RAKENNUSJÄRJESTYKSEN TARKISTUKSEN PERUSTELUT LUONNOS 23.10.2012

RAKENNUSJÄRJESTYKSEN TARKISTUKSEN PERUSTELUT LUONNOS 23.10.2012

1 SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 Soveltamisala Ei muutoksia 1.2 Rakennusvalvontaviranomainen Rakennusvalvontaviranomainen oli edellisen rakennusjärjestyksen laatimisajankohtana rakennuslautakunta. Määritelmä on muotoiltu kunnan johtosäännössä tapahtuvia muutoksia kestäväksi. 1.3 Rakentamisohjeet Edellisen rakennusjärjestyksen laatimisajankohtana kaavoituksesta vastasi kaavoituslautakunta. Nykyisin yleiskaavoituksesta vastaa elinkeino- ja kuntakehitystoimikunta, joten määritelmä on kunnan johtosäännössä tapahtuvia muutoksia kestäväksi. 1.4 Rakennusjärjestyksen liitteet Liitteiden tarkistaminen, täydentäminen ja ajan tasalle saattaminen on kunnan johtosäännössä määritellyn toimielimen tehtävä. 2 LUPAJÄRJESTELMÄT 2.1 Talousrakennuksen luvan- /ilmoituksenvaraisuus 2.2 Toimenpiteiden luvan- tai ilmoituksenvaraisuus Aitaaminen: Tontin rajoittuessa katujen ja/tai yleisten teiden liittymien näkemäalueeseen, keskeisen kevyen liikenteen väylän näkemäalueeseen yms. halutaan tarkastaa, että aita, jonka korkeus on yli 0,9 m ei muodostu näkemäesteeksi liittymäalueella. Lisäksi on haluttu tarkentaa, mistä aidan korkeus mitataan. 2.3 Menettelytapamääräyksiä Ei muutoksia. 3 RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN 3.1 Sijoittuminen 3.2 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan 3.3 Tontin/rakennuspaikan terveellisyys Melu Uusissa kaavoissa asuinrakennuksia on sijoitettu 55 db liikennemelualueille. Seinän ja ikkunan ääneneristävyys vaatimus ei yksin riitä, mikäli ikkuna avautuu suoraan melualueelle.

Uusimman tutkimustiedon mukaan pitkäaikaisen altistumisen ympäristömelulle on todettu lisäävän riskiä verisuonisairauksiin. Myös melun häiritsevyys on merkityksellistä. Tutkimuksissa on kiinnitetty lisäksi huomiota meluherkkyyteen, jota ei ole aiemmin otettu riittävästi huomioon. (Ympäristöministeriön julkaisu Ympäristömelun vaikutukset 3/2007). Maalämpö Maalämmöllä tarkoitetaan maa- ja kallioperän pintaosiin varastoitunutta lämpöenergiaa. Lämpöenergiaa voidaan hyödyntää rakennusten ja niiden käyttöveden lämmittämiseen ja viilentämiseen lämpöpumpputekniikan avulla. Lämpökaivojen rakentaminen on tullut luvanvaraiseksi ja niiden rakentaminen on lisääntynyt huomattavasti. Määräyksissä on annettu ohjeita siitä mitä on huomioitava ja selvitettävä ennen rakentamisen aloittamista. Maalämpökaivoista aiheutuu pohjaveden pilaantumisriski johtuen pääasiassa mahdollisista lämmönsiirtoainevuodoista ja pintavesien pääsystä pohjaveteen vuotavien kaivorakenteiden vuoksi. Maalämpökaivo aiheuttaa aina riskin pohjavedelle ja mitä enemmän niitä rakennetaan riski kasvaa samassa suhteessa. Maalämpökaivon poraus saattaa aiheuttaa pohjaveden samentumista, muutoksia pohjaveden virtausolosuhteisiin ja pahimmassa tapauksessa aiheuttaa kaivojen kuivumista. Maalämpökaivon ja maaperään asennettavien lämmönkeruuputkistojen rakentamista pohjavesialueella käsitellään kohdassa 9. 3.4 Ympäristön hoito ja valvonta 3.5 Aitaaminen 3.6 Piha-alue On haluttu tarkentaa, että määräykset koskevat myös kasvillisuudesta muodostuvaa aitaa. On myös haluttu tarkentaa, että aita ei saa aiheuttaa vaaraa liikenteelle, ei saa haitata katujen kunnossapitoa eikä yli 3 metriä korkea istutettu aita saa aiheuttaa haittaa naapurikiinteistölle. Lisäksi on haluttu tarkentaa, että sekä rakenteellinen aita että istutettava aita tulee aina sijoittaa kokonaan tontin puolelle. Istutettavan aidan tulee sopia kasvamaan tontin puolella täysikasvuisenakin. Vielä on haluttu tarkentaa, että aidan sijoittamisessa tonttien rajalle tulee huomioida myös rajalla mahdollisesti oleva avo-oja: sekä aita että avo-oja tulee voida pitää kunnossa. Tontin/rakennuspaikan sade- ja kuivatusvesien johtamisessa halutaan huomioida uusi hulevesiohjeistus. Tavoitteena on, että kaikkia sade- ja kuivatusvesiä ei enää johdettaisi suoraan sadevesiviemäriin vaan vesiä pyrittäisiin mahdollisuuksien mukaan imeyttämään ja viivyttämään tonteilla kuitenkin siten, että siitä ei aiheudu haittaa rakennuksille. Lisäksi on haluttu tarkentaa, että tonttien väliset rajaojat tulisi säilyttää osana hulevesijärjestelmää ja niitä ei saisi täyttää ilman naapurin ja rakennusvalvonnan lupaa. Pihan/tontin korkeusasemaan liittyen on haluttu tarkentaa, että korkeustaso tulee sopeuttaa katu- ja puistoalueen, naapurikiinteistöjen sekä muun lähiympäristön korkeustasoihin. Lisäksi on haluttu tarkentaa, että pengerrykset ja tukimuurit tulee toteuttaa kokonaan oman tontin puolella ja pengerrykset on sopeutettava istutuksin

