Pohjois-Suomen kehittyvä lentoliikenne 2020 hanke 1.10.2018 31.12.2020 Projektipäällikkö Rauno Kurtti
Hankesuunnitelma Hanke on Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liittojen yhteishanke Hanke pohjautuu Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategian, Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishankkeen sekä Lapin saavutettavuuden kattohankkeen aikana esille nousseisiin kehittämiskohteisiin. Hankkeen tavoitteena on kehittää alueen kansainvälistä saavutettavuutta elinkeinoelämän näkökulmasta. Hyvä saavutettavuus edistää vientiyritysten toimintaedellytyksiä, lisää yritysten kansainvälistymistä ja kasvattaa alueiden vienti- ja matkailutuloja. Hankkeen aikataulu 1.10.2018 31.12.2020
Lentoliikenne = fyysinen internet Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke 2015 2017 Investoinnit Kilpailukyky Työpaikat Talouden kehitys 56 % yrityksistä pitää kansainvälisiä liikenneyhteyksiä välttämättöminä yrityksen sijaintia valittaessa 18 % yrityksistä on jättänyt investoimatta kohteeseen, josta puuttuvat kansainväliset lentoyhteydet Erityisesti lentoyhteyksien puuttuminen vaikutti korkean teknologian yritysten päätöksiin Liikenne, hyvä saavutettavuus, on toiseksi tärkein yrityksen kilpailukykytekijä Suomessa 45 % suomalaisista yrityksistä arvioi, että lentoliikenneyhteyksien kehittäminen parantaisi yrityksen kilpailukykyä 1000 lentomatkustajaa tuo keskimäärin yhden uuden työpaikan Epäsuorat, välilliset ja katalyyttiset vaikutukset huomioon ottaen Suomeen syntyy neljä uutta työpaikkaa Eniten uusia työpaikkoja uusien matkustajien myötä synnyttävät alle miljoonan matkustajan lentoasemat 10 % lisäys lentomatkustuksessa kasvattaa bruttokansantuotetta 0,5 prosenttiyksiköllä Suorien lentojen vaikutus talouteen (bkt) on huomattavasti suurempi kuin vaihdollisten lentojen Lähteet: ACI Europe 2015; ATAG 2015 Economic and social benefits of air transport; Elinkeinoelämän keskusliitto; Frontier Economics 2015 Measuring the economic contribution of air travel in the EU, A report prepared for EasyJet; IMF; Keskuskauppakamari; Mukkula & Tervo 2013 Air transportation and regional growth: which way does the causality run?
Hankkeen taustoja Lentoliikenne kilpailee muiden liikennemuotojen kanssa ja myös lentoasema paikkakunnat kilpailevat matkustajista toistensa kanssa. Matkan kokonaissujuvuus, toimivuus ja hinta ratkaisevat usein lentoaseman ja liikennemuodon valinnassa. Matkaketjut ja liityntäliikenne ovat osa tätä prosessia. Digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia täytyy hyödyntää entistä tehokkaammin. Saavutettavuuden ohella tuotteiden ja palveluiden saatavuus on saatava kuntoon. Yhteistyötä alueiden sisällä ja alueilta ulospäin täytyy kehittää. Alueellisten markkinointiyhtiöiden resursseista on huolehdittava, jotta ne voivat hoitaa asioita tehokkaasti ja riittävän pitkäjänteisesti. Lentoliikenneosaamista täytyy alueilla parantaa ja lentoliikenteen toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia tulee seurata tarkasti ja niihin on kyettävä reagoimaan nopeasti. Lentotuotteesta on pidettävä huolta; lentoyhteyksien määrää, aikataulujen sopivuutta ja hintaa on syytä tarkkailla, jotta matkustajat eivät siirry käyttämään muita liikennemuotoja.
Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke 2015 2017 Toimijat ja toimintaympäristö Ulkoinen toimintaympäristö poliittinen ohjaus kansainvälinen ja kansallinen sääntely lentoliikenteen markkinat lentoyhtiöt lentoasemat ilmatilan hallinta iso kuva yleinen taloustilanne kansainvälinen poliittinen tilanne geopolitiikka turvallisuusympäristö ympäristö ja energia Mihin voidaan vaikuttaa? Mihin kannattaa vaikuttaa? Millä keinoin? Kuka tekee ja mitä?
Hankkeen tavoitteet Parantaa Pohjois-Suomen lentoasemapaikkakuntien ja lentoliikenteessä operoivien toimijoiden välistä yhteistyötä, sekä lisätä alueilla toimivien yritysten ja toimijoiden ymmärrystä lentoyhtiöiden toimintaperiaatteista. Selvittää, että millä toimenpiteillä alueet voivat saada lisää kapasiteettia ja avata uusia lentoyhteyksiä nykyisten alueelle operoivien lentoyhtiöiden kanssa. Etsiä uusia operaattoreita ja selvittää keinoja joilla saadaan avattua uusia lentoyhteyksiä Pohjois-Suomeen. Pureutua Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategian, Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishankkeen sekä Lapin saavutettavuuden kattohankkeen aikana esille nousseisiin lentoliikennettä koskeviin kehittämiskohteisiin.
