OPAS PRKK Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry Rakentamisen laadukas valmistelu + energiatehokkuus ja lämmitysjärjestelmän valinta
PRKK OPAS Rakentamisen laadukas valmistelu + energiatehokkuus ja lämmitysjärjestelmän valinta Teksti: Jouko Lommi Kuvat: futureimagebank Sisällysluettelo Johdanto 1. Määräyksillä perusta pientalon energiatehokkuudelle s. 3-4 2. Uusien määräysten mukaiset ratkaisut s. 4-5 3. Toteutusmuodon valinta s. 5 4. Huolellisella sopimisella varmistetaan rakentamisen laatu s. 5-6 5. Työmaan laatusuunnitelma s. 6 6. Rakentamisen tarkastaminen s. 6-7 Johdanto Omakotiasujien energialaskut tuntuvat kasvavan kiihtyvällä nopeudella. Muuttuva energian verotuskäytäntö nostaa niin sähkön, öljyn kuin kaukolämmönkin yksikköhintoja. Samaan aikaan kasvaa myös huoli energian kulutuksen ympäristövaikutuksista. Pientalorakentajien kiinnostus energiatehokkaampaan rakentamiseen kasvaa vuosi vuodelta. Uusien lämmöneristysvaatimusten ymmärtäminen on välttämätöntä suunnittelijoille. Myös oman talonsa rakennuttajan on hyödyllistä tuntea uudistuvien määräysten periaatteet. Energiatehokkaampi rakentaminen edellyttää toimivaa kokonaisuutta, joka on suunniteltu ja toteutettu huolella. Tavoitteiden mukainen laatu onnistuu oikein valituilla toteutusmuodoilla, tarkoilla sopimuksilla ja tehokkaalla valvonnalla.
Kuva: Soklex 1. Määräyksillä perusta pientalon energiatehokkuudelle Rakennusten lämmöneritysvaatimukset tiukkenivat 2010 vuoden alusta noin 30 prosenttia. Normien rakennetta ei tässä vaiheessa muutettu, vaan muutokset tehtiin pääasiassa määräysten lukuarvoihin. Seuraava määräysten tiukennus astuu voimaan heinäkuussa 2012. Tavoitteena on pienentää rakennusten energian kulutusta erityisesti suunnittelun tasoa parantamalla. Samalla siirrytään kokonaisenergian kulutusta ohjaavaan sääntelyyn. Vuoden 2012 energiamääräysten RakMK D3 2012 ns. kokonaisenergiatarkastelu tuo luovan suunnittelun mahdollisuuden mukaan energiamääräysten toteuttamiseen. Nämä uudisrakentamista koskevat energiamääräykset annettiin 30.3.2011 ja ne tulevat voimaan 1.7.2012. Tämän päivämäärän jälkeen jätetyissä uudisrakentamista koskevissa lupahakemuksissa on noudatettava uusia määräyksiä. Uusien määräysten merkittävin muutos koskee juuri kokonaisenergiankulutusta kuvaavan E-luvun käyttöönottoa. Tämä luku muodostuu laskennallisesti tarkasteltuna rakennukseen ostettavien energioiden, energiamuotojen kertoimien ja energiaa käyttävien järjestelmien hyötysuhteen tulona. E-luvun yksikkö on kwh/m 2 vuodessa. Määräysten mukaisen tason saavuttamiseen voidaan käyttää vapaita suunnitteluratkaisuja, minkä toivotaan edistävän rakentamisen kehittymistä. Energiatehokkuuden vaatimus riippuu pientaloissa talon koosta. Alle 120 m 2 pientalon E-luku saa olla enintään 204 kwh/(m 2 a). Siitä vaatimustaso laskee siten, että 150 m 2 talolle se on 162 kwh/(m 2 a) ja 300 m 2 talolle se on 152 kwh/(m 2 a). Pienissä taloissa sallitaan pinta-alaa kohden suurempi energiankulutus, koska pienessä talossa on pinta-alaa kohden enemmän ulkovaippaa ja siten suurempi energiankulutus. Lisäksi tällä tuetaan hieman myös pientalojen pinta-alojen kohtuullistamista. Lähde: Ympäristöministeriö Tämä määräysten mukainen vaatimustaso ei kuitenkaan ole erityisen tiukka, koska viime vuonna rakennetuista taloista yli puolet saavutti tämän tason. Sähkölämmitteinen pientalo ei yleensä saavuttanut tätä vaatimustasoa. Tämä johtuu sähkölle määritetystä epäedullisesta energiamuodon kertoimesta. Uudistuvissa määräyksissä tullaan siis ottamaan huomioon myös valitut energiamuodot ja lämmitystavat. Energiamuotojen kertoimet noudattavat pääpiirteissään energian hintoja, mutta lähtökohtana on ollut erityisesti uusiutuvan energian käytön lisääminen ja sähkön käytön vähentäminen. Sähkölle määrätty kerroin korottaa E-lukua 1,7 kertaiseksi öljyyn verrattuna ja 3,4 