle ja elinvoimaa alueille. Nimenomaan yrityspalveluissa tarvitaan leveämpiä hartioita ja yhä vahvempaa osaamista. Paikallisuus tulee vuoren varmasti näkymään toiminnassamme vahvasti jatkossakin, sanovat pankinjohtajat Mikko Suutari ja Risto Salminen. Osaaminen turvattava Osuuspankit ovat olleet ahkerasti mukana tukemassa ja rahoittamassa seudun elinkeinoelämää. Näin jatkossakin. Haluamme edelleen tehdä vaikuttavia tekoja alueen menestyksen eteen koko alueella, pankinjohtajat sanovat. Asiakkaalle uudistus tarkoittaa palveluja, jotka ovat helpommin kaikkien saatavissa. Janakkalan Osuuspankin markkinaosuus toimialueen yritysasiakkaista on 70 80 prosenttia, Hämeenlinnassakin osuus on yli 50 prosenttia. On erityisen tärkeää pystyä turvaamaan yrittäjien palvelut myös tulevaisuudessa. Finanssialalla pienemmän yksikön olisi vaikeampi ylläpitää erityisosaamista, Suutari sanoo. Osaamista on löydyttävä pankista monelta eri alalta. Asiakkaat ovat tänä päivänä hyvin valveutuneita vaatimaan muun muassa palveluja sähköisesti. Viranomaisvaateet ja sääntely ovat lisänneet pankkien sisäisiä töitä erityisesti vuoden 2007 kansainvälisen finanssikriisin Viidellä yhdistyvällä pankilla on alueellaan 12 konttoria. puhkeamisen jälkeen, Salminen sanoo. Tämä heijastuu myös yritysrahoituksen päätösprosesseihin. Yhdistyvien pankkien koko henkilökunta siirtyy Etelä-Hämeen Osuuspankkiin vanhoina Työkykyä johtamalla saadaan tuntuvia säästöjä Tekemätön työ maksaa yritykselle keskimäärin 2 900 euroa kuukaudessa kokopäiväistä työntekijää kohti, eli suomalaisyrityksille 4 5 miljardin euron kustannukset vuodessa. Luvut selviävät yhteishankkeesta, jossa Työterveyslaitos, Hoffmanco International, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK sekä PwC selvittivät suomalaisyritysten henkilöstön sairauspoissaoloista, työkyvyttömyydestä ja tapaturmista aiheutuvia kustannuksia. Työkyvyttömyys aiheuttaa ison kustannuserän Suomen työelämässä. Tekemättömän työn osuus on keskimäärin 7 prosenttia yritysten palkkapotista, vaihdellen yrityksestä riippuen runsaasta 2 prosentista noin 12 prosenttiin. Tästä kertyy selvityksessä mukana olleiden 64 yhtiön yhteenlasketulla palkkasummalla, yli 2 miljardilla, noin 50 230 miljoonan euron vuosittaiset menot. Työntekijää kohden työkyvyttömyydestä koituvat kustannukset vaihtelevat eri yhtiöissä 850 eurosta 4 300 euroon. Tekemättömän työn kustannuksilla tarkoitetaan työterveyshuollon kustannuksia, lakisääteisiä tapaturmavakuutusmaksuja, työkyvyttömyyseläkemaksuja sekä sairas- ja tapaturmapoissaolojen palkkakustannuksia. Järjestelmällinen työkykyjohtaminen tuo huomattavia säästöjä. EK:n uutinen kertoo, että työkykyä voi ja pitää johtaa. Kyseessä on johdon, ei pelkästään henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon tehtävä. Työkyvyn johtamiseen kuuluvat työn ja työympäristön ke- työntekijöinä. Yhdistyminen antaa työntekijöille uudet mahdollisuudet urakehitykseen. Yhdistyminen lisää pankin vetovoimaisuutta myös työnantajana, uskovat Salminen ja Suutari. hittäminen ja toisaalta erilaisten työkykyriskien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Keskeisiä työkaluja ovat mm. puheeksi ottamisen mallit, sairaspoissaolojen ja työkyvyttömyyden seuranta sekä toimet työhön paluun tukemiseksi. Systemaattisesti työkykyjohtamiseen viime vuosina panostaneissa yrityksissä on saavutettu huomattavia säästöjä. Mukana olleissa 12 yrityksessä tekemättömän työn kustannuksia on saatu vähennettyä keskimäärin 27 prosentilla palkkasummaan verrattuna.
Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 15 Onko yrityksesi taloushallintosi järjestetty toivomallasi tavalla? Tuottaako taloushallinto raportteja juuri yrityksesi tarpeisiin? Kaipaatko yritystäsi varten nimettyä talous- /palkkahallinnon asiantuntijaa? Voimme tarjota tätä kaikkea yrityksellesi 25 v. kokemuksella ja 30 hengen tähtitiimillä. Asiantuntijamme ovat valmiita uusiin haasteisiin. Palveluihimme kuuluu mm. Taloushallinnon palvelut Palkkahallinnon palvelut Sähköiset palvelut Tilintarkastuspalvelut IFRS- ja Konsernitilinpäätökset Maksuttomat TYLI-koulutukset jatkuvat tänä vuonna kolmella seminaarilla, joissa haetaan vastauksia kilpailutusten tuomiin kysymyksiin. Mukaan voi tulla vaikka vain osaksi päivää. Kuvan tyliläiset hakivat kimpasta synergiaa Wetterhoffin Vanhassa Kutomossa. Tulossa TYLI-koulutus: Verkostoissa kannattaa laatia selkeät pelisäännöt Verkostomainen toiminta lisääntyy jatkuvasti. Kilpailutuksissa laatupisteitä voi nostaa varmistamalla pienen yrityksen toimintavarmuus alihankintaverkostolla. Usein kumppani tulee kuitenkin valittua enemmän tunteen kuin faktan perusteella. Ristiriitatilanteiden varalta on syytä tehdä tarkat sopimukset toimintatavoista. Seuraava TYLIkoulutus pureutuu verkostomaiseen toimintaan. Monet kilpailutukset menevät pienyrittäjältä sivu suun, kun omat rahkeet eivät riitä tarjousten kirjoittamiseen tai laajojen sopimusten toteuttamiseen. Suomen Yrittäjäopiston järjestämä maksuton TYLI-koulutus auttaa pientäkin yrittäjää pääsemään kiinni isoihin tarjouskilpailutuksiin. Viisiosainen seminaarisarja on alkanut viime vuoden puolella ja jatkuu 7. maaliskuuta aiheella "Mistä kumppanit?". Verkostomainen toimintatapa ei ole vain kilpailutusten työkalu, vaan se lisää yrityksen vahvuutta markkinoilla. Kuten kaikki organisaatiot, myös löysemmät verkostot tarvitsevat vahvan johtajan. Usein verkostot kaatuvat siihen, että vastuunkantajaa ei löydy. Palvelun ostaja kuitenkin haluaisi yleensä asioida yhden henkilön kanssa, kertoo kolmannen TYLI-päivän ohjelmasta vastaava SYO:n Anu Viherä. Faktaa vai fiilistä? Verkostoista on puhuttu vuosia, mutta nyt vasta päästään oikeasti toimimaan. Kumppani valitaan aika helposti tunteella, mutta olisi tärkeää, että jokainen verkoston jäsen tuo toimintaan lisäarvoa. Verkoston pelisääntöjä voisi verrata avioehtoon. Alkuhuumassakin kannattaa varautua vaikeuksiin, sanoo SYO:n projektipäällikkö Leena Lemola. Verkostomaisessa toiminnassa nousee kysymykseksi myös laadun turvaaminen. Usean toimittajan malli ei saa vaikuttaa työn laatuun. Saattaa olla niinkin, että tarjouspyynnössä vaaditaan verkoston yhteyshenkilön vastaavan alihankkijoiden laadusta kuin omastaan. Laadun hallinta tulee verkostomaisessa toiminnassa keskeiseksi tekijäksi. Pitää päättää, mikä on yhteinen laatutaso, miten sitä valvotaan ja kuka siitä vastaa, Viherä sanoo. Tulossa TYLIssä: 7.3. Mistä kumppanit? Miten tarjous- ja sopimusverkosto toimii? 17.4. Talous yritysyhteistyössä, Rahan kulku yhteenliittymissä 15.5. Myynti ja markkinointi yritysyhteistyössä, miltä näytämme ulospäin? Puhujina Petri Sipilä ja Ritva Enäkoski Verkostojen toimivuutta avaa seuraavassa TYLI-päivässä Service Park Provider Oy:n verkostoasiantuntija Petri Sipilä, joka selvittää, miksi toinen verkosto toimii onnistuneesti ja toinen kaatuu. Lisäksi päivässä kuullaan viestintäkouluttaja Ritva Enäkoskea. Ääneen pääsevät myös yrittäjät, jotka kertovat omakohtaisia kokemuksia verkostoitumisesta. TYLI-koulutukseen voi osallistua, vaikka ei olisi käynyt aiemmissa seminaareissa. Mukaan voi tulla myös vaikka vain osaksi päivää. Koulutus toteutetaan ESR-rahoituksen turvin. Kuntarahoittajana toimii Kehittämiskeskus Oy Häme. Ilmoittautumiset seminaareihin tuija. varvas@syo.fi. Lisätietoja antaa Leena Lemola, puh, 050 342 9323. Katso www.tyli.fi. Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen Tilistar Oy Vankanlähde 7, 13100 Hämeenlinna puh.03-6790 3030 / hameenlinna@tilistar.fi www.tilistar.fi Kirstulan Vanha Puoti uutta ja vanhaa sisustukseen Tervetuloa Puotiin sunnuntaisin klo 12-15. Muistathan ystävänpäivän 14.2. Puodista ystävälle ihanaa ja yksilöllistä! Nyt uutuutena By Pia s tähtitunikat! Tervetuloa! www.kirstulanvanhapuoti.fi Löydä meille: Pälkäneentie 166, 13600 Hämeenlinna (Tiiriöstä tullessa Pälkäneen suuntaan, koivukuja oikealle, Kirstulan puistotie, Kirstulan Kartanon vieressä keltainen talo) Kanta-Hämeen Aluetaksi Oy on 20 vuotta toiminut taksien tilausvälitysyhtiö Kanta- ja Lounais-Hämeen alueella. Toimintamme on ympärivuorokautista. Haemme ostotarkoituksella 400-600 m 2 toimistotiloja Hämeenlinnan ja ympäristön alueelta. Edellytyksenä reilusti parkkitilaa. Mahdollisesti remontoitavakin käy. Yhteydenotot: Juha Sirviö, p. 040-860 9116, juha.sirvio@aluetaksi.net Verkkolaskutus toisi säästöjä myös pk-sektorille Vaikka sähköinen laskutus on yleistynyt, pienet yritykset hoitavat laskutuksen edelleen usein paperilla. Elinkeinoelämän ja julkishallinnon organisaatiot ovatkin tuottaneet pk-yrityksille tietopaketin, joka rohkaisee ja neuvoo yrittäjiä verkkolaskun käyttäjiksi. Kaikki yritykset eivät enää ota vastaan paperilaskuja, joten paineita sähköiseen laskutukseen siirtymiseen löytyy. Lisäksi verkkolaskutus lisää tehokkuutta ja tuo yrityksille huomattavia kustannussäästöjä. Pk-yrityksistä alle puolet käyttää verkkolaskua. Suomen Yrittäjät on ollut mukana tietopaketin kokoamisessa. Päästä irti paperista -aineisto on julkaistu Yritys-Suomen sivustolla www.yrityssuomi.fi. Sivuston suora osoite on www. päästäirtipaperista.fi. Yrittäjien teemakahvit Yrittäjien teemakahvit hörpitään 28. helmikuuta klo 8.30 10, tuttuun tapaan hiukopalana nautitaan tuhtia ajankohtaista asiaa. Vuoden muut teemakahvit järjestetään 18.4., 14.6., 5.9., ja 14.11. Seuraa ilmoittelua www.kehittamiskeskus.fi > ajankohtaiset tapahtumat. Juttuvinkkejä haetaan! Huom! Seuraavan lehden (ilmestyy 13.3.) teema on lapsiin ja nuoriin liittyvä yritystoiminta. Otamme mielellämme vastaan juttuvinkkejä aiheesta, mankonen@armas.fi tai jarmo.eskelinen@asianajotori.fi.
16 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset Kehity johtajana! JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013 Tutkinto on tarkoitettu henkilöille, joilla on vankka käytännön kokemus johtamisesta. Tutkinnon suorittamisen lähtökohtina ovat oman työyksikön toiminnan johtaminen ja kehittäminen, johtajana kehittyminen sekä näiden kytkeminen toisiinsa. Valmistava koulutus alkaa 14.3., ilmoittaudu 28.2.2013 mennessä. Kevään 2013 täydennyskoulutuksia: Sosiaalinen media ja rekrytoinnin tulevaisuus...19.3.2013 165 Ilm. 08.03.2013 Hinta sisältää kirjan Suhteellinen rekrytointiteoria! Konsernitilinpäätös*... 20.3.2013 250 Ilm. 08.03.2013 Johtamisen teemapäivä...26.4.2013 95 Ilm. 14.04.2013 Kirjanpito ja tilinpäätös*...21.5.2013 250 Ilm. 08.05.2013 *Konsernitilinpäätös sekä Kirjanpito ja tilinpäätös -koulutukset toteutetaan osana Taloushallinto-osaamisen ESR-kehittämishanketta. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.hamk.fi/taydennyskoulutus/yrli Paljon uutta, paljon jo hyväksi todettua! Herkuttele, juhli ja nauti anna ammattilaisen auttaa. Tasolounas myyntipalvelu: p. 040 564 5477, p. 010 219 6270 www.tasolounas.fi valmennukset Paikallisesti palvelee: Paroistentie 2, 13600 Hämeenlinna