ympäristöön. Tukimuurin sijoittamisesta naapuritontin rajalle voi rakennusvalvontaviranomainen antaa luvan, jos haitta naapurille ei ole merkittävä. Tontin/rakennuspaikan siisteydestä on haluttu tarkentaa, että tontit rakennuksineen ja istutuksineen on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Tontin/rakennuspaikan valaistuksesta on haluttu tarkentaa, että valolaitteiden teho, sijoitus ja suuntaus eivät saa aiheuttaa tarpeetonta haittaa alueen asukkaille tai muille alueella liikkuville. 3.7 Tontin/rakennuspaikan rajan ylittävä rakentaminen Ei muutoksia. 3.8 Liikennejärjestelyt Tontin ajoneuvoliittymän määrä on haluttu rajoittaa yhteen liittymään ja liittymän enimmäisleveys 6 m:n. Ajoneuvoliittymän tulee olla käyttökelpoinen ja se ei saa aiheuttaa vaaraa liikenteelle. Lisäksi on haluttu määrätä liittymärummun minimikoko. Asemakaava-alueella pysäköimisestä on haluttu ohjeistaa mm. pysäköintialueen sijoittamisesta suhteessa naapurikiinteistöihin. Lisäksi on haluttu ohjeistaa liikuntaesteisten autopaikkojen sijoittelussa, mitoituksessa yms. ja polkupyörien pysäköinnissä. Vielä on haluttu tarkentaa, että henkilöauto pitäisi pystyä kääntämään omalla tontilla siten, että kadulle ei tarvitse peruuttaa. 3.9 Maanalaiset johdot ja rakenteet On haluttu tarkentaa, että maanalaisten johtojen sijoittamisesta yleiselle alueelle tulee hakea lupa kunnasta. Lisäksi on haluttu kertoa, että MRL 161 mukaan kiinteistön omistajalla on velvollisuus sallia yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevien johtojen sijoittaminen maalleen, jollei sijoittamista muutoin voida järjestää tyydyttävästi tai kohtuullisin kustannuksin. 3.10 Osoitemerkintä 4 RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 4.1 Rakennuspaikka Viittaus liitekarttaan on poistettu, koska liitekartta on katsottu tarpeettomaksi. Selkeyden vuoksi rakennuspaikan rantaviivan pituutta koskeva määräys on siirretty tähän kohdasta 5.1. 4.2 Rakentamisen määrä Asuinrakennuksen kerroslukua koskeva enimmäismäärä on poistettu tarpeettomana. Rakennuspaikalle sijoitettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on rajattu 500 k-m², jotta yksittäisen rakennuspaikan rakentamisen määrä ei nouse kohtuuttoman suureksi. Kunnan oikeusvaikutteisissa osayleiskaavoissa ja naapurikuntien rakennusjärjestyksissä on vastaavia rajoituksia.