kertaiseksi puuhun ja pellettiin verrattuna. Toisin sanoen sähkölämmittäjä joutuu tekemään paremmin eristetyn ja tiiviimmän talon kuin puulämmittäjä, jotta talon pintaalan mukaan määritetty E-luvun raja-arvo ei ylity. Toisaalta puulämmittäjänkin on toteutettava talonsa rakenteet vähintään 2010 lämmöneristysmääräysten mukaisina, joka toimii eräänlaisena perälautana varmistamassa lämmöneristämisen minimitasoa. Energiamuodon kertoimet Fossiiliset 1,0 öljy Sähkö 1,7 maalämpö Kaukolämpö 0,7 Uusiutuvat 0,5 pelletti, puu Rakennuksen kokonaisenergiakulutusta ei voida kuitenkaan vertailla pelkästään energiamuotojen kertoimien avulla. Tähän vaikuttaa myös lämmönjakotavan hyötysuhde ja lämmitysjärjestelmän hyötysuhde. Esimerkiksi lattialämmityksen hyötysuhde voi olla 85 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että 15 prosenttia lämmöstä karkaa maaperään tai jää muuten hyödyntämättä. www.prkk.fi 3
Myös lämpimän käyttöveden ja ilmanvaihdon lämmityksessä huomioidaan järjestelmien energiankäytön hyötysuhteet. Maalämpöpumppua käytettäessä voi lämmöntuotannon hyötysuhde olla 2,8. Pellettiä poltettaessa lämmityskattilan hyötysuhde voi puolestaan olla 0,8. Valaistuksen ja kotitaloussähkön osalta hyötysuhde on 1,0. Lopuksi kokonaisenergiankulutusta kuitenkin vielä kasvattaa sähkölle määritetty energiakerroin 1,7. Kokonaisenergiankulutusta koskevat laskentaohjeet RakMK D5 2012 valmistuvat syksyllä ja niiden luonnosversiot ovat saatavilla verkkosivuilta www.ymparisto.fi. Tavanomaiselle 150 m 2 talolta vaadittava E-luku 162 Kwh/m 2 a) alittuu helposti 2010 lämmöneristysmääräysten mukaisella toteutuksella, jos taloa lämmitetään kaukolämmöllä, uusiutuvalla energialla tai päälämmitysjärjestelmänä toimivalla lämpöpumpulla. Sähkölämmitys edellyttää eristepaksuuden lisäämistä, hyvää tiiveystasoa ja energiatehokkaita ikkunoita sekä ilmanvaihtojärjestelmään tehokasta lämmön talteenottoa. Sähkölämmitystä tukevana lämmitysjärjestelmänä kannattaa käyttää aurinkokeräimiä, varaavaa tulisijaa tai ilmalämpöpumppua, jotka helpottavat vaaditun E-luvun tason alittamista. Aivan passiivitalon tasoisiin rakenteisiin ei kuitenkaan tarvitse mennä, vaikka taloon valittaisiin suora sähkölämmityskin. Kokonaisenergiankulutusta koskeva tarkastelu tulee muuttamaan pientalojen energialuokkia koskevan laskentakäytännön. Uusi kokonaisenergiankulutusta koskeva laskenta on rakennusalan ammattilaisten tehtävä, johon tarvitaan tehokkaat laskentatyökalut. 2. Uusien määräysten mukaiset ratkaisut Hyvän suunnittelun avulla pienennetään rakennuksen lämpöhäviötä, joka muodostuu rakennuksen vaipan, ilmanvaihdon ja vuotoilman lämpöhäviöiden yhteenlasketusta kokonaisuudesta. Rakennusmääräykset ovat oikeisiin ratkaisuihin velvoittavia määräyksiä ja opastavia ohjeita. Myös muita kuin ohjeiden mukaisia toteutuksia voidaan käyttää, kunhan ne täyttävät rakentamiselle asetetut vaatimukset. Määräyksillä pyritäänkin varmistamaan rakentamisen laadun minimitaso. Meidän oloissamme ei kannata säästää talon lämmitysjärjestelmässä. Vesikiertoinen lämmönjako, joka toimii lämpöpumpulla, kaukolämmöllä taikka pelleteillä, antaa varmuuden lämmöntuottamiseen ja lämpimän käyttöveden valmistukseen. Lämmitysjärjestelmän valinta onkin suurin yksittäinen talon energiatehokkuuteen vaikuttava tekijä. Talon vaippa on luonnollisesti oltava aina hyvin eristetty. Seuraavassa on kerrottu nykyisten määräysten mukaiset rakenteiden energiatehokkuudelle asetetut perusvaatimukset. Nämä ovat tämänhetkisiä minimivaatimuksia, joiden lisäämistäkin 4 www.prkk.fi kannattaa harkitusti miettiä. Lisättäessä eristepaksuutta kannattaa aina selvittää rakenteiden toimintavarmuus mahdollisimman luotettavasti. Insinööriliitto on julkaissut matalaenergiarakentamista käsittelevän ohjeiston RIL 249 2009, jossa on perustiedot energiatehokkaiden rakenteiden toimivista ratkaisuista ja