Lannoituskokeet konsentraatilla: kesän 2018 kokeiden tuloksia. Joonas Hirvonen Markku Huttunen Juha Kilpeläinen Anssi Kokkonen

Samankaltaiset tiedostot
Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos

Mika Juvonen, yrittäjä / toimitusjohtaja

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Luomutuotantoon tehokkuutta biokaasulaitoksen kierrätysravinteilla

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Rikinpuute AK

Nurmien fosforilannoitus

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Karjanlannan käyttö nurmelle

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen

Biokaasulaitoksen mädäte viljelykäytössä

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Lannoitus ja kasvualustat. Luomupäivät Eeva-Liisa Juvonen Konsentroituja lannoitteita kasvihuone ja puutarhaviljelyyn

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Herne säilörehun raaka-aineena

Miten saamme parannettua nurmen kestävyyttä ja lannan ravinteet tehokkaasti käyttöön?

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Ajankohtaista nurmen lannoituksesta

Biohiili ja ravinteet

Valkuaisrehu kokeiden satotuloksia 2017

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Maan kasvukunnon hoito

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

KASVATUSKOE BIOKAASULAITOKSEN KALKITULLA JA KALKITSEMATTOMALLA MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSELLÄ

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen lannoitekäyttö nurmella ja ohralla

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Uusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

MegaLab tuloksia 2017

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Näkökulmia vähähiilisyyteen Mustialan tutkimus- ja opetusmaatilalla. Webinaari Eeva-Liisa Juvonen

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Kasvuohjelmaseminaari

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet

Fosforilannoitus nurmituotannossa

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe

Lisälannoitus kasvukaudella

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

ILMASE-hanke Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Transkriptio:

Lannoituskokeet konsentraatilla: kesän 218 kokeiden tuloksia Joonas Hirvonen Markku Huttunen Juha Kilpeläinen Anssi Kokkonen

Konsentraatti-lannoitteen kenttäkokeet Konsentraatin lannoitusvaikutusta testattiin kasvukaudella 218 1) tavanomaisella timoteinurmella naudan lietteen, mädätysjäännöksen (Luomu1A) ja väkilannoitteen kanssa 2) apilavaltaisella luomunurmella naudan lietteen ja mädätysjäännöksen (Luomu1A) kanssa 3) tavanomaisella viljalla (kevätvehnä) naudan lietteen, mädätysjäännöksen (Luomu1A) ja väkilannoitteen kanssa

Lannoitteet Ravinnepit. Konsentraatti Luomu1A Naudan liete 17.4.218 24.5.218 15.6.218 29.6.218 17.4.218 24.5.218 15.6.218 29.6.218 17.4.218 24.5.218 15.6.218 29.6.218 N-kok, kg/tn 4,9 7,2 7,6 6,7 5,3 6,4 4,8 4,1 3,2 2,8 4, 2,4 N-liuk, kg/tn 4,3 6,3 6,5 6,3 3,9 4,1 3,9 3,5 1,5 1,5 2,7 1,6 P-kok, kg/tn,14,23,27,16,74,86,4,27,55,51,72,44 K-kok, kg/tn 2,4 4,5 4,5 3, 1,7 1,8 1,3 1,4 2,9 3, 4,3 2,5 Kuiva-aine, % 1,5 3,3 3,6 2,3 5,8 7,8 2,8 2,2 7, 6,9 7,4 6,6 N-liuk/N-kok, % 88 88 86 94 74 64 81 85 47 54 68 67 P-kok/N-liuk, % 3 4 4 3 19 21 1 8 37 34 27 28 Korkean liukoisen typpipitoisuuden vuoksi konsentraatti on nopeavaikutteinen lannoite Alhaisen P-pitoisuuden vuoksi soveltuu maille, joilla on P-lannoitusrajoituksia Konsentraatti Rejektivesi (LuomuKymppiA) on konsentraatin raaka-aine