Kappaleeseen on lisätty väliotsikoita jäsennyksen selventämiseksi. Sivuasunnot Sivuasunnon rakentamisella halutaan tukea useamman sukupolven asumista. Sivuasunnon rakentamismahdollisuus on täsmennetty kohdistumaan vain samaan rakennukseen pääasunnon kanssa. Tämä mahdollistaa sen, että sivuasunnon käydessä tarpeettomaksi, voidaan pääasunto laajentaa sivuasunnon puolelle ja täten hyödyntää tarpeettomaksi käynyt sivuasunto. Sivuasunnon täytyy jo vanhankin rakennusjärjestyksen mukaan olla esteetön. Kellarin rakentaminen ei täytä esteettömyysvaatimusta. Siispä kellarin rakentamismahdollisuus on rajattu koskemaan vain rinteeseen rakennettua sivuasuntoa, jolloin kellarin rakentaminen on maastollisesti perusteltua. Talousrakennukset Talousrakennuksen pohjapinta-ala on muutettu kerrosalaksi. Saunarakennuksen kerrosalaksi on määritelty enintään 30 k-m², mikä on yhdenmukainen ranta-alueen rakentamisen kanssa. Talousrakennusten määrä rakennuspaikalla on rajattu neljään ja talousrakennusten yhteenlaskettu kerrosala 250 k-m²:iin. Loma-asunnot Rakennusjärjestykseen on lisätty ranta-alueen loma-asumista koskeva määräys koskemaan myös ns. kuivan maan loma-asuntoja, jotka sijaitsevat yleiskaavan loma-asumiseen tarkoitetuilla rakennuspaikoilla. Toisin sanoen niillä alueilla, jotka on tarkoitus säilyttää loma-asumiseen tarkoitettuina alueina. Hevosten pito Muun kuin elinkeinon harjoittamiseen käytettävän hevostallin rakennuspaikan vähimmäispinta-ala on nostettu 10 000 m²:stä 20 000 m²:iin. Hevosten enimmäismääräksi on määritelty viisi hevosta. Uudenmaan ympäristökeskuksen (nykyisin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) ohjeiden mukainen hevosten lukumäärä on kolme. Rakentaminen kellariin ja ullakolle Tämä kohta on poistettu tarpeettomana. 5 RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE 5.1 Yleistä Määritelmä rakennuspaikan rantaviivan pituudesta on siirretty kohtaan 4.1, jossa sijaitsee myös asemakaava-alueen ulkopuolella olevan rakennuspaikan kokoa koskevat määräykset. Viittaus asemakaava-alueen ulkopuolella olevan rakennuspaikan kokoa koskevaan määräykseen on siirretty kohtaan 5.3. 5.2 Rakennusten sijoittuminen ranta-alueille sekä asemakaava- että asemakaavan ulkopuolisilla alueilla

Otsikkoon ja tekstiin on selkeyden vuoksi lisätty täsmennys, että kohta koskee sekä asemakaava- että asemakaavan ulkopuolisia alueita. 5.3 Rakennuspaikan koko ranta-alueilla asemakaava-alueen ulkopuolella Tähän on siirretty teksti kohdasta 5.1 ja kohdan 5.3 teksti on siirretty uuteen kohtaan 5.4. 5.4 Rakentamisen määrä ranta-alueella asemakaava-alueen ulkopuolella Kohdasta 5.3 on teksti siirretty tähän uuteen kohtaan. Lisäämällä lukuun 5 yksi kohta ja kohtien otsikointia muuttamalla on saatu selkeytettyä, mitkä määräykset koskevat asemakaava- ja mitkä asemakaavan ulkopuolisia alueita. 6 ASEMAKAAVOJA TÄYDENTÄVÄT MÄÄRÄYKSET 7 SUUNNITTELUTARVEALUEET Suunnittelutarvealueita koskeva määräys voimassa olevassa rakennusjärjestyksessä on johdonmukaistanut kuntalaisten neuvontaa. Toisaalta määräys on mahdollistanut kaikkien alueiden osalta tasapuolisen ja oikeudenmukaisen lupahallinnon. Suunnittelutarvealue-määräystä koskevat perustelut on poistettu rakennusjärjestyksestä ja perustelut esitetään tässä perusteluosassa. Seuraavilla alueilla on suunnittelutarvetta: 1. sijainnin vuoksi on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä: Asemakaava-alueiden lievealueet Liikenneverkon kehittämishankkeiden linjaukset sekä yhdyskuntateknisten verkostojen hyödyntämisen ja suunnittelun kannalta olennaiset vaikutusalueet (runkovesijohdot, runkoviemärit, Päijännetunneli, maakaasujohtovaraus, voimajohtolinjat) 2. erityisten ympäristöarvojen kuten luonnon, maiseman tai rakennuskulttuurin vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä: Natura 2000 verkoston alueet Merkittävät kulttuurimaisema-alueet Merkittävät yhtenäiset metsäalueet Pohjavesialueet 3. erityisten ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä: Melualueet 8 VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN 8.1. Talousveden riittävyys 8.2. Jätevesien käsittely