varottavista riskirakenteista. Yksityiskohtainen lämmöneristämisen määräysteksti RakMk C 3 on luettavissa verkko-osoitteessa www.ymparisto.fi. Esimerkiksi seuraavilla lämmöneristetoteutuksilla saavutetaan määräysten mukainen minimitaso: Yläpohjan rakennusmääräysten mukainen lämmöneristysvaatimus 0,09 W/m 2 K saavutetaan laittamalla noin 500 millimetriä paksulti mineraalivillaeristettä. Eristekerrosta voidaan yleensä kasvattaa muuttamatta varsinaisia rakenteita, jos seinän vierustalla on riittävä rakennekorkeus. Räystäiden alta yläpohjan tuuletustilaan tapahtuva ilmavirtaus ei saa estyä. Seinät. Lämmöneristysnormien mukainen ulkoseinän U-arvo on 0,17 W/m 2 K, joka saavutetaan puurunkoisessa seinässä noin 225 275 milliä paksulla mineraalivillaeristeellä, 170 200 milliä paksulla, tehokkaalla solumuovieristeellä tai 130 milliä paksulla polyuretaanieristeellä. Eristepaksuus riippuu valitun eristeen ominaisuuksista ja rakennekokonaisuudesta. Mikäli seinän lämmöneristävyyttä halutaan parantaa muuttamatta varsinaista kantavaa runkorakennetta, lisäeristeenä voidaan seinärungon ulkopuolella käyttää tuulensuojavillaa. Vaakarunko voidaan yleensä rakentaa 75 mm paksuna. Hirsiseinälle (hirsirakenteen paksuus vähintään 180 mm) annetaan oma lämmönläpäisykertoimen vertailuarvo 0,40 W/m 2 K, jolla otetaan huomioon perinteisen hirsirakentamisen erityispiirteet ja puuhun sitoutuneen hiilen suotuisat vaikutukset ilmastonmuutoksen hillintään. Ikkuna on vuodenajasta riippuen joko lämpöhäviöiden aiheuttaja tai lämmönlähde. Eteläikkunasta tulee keväällä, kesällä ja syksyllä enemmän aurinkoenergiaa sisään kuin siitä poistuu energiaa ulos lämpöhäviöinä Ikkunoiden lämmönläpäisykerroin saa olla enintään 1,0 W/m 2 K. Tämä edellyttää Ilmavuotokohtien jakauma pientaloissa yleensä kolmelasista ikkunaa varustettuna umpiolasielementillä ja yhdellä selektiivipinnalla. Ikkunoiden energiatehokkuutta voi vertailla Motivan sivuilla osoitteessa www. energiaikkuna.fi. Maanvaraisen alapohjan lämmöneristyksen lisääminen ei vaikuta muihin rakenteisiin ja on siten yleensä aina kannatettava valinta. Maanvastaisen alapohjan lämmöneristysvaatimus 0,16 W/m 2 K saavutetaan noin 225 millin polystyreenieristeellä tai 150 200 milliä paksulla, tehokkaalla solumuovieristeellä. Lämmöneristystä parannettaessa routaeristykset on routivalla pohjalla suunniteltava ja toteutettava erityisellä huolella, koska rakennuksesta ei enää juuri siirry lämpöä maaperään. Eristearvojen määrät ovat suuntaa-antavia, koska lopullinen U-arvo määräytyy tapauskohtaisesti rakenteen kaikkien ainekerrosten perusteella. Yksittäisellä valinnalla esimerkiksi talotehtaan mainostamalla matalaenergiaseinällä ei vielä saada matalaenergiataloa aikaiseksi. Siihen tarvitaan kokonaisuus, johon on valittu energiatehokkaat rakenteet koko talon vaipan osalle. Lisäksi erittäin tärkeä merkitys on myös sillä, kuinka nämä osat onnistutaan paketoimaan tiiviiksi taloksi. Tiiviin talon rakentaminen onnistuu parhaiten määrittelemällä ilmanpitävyydelle tavoitetaso. Tätä tavoitetasoa vastaavat rakenneratkaisut esitetään suunnitelmissa. Nykyisissä lämmöneristysmääräyksissä pientalon tiiveystasoksi on määritetty 2,0 l/h, joka tarkoitta että vaipan läpi virtaa kaksinkertaisesti rakennuksen ilmatilavuus tunnissa, kun paine-ero sisä- ja ulkoilman välillä on 50 Pa. Paikalla rakennetussa talossa tiiveys on todennettava mittaamalla, tai muutoin on käytettävä arvoa 4,0 1/h. Talotehtaan toteuttamassa tuotannossa voidaan käyttää arvoa 4,0 1/h - 2,0 1/h, mikäli tehdas on hakenut tälle arvolle tuotantosertifikaatin, jota rakennettaessa noudatetaan. Tätä tiiviimpi rakenne on todennettava jälleen mittaamalla. Energiatehokkaan, hyvän tiiveyden tavoitetasona pidetään 1,0 l/h. Passiivitalossa tiiveyden tavoitteeksi on määritetty 0,6 l/h, joka edellyttää ilmansulun läpäisevien rakenteiden minimoimista.