1) koeasetelma, tavanomainen timoteinurmi Lohko, Kitee Puhos Koeruudut (36 kpl): 8 m x 1 m, merkitseviä eroja kerranteiden (4 kpl) välillä, viljavuusluokissa erot kuitenkin pieniä Maalaji: hiekkainen karkea hieta (hkkht), karkea hieta (KHt) Koelannoitteiden levitys 15.6.218 Livakka-lietevaunu kiekkomultaimella ja prototyyppi-letkulevittimellä (konsentraatti), Juko-kylvölannoitin (YaraMila Y 4 [NPKS 2-2-12-3], Biolan PK-täydennyslannoitus) Sadonkorjuu 8.8.218 Koejäsenet kg/tn kg/ha, tavoite kg/ha, toteutunut N-kok N-liuk P K tn/ha N-kok N-liuk P K tn/ha N-kok N-liuk P K toteutuneet, % 1. -ruutu 2. Luomu1A 1 5,3 3,9,74 1,7 1,2 54 4 8 17 8,4 44 33 6 14 82 3. 3,2 1,5,55 2,9 26,5 85 4 15 77 21,5 69 32 12 62 81 4. 4,9 4,3,14 2,4 9,2 45 4 1 22 9, 44 39 1 22 98 5. 2 2 2 12,2 4 4 4 24,2 38 38 4 23 95 6. Luomu1A 2 5,3 3,9,74 1,7 2,4 18 8 15 35 17,2 91 67 13 29 84 7. 3,2 1,5,55 2,9 53, 17 8 29 154 49,8 159 75 27 144 94 8. 4,9 4,3,14 2,4 18,5 91 8 3 44 12,6 62 54 2 3 68 9. 2 2 2 12,4 8 8 8 48,4 79 79 8 48 99

Maanäytteet: Kerranteiden (A D) väliset erot (ANOVA) ph 6,1 6,4 P =.21 VL: tyydyttävä-hyvä Ca (mg/l) 177 1478 P =.7 VL: välttävä-tyydyttävä P (mg/l) 7,2 1, P =.7 VL: välttävä-tyydyttävä Mg (mg/l) 1 143 P =. VL: välttävä-tyydyttävä S (mg/l) 13 17 P =.2329 VL: tyydyttävä-hyvä KVK (cmol/kg) 8 11 P =.7 VL: usein alle 1 cmol/kg -> kalkitustarve kerranteelle D = keskim. 2,3 tn/ha

Ajoneuvovaaka (DG Dina kannettava)

Tavanomainen timoteikasvusto 6 viikkoa lannoituskäsittelyjen jälkeen 39 kg /ha, konsentraatti 54 kg /ha, konsentraatti 38 kg /ha, väkilannoite 79 kg /ha, väkilannoite Isompi konsentraattikäsittely (8 Bb ) näkyy vihreämpänä kuin vasemmalla oleva pienempi konsentraattikäsittely. Sama on nähtävissä väkilannoiteruutujen välillä: isompi käsittely (9 Cb ) näkyy tummempana kasvustona.

A C B D

Kuiva-ainesadot, tavanomainen timoteinurmi sato kgka/ha 4 35 3 Käsittelyjen väliset erot P =.446 Kerranteiden väliset erot P =.2 ANOVA, two-factor (.138,.1) 25 2 15 1 5 kg/ha liuk- N 33 kg/ha Luomu1A 33 kg/ha 39 kg/ha naudan liete konsentraatti 38 kg/ha väkilannoite 67 kg/ha Luomu1A 75 kg/ha naudan liete n.s. 54 kg/ha konsentraatti 79 kg/ha väkilannoite Koejäsenten välistä vertailua ja tulosten tulkintaa vaikeutti erittäin kuiva kesä ja maan kuivuus, joka entisestään lienee hidastanut etenkin lannoiterakeiden liukenemista ja ravinteiden hyödyntämistä Alkuperäisenä oletuksena oli, että konsentraatin typpilannoitusvaikutus olisi samanlainen kuin väkilannoitteen