Hankkeen tavoitteet Selvittää lentoasemapaikkakuntien välisiä yhteistyömahdollisuuksia mm. kiertomatkojen, liityntäliikenteen ja matkaketjujen järjestämisen osalta. Parantaa yritysten kansainvälistä saavutettavuutta ja lisätä yhteisymmärrystä lentoliikenteen merkityksestä eri toimialoille, sekä löytää uusia ratkaisumalleja matka- ja palveluketjujen kehittämiseksi eri liikennemuotojen yhteensovittamisen ja digitalisoitumisen näkökulmista. Pyritään rakentamaan entistä toimivampaa yhteistyömallia alueiden ja lentoliikenteessä operoivien toimijoiden välille. Alueilla pidettäviin tilaisuuksiin ja keskusteluihin pyritään saamaan mukaan tiiviimmin liikennesuunnittelun, hinnoittelun, myynnin ja markkinoinnin asiantuntijoita lentoliikenteen parissa toimivista yrityksistä.
Hankkeen tavoitteet Kehittää alueiden ja Visit Finlandin välistä yhteistyötä. Visit Finland on ollut aktiivisesti mukana avaamassa ovia ja auttamassa alueita saamaan lisää matkailijoita sekä edesauttanut lentoyhtiöitä lisäämään kapasiteettiaan ja myös avaamaan uusia suoria reittiyhteyksiä alueellisille lentoasemille. Tehdä yhteistyötä Finavian kanssa ja nostaa esille hankealueen lentoasemien investointitarpeita, jotta hyvä palvelullinen taso säilyy tulevaisuudessakin Pohjois-Suomen lentoasemilla.
Toimenpiteet Hankkeen aikana järjestetään lentoliikenteeseen liittyviä teemoitettuja tilaisuuksia, joissa käydään läpi lentoliikenteeseen ja kysyntään vaikuttavia tekijöitä sekä erilaisten lentoyhtiöiden liiketoimintamalleja. Näin lisätään alueiden ja lentoliikenteessä operoivien toimijoiden ymmärrystä ja osaamista eri toimialojen haasteista ja lainalaisuuksista. Aluetyöryhmien työskentelyä aktivoidaan kutsumalla mukaan lisää keskeisiä lentoliikenteen kehittymiseen vaikuttavia toimijoita ja lentoliikenteestä hyötyviä tahoja. Ryhmissä pyritään määrittelemään vastuut, selvittämään resurssit sekä sopimaan toimenpiteistä useamman vuoden aikajänteellä. Aluetyöryhmissä selvitetään myös valmiudet ja edellytykset lentoliikennettä edistävien aluekohtaisten markkinointirahastojen muodostamisesta ja tehdään suunnitelmat ja toimintamallit niiden hyödyntämisestä. Aluetyöryhmille hankitaan ja tuotetaan informatiivista taustamateriaalia lentoliikenteen ajankohtaisista asioista mm. liikennemääristä, matkustajamääristä sekä tulevaisuuden näkymistä. Alueita autetaan tarvittaessa myös avaamaan neuvotteluyhteyksiä lentoyhtiöiden ja matkanjärjestäjien suuntaan. Niiden alueiden välillä joiden intressit ovat kehittää yhdessä lentoyhtiöiden ja matkanjärjestäjien kanssa kiertomatkoja tai lentoasemien välistä liityntäliikennettä ja matkaketjuja, järjestetään tilaisuuksia, joissa voidaan yhdessä suunnitella ja keskustella tuotteiden kehittämisestä.