Uudistuvat määräykset koskettavat kaikkia oman talon rakentamista suunnittelevia. Suunnitteluvaihetta seuraa rakentamisen valmistelu, jonka yhtenä tärkeänä vaiheena on tehtävä päätös sopivasta toteutusmuodosta. Pientalojen toteuttamistavat ja sopimusasiat poikkeavat toisistaan miltei jokaisen hankkeen osalta. Yhtä oikeaa ratkaisua ei toki ole olemassa, mutta jokaiseen toteutukseen löytyy useampia vaihtoehtoisia malleja, joista tulisi löytää omaan hankkeeseen parhaiten sopiva malli. 3. Toteutusmuodon valinta Pientalon rakentamisessa tarvitaan oman työn lisäksi suuri määrä ulkopuolista työpanosta. Toteutusmuodon valinnalla voidaan parhaiten vaikuttaa vastuiden jakautumiseen ja omana työnä suoritettavien töiden sisältöön, joten huolellista harkintaa tarvitaan tämänkin johdosta. Pientalo voidaan teettää kokonaisvastuurakentamisena sisältäen suunnitelmat ja työn toteutuksen ns. avaimet-käteenhankkeena. Tässä yleistyvässä mallissa rakentamisen ja suunnittelun riskit jakautuvat rakennuttajan ja urakoitsijan välisen sopimuksen mukaisesti. Puutteellinen sopiminen aiheuttaa herkästi erimielisyyttä rakenteiden yksityiskohdista ja varustelusta. Yleisimmin pientalohanke toteutetaan sopivasti paloitelluilla osaurakoilla, joissa riskit pyritään jakamaan suunnittelijoille ja useammalle urakoitsijalle. Yhtenä merkittävimpänä urakkana on talopakettitoimitus. Tarkasti laaditut urakkarajat on tärkeä osa sopimista, jotta sopimuksista puuttuvat osuudet eivät pääse kasvattamaan kustannuksia. Urakoitsijaa valitessa kannattaa muistaa, että halvin ei suinkaan aina ole paras vaihtoehto. Referenssitiedot aikaisemmista työkohteista ovat tärkeitä valintaperusteita. Muita tarkastettavia asioita ovat ote ennakonperintärekistä, ALV- ja LY -tunnukset, vastuuvakuutukset sekä luottotiedot. Jos pientalorakentaja itse teettää rakennustyön tai osan työstä itse palkkaamallaan vieraalla työvoimalla, hän on työnantajan asemassa, joka tuo mukanaan monia velvoitteita. Velvoitteet perustuvat työlainsäädäntöön ja alan työehtosopimukseen. Työt voidaan teettää joko aika tai urakkatyönä. Kummassakin tapauksessa on tärkeää laatia kirjallinen työsopimus. Työehtojen kirjaaminen takaa sen, että molemmat osapuolet muistavat vielä rakennusprojektin lopussa, mitä työehdoista oli sovittu. Työnantaja vastaa esimerkiksi työturvallisuudesta, työsuojelusta ja työn laadusta, joten valvonta ja työnjohto ovat tärkeä osa tässä toteutusmallissa. Työvoiman palkkaamiseen liittyvistä velvoitteista löytyy tietoa osoitteesta www.rakennusliitto.fi. Työnantajan huolehdittavia asioita Palkanmaksu alan työehtosopimusten mukaan Tapaturma-, työttömyys- ja ryhmähenkivakuutusmaksut TyEL eläkevakuutusmaksut Työnantajan sosiaaliturvamaksut Ennakonpidätys työntekijän verokortin mukaan Käteen maksettava osuus Työkalukorvaukset TES:n mukaan Vuosilomakorvaukset TES:n mukaan Työajan lyhennysraha TES:n mukaan Mahdolliset matkakorvaukset ja päivärahat Mahdollinen sairausajan palkka työehtosopimusten mukaan Yhä harvemmin toteutusmuotona on hartiapankkirakentaminen, jonka lähtökohtana on mahdollisimman monien työvaiheiden tekeminen itse tai talkootöinä ja osittain palkatulla työvoimalla. Tässä mallissa riskit keskittyvät kaikilta osin rakennuttajalle. 4. Huolellisella sopimisella varmistetaan rakentamisen laatua Sopimuksilla luodaan rakentamisen kokonaisuutta koskevat säännöt, joilla pyritään välttämään rakentamisen karikoita. Esimerkiksi urakoiden ketjuttaminen on muodostunut tavaksi vilkkailla rakentamisalueilla. Urakoitsijat eivät uskalla varautua omilla työvoimaresursseilla uusiin hankkeisiin, vaan työ myydään usein sinne mistä halvimmat tekijät löytyvät. Pahimmillaan tilanne voi olla sellainen, etteivät sopijapuolet enää tunne työmaalla vierasta kieltä puhuvia tekijöitä. Tämä sinänsä alkuperäisen sopimuksen mukainen ja mahdollisesti laillinenkin tilanne on aiheuttanut lukuisia ongelmia työn laadussa