Typen käytön hyötysuhde, tavanomainen timoteinurmi 8 sato kgka/ kg 7 6 5 4 3 Käsittelyjen väliset erot P =.57 Kerranteiden väliset erot P =.19 ANOVA, two-factor (.2,.6) Vuoden 218 kokeiden perusteella konsentraatin sadontuottokyky vastaa väkilannoitteen sadontuottokykyä 2 1 n.s. kg/ha liuk- N 33 kg/ha Luomu1A 33 kg/ha naudan liete 39 kg/ha konsentraatti 38 kg/ha väkilannoite 67 kg/ha Luomu1A 75 kg/ha naudan liete 54 kg/ha konsentraatti 79 kg/ha väkilannoite

Kerranteet I-IV Kerranteet I-III 4 35 3 25 2 15 1 5 sato kgka/ha P =.446 sato kgka/ha P =.39 4 35 3 25 2 15 1 5 8 7 6 5 4 3 2 1 sato kgka/ kg P =.57 sato kgka/ kg P =.9 9 8 7 6 5 4 3 2 1

Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 2 Luomu1A 2 Luomu1A 2 Luomu1A 2 Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 2 Luomu1A 2 Luomu1A 2 käsittely-nollaruutu kgka/ha käsittely-nollaruutu kgka/ha Kerranteet I-IV sato, Sadonlisäys kgka/ha 1. kg/ha 2. 33 kg/ha Luomu1A -83 3. 33 kg/ha naudan liete 543 4. 39 kg/ha konsentraatti 9 5. 38 kg/ha väkilannoite 411 6. 67 kg/ha Luomu1A 256 7. 75 kg/ha naudan liete 486 8. 54 kg/ha konsentraatti 974 9. 79 kg/ha väkilannoite 83 Sadonlisäys Kerranteet I-III sato, Sadonlisäys kgka/ha 1. kg/ha 2. 33 kg/ha Luomu1A -18 3. 33 kg/ha naudan liete 519 4. 39 kg/ha konsentraatti 321 5. 38 kg/ha väkilannoite 417 6. 67 kg/ha Luomu1A 476 7. 75 kg/ha naudan liete 784 8. 54 kg/ha konsentraatti 1468 9. 79 kg/ha väkilannoite 116 25 25 2 15 1 2 15 1 5-5 5-5 -1 koeruudut koeruudut

kgka/ha lannoitteen -kg kohti Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 2 Luomu1A 2 Luomu1A 2 Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 2 Luomu1A 2 Luomu1A 2 Luomu1A 2 kgka/ha lannoitteen -kg kohti Kerranteet I-IV kgka/ Sadonlisäys kg 1. kg/ha 2. 33 kg/ha Luomu1A -3 3. 33 kg/ha naudan liete 8 4. 39 kg/ha konsentraatti -7 5. 38 kg/ha väkilannoite 9 6. 67 kg/ha Luomu1A 3 7. 75 kg/ha naudan liete 6 8. 54 kg/ha konsentraatti 9 9. 79 kg/ha väkilannoite 25 Sadonlisäys/ -kg Kerranteet I-III kgka/ Sadonlisäys kg 1. kg/ha 2. 33 kg/ha Luomu1A 3. 33 kg/ha naudan liete 7 4. 39 kg/ha konsentraatti 6 5. 38 kg/ha väkilannoite 9 6. 67 kg/ha Luomu1A 17 7. 75 kg/ha naudan liete 23 8. 54 kg/ha konsentraatti 27 9. 79 kg/ha väkilannoite 36 6 5 4 2 4 3 2 1-2 -4-1 -6 koeruudut koeruudut