Hankkeen organisointi ja toiminta Ohjausryhmä jäseninä hankealueen edustajat: Lappi, Pohjois- Pohjanmaa, Kainuu ohjaa hankkeen toteutusta Verkostoyhteistyö vuorovaikutus ja yhteistyö toimijaverkostoissa ja sidosryhmissä sekä muiden hankkeiden ja työryhmien kanssa elinkeinoelämä alueilla: yritysten ja niiden asiakkaiden liikkumistarpeet matkailun edistäminen: Visit Finland ja alueelliset toimijat aluekehitys: maakuntaliitot, kunnat, seudulliset elinkeinotoiminnan kehittämisorganisaatiot lentoliikennetoimiala: Finavia, lentoyhtiöt liikenteen strategiat, matkaketjut Aluetyöryhmät jokaisen lentoaseman vaikutusalueella: Ivalo, Enontekiö, Kittilä, Rovaniemi, Kemi-Tornio, Kuusamo, Oulu, Kajaani jäseninä edustajat lentoliikenteen palveluja tarvitsevasta ja tarjoavasta elinkeinoelämästä Projektiryhmä projektipäällikkö, liikenneasiantuntija, projektikoordinaattori toteuttaa hankkeen hyväksytyn hankesuunnitelman mukaan ylläpitää vuorovaikutusta, luo ja tiivistää yhteyksiä, auttaa lisäämään luottamusta, pyrkii sitouttamaan yhteistyöhön hankkii, jäsentää ja tuottaa tietoa Teemalliset tilaisuudet vuorovaikutuksen, ymmärryksen ja osaamisen lisäämiseksi valitsevat alueellaan ensisijaiset lentoliikenteen kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet niiden edistämiseksi pyrkivät määrittelemään vastuut, selvittämään resurssit ja sopimaan toimenpiteistä useamman vuoden aikajänteellä
Hankkeen tarve, tavoite ja lisäarvo Tarve Tavoite pohjautuu Itä- ja Pohjois- Suomen lentoliikenteen kehittämishankkeen, Lapin saavutettavuuden kattohankkeen ja Pohjois- Suomen liikenne- ja logistiikkastrategian esiin nostamiin kehittämistarpeisiin hankkeen toteuttaminen on alueen maakuntahallitusten tahtotila edistää alueiden vetovoimaisuutta ja saavutettavuutta tiiviissä yhteistyössä Pohjois- Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin alueiden lentoliikenteen keskeisten toimijoiden ja käynnissä olevien hankkeiden kanssa Lisäarvo aiemmin tunnistettuihin kehittämiskohteisiin pureutuminen ja niiden ratkaiseminen lentoliikenteen osaamisen ja ymmärryksen lisääminen alueilla entistä toimivampi ja tiiviimpi yhteistyömalli alueiden ja lentoliikennetoimijoiden kesken sekä alueiden välillä vuorovaikutus yhteistyö tavoitteellisuus tahtotila sitoutuminen vetovoima saavutettavuus kilpailukyky menestys vastuullisuus hyvinvointi
Florø 135 000 Bergen 6 232 000 Stord 37 000 Haugesund 620 000 Kristiansund 307 000 Molde Ålesund 430 000 1 121 000 Ørsta Volda 109 000 Sandane 33 000 Førde Sogndal 82 000 63 000 Stavanger 4 250 000 Ørland 20 000 Fagernes 2 000 Notodden 2 000 Brønnøysund 120 000 Rørvik 38 000 Trondheim 4 428 000 Oslo Gardermoen 28 496 000 Leknes 126 000 Værøy 9 000 Røst 8 000 Sandnessjøen 64 000 Namsos 29 000 Røros 24 000 Sandefjord Torp 2 082 000 Stokmarknes 99 000 Svolvær 96 000 Bodø 1 699 000 Mo i Rana 107 000 Mosjøen 66 000 Åre Östersund 512 000 Torsby 3 000 Hagfors 3 000 Karlstad 82 000 Sveg 6 000 Mora Siljan 5 000 Andøya 45 000 Harstad/Narvik 752 000 Vilhelmina 11 000 Sundsvall-Timrå 274 000 Stockholm Västerås 112 000 Örebro 88 000 Hemavan Tärnaby 11 000 Borlänge 26 000 Tromsø 2 268 000 Bardufoss 241 000 Arvidsjaur 53 000 Örnsköldsvik 90 000 Kramfors-Sollefteå 7 000 Lycksele 14 000 Stockholm Arlanda 26 845 000 Stockholm Bromma 2 503 000 Stockholm Skavsta 2 214 000 Kiruna 277 000 Sørkjosen 12 000 Gällivare 20 000 Skellefteå 409 000 Umeå 1 032 000 Mariehamn 55 000 Hasvik 11 000 Hammerfest 139 000 Alta 379 000 Enontekiö Luleå 1 202 000 Pori 18 000 Pajala 6 000 Vaasa 316 000 Turku 369 000 26 000 Kokkola-Pietarsaari 69 000 Lakselv 57 000 Honningsvåg 14 000 Kittilä Rovaniemi Kemi-Tornio Tampere-Pirkkala 228 000 355 000 67 000 Jyväskylä 72 000 Helsinki-Vantaa 20 849 000 Tallinn 3 008 000 644 000 Oulu 1 097 000 Mehamn 15 000 Ivalo Berlevåg 5 000 Vadsø 74 000 Kuusamo Kajaani Kuopio 246 000 242 000 89 000 Lappeenranta 33 500 Savonlinna 11 000 114 000 Båtsfjord 14 000 Joensuu 122 000 Kirkenes 314 000 Vardø 12 000 Sankt-Peterburg Pulkovo 18 122 000 Murmansk 846 000* Apatity Hibiny 60 000* Solovki 10 000* Petrozavodsk Belovets 30 000* Pohjois-Suomen ja lähialueen lentoasemat Tšerepovets 149 000* Arhangelsk Talagi 892 000* Arhangelsk Vaskovo 22 000* Vologda 5 000* Šoina 700* Tšiža 300* Mezen 6 000* Ympyrän pinta-ala on suhteessa matkustajamäärään; tiedot vuodelta 2018, * merkityt vuodelta 2017 Lähteet: Finavia, Lappeenrannan Lentoasema, Transportstyrelsen, Avinor, Tallinna Lennujaam, Rosaviatsija