ja virhevastuissa. Esimerkiksi urakoitsijana toimineen sopimusosapuolen vakuutusyhtiö ei ole hyväksynyt korvattavakseen ketjutettujen aliurakoitsijoiden aiheuttamia taloudellisia menetyksiä. Urakoitsijana toimineen sopimuskumppanin osoittauduttua vielä maksukyvyttömäksi jäävät suuretkin tappiot rakennuttajan korvattaviksi. Urakkaneuvottelussa kannattaa sopia menettelytavoista, jos aliurakointia tullaan käyttämään. Varminta on laatia sopimus siten, että aliurakat hyväksytään vain neuvottelussa sovitussa laajuudessa. Taloudellisesti tärkeimmät sopimukset pientalon rakentaja tekee urakoitsijoiden ja talopakettitoimittajan kanssa. Maksuerätaulukko on laadun ja aikataulun pitävyyden kannalta tärkeä osa sopimusta. Urakan tai materiaalitoimituksen tarjoaja pyrkii usein saamaan toimitukselleen mahdollisimman etupainotteisen maksun. Tilaaja puolestaan pelkää aiheellisesti, kuinka sopimuksen mukainen toimitus saadaan riskittömästi hoidettua, jos työstä maksetaan liian varhaisessa vaiheessa. Oikea tapa on laatia maksuerät siten, että rakennuttaja maksaa toteutetun työn ja toimitetun materiaalin mukaiset kustannukset. Tätä jaottelua helpottaa huomattavasti, jos talosta laaditaan rakennusosapohjainen kustannusarvio. Kustannusarviosta kootaan maksuerien tehtäväsisällöt ja maksuerien suuruutta päästään arvioimaan suhteuttamalla saatu tarjous kustannusarvioon. Maksuehdoissa ja sopimuksissa yleensäkin on perustelua noudattaa yleisten sopimusehtojen periaatteita. Sopimusehdot RYS 9 ja REYS 8 on hankittavissa Rakennustieto Oy:n kirjakaupoista. Näiden noudattaminen antaa kuluttajalle kohtuullisen hyvän perusturvan. Esimerkiksi yleisten sopimusehtojen mukaan urakoitsijan on annettava työlle rakennusaikainen vakuus. Yleisissä sopimusehdoissa vakuus on usein määritetty 10 prosentin suuruiseksi. Tästä poikettaessa kirjataan vakuuden määräytyminen tai pois jääminen varsinaiseen sopimukseen. Kuluttajan suojana on myös kuluttajansuojalaki, jota ei voi sopimuksin ohittaa. Maksuerät tulee sitoa aina jonkin työvaiheen loppuun suorittamiseen ja työvaihetarkastukseen. Työmaalle toimitettu materiaali siirtyy rakennuttajan omistukseen, kun materiaali kiinnitetään rakennukseen tai toimitetulle materiaalille kohdistettu maksuerä on maksettu. Tarjouskyselyssä rakennuttaja määrittää suunnitteluasiakirjojen avulla tehtävät työt ja laatukriteerit mahdollisimman tarkasti. Ennen tarjouksen lopullista hyväksymistä www.prkk.fi 5
järjestetään urakkaneuvottelu, jossa sopijaosapuolet tarkistavat ymmärtäneensä sopimuksen samalla tavoin. Samalla tarkistetaan urakkaan liittyvät käytännön järjestelyt. Urakkaneuvotteluissa sovitut asiat kirjataan urakkasopimukseen tai erilliseen pöytäkirjaan. Urakkasopimusten laadinnassa kannattaa käyttää apuna PRKK:n sopimusopasta ja sieltä löytyviä sähköisiä sopimuslomakkeita. Myös jäsenneuvontaa on tässä vaiheessa hyvä hyödyntää. Urakkasopimus kannattaa tehdä aina kirjallisena. Sopimukseen liitettävillä asiakirjoilla tarkennetaan sopimuksen sisältöä, niin että tulkinnalliset erimielisyydet jäisivät mahdollisimman vähiin. Tarvittavia sopimusasiakirjoja ovat esimerkiksi: urakkasopimus urakkaohjelma ja urakkarajat urakoitsijan antama tarjous toteutuspiirustukset rakennus- ja työselityksineen maksuerätaulukko sopimusehdot tarvittavat liitteet kuten esim. urakkaneuvottelupöytäkirja Rakentamisen laatu on pientalorakentamisen jatkuva ongelma. Ratkaisua on vaikea löytää, mutta sanonta sitä saa mitä tilaa pitää pitkälti paikkansa tässäkin asiassa. Laadun varmistamismenettely on suunniteltava ja sisällytettävä sopimuksiin. Tämän varmistustoiminnan suunnitelmallinen toteuttaminen edellyttää hankekohtaista laatusuunnitelmaa. Suunnitelman avulla luodaan yhteiset pelisäännöt pientalon laadunvarmistustoiminnalle. Sopimusneuvotteluissa sovitaan tämän laatusuunnitelman laadinnasta ja sen edellyttämistä toimenpiteistä rakentamisen aikana. 