Ka A B C D Anova: Single Factor 587 674 633 793 533 649 679 553 SUMMARY 664 541 61 685 Groups Count Sum Average Variance 78 66 347 6 A 9 5862 651,3333 6458,5 73 542 325 353 B 9 5849 649,8889 5664,111 713 673 83 379 C 9 445 494,4444 34469,3 658 775 32 445 D 9 4685 52,5556 23129,3 672 621 379 56 552 714 354 371 ANOVA Source of Variation SS df MS F P-value F crit Between Gro 18744,6 3 62468,19 3,583912,24319 2,9112 Within Grou 557765,3 32 1743,17 D-arvo A B C D Anova: Single Factor % org.a. 65 67 63 67 66 67 68 68 SUMMARY 64 61 65 66 Groups Count Sum Average Variance 65 68 61 66 A 9 591,8 65,75556 3,35278 68 64 68 74 B 9 592 65,77778 11,49194 67 64 66 73 C 9 583 64,77778 8,834444 68 72 68 75 D 9 629 69,88889 11,1611 65 62 64 7 63 68 61 7 ANOVA Source of Variation SS df MS F P-value F crit Between Gro 139,6478 3 46,54926 5,4261,417 2,9112 Within Grou 275,7422 32 8,616944 Total 745169,9 35 Total 415,39 35 D-arvo A B C D Anova: Single Factor g 596 624 586 623 65 615 625 635 SUMMARY 596 564 611 616 Groups Count Sum Average Variance 617 632 558 612 A 9 5493 61,3333 249,5 631 59 618 679 B 9 55 611,1111 991,3611 625 59 617 665 C 9 5389 598,7778 76,4444 627 664 625 692 D 9 584 644,8889 789,8611 61 584 589 643 586 637 56 639 ANOVA Source of Variation SS df MS F P-value F crit Between Gro 1681,89 3 356,63 5,2338,485 2,9112 Within Grou 21897,33 32 684,2917 Total 32579,22 35 Raakakuitu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Anova: Single Factor 281 274 288 273 264 283 291 266 262 261 267 28 271 264 268 29 268 28 SUMMARY 27 281 275 283 24 277 293 272 279 Groups Count Sum Average Variance 264 289 273 33 28 278 288 282 278 1 4 176 269 78 ANOVA 2 4 1111 277,75 88,91667 3 4 1116 279 44,66667 4 4 113 282,5 214,3333 5 4 148 262 272 6 4 116 276,5 39 7 4 1162 29,5 4,333333 8 4 188 272 5,66667 9 4 199 274,75 72,91667 Source of Variation SS df MS F P-value F crit Between Gro 219,5 8 263,6875 2,74498,23486 2,35313 Within Grou 2594,5 27 96,9259 Total 474 35 Rehuanalyysi: jonkin verran eroja kerranteiden välillä Rehuarvoissa eroja eri käsittelyjen välillä ainoastaan raakakuidun osalta

2) koeasetelma, puna-apilavaltainen luomunurmi Lohko, Tohmajärvi Valkeasuo Koeruudut (28 kpl): 8 m x 1 m, merkitseviä eroja kerranteiden (4 kpl) välillä, viljavuusluokissa erot kuitenkin pieniä (Huom! P) Maalaji: hiekkainen karkea hieta (hkkht), hietamoreeni (HtMr) Kasvi: puna-apila-nurminata-nurmi Lannoituskäsittelyt: 29.6.218 Livakka-lietevaunu kiekkomultaimella ja prototyyppi-letkulevittimellä (konsentraatti) Sadonkorjuu: 9.8.218 Koejäsenet kg/tn kg/ha, tavoite kg/ha, toteutunut N-kok N-liuk P K tn/ha N-kok N-liuk P K tn/ha N-kok N-liuk P K toteutuneet, % 1. -ruutu 2. Luomu1A 1 5,3 3,9,74 1,7 1,2 54 4 8 17 8, 43 31 6 14 79 3. 3,2 1,5,55 2,9 26,5 85 4 15 77 23,3 74 35 13 67 88 4. 4,9 4,3,14 2,4 9,2 45 4 1 22 8,5 42 37 1 2 93 5. Luomu1A 2 5,3 3,9,74 1,7 2,4 18 8 15 35 17,1 91 67 13 29 84 6. 3,2 1,5,55 2,9 53, 17 8 29 154 43,2 138 65 24 125 82 7. 4,9 4,3,14 2,4 18,5 91 8 3 44 15,7 77 67 2 38 85