9 POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN Yleistä Suunniteltaessa kaikkea rakentamista on pohjavesialueella tutkittava rakentamisen vaikutukset pohjaveden laatuun, korkeusasemaan ja virtausmahdollisuuksiin. Yleistä Suunniteltaessa kaikkea rakentamista on pohjavesialueella tutkittava rakentamisen vaikutukset pohjaveden laatuun, korkeusasemaan ja virtausmahdollisuuksiin. Maalämpö Nurmijärvi Vesi ottaa kaiken talousvetensä kunnan alueen pohjavesistä, siksi on pohjaveden suojelua varten laadittu jokaiselle vedenottamolle suojelusuunnitelmat toimenpideehdotuksineen. Lämpökaivon poraus saattaa aiheuttaa pohjaveden samentumista, muutoksia pohjaveden virtausolosuhteisiin ja pahimmassa tapauksessa aiheuttaa kaivojen kuivumista. Maalämpökaivo aiheuttaa aina riskin pohjavedelle ja mitä enemmän niitä rakennetaan riski kasvaa samassa suhteessa. Tämän vuoksi suunniteltaessa maalämpökaivojen ja -putkistojen rakentamista tulee selvittää hankkeen vaikutukset pohjaveteen, vedenottamoihin, naapureiden kaivoihin, pilaantuneisiin maa- alueisiin sekä maanalaisiin rakenteisiin. Maalämpökaivoa ja maaperään asennettavia lämmönkeruuputkistoja ei tule rakentaa pohjavedenottamoiden lähistöille (500 m etäisyysvaatimus). Muualla pohjavesialueella tulee maalämpökaivojen ja lämmönkeruuputkistojen sallittavuus harkita tapauskohtaisesti. Useamman lämpökaivon rakentamien samalle rakennuspaikalle tai mahdollisesti isommalle yhtenäiselle alueelle, tulee luvan myöntäjän harkita tarvitseeko hanke vesilain 3 luvun 2 :n mukaisen luvan aluehallintoviranomaiselta. Öljysäiliöt ja huoltoasemat Pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt tulee sijoittaa sisätiloihin tai maan päälle suoja-altaisiin. (tämä on myös ympäristönsuojelu määräyksissä). Pohjavesialueelle ei saa sijoittaa uutta huolto- tai jakeluasematoimintaa eikä polttomoottorikäyttöisten koneiden tai ajoneuvojen korjaamotoimintaa. Maanrakentaminen Pohjavesialueella tehtävässä työssä on kiinnitettävä huomiota pilaantumisen estämiseen. Maata kaivettaessa on pohjaveden ylimmän pinnan ja alimman kaivutason välille jätettävä vähintään 5 metrin paksuinen suojakerros toimittaessa pohjaveden virtaussuunnassa ylöspäin 250 metrin säteellä vedenottamosta. Muualla pohjavesialueella noudatetaan kolmen (3) metrin suojakerrosta. Täyttöjä tehtäessä on maa-aineksien oltava laadultaan täyttöön soveltuvia. Hulevedet Hulevedet ja niiden käsittely voivat vaikuttaa sekä pohjaveden laatuun että määrään. Muodostuvat hulevedet voidaan käsitellä kahdella tavalla: ne joko imeytetään maaperään syntypaikallaan tai sen välittömässä läheisyydessä, tai ne johdetaan alueelta pois ja puretaan vesistöön tai imeytetään maaperään muualla. Tärkeillä pohjavesialueilla hulevesiä imeytettäessä tulee varmistua siitä, ettei vesien mukana pääse epäpuhtauksia pohjaveteen. Likaantuneita hulevesiä ei saa imeyttää pohjavesialueelle. Pohjavesialueella tulee turvata riittävä pohjaveden muodostuminen. Rakennusten katoilta suoraan tulevat vedet ovat puhtaimpia hulevesiä, siksi niiden imeyttäminen on suotavaa, mikäli maaperän laatu on hyvin vettä läpäisevää.

Jätevedet Pohjavesialueella jätevesien käsittelyssä on noudatettava kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä. 10 RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT 11 JÄTEHUOLTO Ei muutoksia. 12 MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN 13 VOIMAANTULO Rakennusjärjestyksen määräyksistä on poikettu mm. suunnittelutarveratkaisujen ja maaseutualueiden poikkeamispäätösten yhteydessä. Tavanomaisimpia poikkeamisia ovat olleet hevosten pitoa koskevista etäisyyksistä, rakennuspaikan vähimmäispinta-alasta ja enimmäisrakennusoikeuksista poikkeamiset. Poikkeamiset edellyttävät tapauskohtaista harkintaa ja toisaalta johdonmukaista linjaa. LIITTEET Lukuun ottamatta liitteitä 1 Lentomelualue ja 8 Pohjavesialueet on muut liitteet poistettu, koska niihin ei rakennusjärjestyksessä ole viitattu.