5. Työmaan laatusuunnitelma Pientalotyömaalla toistuvat usein samat ongelmat ja riskit kuin suuremmissakin kohteissa. Samantapaiset vauriot, joissa vesi on jossakin muodossa mukana, ilmenevät liian usein muutamien käyttövuosien jälkeen. Suuremmilla rakennusalan yrityksillä on omat laatujärjestelmät, jotka ovat ulkopuolisen tahon (Rakentamisen laatu ry) tarkastamia ja hyväksymiä. Tämäkään järjestelmä ei näytä olevan kovin kummoinen laatutae. Vielä heikommassa asemassa on pientalorakentaja, joka kertarakentajan roolissa joutuu huolehtijan vastuuseen kaikista laatuasioista. Rakennuttajan olisikin ennen rakentamisen aloitusta laadittava hankkeelleen laatusuunnitelma yhteistyössä urakoitsijoiden, vastaavan työnjohtajan, valvojan ja pääsuunnittelijan avulla. Tämä kirjallinen koonti riskeistä ja laadunvarmistustoimista luo ainakin yhteisesti sovitun ja seurattavan varmistuspohjan. 6 www.prkk.fi Suunnitelman sisältö voisi kohteesta riippuen muodostua seuraavaksi: Lähtötiedot - sopimussisältö - työmaan toteutusmalli ja vastuualueet Työmaan riskien kartoitus - työmaan yleiset riskit esim. kaivannot, louhinta, liikenne, talvirakentaminen, kuivumisajat, maaperän häiriintyminen, betonirakenteiden jäätyminen, perustusten routiminen, rakennusaikainen kastuminen. Töiden ajallinen suunnittelu ja ohjaus - työvaiheille laaditaan urakoitsijoiden ja rakennuttajan yhteisesti sopima aikataulu. On hyvä muistaa, että liian kiireinen aikataulu aiheuttaa suuren osan vaurioista. Taloudellinen seuranta - laskutyömuotoisten osuuksien tarkka työmääräseuranta - lisä- ja muutostöiden hyväksyminen ennen töiden aloitusta Laadun varmistaminen - urakoihin sisältyvien materiaalien ja tuotteiden tarkastus - materiaalien ja tuotteiden laadun tarkastus - kosteudenhallintasuunnitelma, mittaukset ennen päällystyksiä, rakenteiden tarkastukset - työvaiheiden aloituspalaverit Työmaan tarkastussuunnitelma - rakennusluvassa edellytetyt tarkastukset ja viranomaisten tarkastusasiakirjassa edellyttämät tarkastukset kirjataan ja arkistoidaan työmaan laatukansioon - rakennuttaja laatii suunnittelijoiden kanssa listan rakennuttajan edellyttämistä laadunvarmistustarkastuksista ja tehtävistä työmalleista. Kokous- ja palaverikäytäntö - sovitaan käytäntö valvontakatselmuksille, työmaakokouksille ja työsuoritusten vastaanotolle. Hyvä laadunvarmistuksen valvontakäytäntö on aina rakennuttajan ja työn toteuttajan yhteinen etu. Valvonta ei ole onnistunut hyvin, mikäli urakoiden vastaanottoon jää pitkät virhe- ja puutelistat. Suunnitelman mukainen valvonta toimii parhaillaan siten, että laatumääritykset käydään yksityiskohtaisesti läpi ennen työvaiheiden aloittamista. Liian usein virheistä kinastellaan tuomareiden avulla takuuaikana ja sen jälkeenkin. 6. Rakentamisen tarkastaminen Työmaan tarkastaminen jakautuu viranomaisten edellyttämiin ja rakennuttajan edellyttämiin tarkastuksiin. Viranomaisten edellyttämät tarkastukset on määritetty rakennusluvassa ja vastaavalle työnjohtajalle toimitettavassa tarkastusasiakirjassa. Tämän lisäksi rakennuttajan on huolehdittava hankkeen sopimuksenmukaisesta toteutumisesta esimerkiksi juuri laadun osalta. Hankemuodosta riippuen rakennuttaja sopii tarvittavista toimenpiteistä vastaavan työnjohtajan, suunnittelijoiden ja palkkaamiensa valvojien kanssa. Tarkastuskohteet kannattaa valita yhdessä suunnittelijoiden ja valvojan kanssa. Tärkeimmistä kohteista kannattaa sopia työmallien laadinnasta. Näitä voisi olla esimerkiksi vedeneristeet, laatoitukset, julkisivumuuraukset, ikkunasmyygien rappaustasoitukset, jne. Tärkeä vaikutus laatuun on kuitenkin vielä koko rakentamiseen osallistuvan ryhmän oikealla asenteella, josta kannattaa pitää huolta. Rakennustyön aloituskokous Rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuutta määritetään rakennusluvassa ja ennen rakennustyön aloittamista tarvittaessa järjestettävässä aloituskokouksessa. Sen yhteydessä