Maanäytteet: Kerranteiden (A D) väliset erot (ANOVA) P (mg/l) 6,7 19,1 P =.914 VL: välttävä-hyvä K (mg/l) 16 33 P =. VL: huono -> vaikuttaa jo satoon? Mg (mg/l) 14 133 P =.1667 VL: välttävä-tyydyttävä -> kalkitustarve kerranteelle A = keskim. 2,4 tn/ha -> kalkitustarve kerranteelle B = keskim. 2,6 tn/ha -> kalkitustarve kerranteelle C = keskim. 3,4 tn/ha -> kalkitustarve kerranteelle D = keskim. 3,1 tn/ha

Puna-apilavaltainen luomunurmi 3,5 viikkoa lannoituskäsittelyjen jälkeen 37 kg /ha, konsentraatti kg N, nollaruutu 37 kg /ha, konsentraatti 35 kg /ha, naudan liete 68 kg /ha, konsentraatti 65 kg /ha, naudan liete Koejäsenten kasvut eroavat selvästi toisistaan. Vasemmalla nollaruudun (1 Dr ) viereinen konsentraattikäsittely (37 kg /ha), keskellä naudanlieteruudun (3 Br ) viereinen konsentraattikäsittely (37 kg /ha), sekä oikealla naudanlieteruudun (6 Br ) viereinen konsentraattikäsittely (68 kg /ha).

A C B D

Kuiva-ainesadot, puna-apilavaltainen luomunurmi sato kgka/ha 45 4 35 3 Käsittelyjen väliset erot P =.2 Kerranteiden väliset erot P =.22 ANOVA, two-factor (.,.) 25 2 15 1 5 kg/ha liuk- N 32 kg/ha Luomu1A * 35 kg/ha 37 kg/ha naudan liete konsentraatti 67 kg/ha Luomu1A * 65 kg/ha naudan liete 68 kg/ha konsentraatti Samalla liukoisen typen tasolla konsentraatti (37 kg liuk- N/ha, 68 kg /ha) tuotti tilastollisesti merkitsevästi (P <.5*) enemmän kuiva-ainesatoa kuin naudan liete (35 kg /ha, 65 kg /ha) Puna-apilavaltainen luomunurmi voi tuottaa runsaan biologisen typensidonnan avulla myös ilman lannoitusta lähes saman verran kuin lannoitetut koeruudut (näin kävi edellisvuoden 217 kokeissa)

Typen käytön hyötysuhde, puna-apilavaltainen luomunurmi 9 8 7 sato kgka/ kg Käsittelyjen väliset erot P =.81 Kerranteiden väliset erot P =.2 ANOVA, two-factor (.,.) 6 5 4 3 2 1 kg/ha liuk- N 32 kg/ha Luomu1A * 35 kg/ha 37 kg/ha naudan liete konsentraatti 67 kg/ha Luomu1A 65 kg/ha 68 kg/ha naudan liete konsentraatti Samalla liukoisen typen tasolla konsentraatti (37 kg /ha) tuotti tilastollisesti merkitsevästi (P <.5*) enemmän kuiva-ainesatoa käytettyä liukoista typpikiloa kohden kuin naudan liete (35 kg /ha)

Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 2 Luomu1A 2 Luomu1A 2 Luomu1A 2 käsittely-nollaruutu kgka/ha kgka/ha lannoitteen -kg kohti Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 2 Luomu1A 2 Luomu1A 2 Luomu1A 2 sato, Sadonlisäys kgka/ha 1. kg/ha 2. 32 kg/ha Luomu1A 29 3. 35 kg/ha naudan liete 225 4. 37 kg/ha konsentraatti 123 5. 67 kg/ha Luomu1A 152 6. 65 kg/ha naudan liete 124 7. 68 kg/ha konsentraatti 2232 Sadonlisäys kgka/ Sadonlisäys kg 1. kg/ha 2. 32 kg/ha Luomu1A 3 3. 35 kg/ha naudan liete 5 4. 37 kg/ha konsentraatti 19 5. 67 kg/ha Luomu1A 32 6. 65 kg/ha naudan liete 29 7. 68 kg/ha konsentraatti 45 35 3 25 2 15 1 5-5 Sadonlisäys 6 5 4 3 2 1-1 Sadonlisäys/-kg koeruudut koeruudut

3) koeasetelma, tavanomainen vilja (kevätvehnä) Lohko, Kitee Papinniemi Koeruudut (36 kpl): 7,5 m x 8 m, merkitseviä eroja kerranteiden (4 kpl) välillä, viljavuusluokissa erot kuitenkin pieniä Maalaji: hietamoreeni (HtMr) Lannoituskäsittelyt: 24.5.218 Livakka-lietevaunu kiekkomultaimella ja prototyyppi-letkulevittimellä (konsentraatti), 25.5.218 Juko-kylvölannoitin (YaraMila Y 4 [NPKS 2-2-12-3], Biolan PK-täydennyslannoitus) Kylvöajankohta: 28.5.218 Sadonkorjuu: 3.9.218 Koejäsenet kg/tn kg/ha, tavoite kg/ha, toteutunut N-kok N-liuk P K tn/ha N-kok N-liuk P K tn/ha N-kok N-liuk P K toteutuneet, % 1. -ruutu 2. Luomu1A 1 5,3 3,9,74 1,7 1,2 54 4 8 17 8, 42 31 6 14 79 3. 3,2 1,5,55 2,9 26,5 85 4 15 77 23,2 74 35 13 67 88 4. 4,9 4,3,14 2,4 9,2 45 4 1 22 8,5 42 37 1 2 93 5. 2 2 2 12,2 4 4 4 24,2 38 38 4 23 95 6. Luomu1A 2 5,3 3,9,74 1,7 2,4 18 8 15 35 17,7 94 69 13 3 87 7. 3,2 1,5,55 2,9 53, 17 8 29 154 49, 157 73 27 142 92 8. 4,9 4,3,14 2,4 18,5 91 8 3 44 17,1 84 74 2 41 93 9. 2 2 2 12,4 8 8 8 48,4 74 74 7 45 93

Maanäytteet: Kerranteiden (A D) väliset erot (ANOVA) ph 6,6 6,7 P =.177 VL: hyvä-korkea Ca (mg/l) 1389 1767 P =.92 VL: välttävä-tyydyttävä P (mg/l) 16,4 21,7 P =.63 VL: tyydyttävä-hyvä K (mg/l) 28 277 P =.9 VL: tyydyttävä-hyvä Mg (mg/l) 154 197 P =. VL: tyydyttävä-hyvä S (mg/l) 8 1 P =.248 VL: välttävä-tyydyttävä KVK (cmol/kg) 1 13 P =.1 VL: usein alle 1 cmol/kg -> ei kalkitustarvetta

Tavanomainen viljakasvusto (kevätvehnä) 6 viikkoa ja 9,5 viikkoa lannoituskäsittelyjen jälkeen

Kuiva-ainesadot, tavanomainen viljakasvusto (kevätvehnä) 45 4 sato kgka/ha 35 3 25 Käsittelyjen väliset erot P =.481 Kerranteiden väliset erot P =. ANOVA, two-factor (.11,.) 2 15 1 5 kg/ha liuk- N 31 kg/ha Luomu1A 35 kg/ha 37 kg/ha naudan liete konsentraatti 38 kg/ha väkilannoite 7 kg/ha Luomu1A 74 kg/ha 74 kg/ha naudan liete konsentraatti 74 kg/ha väkilannoite

Typen käytön hyötysuhde, tavanomainen viljakasvusto (kevätvehnä) 12 1 sato kgka/ kg Käsittelyjen väliset erot P =. Kerranteiden väliset erot P =.194 ANOVA, two-factor (.,.) 8 6 4 Lannoitteet tuottivat pienemmällä liukoisen typen tasolla (31-38 kg liuk- N/ha) tilastollisesti merkitsevästi enemmän (**,***) kuiva-ainesatoa käytettyä liukoista typpikiloa kohden kuin suuremmalla liukoisen typen tasolla (7-74 kg /ha) 2 kg/ha liuk- N 31 kg/ha Luomu1A 35 kg/ha naudan liete 37 kg/ha konsentraatti 38 kg/ha väkilannoite 7 kg/ha Luomu1A 74 kg/ha naudan liete 74 kg/ha konsentraatti 74 kg/ha väkilannoite Sääolosuhteet Vähenevän tuoton laki (law of diminishing returns) Liebigin minimilaki (Liebig's law of the minimum)

Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 2 Luomu1A 2 Luomu1A 2 Luomu1A 2 käsittely-nollaruutu kgka/ha kgka/ha lannoitteen -kg kohti Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 1 Luomu1A 2 Luomu1A 2 Luomu1A 2 Luomu1A 2 sato, Sadonlisäys kgka/ha 1. kg/ha 2. 31 kg/ha Luomu1A 348 3. 35 kg/ha naudan liete 183 4. 37 kg/ha konsentraatti 291 5. 38 kg/ha väkilannoite 36 6. 7 kg/ha Luomu1A 541 7. 74 kg/ha naudan liete 17 8. 74 kg/ha konsentraatti 55 9. 74 kg/ha väkilannoite 928 Sadonlisäys kgka/ Sadonlisäys kg 1. kg/ha 2. 31 kg/ha Luomu1A 3 3. 35 kg/ha naudan liete 2 4. 37 kg/ha konsentraatti 3 5. 38 kg/ha väkilannoite 4 6. 7 kg/ha Luomu1A 11 7. 74 kg/ha naudan liete 4 8. 74 kg/ha konsentraatti 11 9. 74 kg/ha väkilannoite 18 18 16 14 12 1 8 6 4 2-2 -4 Sadonlisäys 3 25 2 15 1 5-5 Sadonlisäys/-kg koeruudut koeruudut