sovitaan toimenpiteistä rakentamisen laadun varmistamiseksi. Aloituskokouksessa käydään läpi rakennushankkeen osapuolten tarkastustehtävät, rakennushankkeeseen ryhtyvän oman valvonnan järjestämistapa, viranomaisvalvonnan tehtävät sekä järjestelyt rakennustuotteiden kelpoisuuden toteamiseksi. Myös talon huolto ja käyttöohjeen laadinnasta sovitaan tässä kokouksessa Rakennushankkeeseen ryhtyvä sopii kunnan rakennusvalvontaviranomaisen kanssa kokousajankohdan ja kutsuu kokouksen koolle ennen rakennustyön aloittamista. Kokouksessa ovat läsnä ainakin rakennushankkeeseen ryhtyvä tai tämän edustaja, rakennuksen pääsuunnittelija, vastaava työnjohtaja sekä rakennusvalvontaviranomainen. Kokouksen puheenjohtajana toimii yleensä rakennusvalvontaviranomainen. Rakennusvalvontaviranomaisten suorittamat katselmukset ja tarkastukset Viranomaiset vastaavat rakennuslain mukaisesta hyväksymis- ja tarkastustoiminnasta. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen valvoo rakentamista rakennuslupaan liittyvien asiakirjojen avulla, rakennusvaiheen aikaisilla katselmuksilla sekä valmiin rakennuksen käyttöä ja hoitoa valvomalla. Viranomaisvalvontaan liittyy rakentajan ilmoitusvelvollisuus eri rakennusvaiheiden alkamisesta ja päättymisestä sekä lakisääteisten katselmuksien ja tarkastusten järjestäminen. Vastaava työnjohtaja tilaa rakennusluvassa määrätyt tarkastukset rakennusvalvontaviranomaiselta. Tämän lisäksi viranomaiset edellyttävät tarkastuspöytäkirjojen laatimista myös muista rakennustyön tärkeimmistä vaiheista. Katselmusten yhteydessä varmistetaan, että työvaiheen edellyttämät tarkastukset on asianmukaisesti tehty. Vastaavan työnjohtajan suorittama tarkastustoiminta Jotta tuleva rakennushanke sujuisi suunnitelmien ja rakennusluvan hengen mukaisesti, tarvitaan työmaalle töiden etenemistä valvova lakisääteinen vastaava työnjohtaja. Vastaavan työnjohtajan tehtävänä on varmistaa, että rakentamiselle asetetut säännökset ja määräykset toteutuvat ja että hanke toteutuu myönnetyn rakennusluvan ja hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti. Vastaava työnjohtaja sopii viranomaisten kanssa rakennusluvassa määrättyjen tar-
kastusten ja katselmusten suorittamisesta. Töiden etenemisen mukaan on tehtävä riittävästi tarkastuksia, jotta rakennusluvan mukaiset tarkastukset voidaan asianmukaisesti suorittaa. Näistä tarkastuksista vastaava työnjohtaja ylläpitää rakennusluvassa määrättyä rakennustyön tarkastusasiakirjaa. Lakisääteisen tarkastustehtävien lisäksi rakennuttajan palkkaaman vastaavan työnjohtajan kanssa on mahdollista sopia eri työsuoritusten sopimuksen mukaisen laadun varmistamisesta. Tämä tehtävä kuten muutkin rakennuttajaa palvelevat työsuoritukset, kannattaa aina sopia kirjallisesti erikseen, jotta molemmat osapuolet ymmärtävät asian samalla tavalla. Myös työsuojelun tehtäväjako kannattaa sopia siten, että valvontavastuut määrittyvät kirjallisesti vastaavan työnjohtajan ja rakennuttajan välillä. Työsuojelusta säädettyjä lakeja ei voida ohittaa sopimuksilla. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen hyväksyy hakemuksesta kohteelle vastaavan työnjohtajan. Mikäli vastaava työnjohtaja on urakoitsijan palkkaama henkilö, on tärkeää valita kohteeseen erillinen valvoja hoitamaan rakennuttajan edunvalvontaa. Kiinteistön viemäri- ja vesilaitteistojen asennustöiden tarkastukset Ennen vesi- ja viemärilaitteistojen asennustyön alkua pientalon rakennustyömaalla on oltava viranomaisten hyväksymä KVVtyönjohtaja. Hän vastaa työn suoritusta koskevien määräysten noudattamisesta ja tämän edellyttämistä tarkastuksista. Vaaditut viranomaistarkastukset on merkitty rakennuslupaan. KVV-työnjohtaja on usein urakoitsijan palkkaama henkilö. Siksi rakennuttajan on tärkeää huolehtia laadun valvontaan liittyvistä tarkastuksista oman palkkaamansa valvojan avulla. Valvontatyöstä voi usein sopia LVI-suunnittelijan kanssa. Ilmanvaihtojärjestelmien asennustyön tarkastukset Omakotitalojen ilmanvaihtojärjestelmät monipuolistuvat ja samalla asennettava tekniikka laajenee, joten viranomaiset vaativat usein myös IV-töistä vastaavan työnjohtajan mukanaoloa hankkeessa. Tarkastustehtävät hoituvat vastaavalla tavalla kuin vesi- ja viemärilaitteistojenkin osalta. Sähkötöiden tarkastukset Omakotitalon sähköasennusten osalta vaaditaan lakisääteisesti suoritettavaksi urakoitsijan käyttöönottotarkastus. Urakoitsija luovuttaa rakennuttajalle pöytäkirjan vaadittuine mittaustuloksineen. Tämän lisäksi voidaan tilata kolmannen osapuolen suorittama varmennustarkastus Turvatekniikan edistämiskeskuksen valtuuttamalta tarkastajalta. Sopimuksen mukaisen laadun varmistamisesta kannattaa usein vielä sopia sähkösuunnittelijan kanssa. Rakennuttajan suoritettavaksi jäävä tarkastustoiminta Pientalohankkeessa rakennuttajan tehtävä ja vastuu lankeaa pienrakentajalle itselleen. Hän voi palkata avukseen valvojan ja sopia hänen kanssaan tarvitsemiensa palvelujen ja tarkastusten suorittamisesta. Tarkastustoiminnan sisältöön vaikuttaa ratkaisevasti rakennuttajan valitsema toteutusmuoto. Mikäli rakentamiseen palkataan omia työntekijöitä, on rakennuttajalla täydellinen vastuu työn ohjauksesta ja laadusta. Työnantaja joutuu maksamaan palkkaa huonostikin tehdystä työstä, joten tehokkaalla tarkastustoiminnalla kannattaa varmistaa tarvittaessa työn nopea keskeyttäminen. Pienten osaurakoiden sopimuksenmukaista toteutumista valvotaan työnaikaisten tarkastusten ja vastaanottotarkastusten avulla. Näiden tarkastusten hoitamisesta rakennuttaja voi usein sopia palkkaamansa vastaavan työnjohtajan kanssa. Avaimetkäteen -urakka saattaa tuntua rakennuttajalle houkuttelevan helpolta yhden sopimuksen mallilta. Toisinaan helppouden tunteesta johtuen on unohtunut rakennuttajan suorittama valvontamenettely, joka on johtanut samoihin laatuongelmiin kuin muissakin toteuttamismalleissa. Urakan vastaanotto Kun urakoitsija ilmoittaa työnsä valmistuneen, pidetään vastaanottotarkastus. Siinä ovat mukana suunnittelijat, valvoja, rakennuttaja ja urakoitsija. Koko työ käydään läpi mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Tarkastuksesta tehdään pöytäkirja, johon kirjataan todetut puutteet, virheet ja poikkeamat. Samalla sovitaan korjaustapa. Tarkastuksen lopuksi allekirjoitetaan pöytäkirja, jonka jälkeen urakoitsijalle annetaan kohtuullinen aika laittaa osoitetut paikat kuntoon. Vasta korjausten jälkeen rakennuttaja tekee vastaanottopäätöksen, jonka jälkeen urakkasumman viimeinen erä maksetaan. Rakentamisen aikana joudutaan usein muuttamaan suunnitelmia, urakkarajoja ja materiaalihankintoja. nämä kaikki vaikuttavat työsuorituksen lopulliseen hintaan. Muutoksista ja hintavaikutuksista on yleensä selkeintä sopia aina, kun muuttuva tilanne tulee eteen. Hyvin valvotussa työssä ei vastaanottotarkastuksessa juurikaan tarvitse selvitellä kustannusvaikutuksia, valmiiksi sovitut muutokset lasketaan yhteen loppusummaa varten. Mikäli selvittämättömiä asioita on kerääntynyt, ne on mainittava asiasisältönä lopputarkastuksen yhteydessä. Näiltä osin pidetään sitten vielä erikseen sovittavana ajankohtana taloudellinen loppuselvitys. Taloudellisten vaateiden esittämistapa on selvitetty sopimusehdoissa, joihin kannattaa perehtyä, jotta puheoikeus säilyy tältäkin osin. www.prkk.fi 7
Matala energia. Korkea mukavuus. Platina Rappari ohutrappauksen alle Platina Runko puurakenteiseen seinään Platina Pi-Ka pientalon kattoon ThermiSol. Eristyksen ykkösosaaja pohjolassa. Platina Lattia tehokkaaseen lattiaeristykseen Määräykset kiristyvät. Millä sinä eristät talosi LATTIAN, SEINÄT ja KATON? Lämmitä taloa, älä ympäristöä: JÄRKEVIN ratkaisu matalaenergiaeristämiseen on ThermiSol PLATINA. Se toimii jopa 25 % tehokkaammin kuin perinteiset ratkaisut. Kuuntele eristysasiantuntijaa. Katso www.thermisol.fi ja kysy lisää rautakaupoista.