NDF-kuitu A B C D Anova: Single Factor 147 15 124 115 131 135 121 19 SUMMARY 129 127 125 112 Groups Count Sum Average Variance 133 131 139 126 A 9 119 132,2222 58,69444 125 123 122 129 B 9 1177 13,7778 93,69444 126 141 123 123 C 9 1152 128 47,75 141 12 127 12 D 9 172 119,1111 41,61111 124 125 133 12 134 125 138 118 ANOVA Source of Variation SS df MS F P-value F crit Between Gro 932,9722 3 31,997 5,145659,5124955 2,9112 Within Grou 1934 32 6,4375 Kuiva-aine A B C D Anova: Single Factor 788 794 87 821 788 793 817 825 SUMMARY 797 789 817 827 Groups Count Sum Average Variance 797 793 814 824 A 9 716 795,5556 21,77778 797 792 815 821 B 9 7154 794,8889 23,61111 82 793 81 825 C 9 733 814,4444 13,52778 798 796 815 82 D 9 7418 824,2222 1,19444 798 798 817 83 795 86 818 825 ANOVA Source of Variation SS df MS F P-value F crit Between Gro 5664,333 3 1888,111 19,2797 6,76345E-17 2,9112 Within Grou 552,8889 32 17,27778 Total 2866,972 35 Total 6217,222 35 PVT A B C D Anova: Single Factor 8 23 24 14 23 23 9 SUMMARY Hehtolitrapaino A B C D Anova: Single Factor 76,3 78,15 77,55 78,75 77,75 78,35 77,55 77,75 SUMMARY 3 29 21 27 Groups Count Sum Average Variance 8 21 11 9 A 9 131 14,55556 92,77778 1 27 14 8 B 9 22 24,44444 6,527778 8 25 21-8 C 9 146 16,22222 4,19444 3 22 16 13 D 9 5 5,555556 121,7778 77,95 77,35 77,55 77,35 Groups Count Sum Average Variance 77,75 78,15 77,75 78,35 A 9 699,9 77,76667,3325 77,95 78,55 78,35 78,35 B 9 71,15 77,9556,187778 77,95 77,55 77,35 78,55 C 9 71,35 77,92778,224444 78,35 77,95 78,55 78,75 D 9 75,35 78,37222,254444 24 26 9 26 24 7-8 ANOVA 77,95 77,35 78,15 78,75 77,95 77,75 78,55 78,75 ANOVA Source of Variation SS df MS F P-value F crit Between Gro 1619,417 3 539,856 8,26487,326539 2,9112 Within Grou 29,222 32 65,31944 Source of Variation SS df MS F P-value F crit Between Gro 1,862431 3,6281 2,485312,78417489 2,9112 Within Grou 7,993333 32,249792 Total 379,639 35 Total 9,855764 35 Rehuvilja-analyysi: jonkin verran eroja kerranteiden välillä Rehuarvoissa ei eroja eri lannoitekäsittelyjen välillä

sato kgka/ha sato kgka/ha sato kgka/ha sato kgka/ha Kitee nurmi Kitee nurmi 3-kerr. 4 4 35 35 3 Konsentraatti 3 R² =,478 Konsentraatti 25 2 15 1 5 R² =,1563 R² =,3694 R² =,882 R² =,8 Väkilannoite Luomu1A Naudan liete Lin. (Konsentraatti) Lin. (Väkilannoite) Lin. (Luomu1A) Lin. (Naudan liete) 25 2 15 1 5 R² =,755 R² =,2578 R² =,4456 Väkilannoite Luomu1A Naudan liete Lin. (Konsentraatti) Lin. (Väkilannoite) Lin. (Luomu1A) Lin. (Naudan liete) 1 2 3 4 5 6 7 8 kg/ha 1 2 3 4 5 6 7 8 kg/ha Valkeasuo nurmi Kitee vilja 45 5 4 35 3 25 2 15 1 5 R² =,7242 R² =,418 R² =,3932 1 2 3 4 5 6 7 kg/ha Konsentraatti Luomu1A Naudan liete Lin. (Konsentraatti) Lin. (Luomu1A) Lin. (Naudan liete) 45 4 35 3 25 2 15 1 5 R² =,3985 R² =,2337 R² =,1555 R² =,351 1 2 3 4 5 6 7 8 kg/ha Konsentraatti Väkilannoite Luomu1A Naudan liete Lin. (Konsentraatti) Lin. (Väkilannoite) Lin. (Luomu1A) Lin. (Naudan liete)

Yhteenveto Konsentraatti on nopeavaikutteinen typpilannoite johtuen korkeasta /kok-n -suhteesta (n. 9 %), minkä vuoksi se täydentää hyvin luomulannoitevalikoimaa Vuoden 218 kokeiden perusteella konsentraatin lannoitusvaikutus vastaa väkilannoitteen lannoitusvaikutusta (voi olla jopa sitä parempi) Nurmella konsentraatin lannoitusvaste viljaa parempi Lannoitusvaikutusta ja lannoitusvaikutuksen tapaa (nopeus/hitaus) tarkennetaan uusilla kokeilla kasvukaudella 219

Kiitokset!